1939-05-27-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
1959 LAUANTAINA, TOUKOKUUN 27 PÄn'ÄXÄ
Sivu 11
E
CsnmMiDHniiiB iiHHiiOHiiinnifltiä»
\^ain Europalla. ja AmeriKallako
olisi keksintöjen patentti. On niitäi
muillakin.
Kun Japanilla oli jo. 1939 vaikeuk^
sia voimakkaan väestölisäyks«i ta-^
IdBj silloin teki japanilainen professori
ehdotuksen, joka oli kerrassaan
sodanjulistus merelle. Se oli keinotekoisen,
Madagaskaria suuremman
saaren luominen Kiou-Siou ja Ana-mio-
Shima saarten välille. Siten saataisiin
maata miljoonille japanilaisille
talonpojille, hän vakuutti.
Suunnitdmansa t u ^ i professori
Shibakawa esitti tietedliseh todistuksen,
jonka mukaan ko, alueella oli tuhannen
vTnotta sitten cÄlutvuseita suuria
saaria, ja ettäv vesi oli- siellä DMIT
talaa ja merivirraf hökkoja; Srflai-sen
keinotekoisen saaren luominen ei
siis tuottaisi kovinkaan suuria vaikeuksia.
Valitettavasti puhuivat
asiantuntijat terävästi päinvastaista,
kieltä eikä suunnitelmaa, toteuteta
ikinä. Saari olisi tullut maksamaan
enemmän kuin sen asukkaat' olisivat
ansainneet sadassa vuodessa.
* • *•
Mutta kaikkien aikojen ennätys-suunnitelman
teki maailmansodan
päätyttyä unkarilainen lääketieteilijä
Antoine Pataki, joka vapaa-aikoinaan
harrasteli tähtitiedettä. (Otaksuttavasti
tuo unkarilainen oli lueskellut
mitä haltioituneimpana Jules Vernen
romaaneja, ja- teoriaa kuun elä^
mästä ja sen tutkimisen vaikfei&sis-ta.)
Pataki oli sitä mieltä, että.meidän
täytyy saada kuu lähemmäksi
maapalloamme—koska emme pitkän
välimatkan vuoksi voi tutkia elämää,
jota eletään naapuriplaneetat-lamme.
Hän laati siis suunnitelman,
jonka lähetti kaikille maailman vaikutusvaltaisille
henkilöille, Amerikan
presidentistä paaviin. Koska maan
vetovoima, hän ehdotti, vaikuttaa tietyllä
tavalla kuuhun ja pitää, sen
radallaan ja pakoittaa kiertämään-maata,
nim vetovoimaa tarvitsee-ai-r.
oastaan vahvistaa asettamalla jät-liläiskokoisia
sähkömagnaatteja maa--
paUonympärjlle. Siten saataisiin kuu
pienentämään rataansa ja liikkumaan
vain muutamien satojen kilometrien
päässä maasta." SiUä tavoini' Pataki
kirjoitti, voisi kuuhun tehtävästä matkasta
tulla muutamia tunteja kestävä
lentomatka- Sitä paitsi muuttuisi auringonsäteiden
heijastus nykyistä
Si&a sanoo, ettei kukat kaunisteisl
kcma? Kiika sanoo, ettö kukat viehat-tajsi
silmää? Kuka sanoo, ettei-kukat
puhuisi vienoa, viihdyttävää kaunoäel-tään?...
Hänkin, 5Tm^ jäyheä mies,
joka kaikkea- hempetäta halveksii ja
knkistaMn joskus ylimielisen sanan
sanoo, tuntee sen kuitenkih ja niitä
katsdlessaan lauhtua ja. lämpenee.
Cta soma astua huoneesee^^ jonka
ikkunalla tai pöydällä on hyvinhoideti^
tuja kukkia, vaippa vain ykiini
Niin huoneessa, muttav ent&- uilfconai
edustalla ja- pihalla. Siellä- ne vasta
kesänaikana ovat somia ja luoomoUisial
Ne aivan kuin kuuluvat sinne bodlh
köyhimmänkin kauhistuksenai
Niin, kaikki me niitär ihailemme, ei
vain-tahdo-tuUa niitä iiankituksi eikä
kaitella-tahdo olla. aikaakaan niiden
huoltamiseen ajallaan, vaikka sitten
myöhemmin sitä- pahoitellaaii. Nyt
juuri on käsillä kukkien istutuksen ajat.
Ottakaapa liuehet kuokat ja lapiot käsiin
ja ryhtykää kauniisti muokkaamaan
kukkapenkit valmiiksi juuri sii-hen
paikkaan mihin emäntä-tai tyttäret
tahtovat: tuohon ympyräinen mätäs,
tuohon soikio ja tuohon pitkulainen
penkki, ja tuonne ehkä pitempi kukka-rivistöä
varten. No, emme me naiset
tahdo tässäkään asiassa aivan itsevaltiaita
tyranneja öUa, neuvotellaan vain
kaunisti yhdessä ja me otamme varteen
teidänkin mielipiteet, varsinkin jps
huomaamme että teiDä on ymmärrystä
1^ ma^. lilutta teillä on vahvemmat
käsivarret pidellä nHtä muokkausaseita
ja sentähden se työ sopii teille. Sitä^
paitsi tässä on vielä se salaisuus, että
ktm te otatte osaa kukkaistutuksiin,
niin; no- ovat^^en teilldcin sitä rs^-
kaampia. Ja sitten myöhemminkin,
varsinkin jos vesi on kaukaa haettava»
te tuotte joskus vesiäny^in meille
avuksi kastelua varten.
Niin, kukkia me nyt laitamme kodin
ympärille joitakin, eipä siemenet paljon
maksa. Jä jos emme satu kylvösa-«
laisuuksia- itse tietämään, kyllä joku
naapuri, joUa on kokemusta, ystävällisesti
neuvoo. Kasvettuaan kukkaset sitten
kesän ja syksyn mittaan kyllä vaivamme
fcauneudalaan palkitsevat mo-ni
«i iltojen, aamujen ja lepohetklen aikana.
Enune tippaakaan kadu niille
uhrattuja valvoja. t
Tima^ kerran m^
puhui äivanrlo^^ hänen
hellempi pmnHcimT^^ ^^tfrfft tdddda istuttaa,
mutta me seii; asian
ajoimme Jli^ - jih-a^
sitten kävi? Sama mies tdiJcesäUä ahkerin
niiden kukkien kastelija, ja oikeinpa
sai joskus syytä meitä torua välinpitämättömyydestä
ja tunteettomuu-destakin,
jotta tulimme hiukan nolatuiksi.
Eikä seuraavana keväänä tax-kemään.
Ban sen teki hartaudella liiankin
aikaisin jä sittoi lEomtensi'meitä
muistamaan tehtövämm^ huolella. Niin
että ei sitä tiedä, kuka se oikea kukkain
ihailija on, kun hänet vain alkuun
herätetään. Se sydän, lämmin ja suuri,
näet asuu joskUs salattuna karkean
kuoren^ alla ja hämmästyttää meitä
ilmenemisellään odottamattomalla het-kellä.
'
Kukkien harrastuksen sanotaan maailmassa
yleisesti kasvavan. Toisin palkoin
kymmenen v:n sisällä on tapahtu«^
nut salainen muutos, että kun ennen
tuskin yhdoikään asunnon smpärillä
näki Jcukkia, nyt niitä näkee kaikkialla
ja kuljei^cHu siellä on kmassaan miel-tähiveleyää.
On aivan kuin uudet ihmiset
olisivat tulleet niille asuinsijoille,
vaikka niitä entisiä, asiakkaita ne ovati
ovat vain heränneet' et£toiään ympärilleen
kauneutta^ dämänviäiä^stä eri
tavoin ja huomanneet, että tämä on
yksi mahdollinen melkein missä tahan-say
sitäkin mahdollisempi sillä, missä
on oman asunnon ympärillä palanen
maata. —Sitmattu olkoon maa ja aurinko,
joka kukkaset kasvattaa, kun
me siemenet kylvämme.
^ IDA JULIA.
minuutil^
Minuutti on kulunut, Englannin
tehtaat ovat valmistaneet $17,000
edestä vaatetta;
• \ • • * ' • • • • • ' • : • . •.
Neiv Yorkin satamista lähtee kauppatavaraa
ulkomaille 24 tonnia minuutissa.
Peru lähettää ulkomaille öljyä 3 S
tynnyriä minuutissa.
* » »
Minuutti on mennyt - maailma
on käyttänyt kaksi tonnia lardia (rasvaa).
Canada lähettää ompelukoneita ja
niiden osia Peruunkin neljän dollarin
edestä minuutissa. * * •
Maailman kaakaotuotanto on 3 fiOO
paunaa minuutissa.
* ••, • • *
Maailman hiilikaivoksissa hävi^
käyttämättömänä rikkiä 98 prosenttia
eli 23 tonnia minuutissa.
Minuutti on kulunut — Yhdysvaltain
teollisuudessa on menetetty 37/
työpäivää tapaturmien kautta.
»• • *
Canadan villihanhet lentävät yhden
mailin minuutissa.
••; 4< * *
Etelä-Afrikan liittohallitus jakaa
koululapsille vapaata maitoa ja juustoa
kahden dollarin edestä minuutissa.
* • * *
Canadan autoteollisuus tuottaa autoja
jTnpäri vuoden $150 arvosta minuuttia
kohden.
ät
molemmat
"Mitäs i»Uotat selkäsi takana — onkimalojaka?"
"Nosseri."
"Jesseri. Mutta älähän mene sille kindlc* johon minä olen piirtänyt
hiilenä ristin, siinä tarttuu onkeen morlrö.'' • ' • • ' -
D •aljon vohnakkaammaksi, koska kuu
olisi niin lähellä maata, ja siten voisi
yö muuttua päiväkö* Ainoakaan ihminen
ei kuilenTtaan, suhtautunut Par
takin ehdotufcseai; väkä-vastr, jä muur.
tamia vupsia_myöhemmin hän kuoli
peräti hannistuneena aitä, että hänen
-^-dotujtaandi^^^
"Kumiläsig." meijeri^
tuotteista
Mielenkiintoinen' ja mahdollisesti
^yödyUmenkia. maitofannareille on
Vhdysvaltaia, meijeritaloustoimiston
tiedemiesten keksimä jmenetehnä, jol-heran
maitohaposta voidaan valmistaa
läpinäkyvää kumimaista tuotetta.
Kemiassa usein esiintyy mahdottomilta
näyttäviä sanoja, kun kemistit
antavat^eri aineyhdistymille tieteel-
Usiä nimiä, ja niinpä tällfekm uudelle
tulokkaalle on annettu nimi "poly-methylaGrylate",
joka tavalKselle Ju-kijalle
ei tietysti merkitse yhtään mitään.
Sutä-huolimatta Juuliaan täUe
ameelle tulevan suuren kysynnäir
teollisuu^oiflä. Keksijä sanovat
sen olevaa^ vesivalkoisen» puolijäh-meän
aneen ja läheistä sukua n i .
«brgaamseöe lasille
taan keinotekoisesti ja käytetään
naanteiden \'arrella olevissa heijastimissa.
Uusi tuote knuhitt olevan
pehmeämpää ja taipuvampaa kuin orgaaninen
lasi ja paäHe imtteeksrsit.
keätä ja joustavaa.
Tätä. kumilasia voidaan valrmst3a
yhtä vähin: kustannuksin maitohaposta
knin sitä nykyään valmistetaan
etyleenistä tai alkoholista "cyanhyd-rin"
menetelmällä. Meijeritoimiston
tiedemieäiet arvelevat, että valmistuksen
huokeahintaisuus tulee huo-matta\'
asti lisäämään maitohapon
käyttöä.
Hera, josta maitohappo ja yllämainittu
lasituote valmistetaan, jää sivutuotteeksi
kun juustca vahnistetaan
n.s. kekomaidosta ja i kaseiinia eristetään
kuoritusta maidosta. Yli 6^
biljoonaa paunaa heraa " tuotetaan
Yhdysvalloissa vuosittain^ ja suurin
osa siitä on tähän' saakka mennyt
enemmän taikka väbenunan tuotta-räattomiin
tarkoittdcsxin. Sen tdiokas
käytäntö siis voi lisätä maitofianna-rien
tuloja.
Erikoisten ominaisfii&sien vuoksi
^'poljdaclaatteja'^ j ö M y ^ ^ lukuisiin
tarkoituteiin. Niiden läpinaky-väisyys,
joustavuus, sitkeys^ valmistuksen
helppous ja valonkestavyys
on tuottanut niille kysyntää- lakee-
Sirkka-täti istuu mietteisiinsä vaipuneena
ikkunanpielessä, katsellöi
tielläkulkevia ihmisparvia, jotka iloisesti
puhelevat ja nauravat. Kaunis
kevätilta on kutsunut heidät ulos,
nauttimaan raittiista ilmasta.
Hämärän tullen lähtee Sirkka-tätikin
iltakävelylle. Tie on jo jalankulkijoista
melkein vapaa. He ovat
saaneet jo kyllikseen.
Sirkka-tädistä tuntuu niin suloiselta.
Jalatkin tuntuvat niin köykäisiltä,
ettei tahdo malttaa palata huoneeseen.
Mutta Pekka varmaan marisee
jollen mene sisään ja pimeäkin
.on, huomaa hän.
Hän on sivuuttamassa erään tienristeyksen
tulomatkallaan, kun vastaan
tulee mieshenkilö kiirein askelin.
Ja aivan häntä kohden. Hän ei ehdi
väistyä. Mies kietoo kätensä hänen
vartalon ympärille ja painaa suudelman
hänen otsalleen, supattaen englanninkielellä:
"Minä myöhästyin, rakkaani!"
Sirkka-täti jollakin tavalla parkaisee
ja se säikähdyttää miehen niin,
että kädet lentävät otteesta.
Sirkka-tädin käsilaukku on pudonnut
ja «iitä syystä hän luulee miestä
maantierosvoksi. Vähällä haulla löytyy
käsilaukku ja sitä tehdessä mies
tekee hämraent5meen anteeksipyyntönsä.
Ei kysellä nimiäeikä mouta.
Käsitetään^ että molemmatovat erehtyneet
ja siihen on syynä keviäiam
ilta.
MARKL
rien, vernissojen, musteiden^ kyllästys
sekoitteiden ja sementtien: valmistuksessa-
ja monissa muissa käy-tannoissa.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 27, 1939 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1939-05-27 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki390527 |
Description
| Title | 1939-05-27-11 |
| OCR text | 1959 LAUANTAINA, TOUKOKUUN 27 PÄn'ÄXÄ Sivu 11 E CsnmMiDHniiiB iiHHiiOHiiinnifltiä» \^ain Europalla. ja AmeriKallako olisi keksintöjen patentti. On niitäi muillakin. Kun Japanilla oli jo. 1939 vaikeuk^ sia voimakkaan väestölisäyks«i ta-^ IdBj silloin teki japanilainen professori ehdotuksen, joka oli kerrassaan sodanjulistus merelle. Se oli keinotekoisen, Madagaskaria suuremman saaren luominen Kiou-Siou ja Ana-mio- Shima saarten välille. Siten saataisiin maata miljoonille japanilaisille talonpojille, hän vakuutti. Suunnitdmansa t u ^ i professori Shibakawa esitti tietedliseh todistuksen, jonka mukaan ko, alueella oli tuhannen vTnotta sitten cÄlutvuseita suuria saaria, ja ettäv vesi oli- siellä DMIT talaa ja merivirraf hökkoja; Srflai-sen keinotekoisen saaren luominen ei siis tuottaisi kovinkaan suuria vaikeuksia. Valitettavasti puhuivat asiantuntijat terävästi päinvastaista, kieltä eikä suunnitelmaa, toteuteta ikinä. Saari olisi tullut maksamaan enemmän kuin sen asukkaat' olisivat ansainneet sadassa vuodessa. * • *• Mutta kaikkien aikojen ennätys-suunnitelman teki maailmansodan päätyttyä unkarilainen lääketieteilijä Antoine Pataki, joka vapaa-aikoinaan harrasteli tähtitiedettä. (Otaksuttavasti tuo unkarilainen oli lueskellut mitä haltioituneimpana Jules Vernen romaaneja, ja- teoriaa kuun elä^ mästä ja sen tutkimisen vaikfei&sis-ta.) Pataki oli sitä mieltä, että.meidän täytyy saada kuu lähemmäksi maapalloamme—koska emme pitkän välimatkan vuoksi voi tutkia elämää, jota eletään naapuriplaneetat-lamme. Hän laati siis suunnitelman, jonka lähetti kaikille maailman vaikutusvaltaisille henkilöille, Amerikan presidentistä paaviin. Koska maan vetovoima, hän ehdotti, vaikuttaa tietyllä tavalla kuuhun ja pitää, sen radallaan ja pakoittaa kiertämään-maata, nim vetovoimaa tarvitsee-ai-r. oastaan vahvistaa asettamalla jät-liläiskokoisia sähkömagnaatteja maa-- paUonympärjlle. Siten saataisiin kuu pienentämään rataansa ja liikkumaan vain muutamien satojen kilometrien päässä maasta." SiUä tavoini' Pataki kirjoitti, voisi kuuhun tehtävästä matkasta tulla muutamia tunteja kestävä lentomatka- Sitä paitsi muuttuisi auringonsäteiden heijastus nykyistä Si&a sanoo, ettei kukat kaunisteisl kcma? Kiika sanoo, ettö kukat viehat-tajsi silmää? Kuka sanoo, ettei-kukat puhuisi vienoa, viihdyttävää kaunoäel-tään?... Hänkin, 5Tm^ jäyheä mies, joka kaikkea- hempetäta halveksii ja knkistaMn joskus ylimielisen sanan sanoo, tuntee sen kuitenkih ja niitä katsdlessaan lauhtua ja. lämpenee. Cta soma astua huoneesee^^ jonka ikkunalla tai pöydällä on hyvinhoideti^ tuja kukkia, vaippa vain ykiini Niin huoneessa, muttav ent&- uilfconai edustalla ja- pihalla. Siellä- ne vasta kesänaikana ovat somia ja luoomoUisial Ne aivan kuin kuuluvat sinne bodlh köyhimmänkin kauhistuksenai Niin, kaikki me niitär ihailemme, ei vain-tahdo-tuUa niitä iiankituksi eikä kaitella-tahdo olla. aikaakaan niiden huoltamiseen ajallaan, vaikka sitten myöhemmin sitä- pahoitellaaii. Nyt juuri on käsillä kukkien istutuksen ajat. Ottakaapa liuehet kuokat ja lapiot käsiin ja ryhtykää kauniisti muokkaamaan kukkapenkit valmiiksi juuri sii-hen paikkaan mihin emäntä-tai tyttäret tahtovat: tuohon ympyräinen mätäs, tuohon soikio ja tuohon pitkulainen penkki, ja tuonne ehkä pitempi kukka-rivistöä varten. No, emme me naiset tahdo tässäkään asiassa aivan itsevaltiaita tyranneja öUa, neuvotellaan vain kaunisti yhdessä ja me otamme varteen teidänkin mielipiteet, varsinkin jps huomaamme että teiDä on ymmärrystä 1^ ma^. lilutta teillä on vahvemmat käsivarret pidellä nHtä muokkausaseita ja sentähden se työ sopii teille. Sitä^ paitsi tässä on vielä se salaisuus, että ktm te otatte osaa kukkaistutuksiin, niin; no- ovat^^en teilldcin sitä rs^- kaampia. Ja sitten myöhemminkin, varsinkin jos vesi on kaukaa haettava» te tuotte joskus vesiäny^in meille avuksi kastelua varten. Niin, kukkia me nyt laitamme kodin ympärille joitakin, eipä siemenet paljon maksa. Jä jos emme satu kylvösa-« laisuuksia- itse tietämään, kyllä joku naapuri, joUa on kokemusta, ystävällisesti neuvoo. Kasvettuaan kukkaset sitten kesän ja syksyn mittaan kyllä vaivamme fcauneudalaan palkitsevat mo-ni «i iltojen, aamujen ja lepohetklen aikana. Enune tippaakaan kadu niille uhrattuja valvoja. t Tima^ kerran m^ puhui äivanrlo^^ hänen hellempi pmnHcimT^^ ^^tfrfft tdddda istuttaa, mutta me seii; asian ajoimme Jli^ - jih-a^ sitten kävi? Sama mies tdiJcesäUä ahkerin niiden kukkien kastelija, ja oikeinpa sai joskus syytä meitä torua välinpitämättömyydestä ja tunteettomuu-destakin, jotta tulimme hiukan nolatuiksi. Eikä seuraavana keväänä tax-kemään. Ban sen teki hartaudella liiankin aikaisin jä sittoi lEomtensi'meitä muistamaan tehtövämm^ huolella. Niin että ei sitä tiedä, kuka se oikea kukkain ihailija on, kun hänet vain alkuun herätetään. Se sydän, lämmin ja suuri, näet asuu joskUs salattuna karkean kuoren^ alla ja hämmästyttää meitä ilmenemisellään odottamattomalla het-kellä. ' Kukkien harrastuksen sanotaan maailmassa yleisesti kasvavan. Toisin palkoin kymmenen v:n sisällä on tapahtu«^ nut salainen muutos, että kun ennen tuskin yhdoikään asunnon smpärillä näki Jcukkia, nyt niitä näkee kaikkialla ja kuljei^cHu siellä on kmassaan miel-tähiveleyää. On aivan kuin uudet ihmiset olisivat tulleet niille asuinsijoille, vaikka niitä entisiä, asiakkaita ne ovati ovat vain heränneet' et£toiään ympärilleen kauneutta^ dämänviäiä^stä eri tavoin ja huomanneet, että tämä on yksi mahdollinen melkein missä tahan-say sitäkin mahdollisempi sillä, missä on oman asunnon ympärillä palanen maata. —Sitmattu olkoon maa ja aurinko, joka kukkaset kasvattaa, kun me siemenet kylvämme. ^ IDA JULIA. minuutil^ Minuutti on kulunut, Englannin tehtaat ovat valmistaneet $17,000 edestä vaatetta; • \ • • * ' • • • • • ' • : • . •. Neiv Yorkin satamista lähtee kauppatavaraa ulkomaille 24 tonnia minuutissa. Peru lähettää ulkomaille öljyä 3 S tynnyriä minuutissa. * » » Minuutti on mennyt - maailma on käyttänyt kaksi tonnia lardia (rasvaa). Canada lähettää ompelukoneita ja niiden osia Peruunkin neljän dollarin edestä minuutissa. * * • Maailman kaakaotuotanto on 3 fiOO paunaa minuutissa. * ••, • • * Maailman hiilikaivoksissa hävi^ käyttämättömänä rikkiä 98 prosenttia eli 23 tonnia minuutissa. Minuutti on kulunut — Yhdysvaltain teollisuudessa on menetetty 37/ työpäivää tapaturmien kautta. »• • * Canadan villihanhet lentävät yhden mailin minuutissa. ••; 4< * * Etelä-Afrikan liittohallitus jakaa koululapsille vapaata maitoa ja juustoa kahden dollarin edestä minuutissa. * • * * Canadan autoteollisuus tuottaa autoja jTnpäri vuoden $150 arvosta minuuttia kohden. ät molemmat "Mitäs i»Uotat selkäsi takana — onkimalojaka?" "Nosseri." "Jesseri. Mutta älähän mene sille kindlc* johon minä olen piirtänyt hiilenä ristin, siinä tarttuu onkeen morlrö.'' • ' • • ' - D •aljon vohnakkaammaksi, koska kuu olisi niin lähellä maata, ja siten voisi yö muuttua päiväkö* Ainoakaan ihminen ei kuilenTtaan, suhtautunut Par takin ehdotufcseai; väkä-vastr, jä muur. tamia vupsia_myöhemmin hän kuoli peräti hannistuneena aitä, että hänen -^-dotujtaandi^^^ "Kumiläsig." meijeri^ tuotteista Mielenkiintoinen' ja mahdollisesti ^yödyUmenkia. maitofannareille on Vhdysvaltaia, meijeritaloustoimiston tiedemiesten keksimä jmenetehnä, jol-heran maitohaposta voidaan valmistaa läpinäkyvää kumimaista tuotetta. Kemiassa usein esiintyy mahdottomilta näyttäviä sanoja, kun kemistit antavat^eri aineyhdistymille tieteel- Usiä nimiä, ja niinpä tällfekm uudelle tulokkaalle on annettu nimi "poly-methylaGrylate", joka tavalKselle Ju-kijalle ei tietysti merkitse yhtään mitään. Sutä-huolimatta Juuliaan täUe ameelle tulevan suuren kysynnäir teollisuu^oiflä. Keksijä sanovat sen olevaa^ vesivalkoisen» puolijäh-meän aneen ja läheistä sukua n i . «brgaamseöe lasille taan keinotekoisesti ja käytetään naanteiden \'arrella olevissa heijastimissa. Uusi tuote knuhitt olevan pehmeämpää ja taipuvampaa kuin orgaaninen lasi ja paäHe imtteeksrsit. keätä ja joustavaa. Tätä. kumilasia voidaan valrmst3a yhtä vähin: kustannuksin maitohaposta knin sitä nykyään valmistetaan etyleenistä tai alkoholista "cyanhyd-rin" menetelmällä. Meijeritoimiston tiedemieäiet arvelevat, että valmistuksen huokeahintaisuus tulee huo-matta\' asti lisäämään maitohapon käyttöä. Hera, josta maitohappo ja yllämainittu lasituote valmistetaan, jää sivutuotteeksi kun juustca vahnistetaan n.s. kekomaidosta ja i kaseiinia eristetään kuoritusta maidosta. Yli 6^ biljoonaa paunaa heraa " tuotetaan Yhdysvalloissa vuosittain^ ja suurin osa siitä on tähän' saakka mennyt enemmän taikka väbenunan tuotta-räattomiin tarkoittdcsxin. Sen tdiokas käytäntö siis voi lisätä maitofianna-rien tuloja. Erikoisten ominaisfii&sien vuoksi ^'poljdaclaatteja'^ j ö M y ^ ^ lukuisiin tarkoituteiin. Niiden läpinaky-väisyys, joustavuus, sitkeys^ valmistuksen helppous ja valonkestavyys on tuottanut niille kysyntää- lakee- Sirkka-täti istuu mietteisiinsä vaipuneena ikkunanpielessä, katsellöi tielläkulkevia ihmisparvia, jotka iloisesti puhelevat ja nauravat. Kaunis kevätilta on kutsunut heidät ulos, nauttimaan raittiista ilmasta. Hämärän tullen lähtee Sirkka-tätikin iltakävelylle. Tie on jo jalankulkijoista melkein vapaa. He ovat saaneet jo kyllikseen. Sirkka-tädistä tuntuu niin suloiselta. Jalatkin tuntuvat niin köykäisiltä, ettei tahdo malttaa palata huoneeseen. Mutta Pekka varmaan marisee jollen mene sisään ja pimeäkin .on, huomaa hän. Hän on sivuuttamassa erään tienristeyksen tulomatkallaan, kun vastaan tulee mieshenkilö kiirein askelin. Ja aivan häntä kohden. Hän ei ehdi väistyä. Mies kietoo kätensä hänen vartalon ympärille ja painaa suudelman hänen otsalleen, supattaen englanninkielellä: "Minä myöhästyin, rakkaani!" Sirkka-täti jollakin tavalla parkaisee ja se säikähdyttää miehen niin, että kädet lentävät otteesta. Sirkka-tädin käsilaukku on pudonnut ja «iitä syystä hän luulee miestä maantierosvoksi. Vähällä haulla löytyy käsilaukku ja sitä tehdessä mies tekee hämraent5meen anteeksipyyntönsä. Ei kysellä nimiäeikä mouta. Käsitetään^ että molemmatovat erehtyneet ja siihen on syynä keviäiam ilta. MARKL rien, vernissojen, musteiden^ kyllästys sekoitteiden ja sementtien: valmistuksessa- ja monissa muissa käy-tannoissa. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1939-05-27-11
