Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 9, 1957

              •--••'•••'1
'Uistuttavä puQdeir
mmäs, mutta oli
issa hetkessä h^'
ista pyykkiäiiar.
tkemassa. :KÖi]^
5ta leikkisemmäUä
tuuleJS; ^ - :
a Randell hennos-
1 lemniikiUeenv:;
;kin pahankurineii
'» Jäjäyttäeii-niä.::;
oiraa jo toistaiDK;;
yi pikku PByJeii^'^^
tävasti ul^^ilgn^:J^
•sitten sarTi6lri--^1
-molskahduytou^
lan/peläsfykstefäy
nut järveen;! liänv
ruuttään-jö siiu-r-j
läneh :^7Öht^;ir:)j
oli' rymränDyt;i;.ti
B Täroa ka^lliön;
2 hukkuu
iytti.--; ' i^^v-jy.
sillä köfitaäjyrlj^-:j
lan iii' böirä rän-äsyä
vedestä. Ai--
»ileä ja: ärmöt(»' -;vj
jätteeksi älköi^e^^:
'ian vajoaisi sen
lan veden alle. •
ki Jaana päätök-ihäiset
vaatteefrr
sitten kauniissa
Ita reunalta alas
n katosi häneör
jrkistämänä kat-mielestä
tuntur
uihijaänah: val-pultakn
kohosi
en vedenpinnaa
peläten n^.tyh-^
ehgen puolesta,
naisen että pie-poloisen
. . .
Isten ääneensä,'
lan tawittavan
imillaan hädis-evästi
heilautti:
ssaan nopeasti
tten hän alkoi^-
föin uida kohti •
;aa hiekkaran^- •
Iisi helpompaa. --
toi roura Rari^' '
ta, Jaäna^'laä-::-'•
^ ja -vihaisesri '"^
koirapahaisen*-'
;n:eteensä nuf-•
. ; . se on niin •
bän se mikään'
len.kjry-neleen-'-
koiran lianvä-i
jatkoi aivan
en tule unoh-'
laransit oman
jaJottelemaf- -
Siellä kallion- •
n pahoja ja -
pätessäsi . . .
ollut sitä kat-
^ , sanoi Jaa-in
kauhistutti
äkkiä muista-suojellut
hän-
1.. Nopeasti
^'korin olai­naan
anoppi-sylissään
rii-kulkemaan
irtanoa.
lilaan oli Jaa-
[>ysy\'älsen jä
iämessä. Pai-ä
vältä tunsi tämä sen jälke6ärpi> m u u t t a v a t / n o p e a s t i
? =i vha enemmän Ja enemmän Jaa- va-htuvien mielialojensa mukaan. Tun-
' tui mahdotttomalta sekin, että Jaana
voisi kadota jonnekin, olemattomaan ja
tuntemattomaan, josta ei ollut koskaan
enää takaisin poispääsyä tänne elämään.
Silloin tahtoisi hänkin, Elmeri, mie-luummn
kuolla. Sillä mitäpä merki-löku^
tuli rouva Randell vieläkin
lerranneksi Jaanaa Frida Lundiin, tu-
Lkkaa polttavaan, kauniiseen Fndaan,
lonka olosta pääkaupungssa tiedettiin
Irtoa muutakin kuin vain pelkkää hy-
Lää Määrättiin salaperäisesti hymyil­len
erään taiteilijan nimi liittyneenä hy-in
läheisesti Fridan nimeen. Mutta äi­jiähän
ihmiset juoruavat ja kukapa tiiis-
| ä kaikista juoruista toden ottaa. Mut-jta
siitenkin. tällä kertaa tunsi rouva
iRandell. molempia tyttöjä samalla ker-
Jtaa ajatellessaan, vaa'an kallistuvan
fauttamattomasti Jaanan puoleUe.
Ehkäpä sittenkin on parempi, näin,
Ihan huokasi itsekseen, osaansa löpulta-fkin
tyytyen.
Mutta päivällispöydässä sinä päivänä
lei rouva Randell malttanut olla kerto-
Imatta mu Hekin heidän aamullista seik-
Ikailuaan Jaanan kanssa kalliorannalia,
jja pienen, poloisen Phyre-paran kum-
I mallisesta ja odottamattomasta pelas-ftuksesta.
Mutta sitä innostunutta ihmettelyn
[sorinaa ja innostuneita ja ihastuneita
huudahtuksia, joita hän oli niin varmas-
I ti kertomuksensa päätyttyä valmistunut
I vastaanottamaan, ei nyt kuulunutkaan,
jpänvastoin vaikutti se kuulijoihin hy-
Ivin eri tavalla.
Aivan uskomatonta, äänsi tilanomis­taja
Randell kuin itsekseen puhuen,
{unohtuen tuijottamaan Jaanaa niin sel-jvästi
kummissaan, kuin olisi,nähnyt tä-
[män vasta nyt ensi kerran.
- Sella'sta en. minä ainakaan uskal­taisi
tehdä I En sitten millään! huudahit
nia kateellisena, Jaanaan suunnatut,
loistavat sihnänsä pelkkää ihailua säteil­len.
— Olet rohkeampi Jaana^ kuin mi­tä
olisin koskaan sinusta uskonutkaan
i ; . . . . , A
Mutta Jori; työnsi kiivaasti lautasen
luotaan, lopettaen syöntinsä niin - äk­kiä,
.että asiat.pöydällä helähtivät.
—Uskomatonta todellakin, niinkuin
isä sanoi, hän kertasi äänellä, joka vä­rähti
äkkiä. .(Ehkäpä vain suuttumuk­sesta.,
tuli Jaanan m'eleen). — Saat
kiittää hyvää onneasi, Jaana, että vielä
olet elävien kirjoissa. Kallion ympärys
on täynnä suuria ja teräviä vedenalaisia
kiviä. Että voitkin olla n'in kovin ajat­telematon,
Jaana hyvä . . . Ja kaikki
vain-tuon vaivaisen ja inhoittavan —
rakin;;takia. •
— Jori, keskeytti rouva Randell ko-
'^'ast^ punoittaen, suuresti loukkaantu­neena
lemmikkinsä puolesta. —.Tietysti
pelkäsin itsekin silloin niin tavattomasti
Jaanan puolesta. Miitta . . . että sinä,
voitkin sanoa Phyreä inhoittavaksi ca­tiksi,
Jori . . . Se . . , seon . . .
Ainoastaan -Elmeri ei ollut vielä- lau­sunut
sanaakaan. - : . "
Han oli äkkiä aivan huomattavasti
^Jvennut, mutta onneksi eivät, sitä toi­set
suuresti kiihtyneinä tulleet 'panneek­si
merkille. ' " -;, '; •.
Silmät sumeina ja sydämessään kum-
^nallisen vihlaisun tuntien, hän oli jää-
'^yt ajatelemaan tuota kaameata seu­rausta,
johon Jorikin oH" puhuessaan
^""".^~'ken vitannut, ja johon Jaanan
"skalias ja ajattelematon hyppy ranta­kalliolta
olisi voinut johtaa. Jaanan
^^ikea ja alaston ruumis terävien kivi-sarmien
murskaamana ja runtelemana,
uppoamassa verta vuotaen järven sy-
^Xteen, painuen hitaasti pohjaveden
^^•iseen liejuun.
nka suurta tuskaa tuon kaiken
'huvitteleminen toikaan Ehrieriile.
itvT ""^^^ö^tonialta ajatuskin, et-ku
saisi nähdä Jaanaa,.^i
Plj." ..^^^n iloisen äänensä liverrystä,
a nahda hänen silmiensä ystävällistä
väJ ^^f^'^ säteilyä,: joiden oikeasta
E l ^ Elmeri ei vieläkään ollut varma, ni^r''^ ^^^^'at siniset sittenkin, mutta
vaihtuvat ja ilmettään nopeasti
tystä olisi hänenkään elämällään enää
sen jälkeen, jos kerran Jaana . . .
Säpsähtäen ravistautui Elmeri vai­voin
nykyisyyteen.
Mitä hän oli juuri ajatellutkaan?
SynniUsille ja vaarallisille teille hän oli
antanut ajatustensa harhautua hetkisek­si.
Sillä eihän hänellä ollut oikeutta
ajatÄTfaanaa— siten . . . Eikä Jaa­na,
toisen miehen vihitty vaimo, äaähut
merkitä hänelle niin äärettömäh pailjoh. '
Mutta m'nkäpä hän rintaansa niin lu­jasti
ja lähteniättömästi jo juurtuneille
tunteilleen enää taisi? Nyt tiesi hän ^
vihdoinkin varmasti rakastavansa Jaa­naa,
oman veljensä vaimoa, voimatta
sille itse mitään. Se oli selvinh)4 hänel­le
juuri äsken, hänen kuvitellessaan Jaa­naa
kuolleeksi.
Jo kauan oli Elmeri salaisella pelolla
aavistanut, että niin tulisi vielä käy-määnkin
kerran, jo sairautensa alkuai- .
koina hän oli sen tiennyt.
Vaisto oli neuvonut häntä ajoissa pa-kenemaan,
lähtemään heti parannuttu­aan
maailmalle jälleen, mutta itse hän
ei ollut sitä tahtonut Ja ehkä se oli­sikin
oHut myöhä-stä jo silloin? SiUä
hänhän oli rakastanut Jaanaa koko tääl-läolonsa
ajan. Jo silloin, katsoessaan
valkopukuista ja onnellista morsianta '
salin ikkunan takaa salaa, pelästyttäes-sään
tämän tahtomattaan hurjalla ja
villiintyneellä ulkonäöllään.
Mutta vielä tähän saakka Elmeri ei
ollut uskaltanut tunnustaa rakkauttaan
edes itselleenkään, ennenkuin i^/t —
pakosta . . .
Ja liian myöhäistä olisi enää lähteä-kään
täältä mihinkään — nyt. Tuntui
tuskalliselta ajatellakaan elämää pois­sa
Jaanan luota, kaukana tämän vaa­rallisesta
läheisyydestä.
Tänne hän jäisi edelleenkin, kotien,
jossa häntä kyllä tarvittiinkin. Isä al­koi
tulla jo vanhaksi ja Jorilla olisi var­mastikin
vaikeaa huolehtV aivan yksin
kaikesta. /
Ja kaikki menisi hyvin, niinkuin tä­hänkin,
asti. — Olihan hän mes ja jak­saisi
kyllä hillitä tunteensakin. Kos­kaan
ei edes Jaana saisi tietääj mitä
hän tätä kohtaan sisimmässään tunsi ja
kuinka suuresti hän tätä rakastäessaan
Gangsteri su
parturintuoliin
Kaksi naamioitua miestä astui Ioka->
kuun 25 päivänä New Yorkissa Broad-u-
aylla sijaitsevan^Park^Sheraton-nimi-sen
loistohotellin ^arturihuoneistoon ja
ampui parturntuolissa istm^an ja par­ranajoa
odottavan miehen.
Murhattu mies oli Albert Anastasia,
Amerikan alamaailman johtomiehiä.
Paikalle kutsuttu lääkäri totesi Anasta-sian
kuolleeksi. Anastasia kuulu! AI
Gaponen, Gostellon Ja Adoniksen jouk­koon.
Hän on 53-vuot*as:
Viisi kertaa on Anastasia onnistunut
pakenemaan rangaistusta, joka hänelle
on tuomittu murhan johdosta, V^kka
kerran joutui jo Sing Singin kuoleman­selliin.
ja luvatonta rakkauttaan vastaan tur­han
taisjtelles$aan, sydämessään kärsi.
Niin lupasi Elmeri vakaasti itselleen,
uskoen itsekin sillo'n vielä siihen, mitä
ajateli.
Mutta ihminen päättää, ja Luoja sää­tää.
(Jatkuu) 1-
MIKÄ OLISI SEN SOPIVAMPI
QMAISILLENNE TAt YSTÄVILLENNE
KUIN HYVÄ LAHJAPAKETTI
KAHVI SUOMESSA O N HYVIN HALUTTUA
Kaikki allamainitut paketit ovat^tullivapaita Suomessa.
V a l l i k a a » e u r a a T i o t a pakotelstat
"MAXWELL" — Hinta $4.80
2 Ibs. Maxwell House kahvia
"OULU" — Hinta $7.65
2 Ibs: MaxweU House kahvia
2 Ibs. riisiä
2 Ibs. luumuja
1 Ib. miinoita
TYPE FL. i — Hinta S9.8S
2 Ibs. Mazwell House kahvia
2 Vbs. vaikeista liisiä
S--5% oz. tankoa maiceata eoadaota
a-4 oz. pakettia teetä
Ipak^ kuivattuja hedelmiä
TYPE FL. 2 — Hinta $9.20
2 Ibs. Maxwell House kahvia
lbs.valkoi8tft ruaiä .
1 H), luumuja
3—5^ (».tankoa makeata suklaata
% Jb. Kaakaota
TYPE Ft.. 3—Hinia $7.50
2II». MaxweU HoUse kahvia
3 ibs. vaKkolata zlisiä
1 päk. kuivattuja hedelmiä
I Ib. luumuja
l ^ o z . kanelia
TYPE FL. 4 — Hinta $7.90
1 Ib. Maxwell House kahvia (kannuaaa)
1 fi). puhdasta kaakaota
1 Ib. valkoista riisiä
1 Ib. kuivattuja sekahedelmlä
m oz. fcardeanuimnaa
1 pari "Kayser" Nylon rakkia
"LAHTI" — Hinta $6.75
2 Ibs. Maxwell House kahvia
4 Ibs; riisiä
"TAMPERE" — Hinta 11.00
2 Ibs. MaxweU House kahvia
4 Ibs. riisiä
3 Ibs. luumuja
2 Ibs. rustuoita .
1 Ib. aprikoosia
"HEIKKI" — Hinta $8.45
2 kannua MaxweU House kahvia (2 Ib.)
1 kannu Calif. sekahedelmiä (2 Ib.)
1 kannu CaUt; i>iersikalt& <2 Ib.)
1 pauna kuivattuja luumuja
1 pauna;8okeita ^
G| pak sayukkeitft: (Uaäuisa vatanlsU ,
TYPE "DSLO" — Hinta $U.15
2 Ibs. Maxnrell House k ^ v ia
4 Ibs. valkoista jilslä
2 Ibs^airiceria ^
2 Ibs. lajitelma suklaata
t Ib. sekahedelmiä
"AINO" — Höita $9.15
2 Ibis. lylazwell House kahvia
2 paunaa kaakaota
4 unssia teetä
4^ kpl. Lux saippuaa
20, kpl. paketti Oillette parranaJO"
koneen teriä
TUämainittulhin paketteihin voidaan sisäUyttää pari tai kaksi "Kayscr" Nylon sakU»
$1.50 lisäixialcsulla paria, kohden.
Ylianudnlttujen lahjapakettien tllaukaet lähetetään lentenposttesa TaniBkaan ja kun tUaus
on otettu siellä vastaan, toimitetaan pakettt kahdessa vlMooasa vastaanottajalle Suomessa.
JOKAINEN TKSnnriNEN KDOBLAIJm N a L^
LÄHETTÄKÄÄ PAKETTmi^UKSENl^ro OSOITTE
V A > A U S T R A V E L A G E H C Y
P. O. Box 69, Sttdbiuy/Oiatam
Lauantaina, nuuTasktttuiJ9^äiTäsa« 1957 Sitra S