1944-11-25-04 |
Previous | 4 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu '4 LAUANTAINA, H A R I ^ S K U U ^ 25 PÄIVÄKÄ
täkiii, jotka iisTialsivat väittää iijäti aamulla eiinustivat "oiva tilai-
— No niin,-mitä siitä, sitä väitetään suus^' ja viipymättä me vastasimn^:
1944
niin paljon. Tänä vihkimisiltana
m^itä pöytämme vmpäTillä istui 26
miestä. Päiväkirjastani näen että
puiieita pidettiin lukemattomia, mutta
päiväkirjani osaa vaieta hyvällä
älyllä eikä virka sen enempää.
' Niistä päivistä, joita sitten elettiin,
ei ole paljon sanottavaa. Toinen seurasi
toistaan juuri almanakan määräämässä
järjestyksessä. Jotkut ~
jopa useimmatkin, olivat kauniita,
päiväpaisteisia. ja uljaat jäävirrat
heijastivat silloin mitä iijanimpia värejä:
toiset olivat •pilyisiä,^sumuisia,
ja usein satoi lunta. Se viikonpäivä,
jota hartaimmin odotimme, ei ollut
sunnuntai kuten olisi luullut, vaan
perjantai. Joka perjantai klo ^ 6 oli
löylysauna tarjona — oikea, hyvä
löylysaima. Täällä ei säästetty lätn-mitysaineita.
Kivihiiliä oli, minne
vain katsoi. Vedensaanti oli huonom-kaikki
selvä. "Farm" ja -fHobby"
saivat käskyn olla valmiina lähtemään
pohjoista kohti, ja kaikki muiit
olivat apuna panemassa koneita lah-
' tökuntoon. Mutta sitten virisi kolea
koillistuuli, jöka. esti mekaanikkoja
suorittamasta eräitä pieniä viimeistelytöitä.
Meidän täytyi sen vuoiksi
jättää aiottu lähtömme siksi kunnes
sää paranisi. Laivat kuitenkin suoriutuivat
valmiiksi ja seuraavana iltana
—toukokuun 5 rhtena -—''Farm"
ja ''Hobby" lähtivät pohjoista kohti
tutkistellakseen, miltä Tanskan saaren
ympärillä näytti ja löytyisikö sieltä
sopiva paikka, josta voisimme
nousta siiville. Tilalla oli —18° C
AARRETTA ETSITÄviN
Kotinsa pihamaalla Wa>vonan silmää
kohtasi odottamaton näky. Muukalainen
oli tullut hänen erämaan
kotiinsa isännöimään. Tuvan ovi oli
reväisty selälleen, lampaat paenneet
aitauksien vierille ja seisoivat päät
pystyssä peloissaan, vuohet ja pukki
paenneet metsään piiloon. Keskellä
pihatannerta roihusi iso nuotia, jonka
äärellä seisoi tahi istui joukko miehiä.
;savella;tukitut saumat rassailtu auki
maalattia kuokittu ja kouhittu, tulisija
säretty hajalleen ja pöytä heitetty
alaspäin sänkyyn. Kaikkialla nä-kyi
"tuhon ja mullistuksen jälkiä. Vk.
sinpä puinen jumalankuva makasi
maassa nenä multaan uponneena
Suoraa päätä Wawona riensi jumalallensa
avuksi, nosti kuvan pystyi
seinää vasten pyyhki sen kasvot miil-lasta
valkoisten sormiensa rystysillä
ja hänen lapsekas mielensä murtui
pakkasta. Työtä oli mahdotonta teh- j^^jo^^^^^^^^ ilmestvi tulen äärelle.
Wawona riensi rannastapolkua hairtiatnytkähtelivät ja nyyhkytykset
myöten juoksuaskelin ja kenenkään kävivät kuuluviksi.
Sauna tietysti oli sangen
Aamupäivällä oli paikan
pi, mutta sitä me emme tulleet-ajatelleeksi,
suosittu.
naisten vuoro; iltapäivällä tirehtöörien
apulaisineen sekä retkikunnan jäsenten.
Lauantai oli -kaikkien kaivos-työmiesten
saunapäivä.
Näinä päivinä suoritettiin vielä
eräs sangen tärkeä tyÖ; i pantiin kuntoon
rlentoretkelle otettavat eväät ja
varustukset. Julkaisen: tässä luetteloni
-semmoisenaan, jos se "ehkä Jostakusta
on mielenkiinnon arvoinen:
fEväitä (miestä ja päivää kohti.)
Pemmikaania 400 gr., Suklaata 250
gr.,>K«ksiä 125:gr., Kuiv.maitoa 100
gr., Maliasmaitoa 125 gr., Yhteensä
1000:gr.
- Selkäreppuun. 1 alusvaatekerta.
Kompassi. Tulitikkuja, Tulukset.
Neulomatarpeita. Xumisilmälasit.
Kuppi ja lusikka. Piippu. Tupakkaa.
Seililankaa. Purjekankaiset
käsineet. • ^
Sitä paitsi miestä kohti: i pari la-pinkehkiä.
Hiihtokenkiä 1 pari. 1 tup-pipuukko.
Yhdet suikset. 2 sauvaa.
1 vetohihna. Makuupussi.
• »Muita varustuksia oli konetta koht
i:
; 1 vene,-1 i e k i , yksi teltta, yksi roh-topussi,
1 priimus, 3 1. petrolia, vara-dä.
6:ntena saimme langattoman
viestin, jonka "Farm" oli lähettänyt
Sourh''tjiatesta, ja siinä sanottiin, että
sää oli epävakaista ja ett^ä meidän oli
paras odottaa. Se ilmoitti myös, ettei
siellä ollut paikkaa, jossa olisi voinut
nousta ilmaan jäältä. Kaikki jää,
mitä siellä nähtiin, oli ahtöjäätä ja
epätasaista ja siis kelvotonta.
Kun-koneet alkoivat olla valmiina
lähtöön, näimme selvästi, että tehtaan
ilmoittama suurin kuormitus, 2,600
kg, melkoisesti ylitettäisiin. Olimme
nyt selvillä siitä, että meidän täytyi
retkemme suorittaaksemme, kyetä
nostamaan 3,000 kg, ejhkä enemmänkin.
JMolemmat ohjaajat -— Riiser-
Larsen ja Dietridhson —- olivat sitä
mieltä.että se jäältä lähtien olisi mahdollista.
Tirehtööri Schulte-Fröhlin-de
asettui siihen nähden varsin epäilevälle
kannalle. Noilla kahdella oli
kuiteiikin paljon kokemusta jäältä
lähdöstä, ja minä luotin heihin täydelleen
. Kaikki olimme yksimieliset siitä,
ettei niin suurta, painoa ollut mahdollinen
kolottaa vedestä. 6 :nn€n illalla
"Hobby" palasi takaisin. Se oli
huomannut jääsiihteet.huonoiksi, sää
oli ollut tuulinen ja lämpötila vain
—23" C. Päätimme ^dottaa jonkun
"•Mitä täällä on menossa?" tiukka-si
hän. " •
Tuvan avonaisesta ovesta katsellut
kapteeni 'Brown hymyili tervetulai-siksi
ja ojennetuin käsin riensi Waw^o-naa
vastaan.
"Onni että vihdoin tulitte. Me
olemme odotellut teitä monta päivää
ja jo minä.pelkäsin, ettette tule kotianne
ollenkaan."
Wawona oli niin ymmällä, ettei heti
Vasta nyt Bro\vn huomasi tekonsa.
Hän todellakin oli ollut rauhan häi-ritsijä
toisen kotona ja lienee häväissyt
ihmisten pyhiä tunteita. Ollen
irlantilainen, joka oli saanut katooli-sen
kasvatuksen, hän jos kukaan tiesi
antaa arvoa pyhimysten kuville.-
Tuo puuveistos-seinää vasten, jonka
mullassa ryvettyneet kas\'ot katselivat
hiin oudosti, saattoi olla yhtä
pyhä tytölle kuin oli s^ Neitsyt Marian
'kuva, jonlca jalkain juuressa
osannut vastata. Han vilkaisi tupan- ... ....^ . .„
sa avonai.s el.,l,e ovelle j.a sanaak1 aan . ,h an ^lä htiess.ä än o, h p. olvi.l laa,n rukoil-sanomatta
lennähti sisälle. Siellähän
näki kaikki paikat mullistettuna huiskin-
häiskin. .Laipioon oli säretty
miehen mentävä reikä, seinähirsien
oikea päivä oli tullut. Oli-säteilevä
suvi-ilma ja vähän tuultajilos vuonolle
päin — aivan niinkuin ohjaajat
halusivatkin. Lähtöhetki määrättiin
klo 4:ksi j.pp. Aurinko oli silloin
aurihkokompasseillemme edullisim-massa
asennossa ja oli meille mitä
lut. BroMmin valtasi voimakas tunne
ja imn polvistui; intiaanien puujumalan
eteen. Wa'wona ymmärsi miehen
tar-koituksen ja sydämestään otti
osaa 'hartaushetkeen omalla tavallaan.
Se on,'hän tanssi ja lauloi. Tosin
kuokittu maalattia teki haittaa, mutta
hän pani parastaan.
Malcolm-saarelaiset olivat sillävälin
tulleet rannasta kartanolle omia
aikojaan ja Jussi Pellavapää kurkisti
tuvanovesta sisälle. Näin ollen hän
joutui tietämättään tämän hartaus-
Lauma kaverei-aikaa,
miksi sää muodostuisi ja eikö
saataisi kunnollisempia lämpösuhtei-ta.
9;ntenä N 25 ensi kerran lähti
Huippuvuorilla kehdostaan ja teki
•hihnoja ja kiinnitystarpeita, 1 Meta- Jäällä muutaniialcoeajoja. Ne luisti-keittiÖ
polttolaattoineen, 2 sekstant- vat hArvin ja ohjaajat olivat sangen
J-ia, 1 keinotekoinen 'horisontti, suun- tyytyväiset. 11 rntenä 'fFarm" huo-nan
määräämistarpeita, 6 pientä ja meneksella palasi retkeltään ja siihen
4 suurta savupommia, 1 k^ittovanna, se juttu .päättyi. Ny tolimme päättäneet
käyttää hyväksemme ensimmäistä
tilaisuutta,, jonka ilmatieteilijät i l moittavat,
lähteäksemme retkellem-me.
Lämpötila seuraavina päivinä
siä kojeita. 1 haulikko, 1 luodikko, nousi sukkelaan ja tasaisesti ja sel-moottorin
varaosia, työkaluja, 2 lumilapiota,
köysiä, 1 jääankkuri, 2 tuu-lenkantomittaria,
1 aurinkokorapassi,
telttavaarnoja, kiikari, ilmatieteelli-
400 patruunaa, Coltin revolveri ja 25
panosta, pieksuheinää, bentsiinipump-pu.
letku ja sanko. A^alokuvausko-
/ neita, filmejä ja levyjä. Juottolamp-pu.
vää oli, että kevät teki tuloaan.
Toukokuun 17 tuli ja vietettiin
asianmukaisella tavalla. (Norjan kansallinen
juhlapäivä, Eidsvoldin perustuslain
muistolle pyhitetty.) Aamulla
Huhtikuun 29:ntenä "Farmin" piti kuTinialaukaukset, olympialaisia kiso-koettaa
päästit Green Harbouriin viemään
ja tuomaan postia. Pitkälle se nen. 18:ntena tri Bjertnes ilmoitti
ei päässyt, ennenkuin jäät sen pidätti- säätoiveittenolevan senlaatuiset, että
vät. Seuraavana päivänä se puolen meidän oli parasta olla aivan pian len-päivän
aikaan palasi takaisin. toon valmiina. Me olimme valmiit.
Kävimme nyt joka päivä, Ellsvvorth 19:ntenä ilma ei vielä ollut aivan pro-ja
minä, komppmnian langattomalla
asemalla ja vastaanotimme Eiffelin
tornin aikasignaalit kellomme tarkis-taaksemme.
Meillä oli kummallakin varsinaiselle lähtöpaikalleen, johon
kolme lentoretkellä käytettäviksi. Te-legrafistin,
herra Hagenin alati auliin
•hyväntahtoisuuden kautta saimme ai-ikasignaalit
joka yö 14 viimeisenä
päivänä ennen lähtöämme ja saatoimme
siten ehdottomasti luottaa kelloihimme.
Toukokuun 4. oli kaunis päivä, ja
nyt näkyi oivaS^i, kuinka me haluamme
päästä liihtemään. Tlmatietei-kädet
täynnään ylcsityisiä kapistuksi-aan,
katoavan niihin ja tyhjin käsin
palaavan. Jokainen käynti.lisäsi ylipainoa
ja - kun vihdoin viimeinenkin
neula oli matkaan otettu, oli painomme
3,100 kg eli noin 1,500.kg enemmän
kuin sovittu ^suurin kuormitus
salli. Tirehtööri Frohlinde oli kaiken
aikaa huomauttanut, että pitäisi suorittaa
koelentoja. Mutta lentäjät sanoivat:
ei. Kun tästä ristiriidasta
tehdään selkoa toisessa paikassa, en
tässä puhu siitä, sen enempää. Koko
aamupäivän kulki väkeif lähtöpaikalle.
Jokainen, joka vain taisi, tahtoi
olla näkemässä. Päivällinen svö-ja
ja illalla "Speilissä" juhlapäiväni- tiin "Speilissä'', eikä kukaan, joka olisi
sattunut huoneeseen astumaan, olisi
huomarlnut mitään tavatonta. Ai-noa,
mikä kiinnitti "Speilin" jokapäiväisten
vieraitten huomiota, oli kuusi
riviin asetettua ternwspulloa. Ne sisälsivät
suklaata,^inoan eväämme itse
lentoretkeä varten, ja niiden vieressä
oli laatikko rouva Clausenin oivallisia
kaurakeksejä. Ainoa, joka muutti
tämän päivällisen luonnetta, oli
messipäällikön puhe. Hänen piti
mielestään virkansa puolesta toivottaa
tovereilleen onnellista matkaa ja
kiittää seurasta. Niin päättyi viimeinen
päivällinen ja "Speili" muuttui
taas siksi mikä se olikin, hiili-komppanian
puusepänverstaaksi. Sic
transit gloria mundil
Jatkuu.
suurimmaksi avuksi matkalla. Jo aa- 'hetken todistajaksi,
miaisen aikana saattoi leirissä huo- ta.seurasi.Jussin kintereillä. Onneksi
mata hieman levottomuutta. "Useat hän'puhui suomenkieltä, jota ei asian-retJkikunnan
jäsenistä, jotka muulloin omaiset ymmärtäneet,
olivat loistaneet poissaolollaan minun Malcolm-saarelaisten poistuttua o-aamiaista
syödessäni, olivat jo syöneet velta, Wawona alkoi hätäisenä kysel-ja
hävinneet. -Suotta oli lähettää sa- lä Mamia. Brovvnilta hän sai tietää,
naa, että se päivä oli tullut. Jokainen että Mami.oli kohta Wawonan lähdön
oli suorittamansa omia valmistuksiaan jälkeen sairastunut" ja poraussakin
ja tuon tuostakin näki jonkun retki- johtaja.oli toimittanut hänet Vancou-kunnan
jäsenistä kulkevan koneille, - veriin menevään laivaan, sairaalaan
feetan mielen mukainen. Varustimme
kuitenkin- mainittuna päivänä
kaikki valmiiksi ja koneet ajettiin
rakennetulta telakalta oli mahdollinen
päästä alas vuonon jäälle. 20:ntena
paikallinen rajuilma esti meitä lähtemästä.
3Iainittuna päivänä täytettiin
beritsiinisäiliöt kokonaan ja illalla
olimme aivan selvät.
Kun toukokuun 21:senä pistin nokeani
akkunasta ulos, käsitin paikalla
— ennenkuin säämiehemme vielä
ennättivät mitään sanoakaan — että
vietäväksi. Brown lohdutti tyttöä ja
selitti, että Mami on jo aikoja ollut
hy vässä'^lääkärinhoidossa.,
Wawona alkoi itkeä tuhertaa eikä
kuunnellut kenenkään selityksiä,
vaikka joukonmiehissä koetettiin tehdä
parastaan. 'Vasta myöhällä, pimeän
tultua ja suomalaisten poistuttua,
tyttö tyyntyi niin paljon että
'Brown voi puhella hänen kanssaan.
"Rakastettu Miss May, onko teillä
säilössänne isävainajanne papereita?'
kysyi Brown.
Wawona ei ymmärtänyt Bro\vnin
kysymystä, ja "hän jäi äänetönnä aprikoimaan.
"Nähkääs, Miss May, isänne oli
hyvin rikas mies.*
Wawona.ei ymmärtänyt oikein sitäkään,
sillä metsässä kasvaneena hänen
englanninkielen taitonsa oli perin
rajoitettu. Hän selitti:
"En muista isääni. Mami sanoi että
isä kuoli, mutta ei >Iami sanonut
että isä oli rikas, hän vain kuoli.'
^'Niin, niin. Vaikka IMami ei ole
teille puhunut isävainajanne rikkauksista,
niin me kyllä tiedämme, etta
Bill May oli hyvin rikas, ja tiedäm-me,-
että hän kuletti aarteitaan nnik.i-naan
tänne erämaahan. Tiedätteko
minkäänlaisia isänne-kätköjä?
\Vawona ei ymmärtänyt heti Brovv-nin
tarkoitusta, hän seisoi ja ihmetteli.
Bro\NTi huomasi, ettei tyttö hiint^
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 25, 1944 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1944-11-25 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki441125 |
Description
| Title | 1944-11-25-04 |
| OCR text | Sivu '4 LAUANTAINA, H A R I ^ S K U U ^ 25 PÄIVÄKÄ täkiii, jotka iisTialsivat väittää iijäti aamulla eiinustivat "oiva tilai- — No niin,-mitä siitä, sitä väitetään suus^' ja viipymättä me vastasimn^: 1944 niin paljon. Tänä vihkimisiltana m^itä pöytämme vmpäTillä istui 26 miestä. Päiväkirjastani näen että puiieita pidettiin lukemattomia, mutta päiväkirjani osaa vaieta hyvällä älyllä eikä virka sen enempää. ' Niistä päivistä, joita sitten elettiin, ei ole paljon sanottavaa. Toinen seurasi toistaan juuri almanakan määräämässä järjestyksessä. Jotkut ~ jopa useimmatkin, olivat kauniita, päiväpaisteisia. ja uljaat jäävirrat heijastivat silloin mitä iijanimpia värejä: toiset olivat •pilyisiä,^sumuisia, ja usein satoi lunta. Se viikonpäivä, jota hartaimmin odotimme, ei ollut sunnuntai kuten olisi luullut, vaan perjantai. Joka perjantai klo ^ 6 oli löylysauna tarjona — oikea, hyvä löylysaima. Täällä ei säästetty lätn-mitysaineita. Kivihiiliä oli, minne vain katsoi. Vedensaanti oli huonom-kaikki selvä. "Farm" ja -fHobby" saivat käskyn olla valmiina lähtemään pohjoista kohti, ja kaikki muiit olivat apuna panemassa koneita lah- ' tökuntoon. Mutta sitten virisi kolea koillistuuli, jöka. esti mekaanikkoja suorittamasta eräitä pieniä viimeistelytöitä. Meidän täytyi sen vuoiksi jättää aiottu lähtömme siksi kunnes sää paranisi. Laivat kuitenkin suoriutuivat valmiiksi ja seuraavana iltana —toukokuun 5 rhtena -—''Farm" ja ''Hobby" lähtivät pohjoista kohti tutkistellakseen, miltä Tanskan saaren ympärillä näytti ja löytyisikö sieltä sopiva paikka, josta voisimme nousta siiville. Tilalla oli —18° C AARRETTA ETSITÄviN Kotinsa pihamaalla Wa>vonan silmää kohtasi odottamaton näky. Muukalainen oli tullut hänen erämaan kotiinsa isännöimään. Tuvan ovi oli reväisty selälleen, lampaat paenneet aitauksien vierille ja seisoivat päät pystyssä peloissaan, vuohet ja pukki paenneet metsään piiloon. Keskellä pihatannerta roihusi iso nuotia, jonka äärellä seisoi tahi istui joukko miehiä. ;savella;tukitut saumat rassailtu auki maalattia kuokittu ja kouhittu, tulisija säretty hajalleen ja pöytä heitetty alaspäin sänkyyn. Kaikkialla nä-kyi "tuhon ja mullistuksen jälkiä. Vk. sinpä puinen jumalankuva makasi maassa nenä multaan uponneena Suoraa päätä Wawona riensi jumalallensa avuksi, nosti kuvan pystyi seinää vasten pyyhki sen kasvot miil-lasta valkoisten sormiensa rystysillä ja hänen lapsekas mielensä murtui pakkasta. Työtä oli mahdotonta teh- j^^jo^^^^^^^^ ilmestvi tulen äärelle. Wawona riensi rannastapolkua hairtiatnytkähtelivät ja nyyhkytykset myöten juoksuaskelin ja kenenkään kävivät kuuluviksi. Sauna tietysti oli sangen Aamupäivällä oli paikan pi, mutta sitä me emme tulleet-ajatelleeksi, suosittu. naisten vuoro; iltapäivällä tirehtöörien apulaisineen sekä retkikunnan jäsenten. Lauantai oli -kaikkien kaivos-työmiesten saunapäivä. Näinä päivinä suoritettiin vielä eräs sangen tärkeä tyÖ; i pantiin kuntoon rlentoretkelle otettavat eväät ja varustukset. Julkaisen: tässä luetteloni -semmoisenaan, jos se "ehkä Jostakusta on mielenkiinnon arvoinen: fEväitä (miestä ja päivää kohti.) Pemmikaania 400 gr., Suklaata 250 gr.,>K«ksiä 125:gr., Kuiv.maitoa 100 gr., Maliasmaitoa 125 gr., Yhteensä 1000:gr. - Selkäreppuun. 1 alusvaatekerta. Kompassi. Tulitikkuja, Tulukset. Neulomatarpeita. Xumisilmälasit. Kuppi ja lusikka. Piippu. Tupakkaa. Seililankaa. Purjekankaiset käsineet. • ^ Sitä paitsi miestä kohti: i pari la-pinkehkiä. Hiihtokenkiä 1 pari. 1 tup-pipuukko. Yhdet suikset. 2 sauvaa. 1 vetohihna. Makuupussi. • »Muita varustuksia oli konetta koht i: ; 1 vene,-1 i e k i , yksi teltta, yksi roh-topussi, 1 priimus, 3 1. petrolia, vara-dä. 6:ntena saimme langattoman viestin, jonka "Farm" oli lähettänyt Sourh''tjiatesta, ja siinä sanottiin, että sää oli epävakaista ja ett^ä meidän oli paras odottaa. Se ilmoitti myös, ettei siellä ollut paikkaa, jossa olisi voinut nousta ilmaan jäältä. Kaikki jää, mitä siellä nähtiin, oli ahtöjäätä ja epätasaista ja siis kelvotonta. Kun-koneet alkoivat olla valmiina lähtöön, näimme selvästi, että tehtaan ilmoittama suurin kuormitus, 2,600 kg, melkoisesti ylitettäisiin. Olimme nyt selvillä siitä, että meidän täytyi retkemme suorittaaksemme, kyetä nostamaan 3,000 kg, ejhkä enemmänkin. JMolemmat ohjaajat -— Riiser- Larsen ja Dietridhson —- olivat sitä mieltä.että se jäältä lähtien olisi mahdollista. Tirehtööri Schulte-Fröhlin-de asettui siihen nähden varsin epäilevälle kannalle. Noilla kahdella oli kuiteiikin paljon kokemusta jäältä lähdöstä, ja minä luotin heihin täydelleen . Kaikki olimme yksimieliset siitä, ettei niin suurta, painoa ollut mahdollinen kolottaa vedestä. 6 :nn€n illalla "Hobby" palasi takaisin. Se oli huomannut jääsiihteet.huonoiksi, sää oli ollut tuulinen ja lämpötila vain —23" C. Päätimme ^dottaa jonkun "•Mitä täällä on menossa?" tiukka-si hän. " • Tuvan avonaisesta ovesta katsellut kapteeni 'Brown hymyili tervetulai-siksi ja ojennetuin käsin riensi Waw^o-naa vastaan. "Onni että vihdoin tulitte. Me olemme odotellut teitä monta päivää ja jo minä.pelkäsin, ettette tule kotianne ollenkaan." Wawona oli niin ymmällä, ettei heti Vasta nyt Bro\vn huomasi tekonsa. Hän todellakin oli ollut rauhan häi-ritsijä toisen kotona ja lienee häväissyt ihmisten pyhiä tunteita. Ollen irlantilainen, joka oli saanut katooli-sen kasvatuksen, hän jos kukaan tiesi antaa arvoa pyhimysten kuville.- Tuo puuveistos-seinää vasten, jonka mullassa ryvettyneet kas\'ot katselivat hiin oudosti, saattoi olla yhtä pyhä tytölle kuin oli s^ Neitsyt Marian 'kuva, jonlca jalkain juuressa osannut vastata. Han vilkaisi tupan- ... ....^ . .„ sa avonai.s el.,l,e ovelle j.a sanaak1 aan . ,h an ^lä htiess.ä än o, h p. olvi.l laa,n rukoil-sanomatta lennähti sisälle. Siellähän näki kaikki paikat mullistettuna huiskin- häiskin. .Laipioon oli säretty miehen mentävä reikä, seinähirsien oikea päivä oli tullut. Oli-säteilevä suvi-ilma ja vähän tuultajilos vuonolle päin — aivan niinkuin ohjaajat halusivatkin. Lähtöhetki määrättiin klo 4:ksi j.pp. Aurinko oli silloin aurihkokompasseillemme edullisim-massa asennossa ja oli meille mitä lut. BroMmin valtasi voimakas tunne ja imn polvistui; intiaanien puujumalan eteen. Wa'wona ymmärsi miehen tar-koituksen ja sydämestään otti osaa 'hartaushetkeen omalla tavallaan. Se on,'hän tanssi ja lauloi. Tosin kuokittu maalattia teki haittaa, mutta hän pani parastaan. Malcolm-saarelaiset olivat sillävälin tulleet rannasta kartanolle omia aikojaan ja Jussi Pellavapää kurkisti tuvanovesta sisälle. Näin ollen hän joutui tietämättään tämän hartaus- Lauma kaverei-aikaa, miksi sää muodostuisi ja eikö saataisi kunnollisempia lämpösuhtei-ta. 9;ntenä N 25 ensi kerran lähti Huippuvuorilla kehdostaan ja teki •hihnoja ja kiinnitystarpeita, 1 Meta- Jäällä muutaniialcoeajoja. Ne luisti-keittiÖ polttolaattoineen, 2 sekstant- vat hArvin ja ohjaajat olivat sangen J-ia, 1 keinotekoinen 'horisontti, suun- tyytyväiset. 11 rntenä 'fFarm" huo-nan määräämistarpeita, 6 pientä ja meneksella palasi retkeltään ja siihen 4 suurta savupommia, 1 k^ittovanna, se juttu .päättyi. Ny tolimme päättäneet käyttää hyväksemme ensimmäistä tilaisuutta,, jonka ilmatieteilijät i l moittavat, lähteäksemme retkellem-me. Lämpötila seuraavina päivinä siä kojeita. 1 haulikko, 1 luodikko, nousi sukkelaan ja tasaisesti ja sel-moottorin varaosia, työkaluja, 2 lumilapiota, köysiä, 1 jääankkuri, 2 tuu-lenkantomittaria, 1 aurinkokorapassi, telttavaarnoja, kiikari, ilmatieteelli- 400 patruunaa, Coltin revolveri ja 25 panosta, pieksuheinää, bentsiinipump-pu. letku ja sanko. A^alokuvausko- / neita, filmejä ja levyjä. Juottolamp-pu. vää oli, että kevät teki tuloaan. Toukokuun 17 tuli ja vietettiin asianmukaisella tavalla. (Norjan kansallinen juhlapäivä, Eidsvoldin perustuslain muistolle pyhitetty.) Aamulla Huhtikuun 29:ntenä "Farmin" piti kuTinialaukaukset, olympialaisia kiso-koettaa päästit Green Harbouriin viemään ja tuomaan postia. Pitkälle se nen. 18:ntena tri Bjertnes ilmoitti ei päässyt, ennenkuin jäät sen pidätti- säätoiveittenolevan senlaatuiset, että vät. Seuraavana päivänä se puolen meidän oli parasta olla aivan pian len-päivän aikaan palasi takaisin. toon valmiina. Me olimme valmiit. Kävimme nyt joka päivä, Ellsvvorth 19:ntenä ilma ei vielä ollut aivan pro-ja minä, komppmnian langattomalla asemalla ja vastaanotimme Eiffelin tornin aikasignaalit kellomme tarkis-taaksemme. Meillä oli kummallakin varsinaiselle lähtöpaikalleen, johon kolme lentoretkellä käytettäviksi. Te-legrafistin, herra Hagenin alati auliin •hyväntahtoisuuden kautta saimme ai-ikasignaalit joka yö 14 viimeisenä päivänä ennen lähtöämme ja saatoimme siten ehdottomasti luottaa kelloihimme. Toukokuun 4. oli kaunis päivä, ja nyt näkyi oivaS^i, kuinka me haluamme päästä liihtemään. Tlmatietei-kädet täynnään ylcsityisiä kapistuksi-aan, katoavan niihin ja tyhjin käsin palaavan. Jokainen käynti.lisäsi ylipainoa ja - kun vihdoin viimeinenkin neula oli matkaan otettu, oli painomme 3,100 kg eli noin 1,500.kg enemmän kuin sovittu ^suurin kuormitus salli. Tirehtööri Frohlinde oli kaiken aikaa huomauttanut, että pitäisi suorittaa koelentoja. Mutta lentäjät sanoivat: ei. Kun tästä ristiriidasta tehdään selkoa toisessa paikassa, en tässä puhu siitä, sen enempää. Koko aamupäivän kulki väkeif lähtöpaikalle. Jokainen, joka vain taisi, tahtoi olla näkemässä. Päivällinen svö-ja ja illalla "Speilissä" juhlapäiväni- tiin "Speilissä'', eikä kukaan, joka olisi sattunut huoneeseen astumaan, olisi huomarlnut mitään tavatonta. Ai-noa, mikä kiinnitti "Speilin" jokapäiväisten vieraitten huomiota, oli kuusi riviin asetettua ternwspulloa. Ne sisälsivät suklaata,^inoan eväämme itse lentoretkeä varten, ja niiden vieressä oli laatikko rouva Clausenin oivallisia kaurakeksejä. Ainoa, joka muutti tämän päivällisen luonnetta, oli messipäällikön puhe. Hänen piti mielestään virkansa puolesta toivottaa tovereilleen onnellista matkaa ja kiittää seurasta. Niin päättyi viimeinen päivällinen ja "Speili" muuttui taas siksi mikä se olikin, hiili-komppanian puusepänverstaaksi. Sic transit gloria mundil Jatkuu. suurimmaksi avuksi matkalla. Jo aa- 'hetken todistajaksi, miaisen aikana saattoi leirissä huo- ta.seurasi.Jussin kintereillä. Onneksi mata hieman levottomuutta. "Useat hän'puhui suomenkieltä, jota ei asian-retJkikunnan jäsenistä, jotka muulloin omaiset ymmärtäneet, olivat loistaneet poissaolollaan minun Malcolm-saarelaisten poistuttua o-aamiaista syödessäni, olivat jo syöneet velta, Wawona alkoi hätäisenä kysel-ja hävinneet. -Suotta oli lähettää sa- lä Mamia. Brovvnilta hän sai tietää, naa, että se päivä oli tullut. Jokainen että Mami.oli kohta Wawonan lähdön oli suorittamansa omia valmistuksiaan jälkeen sairastunut" ja poraussakin ja tuon tuostakin näki jonkun retki- johtaja.oli toimittanut hänet Vancou-kunnan jäsenistä kulkevan koneille, - veriin menevään laivaan, sairaalaan feetan mielen mukainen. Varustimme kuitenkin- mainittuna päivänä kaikki valmiiksi ja koneet ajettiin rakennetulta telakalta oli mahdollinen päästä alas vuonon jäälle. 20:ntena paikallinen rajuilma esti meitä lähtemästä. 3Iainittuna päivänä täytettiin beritsiinisäiliöt kokonaan ja illalla olimme aivan selvät. Kun toukokuun 21:senä pistin nokeani akkunasta ulos, käsitin paikalla — ennenkuin säämiehemme vielä ennättivät mitään sanoakaan — että vietäväksi. Brown lohdutti tyttöä ja selitti, että Mami on jo aikoja ollut hy vässä'^lääkärinhoidossa., Wawona alkoi itkeä tuhertaa eikä kuunnellut kenenkään selityksiä, vaikka joukonmiehissä koetettiin tehdä parastaan. 'Vasta myöhällä, pimeän tultua ja suomalaisten poistuttua, tyttö tyyntyi niin paljon että 'Brown voi puhella hänen kanssaan. "Rakastettu Miss May, onko teillä säilössänne isävainajanne papereita?' kysyi Brown. Wawona ei ymmärtänyt Bro\vnin kysymystä, ja "hän jäi äänetönnä aprikoimaan. "Nähkääs, Miss May, isänne oli hyvin rikas mies.* Wawona.ei ymmärtänyt oikein sitäkään, sillä metsässä kasvaneena hänen englanninkielen taitonsa oli perin rajoitettu. Hän selitti: "En muista isääni. Mami sanoi että isä kuoli, mutta ei >Iami sanonut että isä oli rikas, hän vain kuoli.' ^'Niin, niin. Vaikka IMami ei ole teille puhunut isävainajanne rikkauksista, niin me kyllä tiedämme, etta Bill May oli hyvin rikas, ja tiedäm-me,- että hän kuletti aarteitaan nnik.i-naan tänne erämaahan. Tiedätteko minkäänlaisia isänne-kätköjä? \Vawona ei ymmärtänyt heti Brovv-nin tarkoitusta, hän seisoi ja ihmetteli. Bro\NTi huomasi, ettei tyttö hiint^ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1944-11-25-04
