1942-04-25-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
1942 LAL\\XTAiyA^'HTIKrux 25 PÄIVÄXÄ Sivu II
Aikaisimmalla kehilj^asteella olr
lessaan ihminen ei tuntenut n j i n k ä ^ -
laista metallia. KLvi olt häöen aseenaan
ja työkalunaan; sen avulla h äa
valmisti myöskin puusta ja luusta monenlaisia
tarvekaluja. Tosin houkutteli
metallin välkk3(yä loiste jo
silloinkin ihmistä koettelemaan muodostaa
sitä erilaisiksi esineiksi 'feives-tä
\'almi5tetun vasaran j a taltan avul-c.
Ia. ja taipuvaisliutebäa yUöksi metalli
siihen soveituikin erinomaisesti.
.Etupäässä kulta oli se metalli, josta
oivallisen värinsä vuoksi ja sentäh-den,
että sitä verrattain usein tavattiin
puhtaana, se^koittumattomana,
aljettiin valmistaa koristuksia. Sen
ohessa kä^-tettiin joskus myöskin hopeaa
ja kuparia, noita kahta metallia,
joita silloin tällöin myöskin löydettiin
sekoittumattomina j a jotka samoin
herättivät huomiota hohtavalla
. värillään.
Sattuman kautta havaittiin vuosituhansien
kuluessa, e t t ä maa sisälsi
vielä rikkaita aarteita sekä ennen
tuntemattomia että samanlaisia metalleja,
joita jo oli' käytetty» mutta-että
tarvittiin tulta, jonka avulla voitaisiin
erottaa niitä^ erilaisista, useia
TOhäpätöisiltä näyti^yistä kivilajei^-
.ta, joihin happi, Tikkc tai joku muU"
aJne oli ne kemiaiUsesti yhdistpjjyt.^
Näin sai alkunsa meta|Uen^€raU^
ifctt malmdsta. , ;
: Muutamat kansat, yai^iikiii ije,
r joide;n asumapaikoillia ^ oU^ niukasti
. rautamalmia, ovat tuutfineet kupa-.
rin aikaisemmin kuuii KUidftftj ja kupparin
ja tinan sekoitujiseu.,. pronssin,
jos heillä on pllut saataviinsa tinamal-mia.
EurooppalaiBtear tullessa Ante^"
-nikkaan oli siellä useiroroissa maissa
jo kauan käytetty «kiqjaria tai ptöns>-
sia,kun rauta seusijajin oli aivan tuntematon.
Useimmilia mailla on kuitenkin
suurenunat rikkaudet rauta-kuin
kupari- tai tinamalnieja. Puh-ta^
masta rautamalmista erotetaan
rauta verrattain helposti. Erään-kreikkalaisen
sadun niukaaS^ niuodos-tui
kerran suuressa metsäpalossa Ida-vuorella
rautaa. Siitä sitten kek^t-tiin
raudanvalmistus, ja joteqsakin
samalla tavalla lienee se keksitty
muuallakin. Tosin ei i l l o i n vielä tunnettu
niitä nykyajan apuneuvoja, joilla
rautaa voidaan suuremmissa määrissä
eroittaa malmista. Sentähden
rauta oli vielä kauan aikaa useilla
kansoilla vähemmin käytännössä.
Pronssi, joka oli kovempaa kuin kupari
ja jota voitiin saada erilaiseksi
lisäämällä siihen enemmän tai vähemmän
tinaa, oli sea ajan tärkein
metalli, josta valmistettiin aseita, työ- .
Jialuja ja koristuksia. Niin oli esim.
lliadin sankareilla pronssiset sotavarustukset
ja aseet, jotka olivat run-
^asti koristetut tummalla teräksellä.
Metallien käyttötarve lisääntyi ai-
J^ain kuluessa. -Kupari- j a tinamal-meja
saatiin niin vähän, e t t ä ne ajan
pitkään kävivät riittämättömiksi,
l^ivilajien, joita ennen oli pidetty ai-
^•an arvottomina, tiedettiin nyt olevan
ajokasta rautamalmia. Kekseliäs
'hmisäly huomasi yhä parempia ray-
«Janvalmistuskeinoja. Kuparin ja
tinan hinnan kohotessa opittiin val-nrstamaan
rautaa suuressa määrässä
helpolla hinnalla. Huomattiin
n^yoskin, että kestävämpi rauta, teräs,
^"aikka sitä olikin vaikeampi valmis-
^ ja se sentähden myöskin oli kalliimpaa
kuin tavallinen pehmeämpi
rauta, oli edullisempaa kuin pronssi
aseitten ja työkalujen valmistuksessa
Näin alkoi varsinainen rautakausi sivistyneillä
kansoilla. :Myöskin sieUä,
missä rauta k>aiä tunnettiin ennen
pronssia, alettiin vasta nyt panna arvoa
sille sekä taloudellisessa elämässä
että sodassa. Raudasta ja teräksestä
tuli tästä lähtien tärkeift tarve-a
^ e . | ^ ' a ^ ä i ^ a a | o j ^ % a g r m i s t^
nirukalin'käf tettiiri^^jokö help^hinta^-
sempaa^ tavallista rautaa tai kesta-värnpää
terästä. Kuparin ja pronssin
käytäntö supistui yhä vähäisemmäksi;
pääasiallisesti täytettiin niitä
vain koristuksien valmistuksessa sd-laisissa
tapauksissa, joisa rauta ruostumisen
tähden ei ole osoittautunut
soveliaaksi.
tiestä tuli ensimäinen silmukka siihen
rautaiseen verkkoon., joka piaii lexnsi
kautta koko asutun mannermaan.
Tämän rautaverkon perustanu^nen ja
ylläpito, samoinkuin tehdasliikkeen
nopea kukoistukseen kehittyminen
kaikkialla siellä, minne rautatiet u-lottuivat,
sai aikaan sen, että rau-dankulutus
yhtäkkiä kohosi suunnattomiin.
Valitettavasti ei meillä ole minkäänlaisia
tietoja viime vuosisadalta
maailman vuotuisesta raudantuotannosta.
Viime vuosisadan alkupuolella,
jolloin raudankulutu^ oli suuressa^
määrin ?kas^)nrt hÖyrv^ilnan' käy-f i ; ^ * ^ ""
^i. ^ . . . T . ' « M . . , - 4 ^ . V - jäSt,. uenee.
tantoonottanusen johdosta, oh vuotuinen
raudantuotanto noin 400,000
tonnia. Nykyään se on yli 40 miljoonaa
tonnia.
Rautaa, joka on monta vertaa halvempaa
kuin muut metalKt, saadaan
\^osittain raha-arvoltaan kertaa
ja painoltaan lähes 20 kertaa niin pal-
Kl R J E EN VAI HTOA
Uila: Käytetään. Viipynyt M V^in
nee. :;yT^'
.-l««f: Samoin.:
Annie Ruissalo: Täällä ovat ja tehdään
toivomusten mukaan.
Mfötä mikin kotoisin?
jon kuin kaikkia muita metalleja yh-
Vielä keskiajan loppupuolella käy- teensä. Raudasta on todellakin tul-tettiin
yksistään sellaista rautaa, jota lut maailman tärkein metalli. Jos
ei erotettu rauumalmista juoksevassa ihmiseltä riistettäisiin kulta, hopea,
muodossa, vaan pehmeänä möhkä- vaski tai joku muu metalli kuin rau-leenä,
johon oli sekautunut runsaasti ta, niin hänen epäilemättä täytyisi
juoksevaa » u d a » kuonaa j a jota oli kieltäytyä monesta elämän viehätyk-helppo
takoa. Tämä kuona täytyi sestä, mutta hän voisi korvata nämä
^tten hyvin perinpohjaisella takomi- metallit jollakin muulla eikä hänen
sella erottaa raudasta. Mitä enem- sivistyksensä siitä tarvitsisi alentua,
liidän sulatusuuneja suurennettiin, jot- Mutta nuhin tilaan jouduttaisiin, jos
ta ne saataisiin tuotteliäamimksi, sitä rauta yfat^Jdä:hä\aäisi maan pääl^^
yleisemmin ruvettiin saamaan; sula- sitä on vaikea kuvitella mielessään.*
Pukumme^, valaistuksemme, talous-tarpMmme,"
kir|allisuut€mm€, kaikki
valmistetaan: rautaisilla koneilla. Olisi
aiVäh mahdotonta tuUa toimeen i l -
manrautaa.
Kahvi on alkujaan kotoisin .\bes-siniasta,
aprikoosi .\rmeniasta, maissi
.•\merikasta, peruna Keski-.\merikas-ta,
riisi Intiasta, ruis pohjois-Nubias-ta,
pinaatti .'\rabiasta ja tupakka .\-
merikästa.
tettua rautaa. Siliä tavom saatiin
uutta rautaläjiäv vdiii- eli harkkocau-taaj
joka sopii ermomaisesti' valutöihin,
mutta ei taottavaksi, syystä että
se on, haurasta sekä tavallisessa lämmössä
että kuun^ennettuna. >,
T ä t ä uutta rautalajia alettiin pij^n-t
ä y t t ä ä suuressa määrin sellaisten
esineiden valmfetuksessa, joita ennen
oli tehty muista aineista, kuten esim.
kanuunankuuliin, keittoastioihin, koneenosiin-
y.m:
Kahdeksannentoista vuosisadan
keskivaiheilla sattui merkkitapaus,
jonka vaikutus ei ollut tärkeä ainoastaan
sivistyneitten kansojen yleiselle
taloudelliselle kehitykselle, vaan joka
ensi sijassa sai rautateollisuuden kehittymään
niin huimaavaa vauhtia,
ettei rohkeinkaan mielikuvitus olisi
voinut moista uneksia. Tämä Upaus
oli höyrykoneen keksiminen v. 1776.
Nyt oli saatu uusi, voimakas kannustin
teollisuuden eri haaroille eikä
oltu enää, kuten tähän asti, suurempia
tehdaslaitoksia perustettaessa
riippuvaisia vesivoimasta eikä siis yksinomaan
sidottuja juoksevien vesien
läheisyyteen. Ensimmäistä höyrykonetta
seurasi pian useampia. Mutta
vain raudan käjrttäminen, tämän metallin,
jota luonto niin runsaalla kädellä
on ihmiselle lahjoittanut, sai
aikaan sen, että tuon tärkeän keksin-nön
tuottama hyöty ulottui mahdollisimman
laajalle. Rakennettiin rautaisia
höyrykattiloita, jotta voitaisiin
kahlehtia höyry jo syntyessään, samoin
rakennettiin rautaisia koneita,
joissa höyry pakoitettiin ihmisen palvelukseen.
Monenlaisia koneita keksittiin
erilaisia hyödyllisiä töitä varten,
kuten esim. vedennosto-, kehruu-ja
kutomakoneita ja samoin myöskin
koneita metalli-, puu- ja kivitöitä
varten.
Rauta oli tullut välttämättömäksi
sanan täydessä merkityksessä. Kuitenkin
sen merkitys kasvoi yhä, kun
höyryvoimaa alettiin käyttää ihmisten
välisen liikenteen helpottamiseksi.
Vuonna 1823 rakennetusta rauta-
V vIlEV(»JEN ELÄÄ;
25 päbää-ilnian voimakasta ruokaa
juöi?ialla runsaasti vettä, 17 päivää
syömättä ja juomatta, mutta vain 5
päivää) kun syö^ voimakasta ruokaa
saamatta ollenkaan vettä.
KielletääEK kerjäämästä
Karjalan rintamalla on neuvostojoukkojen
haltuun joutunut asiakirja,
joka kuvaa valkoisen Suomen sotilasten
asemaa. Erään rykmentin päiväkäskyssä
No. 21 sanotaan näet kirjaimellisesti
seuraavaa:
''Suomalaiset sotilaat kielletään
jyrkästi kerjäämästä maan asukkailta."
Kukkasia ja käärmeitä
sai eräs detroitilainen nainen siskoltaan
Floridasta. Paäsiäiskukkia niir
den piti vain olla ja iloisena siskonsa
muistamisesta avasi hän laatikon,
mutta se putosi kohta hänen käsistään
lattiallie, sillä kukkien seassa luikerteli
jalan pituinen käärme. Tuolilta
tuolille kulkien pääsi hän puhelimeen
ja soitti poliisille, joka saapui
paikalle. Tuolilla seisoi nainen kauhuissaan
ja käärme kukkineen lattialla.
Poliisi otti kiinni tuon pienen,
odottamattoman vieraan, pisti sen
kukkalaatikkoon sai viedä kukatkin
kaupanpäällisiksi. — Otaksutaan,
että käärme on jo kukkatarhassa
joutunut laatikkoon ja sitä tietä perille
asti.' Ikävä vain, että se pilasi
kauniin yllätyksen;-
P I E N I K O K O I N E N R A A M A T TU
on painettu Oxfordin yliopiston kir*
japainossa New Yorkissa. Seopi*
tuus on 46 mm., leveys 33 mm. ja
paksuus 15 mm. Sivuja siinä on 876.
Etukannen taskussa on suurennuslasi,
jonka avulla kuka tahansa voi tätä
kirjaa lukea^
Yhdysvaltain armeijan uusi, gasoliinin ja kumin säästHmistarkoituk'
sclla rakennettu auto, viralliselta nimeltään autor^ide sciMfter,: jolla
voidaan ajaa 25 ntailintuntinoficudcUa 40 mailia gallonalla:
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 25, 1942 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1942-04-25 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki420425 |
Description
| Title | 1942-04-25-11 |
| OCR text | 1942 LAL\\XTAiyA^'HTIKrux 25 PÄIVÄXÄ Sivu II Aikaisimmalla kehilj^asteella olr lessaan ihminen ei tuntenut n j i n k ä ^ - laista metallia. KLvi olt häöen aseenaan ja työkalunaan; sen avulla h äa valmisti myöskin puusta ja luusta monenlaisia tarvekaluja. Tosin houkutteli metallin välkk3(yä loiste jo silloinkin ihmistä koettelemaan muodostaa sitä erilaisiksi esineiksi 'feives-tä \'almi5tetun vasaran j a taltan avul-c. Ia. ja taipuvaisliutebäa yUöksi metalli siihen soveituikin erinomaisesti. .Etupäässä kulta oli se metalli, josta oivallisen värinsä vuoksi ja sentäh-den, että sitä verrattain usein tavattiin puhtaana, se^koittumattomana, aljettiin valmistaa koristuksia. Sen ohessa kä^-tettiin joskus myöskin hopeaa ja kuparia, noita kahta metallia, joita silloin tällöin myöskin löydettiin sekoittumattomina j a jotka samoin herättivät huomiota hohtavalla . värillään. Sattuman kautta havaittiin vuosituhansien kuluessa, e t t ä maa sisälsi vielä rikkaita aarteita sekä ennen tuntemattomia että samanlaisia metalleja, joita jo oli' käytetty» mutta-että tarvittiin tulta, jonka avulla voitaisiin erottaa niitä^ erilaisista, useia TOhäpätöisiltä näyti^yistä kivilajei^- .ta, joihin happi, Tikkc tai joku muU" aJne oli ne kemiaiUsesti yhdistpjjyt.^ Näin sai alkunsa meta|Uen^€raU^ ifctt malmdsta. , ; : Muutamat kansat, yai^iikiii ije, r joide;n asumapaikoillia ^ oU^ niukasti . rautamalmia, ovat tuutfineet kupa-. rin aikaisemmin kuuii KUidftftj ja kupparin ja tinan sekoitujiseu.,. pronssin, jos heillä on pllut saataviinsa tinamal-mia. EurooppalaiBtear tullessa Ante^" -nikkaan oli siellä useiroroissa maissa jo kauan käytetty «kiqjaria tai ptöns>- sia,kun rauta seusijajin oli aivan tuntematon. Useimmilia mailla on kuitenkin suurenunat rikkaudet rauta-kuin kupari- tai tinamalnieja. Puh-ta^ masta rautamalmista erotetaan rauta verrattain helposti. Erään-kreikkalaisen sadun niukaaS^ niuodos-tui kerran suuressa metsäpalossa Ida-vuorella rautaa. Siitä sitten kek^t-tiin raudanvalmistus, ja joteqsakin samalla tavalla lienee se keksitty muuallakin. Tosin ei i l l o i n vielä tunnettu niitä nykyajan apuneuvoja, joilla rautaa voidaan suuremmissa määrissä eroittaa malmista. Sentähden rauta oli vielä kauan aikaa useilla kansoilla vähemmin käytännössä. Pronssi, joka oli kovempaa kuin kupari ja jota voitiin saada erilaiseksi lisäämällä siihen enemmän tai vähemmän tinaa, oli sea ajan tärkein metalli, josta valmistettiin aseita, työ- . Jialuja ja koristuksia. Niin oli esim. lliadin sankareilla pronssiset sotavarustukset ja aseet, jotka olivat run- ^asti koristetut tummalla teräksellä. Metallien käyttötarve lisääntyi ai- J^ain kuluessa. -Kupari- j a tinamal-meja saatiin niin vähän, e t t ä ne ajan pitkään kävivät riittämättömiksi, l^ivilajien, joita ennen oli pidetty ai- ^•an arvottomina, tiedettiin nyt olevan ajokasta rautamalmia. Kekseliäs 'hmisäly huomasi yhä parempia ray- «Janvalmistuskeinoja. Kuparin ja tinan hinnan kohotessa opittiin val-nrstamaan rautaa suuressa määrässä helpolla hinnalla. Huomattiin n^yoskin, että kestävämpi rauta, teräs, ^"aikka sitä olikin vaikeampi valmis- ^ ja se sentähden myöskin oli kalliimpaa kuin tavallinen pehmeämpi rauta, oli edullisempaa kuin pronssi aseitten ja työkalujen valmistuksessa Näin alkoi varsinainen rautakausi sivistyneillä kansoilla. :Myöskin sieUä, missä rauta k>aiä tunnettiin ennen pronssia, alettiin vasta nyt panna arvoa sille sekä taloudellisessa elämässä että sodassa. Raudasta ja teräksestä tuli tästä lähtien tärkeift tarve-a ^ e . | ^ ' a ^ ä i ^ a a | o j ^ % a g r m i s t^ nirukalin'käf tettiiri^^jokö help^hinta^- sempaa^ tavallista rautaa tai kesta-värnpää terästä. Kuparin ja pronssin käytäntö supistui yhä vähäisemmäksi; pääasiallisesti täytettiin niitä vain koristuksien valmistuksessa sd-laisissa tapauksissa, joisa rauta ruostumisen tähden ei ole osoittautunut soveliaaksi. tiestä tuli ensimäinen silmukka siihen rautaiseen verkkoon., joka piaii lexnsi kautta koko asutun mannermaan. Tämän rautaverkon perustanu^nen ja ylläpito, samoinkuin tehdasliikkeen nopea kukoistukseen kehittyminen kaikkialla siellä, minne rautatiet u-lottuivat, sai aikaan sen, että rau-dankulutus yhtäkkiä kohosi suunnattomiin. Valitettavasti ei meillä ole minkäänlaisia tietoja viime vuosisadalta maailman vuotuisesta raudantuotannosta. Viime vuosisadan alkupuolella, jolloin raudankulutu^ oli suuressa^ määrin ?kas^)nrt hÖyrv^ilnan' käy-f i ; ^ * ^ "" ^i. ^ . . . T . ' « M . . , - 4 ^ . V - jäSt,. uenee. tantoonottanusen johdosta, oh vuotuinen raudantuotanto noin 400,000 tonnia. Nykyään se on yli 40 miljoonaa tonnia. Rautaa, joka on monta vertaa halvempaa kuin muut metalKt, saadaan \^osittain raha-arvoltaan kertaa ja painoltaan lähes 20 kertaa niin pal- Kl R J E EN VAI HTOA Uila: Käytetään. Viipynyt M V^in nee. :;yT^' .-l««f: Samoin.: Annie Ruissalo: Täällä ovat ja tehdään toivomusten mukaan. Mfötä mikin kotoisin? jon kuin kaikkia muita metalleja yh- Vielä keskiajan loppupuolella käy- teensä. Raudasta on todellakin tul-tettiin yksistään sellaista rautaa, jota lut maailman tärkein metalli. Jos ei erotettu rauumalmista juoksevassa ihmiseltä riistettäisiin kulta, hopea, muodossa, vaan pehmeänä möhkä- vaski tai joku muu metalli kuin rau-leenä, johon oli sekautunut runsaasti ta, niin hänen epäilemättä täytyisi juoksevaa » u d a » kuonaa j a jota oli kieltäytyä monesta elämän viehätyk-helppo takoa. Tämä kuona täytyi sestä, mutta hän voisi korvata nämä ^tten hyvin perinpohjaisella takomi- metallit jollakin muulla eikä hänen sella erottaa raudasta. Mitä enem- sivistyksensä siitä tarvitsisi alentua, liidän sulatusuuneja suurennettiin, jot- Mutta nuhin tilaan jouduttaisiin, jos ta ne saataisiin tuotteliäamimksi, sitä rauta yfat^Jdä:hä\aäisi maan pääl^^ yleisemmin ruvettiin saamaan; sula- sitä on vaikea kuvitella mielessään.* Pukumme^, valaistuksemme, talous-tarpMmme," kir|allisuut€mm€, kaikki valmistetaan: rautaisilla koneilla. Olisi aiVäh mahdotonta tuUa toimeen i l - manrautaa. Kahvi on alkujaan kotoisin .\bes-siniasta, aprikoosi .\rmeniasta, maissi .•\merikasta, peruna Keski-.\merikas-ta, riisi Intiasta, ruis pohjois-Nubias-ta, pinaatti .'\rabiasta ja tupakka .\- merikästa. tettua rautaa. Siliä tavom saatiin uutta rautaläjiäv vdiii- eli harkkocau-taaj joka sopii ermomaisesti' valutöihin, mutta ei taottavaksi, syystä että se on, haurasta sekä tavallisessa lämmössä että kuun^ennettuna. >, T ä t ä uutta rautalajia alettiin pij^n-t ä y t t ä ä suuressa määrin sellaisten esineiden valmfetuksessa, joita ennen oli tehty muista aineista, kuten esim. kanuunankuuliin, keittoastioihin, koneenosiin- y.m: Kahdeksannentoista vuosisadan keskivaiheilla sattui merkkitapaus, jonka vaikutus ei ollut tärkeä ainoastaan sivistyneitten kansojen yleiselle taloudelliselle kehitykselle, vaan joka ensi sijassa sai rautateollisuuden kehittymään niin huimaavaa vauhtia, ettei rohkeinkaan mielikuvitus olisi voinut moista uneksia. Tämä Upaus oli höyrykoneen keksiminen v. 1776. Nyt oli saatu uusi, voimakas kannustin teollisuuden eri haaroille eikä oltu enää, kuten tähän asti, suurempia tehdaslaitoksia perustettaessa riippuvaisia vesivoimasta eikä siis yksinomaan sidottuja juoksevien vesien läheisyyteen. Ensimmäistä höyrykonetta seurasi pian useampia. Mutta vain raudan käjrttäminen, tämän metallin, jota luonto niin runsaalla kädellä on ihmiselle lahjoittanut, sai aikaan sen, että tuon tärkeän keksin-nön tuottama hyöty ulottui mahdollisimman laajalle. Rakennettiin rautaisia höyrykattiloita, jotta voitaisiin kahlehtia höyry jo syntyessään, samoin rakennettiin rautaisia koneita, joissa höyry pakoitettiin ihmisen palvelukseen. Monenlaisia koneita keksittiin erilaisia hyödyllisiä töitä varten, kuten esim. vedennosto-, kehruu-ja kutomakoneita ja samoin myöskin koneita metalli-, puu- ja kivitöitä varten. Rauta oli tullut välttämättömäksi sanan täydessä merkityksessä. Kuitenkin sen merkitys kasvoi yhä, kun höyryvoimaa alettiin käyttää ihmisten välisen liikenteen helpottamiseksi. Vuonna 1823 rakennetusta rauta- V vIlEV(»JEN ELÄÄ; 25 päbää-ilnian voimakasta ruokaa juöi?ialla runsaasti vettä, 17 päivää syömättä ja juomatta, mutta vain 5 päivää) kun syö^ voimakasta ruokaa saamatta ollenkaan vettä. KielletääEK kerjäämästä Karjalan rintamalla on neuvostojoukkojen haltuun joutunut asiakirja, joka kuvaa valkoisen Suomen sotilasten asemaa. Erään rykmentin päiväkäskyssä No. 21 sanotaan näet kirjaimellisesti seuraavaa: ''Suomalaiset sotilaat kielletään jyrkästi kerjäämästä maan asukkailta." Kukkasia ja käärmeitä sai eräs detroitilainen nainen siskoltaan Floridasta. Paäsiäiskukkia niir den piti vain olla ja iloisena siskonsa muistamisesta avasi hän laatikon, mutta se putosi kohta hänen käsistään lattiallie, sillä kukkien seassa luikerteli jalan pituinen käärme. Tuolilta tuolille kulkien pääsi hän puhelimeen ja soitti poliisille, joka saapui paikalle. Tuolilla seisoi nainen kauhuissaan ja käärme kukkineen lattialla. Poliisi otti kiinni tuon pienen, odottamattoman vieraan, pisti sen kukkalaatikkoon sai viedä kukatkin kaupanpäällisiksi. — Otaksutaan, että käärme on jo kukkatarhassa joutunut laatikkoon ja sitä tietä perille asti.' Ikävä vain, että se pilasi kauniin yllätyksen;- P I E N I K O K O I N E N R A A M A T TU on painettu Oxfordin yliopiston kir* japainossa New Yorkissa. Seopi* tuus on 46 mm., leveys 33 mm. ja paksuus 15 mm. Sivuja siinä on 876. Etukannen taskussa on suurennuslasi, jonka avulla kuka tahansa voi tätä kirjaa lukea^ Yhdysvaltain armeijan uusi, gasoliinin ja kumin säästHmistarkoituk' sclla rakennettu auto, viralliselta nimeltään autor^ide sciMfter,: jolla voidaan ajaa 25 ntailintuntinoficudcUa 40 mailia gallonalla: |
Tags
Comments
Post a Comment for 1942-04-25-11
