Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 8, 1954

              Right "Aroutid HOME with MYRTLE
SO SOSIE SA»a VOU
W I L L MOT PLAV GOLF/
YOU A R E <50lhJ<S T O H E LP
ME V/m T H E NOUSE
CLEAKJII^G/' S O I S A ID
(TO MVSELF)/WHEf?E
TI4ERES A WILL-TMEJ?E'S
lOOPEOOLTTThllS
LrrTLE AÖfiAhJöEMENT-,
JT AMÖHT-^OPK IF
HEaXM.0 MPT THE
(?UÖ OPTES ENiOU6H
TME " S ^ I N G " S H I F T /
TO oorr Ai^' ÖOODX>S ^OOKS AW SUCES VVILL
DU5T THE ED6BG. BUT HE'LL
NEVEf? (SET
THE
MIDDLE
FAlRVN/AV CLEAM.
Q O
/ NJ0W I F V OU COULO LAV AM E(__
l THAT COULO TAV<E A RAP U K 6 THAn
IF VOU GOULD
LAV AM
,¥OirD HAVE
SOMETHIM6 /
O.
/
'^EEWHITH. _
/yOUf? POP AMnMT
HAVe ATEC?RIFIC
D P I V B - HEPE ITM
A PLATHE WHEf?e
-ye BALL WE(^
CLEAI? .
NAW/
THÄTS VVMERE
HE DfiOPPED
MlS ClGAff WHEN
HE MAD TO,
HELP HEJ?/
7 / "
V
••^•.«i.iv.-
1
Cör/v- Ohi.
BJK»<SO/ A S K
MlMf AAAV6E
H E l i - i E T US
MUSTSAV
^ THÄTS A hJOVEL
WAy OF
CLEAh4i|J<5
MOUSE.
10
MAVE
yOU EVEf?
SEEM ONE
OF HM
T ll
WAlTLLVOU
SEE HOW SUSIE
CLEAHS +40USE-WHEl^
SHE GETS
ASQUKrÄTThllS^
_HE^?E,Al?^40LD.
VOU CAMTAKEHUS
*Df?lVER' OUT ANO
pffAcriCE youj?
OM - « ^
aAO< f=WCH
o o.
s u s i e JUST
OOEShTTAPPReciATE
iKGEMurry/
/
BV susie
Copr. 1934, K i n g Fc*fur« Syndicatc, Inf., W<ifid ri^l.t? rcservd.
M U I S T I K T I XX
— No. muistiko rikas set&sixsinua k i r ­joittaessaan
testamenttiaan?
— KyllÄ k a i hÄn sen teki. koska e i jät­tänyt
minulle senttiäkään.
s r r R i N ONxi
— Suurin onni naiselle on. että hän saa
omakseen juuri sen miehen, jota hän h a ­luaa.
— Mitä vielä! Suurin o n n i naiselle on,
että hän saa omakseen miehen, jcta. k a i k ­ki
muut haluavat.
H I U A -% V A IN
— MUU sinä teet?
— K i r j o i t a n kirjettä pienelle serkulleni.
— SAitta miksi sinä k i r j o i t a : n i i n h i ­taasti?
—Katsos, serkkxmi o n vielä n i i n pieni,
ettei hän voi lukea nopeasti.
H A T T U K A L ^ F A S S - ^
— Minun pitäisi saada hattu, joka sopisi
päähäni.
— Jaasoo. sdis pehmeä hattu...
B I S N E S O N BISNESTÄ
^ ^ j ä asiakkaalle: — E i tosiaan sitä ole
o l l u t pitkään aikaan.
Kauppias kuuli sen j a sanoi: — Hyvä
rouva, meillä on sitä paljon varastossa,
haemme heti sitä alakerrasta.
Asiakas rupesi nauramaan j a lähti kau­pasta.
Kauppias kjrsjri mitä asiakas sanoi
myyjälle.
— Meillä ei ole ollut sadetta pitkään a i ­kaan.
N Y K Y A I K A I S T A
P i k k u K i r s t i työntää pienemptää velje-äiin
vaunuissa. MUuan ystävällinen täti
kysy>- p i k k u veljen ikää.
— Se on vuoden 1952 m a l l i a , selittää
K i r s t i .
J . A L O M I E L I N EN
— Isä. näin unta viime yönä. että an­noit
minulle viisikymppiä taskurahakai.
— H m . no k a i m i n u n täytyy sitten antaa
s i n u n pitää se viisikjrmppinen.
SITÄ TIETÄ
Päivällisillä kysjl muuan nuori nainen
yhtäkkiä vierassään istuvalta mieheltä:
— Anteeksi, minkälajin miehiä te oikein
olette?
•— Minä olen vankilanjohtaja.
— Miten mielenkiintoista. M i t e n pääs­tään
vahkilanjohtajaksi? Ollaanko ensin
pieni vanki ja eiitä sitten -vähitellen nous­taan?
OLI E R OA
Rouvan ja kotiapulaisen välille oli t u l ­lut
k i n a a j a rouva käytti palvelijattaresta
sanontaa "moukka'* j a " t o l v a n a " . P a l v e l i ­jatar
huomautti, että rouT.-a on i t s e k in a i ­koinaan
ollut piikana.
— N i i n olenkin ollut, mutta minä pal­l
i i n k i n parommi&si. perheissä.
A V I O K E S K U S T E L r A
M^ies: — Sanojaanko tuota, joka on
päässäsi. ha<t\iksi?
Vaimo: — Sanotaanko tuota, joka on
hattusi alla, pääksi?
H T V A A KANGASTA
M u a a n kangaskauppias ^^'^'^ ^
kehumaan kangastaan seuraavaa»
l a : ^
— -rasta kankaasta tehtj- po»
ikuisesU j a sen jälkeen se ^
kääntää j a loppujen lopuksi ^ »
d a a n tehdä vaatteita kasvavalle
K O I J L t S S A
Opettaja: — M i k s i silmaiaseAiQ«
käyt.täa tavallista ikkunalasia.
^OnpUas: - Ikkunalasit, mat m©
ja. neliskanttisia.
KYSYMYsTÄTvASj*^,
— Saisinko tavata ne::: ^ ^ ^ ^
— Ketä heistä, heitä on «caci,
sia ' :rDinen ^
Sitä. j o l l a c n O s k n n - r ir
JlJKUKAisSTMlETl^Tj^
Toiset ovat sitä miera. e i»
perinnöllistä, mutta to
l a i n k a a n l a p s i a . ..
Siru 12 Lauaj&laina. toukokuun 8 päiTänä 19S4