Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 17, 1941

              1P41 l A U A X T A I X A . TOUKOKUUN 17 PÄIVÄNÄ
Sivu 3
LTTU
Cvaikeata tavata ministeriä, vie-läk^.\
vaikeampi päästä tasavallan
presidentin puheille, mutta kaikki tä­mä
:n lasten leikkiä verrattuna niihin
vaikeuksiin, jotka on voitettava saa-dak<^?
en tavata Jean GabinHn. Jean
Qfly.non tällä hetkellä (1938) Rans-
'kanTaTkkn^^^^^ filminäytteli-
"""^1ä:?Jlitta hän on luonteeltaan hyvin
vaalimat on ja kammoo julkisuutta ja
rjarsnkin sanomalehtimiehiä,
£>äs tuttavani ilmaisi minulle hä­tien
jsoittcensa, vaatien kuitenkin, et­tä
iltaisin sen salassa. Sen voin kut­ien
f:;n sanoa, että Jean Gabin asuu
eräänsä Pariisin esikaupungissa, Neu-illy:]
iä. Tartuin päättävästi puheli-mee-
i ja soitin Neuillyn keskukseen.
"Neiti, haluaisin tietää erään puhe­linnumeron
siinä /ja siinä talossa."
"K\'lä, herra, kunhan iltiioitatte a-
Mtijmaiscn nimen, olkaa hyvä."
-"Herra Jean Gabin." Toisesta pääs­tä
kuului hämmästynyt huudahdus:
"Mutta, hyvä herra, en voi ilmoittaa
teilU Jean Gabimn puheUnnp^metoa."
Aloin rukoilla kaikkein makeimmal-la
dSnelläni, lupasin makeisia ja suk-laaii',
mutta puhelinneiti oli horjuma­ton,
?:n päivää myöhemmin sain kuin
sainkin tietooni Jean Gabinin puhe-llmumeron,
mutta millä keinoin, se'
on zmmattisalaisuus. Siitä päivästä
alkc-in aloin soitella mainittuun paik­kaan
kaksi kertaa päivässä, mutta
jokc kerta sihteeri vastasi, että Jean
Gabin ei ollut tavattavissa. Vihdoin
8 päivän kuluttua hyvin miehekäs ja
miellyttävä ääni vastasi minulle pu-lielhnessa.
Gabin itse. Hän jutteli
ka^izsani ystävällisesti, mutta tapaa-miticn
oli mahdotonta, sillä hän mat­kusti
samana päivänä Lontooseen.
Epäilin jo, että en saisi koskaan
tavata Jean Gabinia. Turvauduin
siis juoneen ja sain kuin sainkin pu-kdia
hänen kanssaan pitkälti ja näh­dä
tuntimääriä hänen filmaustaan.
Jomvillcn studiossa lähellä Pariisia.
jr:in Gabin on 33-vuotias, Hän
on keskikokoa, samalla voimakasra­kenteinen
ja joustava, komea rinta­kehä
ja kapeat lanteet.' Hänen tuk-kar,:
a on vaalea. Mietehkiintoisinta
hänessä ovat kuitenkin hänen kirk-hznsiniset
silmänsä vastakohtana
• ihon pronssini värille. Kun kohtaa
hin-:n katseensa, se tuntuu tukkeutu­man
ihmisen lävitse, mutta silmien il-
T:I ole kova, vaan avom.'^Hänen
M2e«5ö on syvästi inkimUiisen ja
^mn ihmisen katse, jok^
'oö -ydkisinkin jokaisia. liäyttdtjöU-
^, tavallisesti sekä ystäviä että
''•'^f lisiä yleisimkes^
tuntuu olevan vain ystäviä. Ky-
^yh. häneltä, mistä se johtuu. Hän
hymyillen: "Entiedä^ en ole
^ii(- koskaan huomannut, en käytä
f-än konsteja, olen sellainen kuin
olet:!"
•'•an Gabin on lähtöisin nqyttelijä-
Pef^eestä. Hänen isänsä pU aikoi-paljon
käytettyl kyky'Piirnsin :
^•tämöiUä. On iuonnoUistd, että^
^f-i,joka rakastaa ja ihailee isään- .
haluaa kulkea, hänen-jälkiään,
että Jean Gabmkin halusi jo Jty-
V^n. Hänm.olr^^taipu-'
V_ ^w snhcn suuntaan, jfUä hän oli
^^^^ etevä matemaatikko.
^'^fsiirityi ensi kertaa ykisan e- '••
'^^-^n Janotussa "CafrCmufissa"
]^^f^onsertissa),j0kaoli^^^^^
^f^rcin suosittu näyttamöiaji
'ieJ^ ^^n^r^ensiesHniymi-
Jedn Gabinid hädstdtellddn
Kirj. PAUL HOLLAXDER
pataljoonan'' suuri menestys osoitti,
kuinka oikeassa hän oli.
Paitsi oikeutta valita käsikirjoituk­set
Gabin pidättää itselleen oikeuden
saada valita myöskin ohjaajansa,
nen isänsä ei ollut varakas, hänen oli fuksiin Hän.n / • ^^»ssanäyttelijänsä ja etenkin valo-pakko
jättää nävttämö ja yöskl^f^ Itt; """.''Z' ^"^"''^ on kin^aajansa, sillä vain harvat t-o/o-lä
mekaanikkona teZalVaT^^ Tl f'"' rnetsästyspyssy kuvaajat osaavat oikein valokuvata
^a met^aamkkona tehtaassa. Tama oh kokoelmansa on näkemisen arvoinen, hänen vaaleat silmänsä.
raskasta aikaa nuorelle Gabinille, Sit­Hänellä
on kaksi komeata metsästvs-temmin
Iiän hankki jälleen työtä
"Caf Conclssa". Hän lajUoi ja tans­si.
Hänen miellyttävä äänensä saa­vutti
yleisön suosion. Sen jälkeen
hän sai näytellä pieniä osia "Theatre
des Boufjes Parisiens"-niniisessä te­atterissa.
Ja vihdoin hänen tiensä
johti elokuvaan. Hän esiintyi aluk­si
monissa väliäpätöisissä osissa useis­sa
eri elokuvissa. Ja sitten "Yöma­jaa-
nimisessä filmissä hän sai suuren
osan, sellaisen, joka hänelle tosiaan
sopi, ja sen jälkeen hän tuli mainee­seen
melkein heti. "Yömajan" jäl-kee,
njiän esitti pääosia useissa eloku­vissa,
kuten "Kuoleman pataljoonas­sa",
"Pepe le Mokossa", "Suuressa
illusionissa", sekä elokuvissa "La bel-le
Equipe", "Le Messager" ja "Gue-tde
d'Amour". Jokainen näistä fil­meistä
on Ranskan elokuvataiteen
parhaimpia. Oli onnellista, että Jean
Gabinin isä, joka nyt on kuollut, sai
vielä eläissään nähdä poikansa menes­tyksen.
Jean Gabin on naimisissa entisen
näyttelijättären kanssa. Madame
Gabin on Jturmaava kaimotar, kookas
ja punatukkainen. Hän rakastaa ur­heilua
kuten hänen miehensäkin. Ga­bin
on aikoinaan paljon nyrkkeillyt
ja vähällä piti, ettei hänestä tullut
koiraa, jotka jumaloivat isäntäänsä.
Jean Gabin pitää perhe-elämästä,
joten hän vain harvoin viettää vapaa-aikojaan
ulkosalla. Hänenlaisensa ih­minen
eläisi mieluimmin maaseudulla
hoidellen kanoja ja kaniineja, .im-mattinsa
vuoksi hän ei kuitenkaan
voi aina teiidä kuten haluaa, sillä hä­nellä
on paljon seurusteluvelvoUi-suuksiakiu.
Hän käy hyvin harvoin
teatterissa ja elokuvissa. Kaikki tär­keimmät
filmit hän tietenkin katsoo
— eikä milloinkaan laiminlyö Spen­cer
Tracy-elokuvien näkemistä. Spen­cer
Tracy onkin sekä Mlkonaiselta o-lemukseltaan
että näyttelijänä hyvin
paljon Gabinin kaltainen.
Hän jumaloi ammattiaan ja antau­tuu
työhönsä sieluineen ja ruumii­neen.
Hän tuntee tarkoin mahdolli­suutensa
ja tietää,'millaiset osat sopi­vat
hänelle parhaiten. Jokainen hä­nen
allekirjoittamansa sopimus varaa
hänelle oikeuden olla hyväksymättä
käsikirjoitus, josta hän ei pidä. Tätä
oikeutta liän käyttääkin paljon hy­väkseen.
Hänen vaistonsa on sangen
tarkka. Toisinaan hän hylkää fil-miscenarion
luettuaan siitä vain noin
10 sivua. Ja vaikka hänelle tarjot­taisiin
sen jälkeen 5 miljoonaa, hän
ci suostu esiintymään siinä filmissä,
ammattinyrkkeilijää, Gabinillä onkin Jos fihnikäsikirjoitus miellyttää hdn-pysyvä
muisto näiltä ajoilta. Hänellä tä, hän pitää siitä kovasti kiinni,
ei ole enää nenälituta ja hän huvittaa Niinpä esimerkiksi "Kuoleman patal-joskus
läheisiä ystäviään vetämällä joona" hylättiin kaikkialla. Gabin
nenänsä vinoon. Hänen oli tietenkin luki sen, osti itse käsikirjoituksen ja
jätettävä nyrkkeily elokuvan vuoksi vaatimalla vaati sen filmaamista vas-ja
tyydyttävä vaarattomampiin huvi- tavoitteista huolimatta. "Kuoleman
Alettuaan filmata hän elää vain
työtään varten, siksi, kunnes filmi on
valniis. Ulkopuolella studionkin hän
käyttäytyy osansa vntkaiscsti. Hän
menee niin pitkälle omantuhnontärk-kuudessaan,
että kun hänen c^t oltava
filmattavassa kohtauksessa humalas­sa,
hän juo ennen sitä muutamia la­seja
alkoholia. Ja on varsin Ituvitta-vaa,
että hän valitsee juomansa fil­min
vaatimusten mukaan. Jos hänen
on oltava kiukkuinen humalassa, hän
juo absintia, jos humalan on oltava
kilttiä ja lauhkeata, hän juo wiskiä.
"Giieule d\4mour"-filmissä on hur­ja
kohtqus, jossa Oqbinin oli kuris­tettava
vastanäyttelijättärensä. En­nen
kohtauksen filmausta Gabin sa­laa
varoitti valokuvaajaa hutiloimas­ta,
koska samaa kohtausta ei voitaisi
ottaa uudelleen. Niinpä kun hän
syöksyi Mireille Balinin kimppuun,
hän kouristi tämän kurkkuun niin ra­justi
ja hänen kasvojensa ja silmiensä
ilme oli niin petomainen, että Mireille
Balin pelästyi toden teolla luullen
Gabinin tulleen hulluksi. Hän huusi
ja taisteli vastaan todellisen kauhun
vallassa. Kohtaus saavutti täten jär-,
kyttävän totuudenmukaisuuden, mut­ta
Mireille Balin oli niin säikähdyk­sissään
sen jälkeen, että hän ci todel­lakaan
olisi voinut ottaa kohtausta
toistamiseen.
Hollywood on tehnyt Gabinille mo­nia
tarjouksia luvaten palkkioita, jot­ka
panisivat monen muun näyttelijän
pään pyörälle, mutta kun Gabinin
vaatimuksiin saada valita itse osansa,
ohjaajansa ja kanssanäyttelijänsä ei
ole suostuttu, hän on katsonut par­haaksi
tehdä työtä oman päänsä mu­kaan.
Hän filmaa parhaillaan elokuvaa
Sumuinen laituri. Gabin näyttelee
Vapauden kevätjulkaisu "Kevät" kirj, E. Säde; Tri Frederick Bantin- siirtomaajalkaväen sotilaskarkurin o-on
nyt ilmestvTiyt 48-sivuisena ja si- gin muistolle, kirj. J . C. Beresford; saa. Hänen vastanäyttelijättärensä
sältörikkaana. Tuo "sisältörikkaa- Me suomalais-canadalaiset, kirj. f-t; qn MicJtele Morgan, vielä melkein
na" on tavallinen mainesana kaikille Silicosis voi kehittyä tuberkuloosiksi, tuntematon näyttelijätär, jolla on
esiteltäville julkaisuille, mutta tällä kirj. tri .Bundsen; Kapteeni-Halstin varmaan, suuri tulevaisuus edessään.
kerralla se Oli'aivan totta. Mieles- ja majuri Kukkosen lausuntoja Suo- Michele-Morgan on hyvin kaunis
tämme seuraava alkulehdellä oleva men kv'symyksestä; Kun täihden tyttö. Menestys ei ole noussut nuo-toimiti;
ksen lausunto tulkitsee h>'vnn pyrstö piti Luiskahtaa, kirj A. Rön- relle ytäyttelijättärellc päähän, vaan
julkaisun sisällpn: ' ' kä: Iloitaan keväästä ja . . ., kirj. hän on pysynyt yksinkertaisena, vaa-
"Tätä Kevät-julkaisua valmistet- Helmi Soderena: Karikko-Jussin timattomana, nuorena tyttönä ollen
Liisa, kirj. Tan-Mai; Kevät saapui, juuri sen vuoksi niin sopiva Gabinin
runo, kirj. T. Siilman; Aavikkomaa- vastanäyttelijättäreksi. Sillä välin
kuntien nainen p)arlamentissa, kirj. kun Gabin oli näyttämöllä, Michele
Vernon Campbell; Charlie Chaplinin Morgan selosti minulle ystävällisesti
Suuri Diktaattori; "iTidysvaltain filmin juonta. Mutta samassa va-neekerit
ja kansanvalta, kirj. H . Su- pautui Gabinkin lyhyestä kohtauk-la:
Takapihan kissa, kirj. Eino E. sestaan. Hän jatkoi Michele Morga-
Hillman: Kuume ja kylmettyminen, nin aloittamaa selostusta filmistä
kirj. Eric \V. Sjöman; Viimeinen ke­vät,
kirj. H . ; Tulisiko Britannian
pvrkiä sopusointuun Neuvostoliiton
kanssa, "Yes" kirj. Pat Sloan, "No",
kirj. Hilaire Belloc; Oikea "mäen-taessa,
kuten edeltäjäinkin toimitta­misessa,
on pidetty mielessä ennen­kaikkea
sitä, että^se voisi tarjota ca-nadansuomalaisille
mahdollisimman
mielenkiintoista, monipuolista ja
myös kasvattavaa luettavaa. Ahtaan
ryhmäkuntalaisuuden asemesta olem­me
antaneet tilaa tykkänään vastak­kaisten
maailmankatsomusten omaa-vain
ihmisten kirjoituksaie, jotka
jäävät lukijain its€nsä..punnittavaksi,
toimituksen. niistä. lausumatta min­käänlaista
mielipidettä. Tarkoituk-semme
tulevaisuudessa on antaa yhä laskija", kirj. X ; Tuokiokuvia Suo-enemmän
tilaa vapaalle ja rehdille
keskustelulle väittelyn alaisista asi­oista,
näissä julkaisuissa. Mutta
suurin osa Kevät-julkaisun sisällöstä
on kaunokinaMista ajanvietelukemis-ta,
josta nyt on niin huutavan suuri,
puute."
Julkaisu sisältää,, täytepaloja lu­kuunottamatta^
seuraavat kirjoituk­set:
. >- . •
.Toimitukselta; Keväällä,, runo
mesta v. 1939 keväällä^ kirj. Iris;
Koiranlihakenraalin loppu, kirj. Lin
Yiitang: Kapina eläintarhassa; Van­hanajan
lääkkeitä; Kapteenin ko­sinta;
Breeff, uneksija, kirj. Maxim
Gorki.
Näissä on monta erittäin mielen-
"Näette minut sotilaana", hän sanoi:
"Rakastun Michele Morganiin, joka
on vaatimaton, holhoojansa luona a-suva
nuori tyttö. Holhoojalla on
pieni kauppa, jossa myydään leikki­kaluja
ja Havren matkamuistoesinei-tä.
Michel Simon esittää holhoojaa,
joka on hyvin roistomatrten henkilö.
Yllätän hänet kerran yrittämässä
suudella Mrcheliä kellarissa ja sur­maan
hänet. Myöhemmin eräs toinen
Michelin-, ihaäija. Pierre • Brasseur,
surmaa minut, joten Michele jää jä-kiinteistä
ja opettavaa kirjoitusta, . min lojmssa aivan yksinäiseksi^
toiset taas hupaisia, joten pidämme Oli väliaika.^ Kaikki kiiruhtivat
vahinkona, jos p k u jää t ä t ä julkaisua ruokaUuhuoneeseen. Pierre Brasseur,
vaille- Hintakin on ;vain 25 senttiä, jok^'(m kova
1 Rti