Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 9, 1957

              (Jatkoa)
'NSDIMÄISEX miehuuden aikaisen
talven Johnson vietti toimettoma­na.
Hyvin ansaittu lepo oli suloista.
Hän makaili, lueskeli ja sen verran otti
liikuntoa kuin terveydelle oli eduksi.
Hänellä ei ollut minnekään kiirettä.
Työtäkin tarjottin, sodan voittoon
auttamisvelvollisuuden nimessä, mutta
kun siihen ei ollut painostusta, kuten oli
asutussa maailmassa, niin hän oleili
omiin niminsä. Bellan kanssa hän vie­raili
intiaanien kämpissä rupattelemas­sa,
auttelikin heitä neuvoilla ja aineelli-sestikin.
Lower Post'n intiaanit olivat olleet
hyvin vähäii tekemisissä valkoisen mie­hen
kanssa- Melkeimpä Hudsoii Bayn
edustajat, missionin sisaret; heidän apu­laisensa
ja kuninkaalliset ratsupoliisit,
olivat ainoat kosketuksissa olleet. He,
intiaanit, eivät paljoakaan tajunneet
maailman jaajuisesta sodast,a Ei tien
teon tarpeellisuudesta tai tarpeettomuu­desta
. Ylimalkaisesti vanhat eräritarit
murahtel vat: — Tulevatko muukalai­set
— "japsit" — tänne meidän metsäs­tysmaillemme?
Sitten he ainakin tänne
pääsevät kun tie on valmis, onkin help­po
tulla. Ostavatko ne turkisnahko­ja?
Mahdollisesti maksavat nahoista
enempi kuin Hudson Bay?
Talvi kului h Ijalleen. Bella kävi
jonkinlaisilla intiaaninaisia varten pe­rustetuilla
iltakursseilla, jossa opetettiin
taloudenhoitoa, neulomista, kutom:sta,
virkkaamista ja mitä kaikkea. Iltaisin
hän neuloi ja kutoi kotosalla pieniä esi­neitä,
joita nähdessään Johnson oli suu­resti
huvitettu ja ihastunut.
Kuorma-autojen, joita jo kulki lak­kaamatta
yötä ja päivää, mukana pääsi
kulkemaan etelään jos pohjoiseenkin.
Johnson käytti tilaisuutta h.väkseen ja
kävi Watson Lakella kalastamassa. Kä­vi
kerran edempänä kalarikkaalla Mun-,
son parvellakin, Liard joen penkereellä _
olevilla kuumilla lähteillä — pohjolan
*'tropiikkilaakso'' — hän kävi useam­man
kerran kylpemässä. Rakennuk-senalaisena
oli .Liard joen yli vievä riip­pusilta,
jonka kannatuspilarien väli oli
1,143 jalkaa. Se oli Johansonille näh-
POHJOLAN ERAKKO
fCirj. AGRICOLA j — __ 1
teki ja niin hän haukkui meitä tyttöjä,
poka aina vciskoi vettä kiukaalle koe-
'Sanoi minunkin polttavan maltaat. Kun
tin varoittaa häntä, mutta hän vain sa- li pojua otsalle ja äitiä huul Ile, tuuma-tävyys.
Rakentajat kylläkin naureske­livat,
että tämä on vain kääpiö Peace
Riverin, Fort St. Johnin luona olevaan
siltaan verrattuna, joka on enemmän
kuin puolta pitempi.
Talvi kului huomaamatta. Sievinä
talvipäivinä Bella Kaarlonsa kanssa-kä-veli
kierroksen lumikengillä. Iltakurs-sit
miellyttivät Bellaa. Sisaret olivat
rakkaan myötätuntoisia hänelle. Blyös-kin
vaihtelua ja elämää kaipaavia, ku­ten
terveet ihmiset ainakin. Bella muis­teli
kouluvuosiaan. Häneii opettajansa,
sisar, oli vielä nuoruuttaan pursuava,
elinvoimainen, melkeinpä tyttömäinen.
Lienee däman romantiikka ollut tekijä­nä
nunnaksi antauUimiseen. Usein hän
vei suosikkinsa, Bellan, huoneeseensa
ja 5^ leili häntä tulisest', äidillisesti. Keh­keytyneenä
naiseksi Bella tajusi sisaren
äidillisyyden.- Täyteläisen elämän kut­sun,
kaipuun. Näkipä hän opettajan­sa
elämän pohjaankin saakka, vaikka­kaan
ei silloin tajunnut sen enempää.
Xäkimonasti "Fatherin" (isän) tidevan
opettajansa huoneesta hiukan kuohuk­sissaan,
kotvan kuluttua sisaren tuoree­na,
punehtuneena ja katsanto kirkkaa-
• na.' '. •
Sisarien huoneet "ovat yksinkertaises­ti
kalustettuja viihtyis5i;;ttä vailla. Ris­tiinnaulitun
kuvia seinällä ja vahasta
valettu Neitsyt Marian kuva nurkkauk­sessa.
Jos elämän juovuttava hurma
kantaa siivillään ja ajatukset sekä teot
-vievät virtav'ivaiseen elämään, niin pol­vistu
neitsyen eteen. Sisarien kuului,
inhota elämää, piestä itseään kuin luos­tarin
munkki ja olla uskollinen Kristuk­sen
morsian. ' Kiin on nunnaksi vihkiy­tynyt,
niin' ulospääsyä siitä ei ole, ellet
tee anteeksiantamatonta rikosta valaa­si
vastaan. Rikosta seuraa katolisen
kirkon kirous.
Kesäkuun alussa täyttyi aika,> Uu­den
elämän, hetki oli tullut. Bella sai
; odottamansa papoosin, vankan pojan..
Pojulla pii isyj'den tunnuksena tum­mansiniset
silmät- ja valkoinen hipiä.
Bellalta periytyi tumma tukka. Isä oli
tyytyväinen ja ^ipeä pojastaan, Suute-noi,
ettei n^inua tytöt opeta. Mutta sit­ten
uhkasi mummo mennä kantelemaan
isännälle. Siihen oh sitten liika löyly-tys
lopetettava.
TILDA.
ten: — Kasvatamme pojustamme erä­maiden
suurenmoisen miehen.
Jokainen nuorikko on huolestunut uu­den
elämän syntymisestä. Bella oli vä­hemmän
huolissaan. Hän oli elänyt
Suoraan
toukokuun 24 päivänä
Ruotsin Amerikan Linjan taholta on ilmoitettu, että sen
uusi moottorilaiva Gripsholm tulee lähtemään New Yor­kista
toukokuun 24 päivänä 1958 ja saapumaan Helsinkiin
kesäkuun 5 päivänä.-. M laiva pistäytyy, vain
Gothenburgissa, Kttptsissa.
Keholtamme Saöm^ej^e^i^il^ kääntymään
matkailutpimistom^me jiUölteeri jä^ V paikkansa
tässä aivan uudessa ja loistavassa linjalaivassa mahdolli­simman
aikaisin.
VAPAUS TRAVEL AGENCY
BOX 69 ' SUDBURY, ONT.
•••«rTj::,.
luonnonmukaista tervettä elämää. Var­talon
muovailupuristnsa hän ei ollut
nähnytkään. Viinat, oluet, tupakat ja
makeat kaakut eivät olleet kuuluneet
hänen elämänsä nautinrioih"n, siksipä
-suuremmitta tuskitta papoosi jättikin
ahtaan asuntonsa.
Bella huolehti pojustaan ni*n hyxin
kun osasi. Olihan niitä oppaitakin han­kittu,
joita hän tutkiskeU tarpeen tul­len.
Hymähtelikin valkoisen siskonsa
antamille uuden elämän hoitorieuvoille,
pulloruokinnalle, vitamiineille, ynnä
muille höpötyksille.
KOTILiNNAKKEELLA KÄYNTI
Johnson meni trokin mukana käy­mään
omalla "linnakkeellaan". Enti­sen
yksinäisen asönnon ympärille oli ra­kennettu
pieni kyläkunta, melkeimpä
kuin 'Ifontier to^Ti", jossa on pienempiä
ja isompia rakennuksia sikin sokin. Oli
suuria varastohuoneita, korjaamoita,
asuntoparakkeja niin miehille kuin nai­sillekin,
ruokailukämppä kolmellesadal-le
miehelle jä suuri yötäpäivää auki ole­va
ravintola sekä iso sauna suihkuineen.
Sairaala ja sairaanhoitajain, huone oli
valmistumaisillaan. Kaksi sairaanhoi­tajaa
asui hänen linnakkeessaan. Sähkö­valot
sisällä ja ulkona joka paikassa. L i -
kaviemär systeemiä juuri rakennettiin.
Vesijohtoputkitus oli suoritettu.^ Pato
oli laitettu puron kapeaan kohtaan; jo­hon
Johnsonikin suunnitteli sitä. Vettä
riitti kylliksi vaikka olisi sillä sähköä
jauhanut. Kahdeksanlankainen puhe­linlinjakin
oli jo valmis etelään päin. Sa­halaitoskin
teki lankkua koyalla kiireel­lä,
Johnson*n Hnnakkeen ympärille oli
MacDöhaldin suunnitelman mukaan ra­kennettu
keskuskämppä, johon tuotiin
tavaraa ja taas ajettiin muille kämpille.
Näkemiään ihmetellen paikan entijien
isäntä tuumi: Täinä on maailman kah­deksas
ihme!
Johnson sai kuulla, että kämpikön
isäntä on yhdysvaltalainen eversti
Graigg. Graiggin isännyys ulottui tie-toimiin
Da wson Crekistä Watson Lakel­le
saakka. Maär^ksellään hän voi sul­kea
tien väliakaisesti, jos niin tarvitsi.
Tie ei ollut vielä kauttaaltaan soralla
pääll) stetty.
Johnson meni e veresti Graiggin viras­toon.
Siellä sanottiin ettei everesti ole
tavattavissa, että hän oli puolislevol-laan.
Tulkaa parin tunnin kuluttua,
sanottiin. Miehemme meni määrätty­nä
aikana takaisin Graiggin virastoon.
Eversti oli juttusilla konekrjoittajatta-rensa
kanssa pitkän aikaa,, josta odotta­ja
pani merkille, että romantiikka oli
kysymyksessä. Odottava pääsi vihdoin
herraa puhuttelemaan.
Eversti Graigg oU h ntelanlainen
mies, jo harmauden kylvöä ohimoilla.
Siviilivaatteissa häntä olisi luullut vaik­kapa
kämpikön päälhköksi. Katseessa
oli kokkimaista terävyyttä ja määrää-mispantta.
:Mutta kolme sateenkaaren­väristä
värijuonnetta hänen .takkinsa
rintapielessä ilmaisi ammatin.
— Mistä on kysymys.^ ksyttin enem­pi
määräävästi kuin tiedustelevasti vie­raalta.
'Nimeni on Kaari Johnson. Tuolla,
sairaanhoitajien kämpän oven päällä on
nimi Bella & Kaari Johnsons Castle".,
Tulin perimään ma-nitusta kämpäst|i so­vittua
hintaa, tai toisessa tapauksessa
vuokraa, Johnin laukaisi.
Eversti katseU ihmeissään miestä. Jaa
. . . onko herralla omistuspaperit näyt­tää?
Onko maa ostettu tai vuokrattu
Br tish Columbian hallitukselta?"
Johnson 'haistoi" missä mennään ja
päätti asennoitua sen mukaisesti.
—Minä olen turkispyydystäjä. Olen
rakentanut tuon kämpän ja se
tää omistusoikeuden. SitapaitS^
nöörnne MacDdnald sanoi, että snti
maksetaan tuhannen dollaria tai vuoV
raa kolmekymmentä dollaria kuukan:
dessa.
— Emme tiedä MacDonaldista ja
nen sopimuksistaan mitään. !^IyöskiJ
Johnsoneita sekä Belloja„ on me^t
täynnä. Siinä kaikki mitä voimme sa.
• noa.'.; .//•;••; t<
Läht*essään Johnson sanoi: <j^i.
gia on enempi kuin on hyödyllistä^ ^
syntää ainakin täällä eränäärillä; ^}
Johnson tarkkaiU kämpikköä ynp^
ristöineen. T*uhutteli työmiehiä ja kiöi.
H heitä yhtä ja.toista hiukset pysfyyn^
nostattavasta tuhlauksesta. Siviilivij^
joka puolella eli -tarvikkdden ^uiitt«s*J
sa. Kaikki oli säännöstelty jä sä&ncB^
tely koski raskaimmin juuri työl^yj;
Johnson sattui kävelemään (parisätea;;
jalkaa pitkälle yarastohuoneelle;^ Siimes
ajettiin tavaraa ja sieltä taas toisille
kämpille.. Isoja trokeja tuli ja fiifeni;
oli juuri Touta lähtenyt jö syvemmai;
kin ja niin iso trpki upposi kuornrineea i
"mahaa myöten". Yritteli omiri>voi*/
minsa. pois hetteestä^ mutta vajosi iylg^
syvemmälle. Haettiin selläi*neÄ <^ki^",:
joka nyppäsi trokin sihiiäkkeestäpois:^^
Parinkymmenen jalan Tapareikä ^fik^
sattiin" hyvin nopeasti - ^VärästohiH^i^
neesta heiteltiin monta tusinaa sement-tisäkkiä
reikään. Polettiin uib syväar'^
kuin menivät. Siviiliväki, ä'nakäaii{ari<'^
marit, ei saanut semerit^äfähäHäkäanr^
Tiesoraa juuri ajettiin tiielle^ ja sitä^öli'^^
iso mäki aivan lähellä. ^ ' • ' ^
Kämppien teko eterifpiMin littjälPtti^'^:
lisella ki'reellä. Uusia kämppiä tetitaiin;
aina parink/mmenen mailin päähäiT'toF-^
, sistaanj kun alettiin tietä tekemään. Eii-fi
sin tehtiin pienempiä suo}-ä-taväröilteM
ja samaten miehillekin. Sellainen syh-'''
tyy samana päivänä, kun'uudelle kätiqi^'^
päpaikalle mennään. Sitten kemsa^tiirf'''"
isompia varastohuone'ta'järastintikäift^-P^
piä valmiiksi, lykättiin bulläo^ariBe^^erf'' ^
nemmin tehdyt pienet 'kämppät':mel;i
sään. Johnson käveli kämppär-altteeUä^v'
ja osui metsänlaitaant Ei^meitfafifliit'-
öilm ään uiskoa. Metsänlaidässa^cM:%W^' •
päleinä pienehkö huone, oli siihen pus-'^
kettu. Osittain huoneresussäy ^osittain -'
kentällä, oli kymmenittäin siilattuja vii-'"
denkannun kahvi tölkkejä, sofcer a use-ampia
sadan paunan säkkejä^ joista mo-^
net hajonneita. Samaten jauhoja, he?-'-
delmätölkkejä. riisiä, teetä ja jos mitä
hyvänsä Muutakin tavaraa pH sikin:;
sokin. Siviiliväki kärsi puutetta- -r-vi
kaikki oli kortilla.
Ruokailuhuoneen eteläisellä seinusrj
talla räystään alla oli riviin asetettu pa-^'
rikymmentä par*nsadan- paunan liha-tynnyriä
— odottamaan pilaantumi^tai^i
Pilaantunutta ja kehroUistakra ruokäta^M
varaa nties työkseen ajoi hevosella pä-nn
maUin päähän läjään—^^tUmpalle'^^•
— jota tCMDöi: mies olrvpol
k5rllästäeh läjää polttoöljyllä^? b
Täliaistk i ä ^ a ^ f c k u^
doiUaicämpHlä pitkin tuhannen viitlt^
sadan mailin tielinjalla, niin er ollut öi^--
me jos tienteko tiil kin maksamaah • •
puolisentoistasataamiljoonaa;. dollanai '
Mutta sanontana ölikint f'What car^-^^
Uncle Sam have the milUöns."'-
Kaikki tämä tuhlaus, liyöfyttifiea^.
rakentajia — urakoitsijoita;-Se* sa vat ^
kaksikymmentäprosenttia " jokaisesta'
dollarista, mitä voitiin tien tekoon upbtJ- :j
taa. Itkien ja kiroten veroninäksajat
saivat pulittaa dolleretaan; • ' ''•'•"y
Tuhlauksella ei ollut mitään rajaa;; •
Watson Lakelle rakennettuniiiljstä suu->>
ri pesuläitos, nyk/.-ajan koneineen. Fprt
Nelsonm keskuskämpän lJca.yiemäri^^ ^
teemi maksoi seitsemänkyit«nentivii§i-f
tuhatta dollaria. Fort Xelso^i, kämpäUe^
rakennettiin suuri konekorjaaaiOi jpta
milloinkaan käytetty. Jokin rakennus:;
homma oli niin kauan menossay kunnes-tie-
tuli lähettyviltä valmiiksi ja sitten
L^utoalalna* paivaiuu 1957