1943-04-10-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
J545 LAITAXTAIXA, HUIITIKruy lO PÄIVÄNÄ Sivu 11
SÄILYKESOEERIN
hankinta- ja käyttö-
Jijcct
Kun hakemus säilykesokeria var- MAAIJLMAN MEI^IIXISIM HYÖNTEISET .a on lähetetty paikalliseen säännös-
Jeh-virastoon, missä se huolellisesti
ja tutkitaan saännöste-
Ivnbuoltajan toimesta, niin lähettäjä
i^api vastaanottaa säilykesokeriku-
3;ngit jonakin aikana kesäkuun en-jjmmäiseen
päivään menessä v. i943.
Niitä kuponkeja ei voi käyttää ennenkuin
säilykkeiden valmistusaika
on käsillä, siis kesäkuussa. /^Kpä-kauUa"
merkitty kuponki yo
kiyttääkoska tahansafnaihitiiiikuukauden
aikana, "heinäkuu" saman
kuukauden aikana.jne.^ siUä ymmär-nisellä,
että mainitunlaiset kupoji-
£:t käytetään syyskuun 30 päiyään
r^ennessä. Näinollen voidaan kesäkuun
kuponki käyttää vaöckapa elokuussa,
mutta "elokuulla*' merkittyä
kuponkia ei saa käyttää kesäkuun aikana.
Jokaisella lehdellä on kaksi
kuponkia, joista yksi voidaan käyttää
kesäkuun 1 p:n jälkeen, toinen heinäkuun
l p : n jälkeen, kolmas elokuun
I p:n jälkeen ja neljäs syyskuun 1
p:n jälkeen.
. Monet perheenemän^äl jnjsJidolli-
5rsti aloittavat varhaisten, heddmien
säilyttämisen, joten kaksi kuponkia.
03 varattu kesäkuun käyttöä varten...
Täten uskotaan -säilykesbloerin rät-täranvarhaisten
:hedeirnien yälmis-
.t'Jt§een. -. • ^ ' • .
Jos taas perheenemäntä ter^em-ru^
n valmistaa säilykkeitä &3^§yn hi?-,
cdmistä, hyyteliä . ja hiUöa jgsim.,
niin-on hänellä aikaa aipa jnacras-
,|uun Iq^min saakka, mutta säilyke-
^ e r i pitää ostaa syyskuun 30 p:ään
icennessä.
~ Paljon mahdollista, että löytyy ta-pai^
tsia, että sokeria ostetaan säilykkeitä
varten, mutta ei kuitenkaan
käytetä mainittuun tarkoitukseen.
>Iutta sokeria ei saa käyttää säilykkeiden
valmistusaikana muuhun tar-koitukseen.
Jos käyttämätöntä säilykesokeria
on käsillä vielä marraskuun
loppuun mennessä, niin jäljdlä
olevasta määrästä täytyy tiedottaa
paikalliselle säännösteäyvirastoUe,
riimeistään joulukuun 15 p:ään mennessä,
muka^nliiltäen kupongit tavallisesta
kuponkikirjastä jäljellä ole-sokerimäärän
arvostaa .Kun tä^
Biä ili^oitus on tehty ja Jasianmukai-ict
kupongit palautettu, niin sokeria
voidaan sitten käyttää talpustarpeir
»iin. Tämä sofcerikuponkien palauttaminen
asettaa perheenemännän, joka
on hankkinut säilykesokeria e-n#
mmän kuin mitä tarvitsi, sdlaiiseen
asunaan kuin ei hän olisi ylimääräistä
erää ostanutkaan.
Säännöstelyrajoitukset antavat joe
l l e perheenemännäUe tilaisuuden
toimia rehellisesti.
Me kaikki tiedämme, että on mahdotonta
ryhtyä maaliskuussa tai huh^
tikiiussa jo tuumailemaaa ja määrittelemään
"tarkalleen" miten paljon
Sunkin taloudessa tarvitaan sokeria
^flykkeitä varten. Kuitenkin tällai-
«len säännöstely antaa naisaietilai-f^
aden toimia rehellisesti sokerin
fc^sä, jos sattuisivat määritele-niään
tarvittavan ^sofcerimääränsä
suureksi.
CJatkoa l:seIia^lTOlW
|^"ää hänellä 16-jalan seiväshypyn,
hän pitää "hulluna yrUyksenä",
"^«tta kuitenkin toivoo voivansa sen
-^;ionttaa. Hän on 33 eri kertaa su3-
^^tanut 15 jalkaa tai sitä korkeam-hypyn,
hänen viimeinen hyp-
P>^, joka on hänen maaiknänennä-
Wensä, ollen 15 jalkaa 8^ tuu-
Termiitit muistuttavat muurahai
sia, mutta ovat ruumiiltaan pehme-mäpiä
ja väriltään vaaleampia, usein
aivan valkeita. Niillä on merkillisen
pitkälle kehittynyt yhteiskuntajar-telmä
ja työnjako eli "kastijako".
Tavallaan eräänlainen ihanteellinen
porvarillinen yhteiskunta. Kaikilla
on kaksi p$äkastia: suvuttomat eli
työeläimet ja sukupuolieläimet. E-delliset
ovat osaksi suiupuolieliniil-tään
surkastuneita koiraita, osaksi
naaraita, jakauten puolestaan kahteen
eri kastiin, sotilaihin ja työläi-sim,
jotka voivat vielä jakautua eri
lailla, esim. kokonsa puolesta. Suku-puolieläimissä
taas voidaan usein e-rottaa
kahdenlaisia yksilöitä: "varsinaiset
kuninkaat" ja "kuningattaret",
sekä "varakuninkaat" ja "vara-kuningattaret".
Varsinaiset kuningattaret
voivat hedelmöitettyinä pai-s
i ^ tavattoman suuriksi, esim. afrikkalaisen
lajin naaras on vanhana 8
kertaa niin pitkä jä leveä kuin nuorena.
Kussakin yhteiskunnassa on
yleensä vain yksi varsinainen kuningas
ja -kuöingatar, joideii suuruus
näj^tää riippuvan yhteiskunnan suu-ruudesta.
''t^arafliunihkaat" ja "va-rakunmgsrt
Jolta on useanipiai
ja ovat jonkinlaisia kesken ke-
" hitystään ^jysälrtyneitä "ivymfejä",
saavuttavat :suki^>uolikypsyyden
Väin siinä tapauksessa^ että varsinai-
-neh kunmgas; ja kufti^gatar tuhoutuvat.
. " ' • :•• • '"' •
T-ermiittien piesät -yaihtiplevat laadultaan
ja miicMJloitaan. Eteläeurooppalaiset
termiitit jaattavat joskus
tyytyä kaivamaan itselleen a-sunnoksi
yairi maanalaisia, haarautuvia
käytä3raä,^^n^ useimmat lajit
rakentavat maa,npäällisiä pesiä, jotka
suuruudessa voittavat kaikkien muiden
eläinten rakennukset. Niinpä voi
esim. autraaiialaisen lajin keilanmuo-tpisjen
peyäjt tu^a 20 jal. korkuisiksi.
Tunnetaan loisia pesiä, jotka ovat
lieriön, pylvään, pyramidin, lakkisienen,
pdlon y.m. muotoisia. Rakennusaineena
näihin käytetään joko
hietajyviä ja multaa täi hienoksi
pureskeltuja puusiruja, joihin sekoitetaan
J^Iki- ja maharauhasnesteitä.
•^äten valmistettu "muurilaasti"
jähmettyy kivenkovaksi, joten pesät
monine sisäkkäin olevine osastoineen
ja erilaiane kjammioineen tulevat hyvin
lujatdkioisiksi. Termiiltipesien
ulkopuoli, pinta, on kokonaan suljettu,
niistä joiitaa käytäviä vain maan
alle. Terniiitit ovat hyvin valonarkoja.
Vain parveillessaan siivekkäät
lentävät päivänvalossa. Termiitit o-va|,
kasvinsyöjiä, mutta kelpaa niille
melkein mikä tahansa kasvikuntaan,
kuuluva, kova tai pehmeä, xihanta tai
puutunut. Useat lajit harjoittavat ns.
sieniviljeiystä. Monin paikoin termiitit
tulevat hyvin vahingollisiksikin,
kaivavat seinähirret ontoiksi ja aiheuttavat
sinirten rakennusten sortumisia.
Samalla tavoin ne voivat
hävittää huonekaluja, kirjastoja, arkistoja,
vaatteita, viljavarastoja,
puuistutuksia, vihanneksia, jopa vehnääkin
korsineen ja juurineen.
Monin seuduin alkuasukkaat syövät
termiittejä joko raakoina tai paistettuina.
Pesistä saadaan hyvää ra-kennusaine^
U ihmisasuntoihin. Y-leisesti
käytetään pesiä myös leivin-ja
paistinuuneina.
Termiittejä tunnetaan noin 350 lajia,
joista useimmat Etelä-Afrikassa,
Itä-Intiassa, Austraaliassa ja Etelä-
Amerikassa. Vain jotkut harvat lajit
tavataan Pohjois-Amerikassa.
Vahvamuuriset termiittipesät kuo-lemaahalveksivine
puolustajineen o-vat
kuin todellisia linnoituksia. Jos
onnistutaan avaamaan termiittia-sunto,
nähdään siellä tuhansien sotilaitten
vilinä, käytävien ja kamarien
selkamelska. Etevä australialainen
tutkija W. \V. Froggatt on onnistunut
paremmin tutkimaan tätä sekamelskaa,
ja ön sitä mieltä, että se on väin
näennäinen, sillä kaikki on tässä a-sumidisessa
erinomaisen suunnitel-mallfeta,
aivan kuin järkevät olennot
olisivat sen rakentaneet.
- Hän kiinnitti huomionsa erityisesti
kahteen kohtaan, nimittäin jälkeläisten
huoneisiin ja kuningattaren kamariin.
"Lastenkamareissa", missä
oli miljoonia nuppineulan kokoisia
toukkia, oli paljon lämpimämpi kuin
pesän muissa osissa. Froggatt on todennut,
että termiittiasumuksessa on
lämpö säännöstelty erityisen putki-järjestelmän
avulla. Pienet termiitit
ovat todeitfiäköisesti paljon aikaisemmin
kuin ihminen keksineet kes-kuslämmön
ja rakentaneet erityisen
ilmanvaihtojärjestelmän. Tfermiit-tien
onkin pakko pitää asunnossaan
melkp tasaista lämpämäärää, sillä ne
kuolevat, kun l ä i r ^ kohoaa yli 36 :n
asteen tai alittaa 2Ö astetta. Samoin
on nräärätyn kosteuden pysyminen
niitten elinehtona. Niissä troopillisissa
seuduissa, missä ne asustavajt,
Ajoivat päivät olla sietämättöniän
kuumia ja yöt jäätävän kylmiä ja voi
sattua, €ttei sada pisaraakaan ^kuukausimääriin.
Oletetaan, että pesän
kostean iämpimyyden aikaansaavat
mätänevät jätteet, joista lämpö johdetaan
putkijärjestelmällä p>e5än
kaikkin osiin. Kuinka voidaan lämpiö
pysyttää alle 36 asteisena, kun
tropiikin aurinko paahtaa polttavilla
säteillään pesän panssarikattoa, tm
yhä ^edelleenkin arvoitus.
Molemmin puolin naiden toukkien
asuinsijoja on massottain pienen
pieniä munia asetettuna pinoon.
Täältä Jbhtaa lukemattomia pieniä
käytäviä «ri suuntiin, ja niitä pitkin
kuljetetaan kuningattaren munimat
munat hänen kamaristaan tai oikeammin
hänen vankilastaan. Kuningattaren
huone ei ole juuri suu-renipi
kuin itse kumjigatarkaan, jonka
takaruumis pn niin paisunut, että
fie ei aina njÄdu koko-,
naan kamariin. Kuningatar voi oUg
kolmekin tuhatta kertaa suurempi
kuin tavallinen termiitti. Sen huoneesta
johtaa useita käytäviä, mutta
ne ovat niin kapeita, että vain ne termiitit,
jotka ruokkivat ja -vartioivat
kuningatarta, voivat päästä ulos ja
sisään.
Kuningatar voi munia jopa 30 miljoonaa
munaa vuodessa, ja tätä se tekee
koko elämänsä, mikä saattaa kestää
viisi vuotU. Työläiset korjaavat
munat aina välittömästi talteen.
Muitten kamarien, käytävien ja
kerrosten tarkoitusta ei ole vielä pystytty
selvittämään. Tavatut tyhjät
termiittipesät näyttävät ulkoa todellisilta,
kolmikerroksisilta asuntäloil-ta,
joissa huoneet ovat niin suuria,
että niihin mahtuisi ihminenkin asumaan.
Termiittipesän rakentaminen
käy perm hitaasti ja siinä voi tuskin
huomaU mitään kasvua yhden vuoden
aikana. Joukko tiedemiehiä on
sitä mieltä, että on olemassa termiit-tipesiä,
joOia ovat perustetut tuhansia
vuosia sitten ja lukemattomat ter-miittipolvet
ovat eanannuikaisesti
TUBERKELIBASILLI
keksittiin 61 vuotta
sitten
Maalisk. 24 pmä vuonna 18S2 tri
Robert Koch ihmetytti maailman todistamalla,
että hän oli vihdoin keksinyt
kauan etsityn tuberkelibasillin.
Tämä todellinen metsästäjä ja tut-kimusretkeilijä,
joka oli onnellisempina
poikavuosinaan kuvitellut miten
hän voisi jolloinkin lähteä jännittä'
välle tiikerien metsästysreissulle, oli
onnistunut pyytämään vihaisimman
kaikisfa ihmi§taj>p^jista . , » ihmispedon',
jonka mitta päästä pää^^ oli
%'ähemmiän kuin.1/1 S,000 osa tuumaa!"
• /
Tällä hetkellä, kiitos tämän-esitaistelijan
raivaustyöUe, tuberkuloosi-taudin
tunnusmerkit saadaan selville
sen \'arhaisiHa asteilla. Ja sen yar-fiaisilla
asteilla se niielkein aina voidaan
parantaa.
Ja kiitos sille taistelulle, jota lääketiede
ja valistustyönteko ovat käyneet
tätä tautia vastaan vuosikausia,
viimeisten sukupohnen pahin ihmisten
tappaja on jo jäänyt seitsemännelle
tilalle!
Tietosanakirjan mukaan Robert
Koch pii saksalainen lääkäri, joka
syntyi v. 1843 ja kuoli v. 1910. Jo
nuorena piirilääkärinä Wällsteinissa
(Posenissa) hän harjoitti tieteellisiä
tutkimuksia jpemaruton sjristä ja julkaisi
niistä teoksen- Julkaistuaan v.
187B tartunta- ja infeksionioppia
koske^^ teoksen. hänet kutsuttiin
Berliniin. I^ochin täällä jatk?imien
perusteellisten tutkimusten varassa
joutui tartuntabppi yailan uusille u-rille,
joille se sittemmin on kehittymistään
kehittynyt. Koch rupesi
viljelemään bakteereja jähmeillä ja
hyytyvillä elatusaineilla, mikä teki
erilaisten bakteerien eristämisen toisistaan
mahdolliseksi. Tämän tuloksena
Koch keksi tuberkelibasillin,
minkä hän huomasi kaikkien tuber-kelitautien
aiheuttajaksi, sekä sittemmin
kolerabasillin. Näistä ansioista
Saksan valtiopäivät lahjoittivat hänelle
100,000 Saksan markkaa, jonka
lisäksi Koch nimitettiin hygienian
professoriksi Berlinissä. Kochin
keksimä tuberkuliini tuberkelitautien
hoi.taniiseksi tosin ei näköjään ole
vastannut niitä toiveita, joita tähän
hoitotapaan aluksi kiinnitettiin. Ura
oli kuitenkin murrettu kokeilemiselle
mainittuun suuntaan, mikä ei näytä
varsin tuloksetta jäävän.
V. 1896 Koch kutsuttiin Kapmaa-han
tutkimaan karjaruttoa, ja hänen
onnistui siellä keksiä keino eläinten
saattamiseksi vastustuskykyisiksi
ruttotartuntaa vastaan. Koch teki
sittemmin njuitakin tutkimusmatkoja
Afrikaan.
Vuonna 1905 Koch sai ansioistaan
tuberkuloosin tutkimiseen ja hoitoon
nähden lääketieteellisen Nobel-palk-kinnon.
Älä luota toisihin,
oma Ui^es ok,
tahtos, tqrmos terästä,
oma polkus f olet
jiymyhuulin kulje vaan,
tuli, imtfi tfäil
kantaneet kortensa kekoon r^enta-essaan
tätä .asumustaan entistä dbiom-maksi.
Näitten tiedemiesten väitteiden
mukaan olisivat termiitit (ensimmäisiä
niitten hyönteisten joukoissa. Jotka
ovat maapallolle esiin^eet. Että
termiittejä X)n ollut jo hyvin kauan
sitten, ilmenee siitä, että on löydetty
meripihkassa niitten kivettyneitä yksilöitä.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 10, 1943 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1943-04-10 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki430410 |
Description
| Title | 1943-04-10-11 |
| OCR text | J545 LAITAXTAIXA, HUIITIKruy lO PÄIVÄNÄ Sivu 11 SÄILYKESOEERIN hankinta- ja käyttö- Jijcct Kun hakemus säilykesokeria var- MAAIJLMAN MEI^IIXISIM HYÖNTEISET .a on lähetetty paikalliseen säännös- Jeh-virastoon, missä se huolellisesti ja tutkitaan saännöste- Ivnbuoltajan toimesta, niin lähettäjä i^api vastaanottaa säilykesokeriku- 3;ngit jonakin aikana kesäkuun en-jjmmäiseen päivään menessä v. i943. Niitä kuponkeja ei voi käyttää ennenkuin säilykkeiden valmistusaika on käsillä, siis kesäkuussa. /^Kpä-kauUa" merkitty kuponki yo kiyttääkoska tahansafnaihitiiiikuukauden aikana, "heinäkuu" saman kuukauden aikana.jne.^ siUä ymmär-nisellä, että mainitunlaiset kupoji- £:t käytetään syyskuun 30 päiyään r^ennessä. Näinollen voidaan kesäkuun kuponki käyttää vaöckapa elokuussa, mutta "elokuulla*' merkittyä kuponkia ei saa käyttää kesäkuun aikana. Jokaisella lehdellä on kaksi kuponkia, joista yksi voidaan käyttää kesäkuun 1 p:n jälkeen, toinen heinäkuun l p : n jälkeen, kolmas elokuun I p:n jälkeen ja neljäs syyskuun 1 p:n jälkeen. . Monet perheenemän^äl jnjsJidolli- 5rsti aloittavat varhaisten, heddmien säilyttämisen, joten kaksi kuponkia. 03 varattu kesäkuun käyttöä varten... Täten uskotaan -säilykesbloerin rät-täranvarhaisten :hedeirnien yälmis- .t'Jt§een. -. • ^ ' • . Jos taas perheenemäntä ter^em-ru^ n valmistaa säilykkeitä &3^§yn hi?-, cdmistä, hyyteliä . ja hiUöa jgsim., niin-on hänellä aikaa aipa jnacras- ,|uun Iq^min saakka, mutta säilyke- ^ e r i pitää ostaa syyskuun 30 p:ään icennessä. ~ Paljon mahdollista, että löytyy ta-pai^ tsia, että sokeria ostetaan säilykkeitä varten, mutta ei kuitenkaan käytetä mainittuun tarkoitukseen. >Iutta sokeria ei saa käyttää säilykkeiden valmistusaikana muuhun tar-koitukseen. Jos käyttämätöntä säilykesokeria on käsillä vielä marraskuun loppuun mennessä, niin jäljdlä olevasta määrästä täytyy tiedottaa paikalliselle säännösteäyvirastoUe, riimeistään joulukuun 15 p:ään mennessä, muka^nliiltäen kupongit tavallisesta kuponkikirjastä jäljellä ole-sokerimäärän arvostaa .Kun tä^ Biä ili^oitus on tehty ja Jasianmukai-ict kupongit palautettu, niin sokeria voidaan sitten käyttää talpustarpeir »iin. Tämä sofcerikuponkien palauttaminen asettaa perheenemännän, joka on hankkinut säilykesokeria e-n# mmän kuin mitä tarvitsi, sdlaiiseen asunaan kuin ei hän olisi ylimääräistä erää ostanutkaan. Säännöstelyrajoitukset antavat joe l l e perheenemännäUe tilaisuuden toimia rehellisesti. Me kaikki tiedämme, että on mahdotonta ryhtyä maaliskuussa tai huh^ tikiiussa jo tuumailemaaa ja määrittelemään "tarkalleen" miten paljon Sunkin taloudessa tarvitaan sokeria ^flykkeitä varten. Kuitenkin tällai- «len säännöstely antaa naisaietilai-f^ aden toimia rehellisesti sokerin fc^sä, jos sattuisivat määritele-niään tarvittavan ^sofcerimääränsä suureksi. CJatkoa l:seIia^lTOlW |^"ää hänellä 16-jalan seiväshypyn, hän pitää "hulluna yrUyksenä", "^«tta kuitenkin toivoo voivansa sen -^;ionttaa. Hän on 33 eri kertaa su3- ^^tanut 15 jalkaa tai sitä korkeam-hypyn, hänen viimeinen hyp- P>^, joka on hänen maaiknänennä- Wensä, ollen 15 jalkaa 8^ tuu- Termiitit muistuttavat muurahai sia, mutta ovat ruumiiltaan pehme-mäpiä ja väriltään vaaleampia, usein aivan valkeita. Niillä on merkillisen pitkälle kehittynyt yhteiskuntajar-telmä ja työnjako eli "kastijako". Tavallaan eräänlainen ihanteellinen porvarillinen yhteiskunta. Kaikilla on kaksi p$äkastia: suvuttomat eli työeläimet ja sukupuolieläimet. E-delliset ovat osaksi suiupuolieliniil-tään surkastuneita koiraita, osaksi naaraita, jakauten puolestaan kahteen eri kastiin, sotilaihin ja työläi-sim, jotka voivat vielä jakautua eri lailla, esim. kokonsa puolesta. Suku-puolieläimissä taas voidaan usein e-rottaa kahdenlaisia yksilöitä: "varsinaiset kuninkaat" ja "kuningattaret", sekä "varakuninkaat" ja "vara-kuningattaret". Varsinaiset kuningattaret voivat hedelmöitettyinä pai-s i ^ tavattoman suuriksi, esim. afrikkalaisen lajin naaras on vanhana 8 kertaa niin pitkä jä leveä kuin nuorena. Kussakin yhteiskunnassa on yleensä vain yksi varsinainen kuningas ja -kuöingatar, joideii suuruus näj^tää riippuvan yhteiskunnan suu-ruudesta. ''t^arafliunihkaat" ja "va-rakunmgsrt Jolta on useanipiai ja ovat jonkinlaisia kesken ke- " hitystään ^jysälrtyneitä "ivymfejä", saavuttavat :suki^>uolikypsyyden Väin siinä tapauksessa^ että varsinai- -neh kunmgas; ja kufti^gatar tuhoutuvat. . " ' • :•• • '"' • T-ermiittien piesät -yaihtiplevat laadultaan ja miicMJloitaan. Eteläeurooppalaiset termiitit jaattavat joskus tyytyä kaivamaan itselleen a-sunnoksi yairi maanalaisia, haarautuvia käytä3raä,^^n^ useimmat lajit rakentavat maa,npäällisiä pesiä, jotka suuruudessa voittavat kaikkien muiden eläinten rakennukset. Niinpä voi esim. autraaiialaisen lajin keilanmuo-tpisjen peyäjt tu^a 20 jal. korkuisiksi. Tunnetaan loisia pesiä, jotka ovat lieriön, pylvään, pyramidin, lakkisienen, pdlon y.m. muotoisia. Rakennusaineena näihin käytetään joko hietajyviä ja multaa täi hienoksi pureskeltuja puusiruja, joihin sekoitetaan J^Iki- ja maharauhasnesteitä. •^äten valmistettu "muurilaasti" jähmettyy kivenkovaksi, joten pesät monine sisäkkäin olevine osastoineen ja erilaiane kjammioineen tulevat hyvin lujatdkioisiksi. Termiiltipesien ulkopuoli, pinta, on kokonaan suljettu, niistä joiitaa käytäviä vain maan alle. Terniiitit ovat hyvin valonarkoja. Vain parveillessaan siivekkäät lentävät päivänvalossa. Termiitit o-va|, kasvinsyöjiä, mutta kelpaa niille melkein mikä tahansa kasvikuntaan, kuuluva, kova tai pehmeä, xihanta tai puutunut. Useat lajit harjoittavat ns. sieniviljeiystä. Monin paikoin termiitit tulevat hyvin vahingollisiksikin, kaivavat seinähirret ontoiksi ja aiheuttavat sinirten rakennusten sortumisia. Samalla tavoin ne voivat hävittää huonekaluja, kirjastoja, arkistoja, vaatteita, viljavarastoja, puuistutuksia, vihanneksia, jopa vehnääkin korsineen ja juurineen. Monin seuduin alkuasukkaat syövät termiittejä joko raakoina tai paistettuina. Pesistä saadaan hyvää ra-kennusaine^ U ihmisasuntoihin. Y-leisesti käytetään pesiä myös leivin-ja paistinuuneina. Termiittejä tunnetaan noin 350 lajia, joista useimmat Etelä-Afrikassa, Itä-Intiassa, Austraaliassa ja Etelä- Amerikassa. Vain jotkut harvat lajit tavataan Pohjois-Amerikassa. Vahvamuuriset termiittipesät kuo-lemaahalveksivine puolustajineen o-vat kuin todellisia linnoituksia. Jos onnistutaan avaamaan termiittia-sunto, nähdään siellä tuhansien sotilaitten vilinä, käytävien ja kamarien selkamelska. Etevä australialainen tutkija W. \V. Froggatt on onnistunut paremmin tutkimaan tätä sekamelskaa, ja ön sitä mieltä, että se on väin näennäinen, sillä kaikki on tässä a-sumidisessa erinomaisen suunnitel-mallfeta, aivan kuin järkevät olennot olisivat sen rakentaneet. - Hän kiinnitti huomionsa erityisesti kahteen kohtaan, nimittäin jälkeläisten huoneisiin ja kuningattaren kamariin. "Lastenkamareissa", missä oli miljoonia nuppineulan kokoisia toukkia, oli paljon lämpimämpi kuin pesän muissa osissa. Froggatt on todennut, että termiittiasumuksessa on lämpö säännöstelty erityisen putki-järjestelmän avulla. Pienet termiitit ovat todeitfiäköisesti paljon aikaisemmin kuin ihminen keksineet kes-kuslämmön ja rakentaneet erityisen ilmanvaihtojärjestelmän. Tfermiit-tien onkin pakko pitää asunnossaan melkp tasaista lämpämäärää, sillä ne kuolevat, kun l ä i r ^ kohoaa yli 36 :n asteen tai alittaa 2Ö astetta. Samoin on nräärätyn kosteuden pysyminen niitten elinehtona. Niissä troopillisissa seuduissa, missä ne asustavajt, Ajoivat päivät olla sietämättöniän kuumia ja yöt jäätävän kylmiä ja voi sattua, €ttei sada pisaraakaan ^kuukausimääriin. Oletetaan, että pesän kostean iämpimyyden aikaansaavat mätänevät jätteet, joista lämpö johdetaan putkijärjestelmällä p>e5än kaikkin osiin. Kuinka voidaan lämpiö pysyttää alle 36 asteisena, kun tropiikin aurinko paahtaa polttavilla säteillään pesän panssarikattoa, tm yhä ^edelleenkin arvoitus. Molemmin puolin naiden toukkien asuinsijoja on massottain pienen pieniä munia asetettuna pinoon. Täältä Jbhtaa lukemattomia pieniä käytäviä «ri suuntiin, ja niitä pitkin kuljetetaan kuningattaren munimat munat hänen kamaristaan tai oikeammin hänen vankilastaan. Kuningattaren huone ei ole juuri suu-renipi kuin itse kumjigatarkaan, jonka takaruumis pn niin paisunut, että fie ei aina njÄdu koko-, naan kamariin. Kuningatar voi oUg kolmekin tuhatta kertaa suurempi kuin tavallinen termiitti. Sen huoneesta johtaa useita käytäviä, mutta ne ovat niin kapeita, että vain ne termiitit, jotka ruokkivat ja -vartioivat kuningatarta, voivat päästä ulos ja sisään. Kuningatar voi munia jopa 30 miljoonaa munaa vuodessa, ja tätä se tekee koko elämänsä, mikä saattaa kestää viisi vuotU. Työläiset korjaavat munat aina välittömästi talteen. Muitten kamarien, käytävien ja kerrosten tarkoitusta ei ole vielä pystytty selvittämään. Tavatut tyhjät termiittipesät näyttävät ulkoa todellisilta, kolmikerroksisilta asuntäloil-ta, joissa huoneet ovat niin suuria, että niihin mahtuisi ihminenkin asumaan. Termiittipesän rakentaminen käy perm hitaasti ja siinä voi tuskin huomaU mitään kasvua yhden vuoden aikana. Joukko tiedemiehiä on sitä mieltä, että on olemassa termiit-tipesiä, joOia ovat perustetut tuhansia vuosia sitten ja lukemattomat ter-miittipolvet ovat eanannuikaisesti TUBERKELIBASILLI keksittiin 61 vuotta sitten Maalisk. 24 pmä vuonna 18S2 tri Robert Koch ihmetytti maailman todistamalla, että hän oli vihdoin keksinyt kauan etsityn tuberkelibasillin. Tämä todellinen metsästäjä ja tut-kimusretkeilijä, joka oli onnellisempina poikavuosinaan kuvitellut miten hän voisi jolloinkin lähteä jännittä' välle tiikerien metsästysreissulle, oli onnistunut pyytämään vihaisimman kaikisfa ihmi§taj>p^jista . , » ihmispedon', jonka mitta päästä pää^^ oli %'ähemmiän kuin.1/1 S,000 osa tuumaa!" • / Tällä hetkellä, kiitos tämän-esitaistelijan raivaustyöUe, tuberkuloosi-taudin tunnusmerkit saadaan selville sen \'arhaisiHa asteilla. Ja sen yar-fiaisilla asteilla se niielkein aina voidaan parantaa. Ja kiitos sille taistelulle, jota lääketiede ja valistustyönteko ovat käyneet tätä tautia vastaan vuosikausia, viimeisten sukupohnen pahin ihmisten tappaja on jo jäänyt seitsemännelle tilalle! Tietosanakirjan mukaan Robert Koch pii saksalainen lääkäri, joka syntyi v. 1843 ja kuoli v. 1910. Jo nuorena piirilääkärinä Wällsteinissa (Posenissa) hän harjoitti tieteellisiä tutkimuksia jpemaruton sjristä ja julkaisi niistä teoksen- Julkaistuaan v. 187B tartunta- ja infeksionioppia koske^^ teoksen. hänet kutsuttiin Berliniin. I^ochin täällä jatk?imien perusteellisten tutkimusten varassa joutui tartuntabppi yailan uusille u-rille, joille se sittemmin on kehittymistään kehittynyt. Koch rupesi viljelemään bakteereja jähmeillä ja hyytyvillä elatusaineilla, mikä teki erilaisten bakteerien eristämisen toisistaan mahdolliseksi. Tämän tuloksena Koch keksi tuberkelibasillin, minkä hän huomasi kaikkien tuber-kelitautien aiheuttajaksi, sekä sittemmin kolerabasillin. Näistä ansioista Saksan valtiopäivät lahjoittivat hänelle 100,000 Saksan markkaa, jonka lisäksi Koch nimitettiin hygienian professoriksi Berlinissä. Kochin keksimä tuberkuliini tuberkelitautien hoi.taniiseksi tosin ei näköjään ole vastannut niitä toiveita, joita tähän hoitotapaan aluksi kiinnitettiin. Ura oli kuitenkin murrettu kokeilemiselle mainittuun suuntaan, mikä ei näytä varsin tuloksetta jäävän. V. 1896 Koch kutsuttiin Kapmaa-han tutkimaan karjaruttoa, ja hänen onnistui siellä keksiä keino eläinten saattamiseksi vastustuskykyisiksi ruttotartuntaa vastaan. Koch teki sittemmin njuitakin tutkimusmatkoja Afrikaan. Vuonna 1905 Koch sai ansioistaan tuberkuloosin tutkimiseen ja hoitoon nähden lääketieteellisen Nobel-palk-kinnon. Älä luota toisihin, oma Ui^es ok, tahtos, tqrmos terästä, oma polkus f olet jiymyhuulin kulje vaan, tuli, imtfi tfäil kantaneet kortensa kekoon r^enta-essaan tätä .asumustaan entistä dbiom-maksi. Näitten tiedemiesten väitteiden mukaan olisivat termiitit (ensimmäisiä niitten hyönteisten joukoissa. Jotka ovat maapallolle esiin^eet. Että termiittejä X)n ollut jo hyvin kauan sitten, ilmenee siitä, että on löydetty meripihkassa niitten kivettyneitä yksilöitä. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1943-04-10-11
