1957-11-09-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
n.;
liin sanottuun ^
«kaaseen, joka
'äksi tähän im,
aelirisa seka luiju,
* sijaitsevat pie,^
i ori esitetty luj
'iin kuuiuisiiyg,
nisoiminen. elim
tuhoainihleäVosai
;pott pyrkhden tai
3fiakkainta:4ensijB
älkeeri-FisGJensua
j a / •
pesäke-nielurisois.!
«öientä^öttay
r, Sillöiff'i)iaettJ
nielurisoina voil
kivissä-liaffipaissa,!
asairatjkäiin. f
höidettavä^reunia.|
nä,"Wiäe-vuosma|
ta^^lökäiiteiblfj
ha?tieydäf'&äa]i.|
istä tutkiiiiuksistaj
au^isöissscöiyhtal
reumasairaillaldiil
n poistosta ei olel
n fiööi^eii>äi^itÖn-|
symyg^eii-ilheH
dsiri^^Jlaäfr ^]öK
tmfeen Syypa'ovat|
tistet-gtrepfökokit
eltaa';nTintef-aina
n^aiheöttämä tu-
/äilisimmin juuri]
lästk; Kuitenkaan 1
angiiÄöa säirasta-taän-
2^%,^Sitä,|
^ärnluuäellai-'pys-seessä-
öllerginen
le--streptokokille
suman. Herkisty,
sellaisilla .lienki-kuumereumä,
se
j;JIa;::Nyt.on,kui-ämainittu:;:
pitää
)issa angiinaa ei
riittämättömästi.
ien,;vaikutus an-
[liiniUä silmällä-
0n tjodettuxselvä
e -potilagt^ Jotka
;: liyvin -harvoin
)levan .sillä,^ mi-yä
hoito-.alpite-liiniä-
heti alusta
fam.taas niillä,
i, ki?umereuma-nlitä;
n^yöhem-
:ka;Ovatsaaneet
t^^et kyuniereu-potilaat,.
joiden
tu. "Ero"penisil-ellihen
on bak-see
vain hiiden
rantaa angiinan
ei se silti estä
sta. ' .,
uumereumassa,
äudin. hoidossa,
aa suojaa kuu-l
i s i l l i i n i . a joissa
loiumereumaa
nnalta olisikin
astunut hakeu-
[ihestyttyä lää-en
hoidon.
ei*eihin saattaa
«kilöUe enem-
SIBSLIUS-AKATEMIA
eneaattiaii Xhmet-
, 15 9. 1882 luettiin Suomen pää-
' kaupungin päivMehdistä seuraava ilmoitus:
HEI^INCm MUSilKKIr
OPISTO AVATAAN TÄNÄÄN: Itel-
• lo ^ 1 0 e. p. p. pitää kaikkieh tähän
• saakka iimoitfiäutuneiden ^appUaiden
iiilk saapuville musikaalista koette-
Imusta varten. Opiston kanslia on
-avoinna k:lo ^^10—Sj^p,p.
Martin Wegelius, johtaja?'
'Lukuisien aikaisempien yritysieny
-monien esivaiheiden ja vuosia kestä-necn
kM odotuksen jälkeen,
oli toteutunut musiikinystäväin
suuri toive: maamme oU saanut musiikkiopiston.
Martin WegeUuksen
„; merkityksellinen työ järjestelmällisen
musiikinopetuksen alkuunpanenuses-
. sa. antoi uudelle laitokselle, Helsingin
- Musiikkiopistolle, ne perussuuntavii-
. .. »fl/, joita se koko 75-vuotisen toimintansa
mkana.on seurannut.
' A L K U V A I H E E T
Helsingin Musiikkiopisto sai aloittaa
varsin vaat-mattomissa ulkonaisissa
puitteissa — vuokralaisena Bulevardi
2 :ssa sijaitsevassa saksalaisessa tyttökoulussa.
C^pilaitakaan ei ensimmäisenä
lukuvuotena ollut enempää kuin
28, joskin heidän lukumääränsä sen jälkeen
varsin nopeasti kasvoi. Musiikki-
, opiston toiminta ei tähdännyt vain am-
Diattimuusikoiden ja musiikinopettajien
. kasvattamiseen — se toimi alusta p i täen
paljon; laajempia piirejä s'lmälläpi-täen.
Martin AVegelius sanookin eräässä
kirjoituksessaan näin: "Meidän maassamme,
jossa musiikinviljely on niin
nuorta, ei julkisen musiikmopetuksen
-ainoana pyrkimyksenä pidä olla vain
taitavien ja kykenevien muusikkojen
ja musiikinopettajien, vaan myös mu-
-si-kilKsesti sivistyneen j a ymmärtäväisen
kuulijakunnan kasvattaminen."
Koko opiston toiminnalle osoittautui
vuosien- varrella erittäin merkitykselliseksi
W€geiiuksen 1884 alkeiskoulu,
joka antoi mahdollsuuksia musiikinopetuksen
lilottamisesssa lasten j a koulunuorison
pariin. Samoihin aikoihin kasvoi
opisto myös toiseen p u n t a a n : - " j a t -
•kö^sasto" aloitti toirnintansa vuoden
1885 alussa. Sen tarkoituksena oli antaa
perusteellinen koulutus niille oppi-Ä
, joilla katsottiin olevan mahdoUi-
'suuksia korkeampien taiteellisten päämäärien
toteuttamisessa. Erittäin tär-
Venäläiset hämmästytti . , .
(Jatkoa Irseltä siyulta)
~ ^ kulloinkin haluavat. M u t t a toivottavasti
maailma ei enää halua sotaa.
Kaikkein vihaisimmat idän vihoUiset
.<^;at nostaneet jo huudon siitä, että venäläiset
rääkkäävät koiraa tuossa Jteino-
^uussa, vaikka eivät tiedä mitään'koi-ran
vomnista. Samaiset ihmiset tuskin
:^''kuttivat evääkään silloin, kun vam
»muutamia kuukaus-a sitten israelilaiset
^Ppoivat ja kiduttivat egyptiläisiä sotavankeja.
I-änsimaissa vallitsevaa valtavaa pa-
«»kkimielialaa kuvaa edelleen se, että ^
ymetaan nostaa kysymys kenelle k Ju
^""luu, onko venäläis-Iä oikeus mennä
uuhun — kun toiset eivät siihen pyst^r.
A ulevien päivien aikana tulemme saa-
" ^ n sanomalehtien kautta paljon lisä-
^^oja, jotka koskevat venäläisten kei-nokuuta
No II. :
keänä tekjänä musiikkiopiston toimin-nanmuotojen
laajentamiscissa ja vakiinnuttamisessa
oh pidettävä laulti- ja pia-nopedagogiikan
ottaniistai> ppetusohjel-rnföan.
Helsingin MusiimÖpistoÄts^
sit läpäissellä opettajilla oli varsin
vankka musiikkisivistyksellinen pohja,'
mille perustaa opetustyönsä. Martin
: Wegelius toimi musiikkiopiston johtajana
vuoteen 1906 saakka, ja nä'nä
24:nä toimintansai vuotena hän antoi
Helsingin Musiikkiopistolle perussuun-taviivat
sekä sen sisäisen elämän että
ulospäin; suuntautuvan työn kehittämi-
, sessä. '• - •' V '
JfOHT.\JA V A I H T UU
Kun Wegelius oli jättänyt suuren
luomuksensa omien »oppilaidensa huomaan,
muodostui uuden johtajan etsiminen
melkoisen vaikeaksi. Tämän paikan
otti laitoksen johtokunnan kutsuma
Armas Järnefelt haltuunsa vuodeksi,
jonka aikana ei opiston s-säisessä elämässä
tapahtunut mitään merkittävämpiä
uudistuksia tai muutoksia.
Kiin Armas Järnefelt oli valittu Tukholman
Kuninkaallisen Oopperan kapellimestariksi,
joutui musiikkiopiston
johtajan virka jälleen avoimeksi. Eräs
.op'Ston kaikkein lahjakkaimmista kasvateista,
Karl Ekman, valittiin i ^ t - tähän
kmmiakkaaseen virkaan. Eknianin
nelivuotisen toiminnan aikana jatkui
työ jo, vakiintuneen ohjelman mukai-
.sesti. Monet nuoret opettajat käv*vät
näinä vuosina ulkomaisilla opintomatkoilla,
ja jäivät tämän jälkeen täyden
pätevjrjrden saavuttaneina opiston palvelukseen.
Erittäin merkittävä tapaus
sattui Karl Ekmanin viimeisenä johta-javuotena.
Silloin siirtyi opisto * uusiin
s u o j i i n -— ei tosin vieläkään tarpeeksi
' tilaviin, mutta kuitenkin suuresti lisääntyneen
oppilasmäärän ja kasvaneen laitoksen
tarpeita vastaaviin t loihin.
E R K K I M E L A R T I N J O H T - \ J . ^A
Vuosina 1911—1936 toimi musiikkiopiston
johtajana säveltäjä Erkki Melartin,
jonka aikana Helsingin Musiikkiopiston
juridiseksi omistajaksi tuli A . B.
Helsingfors Musikinstitut, Hels:ngin
Musiikkiopisto O.Y.-niminen osakeyhtiö.
Tällöm. toivottiin opiston saaneen
varman taloudellisen pohjan. Melarti-nm
aikana tapahtui muutamia merkittäviä
kehitysihniöitä: Kajanuksen perustama
"Filharmonisen seuran orkes-terikoulu"
liittyi musikkiopistoon ja
näin saatiin täytetyksi se aukko, jonka
oppilasorkesterin puuttuminen oli muodostanut
opiston työohjelmaan. Vuodesta
1926 lähtien on laitoksen yhteydessä
toiminut puolustuslaHoksen ylläpitämä
sotilassoittokoulu, joka myöhemmin
uudestijärjestelyjen yhteydessä sai n i men
'Toulustusvoimain soitto-oppilas-koulu".
O P I S T O L L E OMA R.\KENNUS
Helsingm Musiikkiopisto oU jo vuoteen
1914 mennessä laajentunut yhä
täydellisemmäksi konservatorioksi. Se
sai kuitenkin vasta vuonna 1924 nimen
Helsingm Konservatorio — Helsingfors
Konservatorfum. Laitoksen työmuodot
pysyivät silti ennallaan.
Oppilasmäärän jatkuvasti kasvaessa
muodostui opiston huoneustokysymjs
erittäin ajankohtaiseksi ja kipeäksi.
Siksi perustettiin vuoden 1928 lopulla
Helsingin konservatorion Säätiö, jonka
CBC:n television katselijat ovat tyytyväistä saadessaan tietää,
että Jack Kanen näytökset-jotka ke^^^^ suuren menestyksen,
tulevat jatkumaan Minaisesti nimellä **Music
Makers '58'\
tehtävänä oli talohankkeen toteuttaminen.
Kolme vuotta myöhemmin valmistuikin
Konservatoriplle oma rakennus
ja samalla Helsingille uusi, erittäin korkeatasoinen
konserttisali.
Erkki Melartin-n johtajakautena valmistuneen
uuden talon suomien tilojen
suojissa laajentui Konservatorion työkenttä
uusien oppiaineiden ja oppikurssien
muodossa. Melartinin jätettyä johtajan
viran oi' musiikkiopisto kasvanut
täydelliseksi konservatorioksi, pian myös
korkeakouluksi.
E R N E S T L I X O O N .\1KA
Vuonna 1936 valittiin konservatorion
johtoon sen nykyinen, ansioitunut johtaja
Ernst Linko. Varajohtajaksi vai t-tiin
samalla säveltäjä Sulho Ranta.
Uusien voimien turvin sai Helsingin
Konservatorio jatkaa Melartinin viito* t-tamaa
uudisitusten jä jatkuyan laajentumisen
tietä. Ernst Lingon aikana suuresta
oppilaitoksesta tuli virallisesti to-deirnen
korkeakoulu. V. 1931 se sai
velvoittavan uuden nimen "Sibelius-
Akatemia'. Näiden vuosien aikana se
on kunnialla kantanut nimeään. Varsinkin
viimeiset v i s i toiminnan vuotta
(1952—57) ovat olleet yhä aktivisoitu-neen
työn ja voimakkaan kehityksen
aikaa. Ne ovat m; ös olleet uusien kansainvälisten
suhteiden solmimisen kannalta
erttäin merkityksellisiä.
<^ NÄIN O P I S K E L L A AN
Nykyisen Sibelius-Akatemian toiminnan
perusrunko on suunnilleen seuraavan
laatuinen: Nuorimmat oppilaat
ovat useinkin vasta 6—7-vuotiaita ja
heidän ehkä tuleva taiteil jauransa a l kaa
alkeiskoulussa. Täältä siirrytään
myöhemmässä vaiheessa konservatorion
puolelle, ja lopuksi, jos voimia, taitoa ja
innostusta riittää, päätetään opinnot
korkeakoulusta saadulla diploom-lla.
Alkeiskoulu toimii lähinnä koulunuorisoa
silmällä pitäen. Koululaisilla ei ole
tilaisuutta seurata konservatorion i>a-kollisten
teoreettisten a'neiden tunteja,
mutta konservatorion , puolella joutuu
musiikinopiskelija harrastamaan ja suorittamaan
kursseja paitsi.oman pääaineensa
(esim. piano, viulu tai laulu)
ohella myös musi kin teoriassa, historiassa,
jne. Kun tarpeellinen musiikki-sivistyksellinen
pohja on luotu, voidaan
suorittaa Sibelius-Akatemian diplomi,
joka on kali sarvoinen todistus monipuolisesta
taiteellisesta kasvatuksesta.
Sibelius-Akatemiassa toimii myöis erityinen
Kirkkomusiikkio^sto, joka kouluttaa
kirkkomuus-koitamme — tänä vuonna
on ohjelmaan liitetty, myös erityinen
koulumusiikkiosasto, jonka toiminnan
tarkoituksena on saada kouluihimme
päteviä musikinopettajia.
S I B E L I U S - A K A T E M I A N T V ÖN
• ^ : ^ : , / : : A R V O ^ ^ ; . • ^ ^ ; • :
7 5-vuotisen työnsä aikana on tänään
juhliva laitos kasvattanut milteipä kaikki
esittävän ja luovan t^teenime suuruudet,
musiikinopettajat, orkesterimuusikot,
kirkkojemme urkurit jä kanttorit.
Tällä työllään se on toteuttanut perustajansa'
Martin Wegeliukseh suuren
päämäärän, kansamme musiildllisen t a son
nostamisen kulttuurikansalia! odotettavalle
tasolle. Työ ei öle yiel^ m i l lään
tavoin valmis .Siksi Sibelius-Akatemia
jatkuvasti pyrkii laajentamaan
toimintaansa ja työkenttäänsä — sen
päämääränä on edelleenkin, ei vain am-matt
taitoisten muusikkojen kouluttaminen,
vaan musiikin saattaniinen koko
kansan henkisen elämän rikastuttajaksi
ja omaisuudeksi.
. ' j M.. P .
Kutistuva meri
Vuodesta 1930 lähtien on Kaspianmeren
pint^ alentunut 2 metriä. - K u n
Kaspianmeren pinta-ala y* 1930 oli
425,OOt5 neliökilometriä, on se tällä hetkellä
vain 367,000, so. 58,000 neliöki-lometriä
pienempi kuin 27 vuotta sitten.
Näin Kaspianmeren p:nta-ala vä-
: henee vuodessa suunnilleen 2.150 neliökilometriin.
Tiedettäneen hyvin, ettei Kaspianmerellä
ole. yhteyksiä muihin maailman-meriin,
vaan se on ns. s*sämeri. Kaspianmeren
kuivuminen johtuu alueella
vallitsevasta lämpimästä ilmastosta,
suuresta haihtumisesta, Volgan ^vesialueen
kuivumisesta, teollisuuden valtavasti
lisääntyneestä vedentarpeesta,
suurista keinotekoisista järvistä, joita
on rakennettu Kaspianmereen johtavien
jokien varsille j a jotica pidättivät
suuria määriä aikaisemmin Kaspianmereen
vapaasti juosseita vesiä. Meren
laskeva pinta on melkoisena pulmana
esmerkiksi pohjoisen Kaspianmeren
kalastajille. Eräin paikoin on meren
ranta vetäytiynyt 25 km ulommaksi,
minkä seurauksena on täytynyt hylätä
vanhat ka|astussatamat ja rakentaa
suuria rahoja nieleviä uusia satamia.
Jos vedenpinnan laskeutuminen jatkuu
mitä se tietystikin tekee, ellei mihinkään
ryhdytä —, "kuivuu" lähitulevaisuudessa
esimerkiksi Bakun satama.
Kaspian-ongelman ratkaisemiseksi on
Lfu^trtatmi. Buirfas^ ^jB^yim, 1957 Sivu 3
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 9, 1957 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1957-11-09 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki571109 |
Description
| Title | 1957-11-09-03 |
| OCR text | n.; liin sanottuun ^ «kaaseen, joka 'äksi tähän im, aelirisa seka luiju, * sijaitsevat pie,^ i ori esitetty luj 'iin kuuiuisiiyg, nisoiminen. elim tuhoainihleäVosai ;pott pyrkhden tai 3fiakkainta:4ensijB älkeeri-FisGJensua j a / • pesäke-nielurisois.! «öientä^öttay r, Sillöiff'i)iaettJ nielurisoina voil kivissä-liaffipaissa,! asairatjkäiin. f höidettavä^reunia.| nä,"Wiäe-vuosma| ta^^lökäiiteiblfj ha?tieydäf'&äa]i.| istä tutkiiiiuksistaj au^isöissscöiyhtal reumasairaillaldiil n poistosta ei olel n fiööi^eii>äi^itÖn-| symyg^eii-ilheH dsiri^^Jlaäfr ^]öK tmfeen Syypa'ovat| tistet-gtrepfökokit eltaa';nTintef-aina n^aiheöttämä tu- /äilisimmin juuri] lästk; Kuitenkaan 1 angiiÄöa säirasta-taän- 2^%,^Sitä,| ^ärnluuäellai-'pys-seessä- öllerginen le--streptokokille suman. Herkisty, sellaisilla .lienki-kuumereumä, se j;JIa;::Nyt.on,kui-ämainittu:;: pitää )issa angiinaa ei riittämättömästi. ien,;vaikutus an- [liiniUä silmällä- 0n tjodettuxselvä e -potilagt^ Jotka ;: liyvin -harvoin )levan .sillä,^ mi-yä hoito-.alpite-liiniä- heti alusta fam.taas niillä, i, ki?umereuma-nlitä; n^yöhem- :ka;Ovatsaaneet t^^et kyuniereu-potilaat,. joiden tu. "Ero"penisil-ellihen on bak-see vain hiiden rantaa angiinan ei se silti estä sta. ' ., uumereumassa, äudin. hoidossa, aa suojaa kuu-l i s i l l i i n i . a joissa loiumereumaa nnalta olisikin astunut hakeu- [ihestyttyä lää-en hoidon. ei*eihin saattaa «kilöUe enem- SIBSLIUS-AKATEMIA eneaattiaii Xhmet- , 15 9. 1882 luettiin Suomen pää- ' kaupungin päivMehdistä seuraava ilmoitus: HEI^INCm MUSilKKIr OPISTO AVATAAN TÄNÄÄN: Itel- • lo ^ 1 0 e. p. p. pitää kaikkieh tähän • saakka iimoitfiäutuneiden ^appUaiden iiilk saapuville musikaalista koette- Imusta varten. Opiston kanslia on -avoinna k:lo ^^10—Sj^p,p. Martin Wegelius, johtaja?' 'Lukuisien aikaisempien yritysieny -monien esivaiheiden ja vuosia kestä-necn kM odotuksen jälkeen, oli toteutunut musiikinystäväin suuri toive: maamme oU saanut musiikkiopiston. Martin WegeUuksen „; merkityksellinen työ järjestelmällisen musiikinopetuksen alkuunpanenuses- . sa. antoi uudelle laitokselle, Helsingin - Musiikkiopistolle, ne perussuuntavii- . .. »fl/, joita se koko 75-vuotisen toimintansa mkana.on seurannut. ' A L K U V A I H E E T Helsingin Musiikkiopisto sai aloittaa varsin vaat-mattomissa ulkonaisissa puitteissa — vuokralaisena Bulevardi 2 :ssa sijaitsevassa saksalaisessa tyttökoulussa. C^pilaitakaan ei ensimmäisenä lukuvuotena ollut enempää kuin 28, joskin heidän lukumääränsä sen jälkeen varsin nopeasti kasvoi. Musiikki- , opiston toiminta ei tähdännyt vain am- Diattimuusikoiden ja musiikinopettajien . kasvattamiseen — se toimi alusta p i täen paljon; laajempia piirejä s'lmälläpi-täen. Martin AVegelius sanookin eräässä kirjoituksessaan näin: "Meidän maassamme, jossa musiikinviljely on niin nuorta, ei julkisen musiikmopetuksen -ainoana pyrkimyksenä pidä olla vain taitavien ja kykenevien muusikkojen ja musiikinopettajien, vaan myös mu- -si-kilKsesti sivistyneen j a ymmärtäväisen kuulijakunnan kasvattaminen." Koko opiston toiminnalle osoittautui vuosien- varrella erittäin merkitykselliseksi W€geiiuksen 1884 alkeiskoulu, joka antoi mahdollsuuksia musiikinopetuksen lilottamisesssa lasten j a koulunuorison pariin. Samoihin aikoihin kasvoi opisto myös toiseen p u n t a a n : - " j a t - •kö^sasto" aloitti toirnintansa vuoden 1885 alussa. Sen tarkoituksena oli antaa perusteellinen koulutus niille oppi-Ä , joilla katsottiin olevan mahdoUi- 'suuksia korkeampien taiteellisten päämäärien toteuttamisessa. Erittäin tär- Venäläiset hämmästytti . , . (Jatkoa Irseltä siyulta) ~ ^ kulloinkin haluavat. M u t t a toivottavasti maailma ei enää halua sotaa. Kaikkein vihaisimmat idän vihoUiset .<^;at nostaneet jo huudon siitä, että venäläiset rääkkäävät koiraa tuossa Jteino- ^uussa, vaikka eivät tiedä mitään'koi-ran vomnista. Samaiset ihmiset tuskin :^''kuttivat evääkään silloin, kun vam »muutamia kuukaus-a sitten israelilaiset ^Ppoivat ja kiduttivat egyptiläisiä sotavankeja. I-änsimaissa vallitsevaa valtavaa pa- «»kkimielialaa kuvaa edelleen se, että ^ ymetaan nostaa kysymys kenelle k Ju ^""luu, onko venäläis-Iä oikeus mennä uuhun — kun toiset eivät siihen pyst^r. A ulevien päivien aikana tulemme saa- " ^ n sanomalehtien kautta paljon lisä- ^^oja, jotka koskevat venäläisten kei-nokuuta No II. : keänä tekjänä musiikkiopiston toimin-nanmuotojen laajentamiscissa ja vakiinnuttamisessa oh pidettävä laulti- ja pia-nopedagogiikan ottaniistai> ppetusohjel-rnföan. Helsingin MusiimÖpistoÄts^ sit läpäissellä opettajilla oli varsin vankka musiikkisivistyksellinen pohja,' mille perustaa opetustyönsä. Martin : Wegelius toimi musiikkiopiston johtajana vuoteen 1906 saakka, ja nä'nä 24:nä toimintansai vuotena hän antoi Helsingin Musiikkiopistolle perussuun-taviivat sekä sen sisäisen elämän että ulospäin; suuntautuvan työn kehittämi- , sessä. '• - •' V ' JfOHT.\JA V A I H T UU Kun Wegelius oli jättänyt suuren luomuksensa omien »oppilaidensa huomaan, muodostui uuden johtajan etsiminen melkoisen vaikeaksi. Tämän paikan otti laitoksen johtokunnan kutsuma Armas Järnefelt haltuunsa vuodeksi, jonka aikana ei opiston s-säisessä elämässä tapahtunut mitään merkittävämpiä uudistuksia tai muutoksia. Kiin Armas Järnefelt oli valittu Tukholman Kuninkaallisen Oopperan kapellimestariksi, joutui musiikkiopiston johtajan virka jälleen avoimeksi. Eräs .op'Ston kaikkein lahjakkaimmista kasvateista, Karl Ekman, valittiin i ^ t - tähän kmmiakkaaseen virkaan. Eknianin nelivuotisen toiminnan aikana jatkui työ jo, vakiintuneen ohjelman mukai- .sesti. Monet nuoret opettajat käv*vät näinä vuosina ulkomaisilla opintomatkoilla, ja jäivät tämän jälkeen täyden pätevjrjrden saavuttaneina opiston palvelukseen. Erittäin merkittävä tapaus sattui Karl Ekmanin viimeisenä johta-javuotena. Silloin siirtyi opisto * uusiin s u o j i i n -— ei tosin vieläkään tarpeeksi ' tilaviin, mutta kuitenkin suuresti lisääntyneen oppilasmäärän ja kasvaneen laitoksen tarpeita vastaaviin t loihin. E R K K I M E L A R T I N J O H T - \ J . ^A Vuosina 1911—1936 toimi musiikkiopiston johtajana säveltäjä Erkki Melartin, jonka aikana Helsingin Musiikkiopiston juridiseksi omistajaksi tuli A . B. Helsingfors Musikinstitut, Hels:ngin Musiikkiopisto O.Y.-niminen osakeyhtiö. Tällöm. toivottiin opiston saaneen varman taloudellisen pohjan. Melarti-nm aikana tapahtui muutamia merkittäviä kehitysihniöitä: Kajanuksen perustama "Filharmonisen seuran orkes-terikoulu" liittyi musikkiopistoon ja näin saatiin täytetyksi se aukko, jonka oppilasorkesterin puuttuminen oli muodostanut opiston työohjelmaan. Vuodesta 1926 lähtien on laitoksen yhteydessä toiminut puolustuslaHoksen ylläpitämä sotilassoittokoulu, joka myöhemmin uudestijärjestelyjen yhteydessä sai n i men 'Toulustusvoimain soitto-oppilas-koulu". O P I S T O L L E OMA R.\KENNUS Helsingm Musiikkiopisto oU jo vuoteen 1914 mennessä laajentunut yhä täydellisemmäksi konservatorioksi. Se sai kuitenkin vasta vuonna 1924 nimen Helsingm Konservatorio — Helsingfors Konservatorfum. Laitoksen työmuodot pysyivät silti ennallaan. Oppilasmäärän jatkuvasti kasvaessa muodostui opiston huoneustokysymjs erittäin ajankohtaiseksi ja kipeäksi. Siksi perustettiin vuoden 1928 lopulla Helsingin konservatorion Säätiö, jonka CBC:n television katselijat ovat tyytyväistä saadessaan tietää, että Jack Kanen näytökset-jotka ke^^^^ suuren menestyksen, tulevat jatkumaan Minaisesti nimellä **Music Makers '58'\ tehtävänä oli talohankkeen toteuttaminen. Kolme vuotta myöhemmin valmistuikin Konservatoriplle oma rakennus ja samalla Helsingille uusi, erittäin korkeatasoinen konserttisali. Erkki Melartin-n johtajakautena valmistuneen uuden talon suomien tilojen suojissa laajentui Konservatorion työkenttä uusien oppiaineiden ja oppikurssien muodossa. Melartinin jätettyä johtajan viran oi' musiikkiopisto kasvanut täydelliseksi konservatorioksi, pian myös korkeakouluksi. E R N E S T L I X O O N .\1KA Vuonna 1936 valittiin konservatorion johtoon sen nykyinen, ansioitunut johtaja Ernst Linko. Varajohtajaksi vai t-tiin samalla säveltäjä Sulho Ranta. Uusien voimien turvin sai Helsingin Konservatorio jatkaa Melartinin viito* t-tamaa uudisitusten jä jatkuyan laajentumisen tietä. Ernst Lingon aikana suuresta oppilaitoksesta tuli virallisesti to-deirnen korkeakoulu. V. 1931 se sai velvoittavan uuden nimen "Sibelius- Akatemia'. Näiden vuosien aikana se on kunnialla kantanut nimeään. Varsinkin viimeiset v i s i toiminnan vuotta (1952—57) ovat olleet yhä aktivisoitu-neen työn ja voimakkaan kehityksen aikaa. Ne ovat m; ös olleet uusien kansainvälisten suhteiden solmimisen kannalta erttäin merkityksellisiä. <^ NÄIN O P I S K E L L A AN Nykyisen Sibelius-Akatemian toiminnan perusrunko on suunnilleen seuraavan laatuinen: Nuorimmat oppilaat ovat useinkin vasta 6—7-vuotiaita ja heidän ehkä tuleva taiteil jauransa a l kaa alkeiskoulussa. Täältä siirrytään myöhemmässä vaiheessa konservatorion puolelle, ja lopuksi, jos voimia, taitoa ja innostusta riittää, päätetään opinnot korkeakoulusta saadulla diploom-lla. Alkeiskoulu toimii lähinnä koulunuorisoa silmällä pitäen. Koululaisilla ei ole tilaisuutta seurata konservatorion i>a-kollisten teoreettisten a'neiden tunteja, mutta konservatorion , puolella joutuu musiikinopiskelija harrastamaan ja suorittamaan kursseja paitsi.oman pääaineensa (esim. piano, viulu tai laulu) ohella myös musi kin teoriassa, historiassa, jne. Kun tarpeellinen musiikki-sivistyksellinen pohja on luotu, voidaan suorittaa Sibelius-Akatemian diplomi, joka on kali sarvoinen todistus monipuolisesta taiteellisesta kasvatuksesta. Sibelius-Akatemiassa toimii myöis erityinen Kirkkomusiikkio^sto, joka kouluttaa kirkkomuus-koitamme — tänä vuonna on ohjelmaan liitetty, myös erityinen koulumusiikkiosasto, jonka toiminnan tarkoituksena on saada kouluihimme päteviä musikinopettajia. S I B E L I U S - A K A T E M I A N T V ÖN • ^ : ^ : , / : : A R V O ^ ^ ; . • ^ ^ ; • : 7 5-vuotisen työnsä aikana on tänään juhliva laitos kasvattanut milteipä kaikki esittävän ja luovan t^teenime suuruudet, musiikinopettajat, orkesterimuusikot, kirkkojemme urkurit jä kanttorit. Tällä työllään se on toteuttanut perustajansa' Martin Wegeliukseh suuren päämäärän, kansamme musiildllisen t a son nostamisen kulttuurikansalia! odotettavalle tasolle. Työ ei öle yiel^ m i l lään tavoin valmis .Siksi Sibelius-Akatemia jatkuvasti pyrkii laajentamaan toimintaansa ja työkenttäänsä — sen päämääränä on edelleenkin, ei vain am-matt taitoisten muusikkojen kouluttaminen, vaan musiikin saattaniinen koko kansan henkisen elämän rikastuttajaksi ja omaisuudeksi. . ' j M.. P . Kutistuva meri Vuodesta 1930 lähtien on Kaspianmeren pint^ alentunut 2 metriä. - K u n Kaspianmeren pinta-ala y* 1930 oli 425,OOt5 neliökilometriä, on se tällä hetkellä vain 367,000, so. 58,000 neliöki-lometriä pienempi kuin 27 vuotta sitten. Näin Kaspianmeren p:nta-ala vä- : henee vuodessa suunnilleen 2.150 neliökilometriin. Tiedettäneen hyvin, ettei Kaspianmerellä ole. yhteyksiä muihin maailman-meriin, vaan se on ns. s*sämeri. Kaspianmeren kuivuminen johtuu alueella vallitsevasta lämpimästä ilmastosta, suuresta haihtumisesta, Volgan ^vesialueen kuivumisesta, teollisuuden valtavasti lisääntyneestä vedentarpeesta, suurista keinotekoisista järvistä, joita on rakennettu Kaspianmereen johtavien jokien varsille j a jotica pidättivät suuria määriä aikaisemmin Kaspianmereen vapaasti juosseita vesiä. Meren laskeva pinta on melkoisena pulmana esmerkiksi pohjoisen Kaspianmeren kalastajille. Eräin paikoin on meren ranta vetäytiynyt 25 km ulommaksi, minkä seurauksena on täytynyt hylätä vanhat ka|astussatamat ja rakentaa suuria rahoja nieleviä uusia satamia. Jos vedenpinnan laskeutuminen jatkuu mitä se tietystikin tekee, ellei mihinkään ryhdytä —, "kuivuu" lähitulevaisuudessa esimerkiksi Bakun satama. Kaspian-ongelman ratkaisemiseksi on Lfu^trtatmi. Buirfas^ ^jB^yim, 1957 Sivu 3 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-11-09-03
