Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 7, 1949

              Tulvien tulva
Tänä keväänä on puhuttu paljon tul­vista
ja paljon niitä on ollutkin. Mutta
tuskin missään on ollut sellaista " t u l^
vaa", mikä sattui Winnipegissa juuri eu-nen
sotaa. _
Asia alkoi :siten^ että kaksi amerikka­laista
sanomalehtimiestä istui huonees-'
saan j a ryyppäili. Kun oli otettu muu­tamat
ryypyt, tuli toisen lehdeltä Chica­gosta
sähkösanoma, jossa seisoi: "Lähe­tä
tarkat tiedot tulvasta."
Kaverukset katsoivat ihmetellen toi-siinsa,
ottivat taas ryypyn ja ihmetteli­vät/
että mistä tulvasta oli tysymys.
Muutamien ryyppyjen jälkeen tuli toi­nen
sähkösanoma: "Mitä kuuluu tul­vasta?"
John katsoi Richiin ja loihe lausu
maan: "Jaa; siellä Halutaan tulvaa.'"
Rich kaatoi ryypyn ja sanoi: "No,
kun siellä kerran halutaan tulvaa, niin
se heidän pitää saada."
Kaverukset lähettivät seuraavan säh-kösanoman:
" D a i l y Post, Chicago. — Assiniboine-ja
Red-joki tulvivat. Vesi virtaa jo
Main-kadulla." >
Muutamien ryyppyjen jälkeen lähti
toinen sähkösanoma: ,
" D a i l y Post, Chicago. — Vesi kohoaa
yhä. Vesi virtaa voimakkaasti Pprtage
Avenueta pitkin, Ihjniset pakenevat
rakennusten katoille." /
Koko yön kaverukset läfiettivät säh^
kösanomia ja ne saivat yhä hälyttäväm-p
i a muotoja. I>advakiriHj pitkin
Winnipegin Broadwa3rta j a veneillä pe­lastettiin
ihmisrä rakennuksista. Niin
kauan kuin viinakset kestivät, yltyi tul­va.
Molemmat miehet olivat hyviä k i r ­joittajia
ja heiltä ei puuttunut mielikuvi­tusta.
Aamun sarastaessa ja viinaksien
loppuessa kaverukset kömpivät yuoteO-leen.
Lehti julkaisi liikuttavan kertomuk­sen
historian kauheimmasta tulvasta.
Toiset lehdet lähettivät Wiimipegissä
* oleville kirjeenvaihtajilleen teräväsanai-sia
kyselyjä, että miksi he eivät ole lä­hettäneet
sanjaakaan ttilvasta. Kirjeen­vaihtajat
ryhtyiyät tutkimaan asiaa,
mutta he eivät löytäneet jälkeäkään t u l -
• vasta. ,
Lopulta asia ^kuitenkin selvisi. Post-lehdellä
oli kirjeenvaihtaja, niyöskin n i ­meltään;
Rich, etelässä Eräällä tulva-alueella
ja hänelle lehdestä lähetetyt
sähkösanomat menivät erehdyksessä hä­nen
kaimalleen Winnipegiin.
a
Valtamerien tutkimuksia tekevillä
tiedemiehillä; fysiOloogeilla, kemisteillä,
geoloogetlla j a bioloogeilla on liinkunta-j
a tutkimusalaa rajattomasti> sillä meri
on toistaiseksi ihmiskunnalle vain osit'
tain avattu aarreaitta.
Näiden tutkimusten avulla nyt tiede­tään
esim. se, että XSolf-virta on paljon
kapeampi ja virtaa nopeammin kuin on
luiiltu; Tiedetään myös se, että suuria/
noin 650 jalan korkuisia aaltoja aaltoi­lee
suurissa valtamerissä ja ne kulkevat
paljon hitaammin kuin pinnalla kulke­vat
laineet, jotka, päinvastoin, kulkevat
usein nopeammin kuin niitä kuljettava
tuuli. Viimeaikoina on myöskin löy­detty
useilla seuduilla vedenalaisia öljyr
kenttiä, jotka aikanaan tulevat hyödyt­tämään
ihmiskuntaa."
Atlanti on erikoisesti amerikkalaisen'
IVoods Hiole Valtameritutkimuslaitok-sen
tutkimusten kohde. Tämä insti­tuutti
sijaitsee Massan valtiossa. Sen ^
tutkijat löysivät äskettäin imm. 6,000
jalan syvänteen Bermudan luona Atlan­tissa.
Instituutin tutkimuslaivastossa
on kahdeksan alusta ja se suorittaa tut­kimuksiaan
ympäri vuoden.
L a Jollassa, Calilorniassa: sijaitseva
Scrippsin Öceanografinen instituutti
suorittaa tutkimuksiaan Tyynessä me­ressä.
Sen retkikunta liikehtii E. W.
Scripps-nimisellä aluksella, joka alkuaan
oli erään filmitaiteilijan huvipursi. Sen
laivastoon kuuluu kolme pienempää,
ITidysvaltain laivastolta ostettua alusta.
Tämän tutkijakunnan tarkoitukse­na
on etsiä Ty3messä meressä olevat
korkeat vuorenhuiput sekä niiden räli-set
rotkot;, jotka joskus voivat olla mai­lienkin
syvyisiä. Muuan niistä kuiluis­ta,
Mpntereyn lähellä Califomiassa, on
paljon suurempi kuin kuuluisa Colora­don
Grand Canyon.
/ K u n ihminen ei voi tunkeutua noin
syviin vedenalaisiin kohteisiin, on kek­sitty
monenlaisia nerokkaita koneita
niistä selvyyttä ottamaan. Muuan näis­tä
instrumenteista merkitsee syvyyteen
laskettuna yeden lämmön, sen suolapi­toisuuden
ja paikan syvyyden. Se i l ­moittaa
myös heti vedenpinnalta olevaan^
"toimistoonsa" syvyyksissä kulkevien
virtojen suunnat ja voiman, liitä ko­netta
ei voida laskea kuin muutaman
sadan jalan sjrvysrteen.
Syi^iimereA. sisuksissa devaa ^ ^^v^^
nostetaan ns. Nansen-pulloissa pinnalle,
j a vesi tutkitaan, jotta sataisiin selville
siinä olevien ainesten: raudan, ojq^enin
sekä muitten kemiallisten aineiden laatu
j a määrä. Nämä pullot ovat tuubin-tapaisia
laitoksia, joihin vesi virtaa lair
van laboratooriossa määrättynä hetke­nä,
ja sitten kiskotaan se ylös laivan
kannelle. Putket ovat luonnollisesti las­ketut
veteen teräsköysien avuUa.
Myös käytetään erikoisesti valmis­tettuja
lämpömittareita vedenalaisen
syvyyslämmön tutkimiseksi.
Meren S3rvyyksien eläviä nostetaan
silkkisiHä nuotilla. Nuotat ovat hyvin
tukevia: ne avautuvat ja sulkeutuvat
määrätyssä sjrvyydessä. Saalis noste­taan
nopeasti laivan kannelle ja sen s i ­sältö;
.kasvit, kalat, äyräiset ym. anne­taan
eri osastojen tutkittavaksi!
Valtameren pohjastakin otetaan
maastonäytteitä hyvin nerokkaalla ta­valla.
Merenpohjaan lasketaan kaksi-leukainen
rautakita, joka avautuu itses­tään
ja sulkeutuu otettuaan vatsansa
täyteen vedenalaista maata varaa. Kan­nelle
nostettuna purkaa " k i t a " saaliinsa
määrätt)^! paikkaan, tutkijoitten heti
rientäessä siitä ottamaan aarteitaan.
Myöskin, haravien tapaisilla laitteli-la
pöyhitään meren pohjakerroksia ja
saalis tuodaan pinnalle. Kun tiedemie­het
Tnikroskoopeillaan tutkivat pienim­mätkin
muta-, kivisoran sekä ylöstulleet
pikkueläimet, voivat he määritellä onko
paikalla sj^vä tai matala paikka.
Vedenalaisia eläimiä on voitu valo­kuvata
eräänlaisilla valokuvauskoneilla.
Oikeastaan laitos on h3rvin yksinkertai­nen.
Kone on sijoitettu vedenpitä^^län
(tietysti) ja hyvin tukevaan laitokseen,
paksuine lasi-ikkunoineen ja koneen s i ­säpuolella
on sähköleiskahduslamppu, jo­k
a määrättynä hetkenä valaisee otetta­van
i u v a n . . Merenpohjissa on siten va­lokuvattu
vesi-hämähäkkejä, vesitähtiä
sekä kaikenlaisia kaloja ja vesiliskoja
luonnoUisimmassa olossaan.
Merivirtoja voidaan tutkia erittäin
mukavasti n.s. Loran-koneilla, joita käy­tettiin
sota-aikana.
öljysuonia etsivät tiedeniiehet käyt­tävät
jnerenpohjan. öljyä etsiessään sa-n
i a n l a ^ temppua, kuin maanpinnalla­kin.
He räjäyttävät"^"nierenpphjaan EL-hetetyiUa.
pommeillaan kakst anrmusta
j a ' niiden pamausten kaijun väliajan ja
Amerikkalaisia
tähfiurheilijoita
Amerikkalaiset ovat kautta linjan
kiinnostuneita urheilusta;, ja varsinkin
jalkapallon, baseballon j a : nyrkkeilyke­hän
tähtien nimet ovat yhtä usein kan­san
huulilla kuin presidentti Trumanin
t a i kenraali Eisenhowerin: DiMa^iö,
Greenberg, Zale, Sharkey, Louis ja mo­net
inuut. He ovat kaikki urheiluväen
suosikkeja ja suosio ei suinkaan riipu
heidän väristään tai kansallisesta alku-perästääh:
Jä juuri jälkimmäisessä* suhteessa
onkin mielenkiintoinen ajan merkki se,
että Yale-yliopiston jalkapallojoukkue
valitsi vuoden 1949 joukkueensa kap­teeniksi
Levi Jacksonin, joka on neekeri.
Muuan joukuetta lähellä oleva henkilö
sanoo: "Jacksonin ihonväri on sivuseik­k
a ; hän ön ensiluokkainen pelaaja ja
jokainen pitää hänestä."
Amerikalainen tasa-arvoisuuden peri­aate
onkin selvästi työntänjrt itsensä
vallitsevaksi piirteeksi urheilun maail­massa.
Urheilumme historiaa silmäil-
. pamausten aiheuttaman äänen kannelle
saapumisen väliäjasta voivat he laskea
merenpohjassa olevan maan lujuuden.
Samalla määritellään tarkasti kuinka
syvällä tutkittu kohta on meren pinnan
alla. ~
Valtameret ottavat 70 pros. koko maa­pallon
pinta-alasta ja siksi on niitten
tutkiminen tarpeeUbta niin rauhaa kuin
— sotaakin varten.
. Yhdysvaltain laivaston valtameritut-kimuksen
erikoisosasto onkin^^ottanut
tarkat tiedot kaikista v^tameritutki-
<muksien saavutuksista ja pitää niistä
^tarkkaa luetteloa, "Cleariiighousea"
omien tutkimustensa lisäksi.
Merenalaiset maat tarjoavat määrää-mättömästi
tutkimustilaa melkein kai­kille
eri tieteen j o i l l e j a kun noitten ve­denalaisten
syvyyksien ihmeet on tuotu
maanpinnalle ja tutkittu, voivat ne ker­toa
paljon tarinoita ihmiskunnalle ja,
mikä vielä tärkeämpää, tarjota paljon
hyödykkeitä, joita meri toistaiseksi kät-
Jkee salaperäiseen syleilyynsä.
Mutta toivokaamme-, että merten poh­jissa
olevat aarteet tulisivat maailman
kansoille käytettäväksi rauhaa, vaan ei
sotaa varten. -
lessämme huomaamme täaiSa
neen hitaasti, mutta varmasti
E i vielä varsin pitkää aikaa , i
tuskin saattoi löytää esim. basebaH t
kuetta, jossa pelaajat kuului^^at eri
tuihin. Vasta viime vuosina on he^
huomaamaan, että tällä seikalla ei
mitään tekemistä: pelaajan kmmon
sa. ©asebaUin kirkkaimmiksi täh
ovatkin sitten kohonneet sellaiset t
jät kum^italialäista alkuperää oleva
DiMaggio, saksalaista alkuperää oi
Babe Ruth ja Lou Gehrig sekä juu
set Sid Gordon ja Hank Greenberg.
Jackie,Robinson, neekeri? Hän
tien mestarijoukkueisiin toisille
reille.
Sania ilmiö on. esiintynyt m
urheilualoilla. Nyrkkeilykehän ää
se kävi hitaammin. Aikoinaan valk
kieltäytyivät ottelemasta ne._
kanssa ja vielä paljon myöhemml
neekeri tavallisesti hävisi kaikilla
mariäänillä vain ihonvärinsä takia,
niinpä kun sitten kävi, että neekeri J
Johnson onnistui voittamaan itse"
raskaansarjan mestaruuden, tapaus
omiaan kiihoittamaan mieliä. Nyt o
.asiat kuitenkin toisin — nyrkkeil
hässä ratkaisee ottelun miehen k
eikä hänen värinsä. Ihailemmehan
ki esim. sellaista, suumyrkkeilijäa
Joe Louis hänen taitonsa ja urheilr
VlfÄUDE
Trans^Atlantfc Pässenger €<Hife-renoea-^
vsdtunttama .asiamies.
. ecustamme xdelkein kaikkia j
vlnxpia 'valtamerilinjoja. Suunni
sanne matkaa Suomeen tai m
Euroopan maihin^ voitte luottam
Jcääntyä: puoleemme lippur ym.
kaa koskevissa asioissa.
VAPAUS STEAMS:
TICiaET AGENCY
EDWIN SUKSI
Valtuiitettu asiamies
P. O. Box 69 SadbniT,
Syksy on vuodenaika joUoin hyviä paik­koja
on saaiavana upeissa moottorilaivoissa
GHIPSHOLM ja STOCKHOLM, lähtien
New Yorkista suoraan Göteporiin, Ruotsim
—ja siilä erinomaiset yhteydet SUOMEEN.
Gripsholm
Stockholm
Gripsholm
Stockholm
Elofc 12
Elok. 29
Sy3rak. 9
Syysk. 23
Gripshohn ^o^^^ ,!
Stockholm Lokak. 17
Gripshotan Marrask. 4
Stockholm Marrask. U
Minimihinnat tuistUookassa Göteporiin meao-matka
alkaen 180:sta
Viettäkää joulunne Snomes».KaJ^
saacx& Jouluhuvimaöcaa Suonen
järjestetään kuuluisilla moottonlai
voiUa— —
STOCKHOKÄ JOTOUKUUN 9 ^
yAiSnoSas^taoamn e10e nv uRourooktsamu ttkaa uNtteaw.
, 7 / /
Saadaksenne paikkatilau^en ^
lmaalvtkelauilkusaesniasam ijeah epnäntee v1ä^t° °n*;e uvg
ovat käytettävänänne ilman
maksua.
L I N E
Sivu 10 LAUANTAINA, T ^ H J ^ ^ PÄIVÄNÄ, 1949