Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 21, 1956

              VARMASTI on^-nudlyttäv^^: kun so-:
Tiat, nauravat ja*laLqla:v^^rt0t ovat
nuiniilU \'astaan0tta!niassa ja seppdöi-vät
tiriiian tuoksuvin kukin. Ei kuitenkaan
pidä uskoa, että sinut otetaan sHlä ta­valla
Havaijilla vastaan. Ruskeat tytöt
cn 31 harvinaisia erkä heillä myöskään
ole aikaa. Mikäli sinulla on onnea ja
paljon rahaa, voit kaikesta huolimatta
jotakin järjestellä: Voit tilata etukäteen
matkatoimistosta vastaanoton tietj^ksi
ajaksi ja ottaa selvää, miten>paljon vas-taanotio,
tytöt ja kukkaseppele «niaksa-vat.
Siis liiketoimintaa, 'mutta niitä
muuta sitten odotat? ^ •
Olisi luonnollisesti halvempaa, *hel-pcmpaa
ja mukavampaa meinnä. toti-kaupungissaan
lähimpään kukkaiJaUp- ,
paan ja antaa -kauppiaan koristaa, kuk­kavihko.
Mutta; kauppias, et ole havai-iitar!
Ei pidä olla niin varma, että Ho-r
noluHissakaän on pesunkestävä havai*-
jitar. Yhtä hyvin 'kys>^iyksessä-voi olla
iapanitar, filippiinitär tai koreatar. •
Ei pidä takertua:plkkuseikkoihinrAi-ämeren
jin omistukseensa vuonna 1898.
Englantilaisten vuonna 1815 perus­tama
ensimmäinen sokeriplantaasi oli
hitaasti kehittynyt laajaksi teollisuu­deksi.
Ruskeat ihmiset kuplivat Tämii
kuoleminen huomattiin vasta sitten, kun
kirjaimellisesti'" ei enää ollut työläisiä
sokeriteollisuuden tehtaita ja plantaa­seja
varten. Jo 1852 täytyi maahan tuo-da
kiinalaisia kuleja. Ja tämä tarpeellis­ten
työläisten virta kasvoi yhä enem­män.
Samanaikaisesti tapahtui jotain
odottamatonta: kiinalaiset kulit, eivät
jääneetkään kuleiksi. -He olivat työte­liäitä,
vaatimattomia, iisukkaita ja sääs­tivät
iäv He tekivät työtä jä säästivät
rhuutaman -vuödeu -r'ja muuttuivat it-;
senäisiksi. Taaskaan ei ollut saatavissa
työläisiä.
Kun Japani lopulta avasi ovensa ul­komaille,
tuotiin japanilaisia työläisiä.
Hekääni eivät halunneet jäädä plantaa^
svkulerksi, vaan käyttivät tilaisuutta
hyväkseen vain itsenäistyäkseen; Nyt
tuotiin Havaijille- työläisiä Portugalista
ja muista Euroopan maista. Mutta^ he
moavaisuutta. Ilmanv tätä toimenpidett eivät olleet mitään kuleja^ he asettivat
oltaisiin kohta siinä; "että: Havaiji:oli liian korkeita;vaatimufcsk,> eivätkä ryh-aivan
iknan Jiäyäijiläisiä: : ^ tyneet kuumassa: ilmastossa karkeaan.
Havaijilaisten -historia^o^ntraagiUinen^
M siään filmissä ei tähän päivään meiir
toja havaijilaisia on. niukalti. Viran­omaiset
suojelevat ruskean- kansan, vii^
meiiiä jäännöksiä ——se johtunee val-lassaolijain
huonosta onia^ätunnöstä.
Se on myöhäistä ja siksi. Jialpaä h
litettavasti sitä Ha\'aijia, jpka elää häi­käisten
sielujen unelmissa ja kaipaukr
sessa, ei ole olemassakaan. Viimeiset
fuskeat tytöt työskentelevät tehtaissa
-tai toimistoissa kirjoitusikoneiden pa­rissa
tai kampiiamoissa.
Amerikkalaiset eivät-kuitenkaan olisi
amerikkalaisia, elleivät he käyttäisi hy­väkseen
oikein sentimentaalisen roman­tiikan
maailmantarvetta ja ymmärtäisi
käydä sillä taitavasti kauppaa. Kaihoi­sat
gramofonilevyt tuovat korviisi iiku-lele-
sävcliä. Levj-iUä, musiikilla, teks-y
teillä ei ole mitään tekemista Havaijin
kanssa* kaipausta uhkuvat •filmit tuo-vät
etöesi paratiisin sellaisena kuin Hol-
' lywobd ^en ikuvitt^leel - ;
Honolulun satama vaikuttaa harmaal­ta
ja surulliselta. Laivan lipuessa AVaJ-kiki-
lahteen ei voi välttyä näkemästä:
tarmokkaan, mainostuksen avulla ylei­sesti
tunnetuksi tullutta Diamond Head-ia:
paljasta vuorenkukkuläa, joka roh­keasti
kohoaa vedestä. Sataunaviran-omaisteri
edustajat ovat happamia ja
vaikeuttavat kaikin ajattl tavissa olevin
tavoin vieraan.,maihinhousua. — silloin
kun hänen taskunsa eivät ole pullollaan
dollafeita^eikä hän siis merkitse Havai-plantaaskyöhöh.
Lopulta^am .
lä alkeellisella tasolla elävien filippiini- Kaiken' yläpuolella kohoaa, savuavia
nessä ole sitä selvästi .kerrottu eikä mis- laisten kuUenf neekereiden Ja^^k^ tehtaita, satamalaitureita; ja satamaa
sään teulussa lauleftti. M .hallitseva, jättiläismäinen ja sancraiat-alkoi
vuonna I77«; jolloin James Gookvinaine^^^ r toman ruma peltinen.kirjava ananas.--^
löysi saareiL.Alkuasuk^kaat riemuitsivat »Havaijin tämän päivän väestö näyt- Havaijin Pineapple Companyn mainos,
pahaa aavistamattomiiia,; tervehtivät tää sen vuoksi seuraavanlaiselta: 22,000 v tavaramerkki.
vierasta ja peittivät.hsmet.kuk^k^ havaijilaisen ohella elää siellä 150,000 . Sen; takana on. Honolulu: 140,000
toivat hänelle hede^lmiä; ja riiokaa sekä japanilaista, 30,000 kiinalaista^ 55,000 asukastaj kaksitoista metriä le
kallisarvoisia lahjoja. <Söok antoi heille filippiiniläistä jäSOjÖOO valkoista. Sen- nikadut, pankkipalatsit, hallitusräken-rautavanteita
ja metaljUankaai HayäJji- lisäksi on vielä suuri; joukko.sekarotui- nukset, kauppatalot, tehtaat. Kimonot
laiset kutsuivat Cookin ja tämän to- ^ia :ja korealaisia, vähän neekereitä-ja^ vaeltavat, katukuvassa; Ne värittävät
verin juhlaansa, kestitsi\'ät heitä ruhtr- intidais-malaijilaisen: rodun edustajia» tämän kaupungin kansainvälistä katu-iiaallisesti
ja esittiyät, kaikenlaisia kan- He kaikki yhdessä muodostavat Havai- . 'kuvaa. Honolulun pääkaduUä King
sanleikkejään. - .
Cookin väki ^i suinkaan ollut tähän
t\ yty vainen. He tunsivat olevansa - her­roja
ja jumalia. Alkuasukkaat pitivät­kin
heitä sellaisina, sillä he eivät olleet.
koskaan, aikaisemmin nähneet ;.yalko.-.
ihoisia ihmisiä. Mutta vieraat-herrat kä-
\ivät yhä julkeam'mi'ksi ja häyyttömäm- .
miksi. Hyväntahtoisten ruskeiden sie--
luji-n kärsivällisyys oli eräänä-päivänä
lopussa. Saaren, asukkaat tarttuivat iiui-jiinsa
ja kopauttivat muutamia vieraita
sormille ja lopuksi päähän.,:
Tapahtui kuten aina ja kaikkialla,
vasialöydetyissä maissa ott> tapahtunut,
luii useampia laiv^oja^, jotka: toivat mu­kanaan
ampuma-aseita ja muita saman­laisia
sivistyksen ..siunauksia, -Alkuasuk­kaat
tuhottiin ripeästp.jx:yarmastj.:>A -
Jotta se olisi tapa^uiKit-iiope^sö^
ho.tettiin vielä IcahdeksanHävaijisaaren
tri kuninkaat toisiaan vastaani:-Vi«ra3.t^
aiiioivat heidän käsiinsä oikein -teholc- :
kaita uusia aseita ja antoivat Jieidäntapv
paa toinen toisiaan, >räanä kristittyjenr
valkoisten maähantunkeutujain ibmis-ystävälliset
menetehnät: ihnenev^ät pii-naifeen
selvästi muutamista luvuista. •
-Noin vuonna 1778 eli .saarilla.arviolta
30O.OOO alikuasukasta. Vuonna ,182J oli
vielä 142,000 ja 1852 oli.jäljellä koko­naisia
77,000. Nykyisin bu-alkuasuk/-•
'kaiia vain 22,000. .
-Vi kuasukashallitsi joiden taistelun
lopulta havaijilarnen kuningas
I;^^-nifhameha., josta tuli kaikkien kah-
^'^'•^^in saaren valtias. Viisaasti kvllä-nan
kielsi kansaansa vaihtamasta.
^.v";isa arvoi.kaita tuotteita valkoisten
•^-"^i -n. Kuitenkin uusien kauppaiaivo-niukana
tuii jatkuvasti tp.isopua,
^•^^'i virtasi edelleen., . -..^ . - v ,y , .
^ iinieinen, havaijilaineijt ku
tukistettiin lopuit^^
«iinta täytyi uh^ joessa» j ^
sfi^kicjoittaa.' -.vaBastalupp
availi ioutuUn^iiönpcÄtM^
Streetillä jäin seisomaan erään leikki-kalukaupan
eteen. Katselin miettiväi-.
senä nykyisten etelämeren lasten leikki-
'kaluja: lasten teräskypäriä, sapeleita ja
peltitankkeja. .
.. 'Mutta vihdoinkin etelämeren tyttö:
Waikikin lahti loputtomasti kuvattui-ne
aaltoineen, kalliisti kuohuvine har­joitteen.
Siellä on muutama pölyyntynyt
palmu: Palmujen: takana.on ilmatorjun-
. tasuojia, pitkäputkisia tykkejäja valon-jo
70 prosenttia ananassäilykkeiden heittäjiä. Meressä kylpevät US.\:n ar-maailmanmarkkinoista.
m«ijan sotilaat.
Olenko unohtanut romantiikan? Va* Ja nyt lähdemme etelämeren paratii-jin
tämän, päivän 385,000 ihmistä käsit­tävän
väestön, . y , V
Vielä oli ihmisiä ja ihmismateriaalia,-
jota voitiin käyttää pälkkäorjinar Saa­tettiin
edetä aloitetulla tiellä; ananas
saattoi tulla* sokeriteollisuuden rinnalle;
On kulunut noin puoli vuosisataa, kim :
ananas tuotiin Havaijille. Nykyisin on
saarilla jättiläisplantaaseja. Maaihnan
suurm hedelmätehdas tuottaa ananas--
säilykkeitä ja Havaiji on valloittanut
sini. Sinne on sisäänpääsymaksu. Keino*
tekoisesti pystytetty ja keinotekoisena
pidetty alkuasukaskylä. Mutta mikäli
satut tulemaan vierailuajan jälkeen, on
se suljettu. Täällä voit nähdä havaiji-laisvaatteisiin
pukeutuneita naisia ja
hula-tansseja, ja voitpa niitä myös op­pia.
Kurssi maksaa kymmenen dollaria.
Siellä on myös muutamia aitoja ja usei­ta
keinoteko'sia kukkaseppeleitä. Enem­pää
ei ole, ei edes dollareillakaan.
Havaiji, maa, josta uneksimme? Val-tameriliikenteen
solmukohta, tavarava-rasto,
säilykelehda keskus, jonkinlai­nen
valtameressä sijaitseva unelmatava-rain
kauppapaikka.
iin kuolevat unelmamme — niin
täysin epäromanttinen on Havaiji.
AAlETTlKAÄ MISSÄ
VIKA SEISOO
Nuori tehdastyöläinen Mayer meni
työnantajansa puheille ja valitti työpäi­vän
olevan liian pitkäii. Syntyi seuraa­va
keskustelu:^
— Vai min. iMutta imahdatkohan si­nä
todellakaan niin kovasti raataa?
—Minä teen työtä kuin hevonen.
—- Kuinka lienee? Lasketaanpas. Vii­me
vuodessahan oli 366 päivää vai
'kuinka?
— Niin oli.
— Sinä nukut 8 tuntia vuorokaudes­sa.
Eikö niin?
— Oikein. '
— Se tekee kolmanneksen vuotta,
siis 122 päivää. Jäljelle jää 244 päivää.
Onko oikein?
— Oikein on.
—8 tuntia päivässä on sinulla vapaa­ta
aikaa. Se tekee kolmanneksen vuot­ta,
joten jälelle jää 122 päivää.
— Niin, oikein.
— Sunnuntaisin sinä et tee työtä.
Vähennämme siis 52 päivää, jää 70 työ­päivää.
— Hm . . .onkohan se niin.
— Lauantaisin teet puolipäiviä, jo­ten
voimme laskea f>ois vielä 26 päi­vää.
Näinollen jää vain 44 päivää.
•— Nii-iin, m . . .m . . . mutta .
— Kaksi viikkoa olet pitänyt kesälo­maa,
eikö niin?
— Niin.
— 14 päivää pois 44 päivästä ja
jälelle jää 30. Siihen sisältyvät vielä
9 pyhäpäivää, joten päiviä jää kaik­kiaan
21.
— Pysähtykää, antakaahan kun
ajattelen . . . Niin, kaikki näyttää
ikäänkuin oikealta, mutta . . .
— Olet sairastanut viisi päivää. Vii­si
pois 21:stä ja jää 16, eikö niin-?
(Mayer vaikenee).
— Sitäpaitsi sinä pidät joka päivä
ruokatunnin, mikä yhteenlaskettuna te­kee
15 päivää vuodessa. Sinulle jää
työpäiviä väin yksi ja se kun sattui ole­maan
Vapunpäivä, et silloinkaan teh­nyt
työtä. Onneksi oli viime vuosi kar­kausvuosi,
aiiuuten ei olisi jäänyt tätä
yhtäkään päivää.
Elävät kauemmin
Nykyisin Iso-Britanniassa syntyvät
lapset tulevat elämään kaksikymmentä
vuotta kauemmin kuin vuosisadan alus­sa
syntyneet. Tätä osoittaa muuan Lon­toossa
julkaistu virallinen raportti.
Nykyisin syntyneiden poikalasten
keski-ikä on arvioitu 67.58 vuodeksi ja
tyttölasten 73.05 vuodeksi, kun samat
luvut vuosina 1901—1910 olivat vain
48.33 ja 52.38.
SEISOI KUOLTUAAN
}3akersfieldissä Yhdysvalloi-ssa;. löy­dettiin.
78-vuotias Jerry. Congdon asun- ,
.ijioataan. kuolleella, .m,utta, seisomassa
'pöydin vjefes,*^ - käsien. koskettaessa
.pöytä|Ui* Lääkärin Jausunnon .mukaan
oli Congdon . ehtinyt seisoa. kuoll^Af ^
.kokonaben. yiikpa . eimenfcuin-v t » ^ t