Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 15, 1957

              ELLEN' LINDEN:
värre
HUHTIKUUN alussa oli kevät
juuri kauneimmillaan Van*
couverissa. Kirsikäca- j a persacka-puut
avasivat juuri ( k u l l a n ja
Lagukset; hyacintit ja narssikset
Stanley-piiiston • kukkapenkeissä
loistivat kirkkain värein - TyyneÄ
meren lauhassa keväisessä luon­nossa,
kiiii lähdimme sieltä matkal^:
le Torontoon.
Junamme "The Doininion" lähti
sieltä-lilana"ja ensimmäisen illari
kuljimme Fraser-joen ^pohjoista
rantaa, joka oli meille hyvin tuttua
seutua, vaiitika pimeässä emme mi­tään
nähneetkään. Kellon lähetes­sä
kymmentä saavuimme vuoris­toon.
Fraser kanjoniin, jossa rauta­tie
kulkee aivan joen rantaa, jyr­kän
kallioseinän kohotessa tuhan­sien
jalkojen korkeuteen radan toi­sella
sivulla. Sattui olemaan juu­ri
täydenkuun aika ja sain ihailla
kanjonin jylhää luontoa kuun va­lossa.
Vaikka uni kutitteli silmiä,
iin en malttanut nukkua, vaan
mielessäni liikkuivattärunoniaisen
'ultakuumeen aikaiset tapahtumat
äillä samoilla seuduilla. Siitä a-asta
tulee en^sr keväänä kuluneeksi
00 vuotta. Paikat sellaiset kuten
'ope, Yale, Spuzzum, China Bar,:
orth Bend, Lytton ja Spencers
ridge, olivat silloin kullanhuuhto-
"ain huomatuioni>ia keskiiksia, jm
tuhannet seikkailijat huuhtoivat •
atumaisia rikkausiä. ii^asar joeri
ieikkasärkistä. v K H ^ ^ ^
ossa nämä paikat häyttivät hyvin
x)inanttisilta ja ^vaikka; joen vesi
yt kuutamossa muistuttikin ho-eanauljaa,
.niin Ikultäa se vieläkin
ojelee vuolaan Virtansa avulla
ohjahiekassaan ahnailta ihmisiltä.
Ohitettiin siinä HeÖ^s Gate (Hel-etin
portti), Fraser joen kapein
ohta, jossa vesi kallioiden välissä
alkoisena vaahtona ryöppyää,
'utta muutamat huimapäät ovat
enkin alas laskeneet. Viimei^ek- •"
1 pari vuotta sitten eräs prospecto-
' rakensi itselleen tukevan lautan,
tasi siihen-käanppäysvehkeensä
a laski s,en koöken: Vasta alas tul-aan
cAi jsauribnut pelästyneensä
'rran voimakkuutta.
Lyttpnin. luona Fraser-jokeen
htyy-T hojnj^i o;n,:^ joki. • ^ n ä
ompson-ioen kirkas vesi katkair
ee poikki Fraser joen savisenhar-aan
veden J L ä n i t e^
'unat tavallisesti seisÄtUyat sii­alle
antaen<i^atfoktajille4ilä^^
>n i h g U I i - t ^ t ä ^ f i ^^
Iin sen paai fca^
lyt päivänvaloissa; jo^liiB^ s i i -
kiinnittänyt e i ^ äÄ
ässä juha^ läihte^
<Mnpson;rjoen rantmij a - sSä
yöskin alkaa k u i v a —
Belt, kuten sitä yleensä kut-utaan.
.Ssi^epensaite kasvavat
^akummut ovat ominaisiä täl-alueeHe.
Kaakkoisosassa^ ^^0^^
^«nistään kUuluisa^
laakso ja pohjoiseen päin aukeaa
B r i t i t Columbian kultakuumeen
aikana myöskin kuuluisaksi tullut
Cariboo josta srlloi|j sanottiin, et­tä
koko alue on kultapitoinen — ja
niin se on vieläkin.
N i t o i d i n pari tuntia ja heräsin
siihen, kun junailija ilmoitti saa­vuttavan
Kainloopsiin. Aamukdhvi-tuntuikin
olevan tarpeen, miutta'
siinä meinasi melkein^suunsa polt­taa,,
kun juna pysähtyi ainoastaan
kymmenen minuuttia. Oikeastaati
ei ollut tarpeellista juosta asema-'
ravintolaan, s i l i ä ' junassammekin
oli ravintolavaunu juuri vaunus-tanrnie
seuraavassa ja porteri kul­jettaa
kahvia täanän tästä matkus­ta
ja vaunuihin. Se tapahtuu enem­mänkin
siksi, että monen tunnin is­tumisen
perästä pieni kävely tun­tuu
hyvälle;
Sieltä lähdettyämme nukahdin
jälleen ja heräsin lähellä Salmpn
Armia. Kuljimme juuri Shusnap-^
järven rantaa, jossa viime kesänä
vietimrhei ifiauskaii kesMoi^^ l^jrt
oli järvi vielä sillä kohdalla jääs­sä,
mutta lähellä Sicaihousia se oli
jo jäistä vapaa. Siellä rautatie al-kaakin
jälleen nousta vuoristoon ja
mekin lasikattoiseen näköala vau­nuun.
Siellä meillä olikin ihanat
nähtävyydet, kun lumipeittoiset
vuorei^uiput toinen toistaan mah­tavampina
nousivat eteemme. Lun­ta
oli mömri paikoin vielä laaksois-
,5akin, mutta niinien pohjilla joet
virtasivat kristallin kirkkaina. Nä­mä
vuoriston joet ja purot ovat ai­van
erikoisia siitä; että niiden vesi
on; hiukan .vihCT ja todella
kristallin kirkasta, joten kymme­nenkin
jalan syvyydestä eroittaa
pienetkin pohjakivet. Minua se on
usein pettänyt siinä, kun olen luul­lut
veden olevan matalan. Koska
vesi tulee kaikki lumisilta vuoril­ta,
on se myöskin hyvän makuista.
Kevelstokissa taas menimme u-los
jaloittelemaan junan seisahdut­tua.
Siellä kukkivat kevätkukat
aseiöan lähellä, vaildca hiukan y-lempänä
oli lumikinoksia.
:^Bräs^:mielei^ihtöisi^ vuoris-tbh
nähtävyyksiä on Spiral tunne­lit
läheUä Field-nimistä paikkaa.
Siinä rautatie menee ensin Qgden
vuoren sisään, jossa on 2Ö22 jal-kaa.
piikä lenkin muotoinen tunne­li,
jossa rata nousee 48 jalkaa. Siel­tä
utöi (tuHfuaan k Ä e e se jqnkin
jnaikaa^^vuMj^
i?ia sitten uudelleen yastapäaj^ ole-.
vaain ; Cathedral vuoren sisään .
3255 ^Ikaa pitkään ja myöskin Ien-kin
mäbibiseen tu se
nöu^j^ taas 45-jalkaa. Näin rauta­tie
yuc^ep, sisällä tekee k i t ^ a i - .
seitin liunieron muotoisen kuvion.
Kun juna jälleen tulee ulos tun­nelista
on äahaalla laaksossa näky­vissä
ensmtmäinen rautatie, hiu­kan
ylempänä vuoren rinteellä toi­nen
ja ylhäällä vuorella se kolmas,
jonne junamme oli siellä vuoren
sisällä kiivennyt. Vaikka jimaam-me
vetikin kaksi voimakasta die­selveturia,,
niin oli niillä sittenkin
täysi urakka vetää pitkä vaunu jo­no
ylös sdlaista ylämaata.' Eikä
se nouseminen si&en loppunut. S i ­tä
jatkui kunnes saävuimpie «Suu­relle
jakajaUe" — Great divide.
josta joet jakautuvat, toiset laske­vat
länteen ja toiset itään.
Olacier ja Stone Oreek nhnisten
paädcojen väUllä on myöskiÄ viisi
mallia- p i ^ . Coxmaught tunneli
T«nä- rataosa on todeHJnen. insi­nööritaidon
mestarituote. Jos muu­allakin
vuoristossa on rautateiden
raikennuksessa- tarvittu taitoa.,
erikoisesti ^ i t ä on ky^rtty noiden
vuorten sisällä olevien tunnelien
suunnittelussa. Mahdottomalta
näyttävään vuoristoon on ihmisjär­ki
pystynyt tekemään koneilleen
kulkupaikan.
Suurelta jakajalta alkaa alamäki
j a itäänpäin varsinainen kailiovuo-risto.
Siellä vaHitsi vielä täysi tal­vi
ja Albert kanjonissa niiii paljon
lunta ,että ratavartijan asunnon ik­kunoista
vain yläruudut olivat pal­jaina.
Hiukan alempana olevat'
kesäkämpät olivat räystäitä myö-ten
lumeen hautautuneina. Saa
siinä aurinko heloittaa muutaman
päivän ennenkuin ruoliö vihoittaa
Ihana Lake Louise oli vielä jään
peitossa. Tämä erikoisesti suosittu
keteänviettopaikka oli autio ja luu­kut
ikkunoissa osoittivat ettei ke­vät
vielä ollut saapunut sinne. Elä­mää
ei sentään senkään, ympäriltä
puuttunut Alue ^ on kansallispuis^
Aoa ja kaikki eläimet a^i rauhoi­tettuja
ympäri vuoden. Siksipä.ei
kymmenpäinen Eflk^laumakaan ju­nan
ohimenoa suuresti pelännyt,
vaan jatkoi lumen alta esiinpistä-vien
heinäntupsujen syöntiä. Vä­hän
matkaa tultuamme muusin va­sikka
mennä Ijmfcytti varvikkoon
ja nevalle tullut peuralauma rau­hallisesti
pureskeli haavanoksia.
Eläimet olivat niin kesyjä että ai­kaisemmalla
matkalla otimme peu­rasta
kuvan Banffin pääkadulla.
Turistin hausikimpia elämyksiä on­kin
tavata kadulla muusi,, elkki,
peura tai karhu, joka tulee otta­maan
kädestä herkkupaloja. Banf-tissä
on myöskin mahtavia buHa-loita,
mutta ne on ^ttaul^essa, jon-ne.
voi autoHa ajaa niitä katsomaan.
Ne ovat j i i an villiä ja i^aacaUisia
vapaana kulkemaan.
Bähff on poikkeus muista turisti-paikoista
siinä» että se on.ms^öskin
talvella suosittu hiihto- ja mäen-laskukeslais.
S^ksip^se ei ole au­tio
talvellakaan. Paikallinen vä­estö
on. rakentanut ihanan- pienen',
kaupungin, jossa ravintolat :ja bie-
TioXr kaupat pystyvät k^ailemaan
suurkaupunkien vastaavien laitos­ten
kanssa. > S i ^ ä sijaitsevat kuu­mat
lähteet on asetettu palvele­maan-
ihmisia» sillä imden ."^^si on
johdettu, .uima^^ta^iin. L Banffissa
on inyösldn löistelias;Ban££iSi>rings
hotelli, joka sijaitsee Jiianalla Bow-joen
ranta:kunnaalla. Sieltä ei ole
ainoastaan kaunis näköala koskelr-le,
mutta se on myöskin onkimie-hen
paratiisi, sillä joessa on puro-lohia
ja useita muitakin kalalajeja.
Siellä on myöskin valtion kalan-siitoslaitos^
josta viedään kalanpoi­kasia
jokiin ja järviin, että turis­teilla
riittää onkimista.
(Jatkuu)
Viisi metriä 25 senttiä
pitkä miehen luuranko
löydetty Luzonissa
Viisi ja ^4 metriä pitkän jättiläisen
luurangon jäännökset löysi eräs metsäs­täjä
Tuaon kaupungin läheisyydessä si­jaitsevasta
vuoristosta pohjois^Luzonis-sa.
• • . •
Seudun asukkaat uskovat, että kysy­myksessä
on jättiläisnaisen puoliso. F i ­lippiinien
poliisi löysi naisen ja tämän
kolmen kuukauden ikäisen lapsen luu-ra];
igot vuonna 1938 luolasta, joka oli
täynnä vesipuhvelien ja hevosten jät­teitä.
Jlmeisesti ne olivat tämän suuren
piarii aterioiden tähteitä.'
Nyt löydetjrn luurangon etuhampai­den
ilmoitetaan olevan 75 millimetriä
pitkät ja SO mm leveät. .
ANDY'S Shell palveluasema
MOOrrOXlEpiEN JA KEHTXSIEN
:KOBJ[A|}^Tir<>TX sekä MAALAUSTA
Pid^eUn OS. 4-3505
Maantie No. 69 Ja Alerts Dr. omassa
IiO<^erb3^ Ontario
$«tJDBlJ]linN SIlimiN SUOBfALAiNEN KIINTEIMISTOLIIKE ouym R.
VqktmtuS' ja kimteimistotoimisto
47 Elelit St N. Vastapä&a pol
Pnheliii OS. -KotrO^
t r t M M I I I M i l ) i M I i I t I i I I i i I I I
j A t a g ygANSsi
mi m
NTT SAATAVANA KraJA^OP^STA^mE
CLINTON-HAALILLA
2605 lEästr Pender St, Vancouver, B ; C .
•Ul^TnANannriSS SolttM IMNSME » A J A L A N «»terteri
UFOT:
M
KirJalUsuutetQme fiuurimpiin teoksiin Jtuuluu 4& suomalaisen IM*
karin yht«lstsr($Q;tuIöiue^ rsuUIU xaOKÄffJOaBJA^.
jonka päätoimittajana «n dosentu Niiiö Baksela. Sii|)ä: fsitetääQ
U09 sivuUa Ja ,800 JcyvaUa-koko ae U|aiceUeteelHnen UetöaiaSiä Jolca
tällä hetkellä on Siiomeia lääkärikuoiuui ensirivin mleistea tutkl<-
mttsten tuloksena saftvatettavissa. ^
ft
Teoksen toimittaja kirjan esipuheessa sanoo:
''Nyt iimestyrän SUUIUBN iJlXKARIKIBjrAN tekijöitten harras
toivomus on, että se tddetla kykenisi auttamaan lukijoitaan tautien
merkityksen Ja luonteen -tKunoln Icuin hiiden ehkäisyn Ja hoidon „
ymmärtämisessä Ja täten osaltaan täyttäisi tehtävänsä nykyaikair >*-
sessa yleistajuisen lääketieteen valistustyössä."
n
»
Teos hakrädstoineen kasiitäa 1121 sivua
la.900 kuvaa. rHINTA SID. $9^50
TILATKAA OSOITTEIELJLA:
VAPAVS PUBLISHING CO. in>.
BOX6t
IE