Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 26, 1937

              SivuZ LAUANTMNA, KESÄKUUN 26 PÄIVÄNÄ
m}
lii
Latiadan mom(d(usUn kautio-kirjallinen
vtikkplehti
Tilanshinnat:
; l vk. $2Ä0
6 kk. UO
3 kk. M
tnkomallle
1 vk.
6 kk.
$3X0
1.65
^ Irtonumerot. 5~ senttiä
Uekki ilmestyy Jokaisen vi^on lau­antaina
12-^vuisena. - äs^äen ii^arasta
kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloil­ta.
^
Asiamietiille myönnetään 20 prosen­tin
palkkio.
rP^täkää asiamlesvälineitä Jo tä­nään.
' V
Kustantaja: Vapaiis Publlslilng Cp.
IM..
Liekkiin aijotut kirjoitukset osoi­tettava:
l?:0.: Box: €9 - . ^^Siidbury, Ont,
ISUidellä - OI merkittyjä kirjoituksia
lainattaessa on alkulähde ehdottomasti
mainittava. '
TOIMITUKSEN TUOLILTA
Espanjan avustusviikko, mikä oli
järjestetty yli maan, tuotti hyviä tu­loksia,
kuten sopi odottaakin. Kaik­kien
ihmisten mielenkiinto on herän­nyt
ja voimakas myötätunto on Es'
panjan kansan puolella. Eikä syyttä.
Onhan Espanjan kansa osoittanut
sankarillisesti, että se ei alistu kan­sainvälisen
fasismin orjuuteen suo­siolla,
vaan se-haluaa taistella kan­sanvallan
puolesta.
Jo yli 11 kuukautta on Espanjan
kansa taistellut ase kädessä Hitlerin
ja Mussolinin aseita ja qseidenkäyttä-jid
vastaan. Me olemme lukeneet sa­nomalehdistä
tämän taistelun eri vai­heista.
Me olemme iloinneet jokai­sesta
Espanjan kansan saamasta voi­tosta
ja surreet niitä menetyksiä, mitä
urhealle^ Espanjan kansan armeijalle
on li kuukauden aikana tapahtunut.
Espanjan , kansa . on osoittanut esi­merkkiä
yhtenäisyydestä kaikille niil­le
kansoille, jotka tänä päiväm elä­vät
porvarillisessa yhteiskunnassa
vallitsevan riiston ja terrorin alaisuu­dessa.
Se on osoittanut, että yhteisin
voimin taistellen voidaan vähäväki­sille
saavuttaa parempi elämä ja yh­teisin
voimin voidaan tuhota fasismin
hirviö. Espanjan kansan osoittama
esimerkki on suurimerkityksellinen
myöskin meille Canadassa yhtenäi­syyden
luomisessa. Canadassakin
voidaan vähäväkisten ja edistysmie­listen
kesken luoda yhteisrintama, jo­ka
kykenee estämään meidän maam­me
joutumasta fasistidiktatuurin rau-takoron
alle. Tämän yhteisrintaman
luomisen hyväksi tulee jokaisen kan­sanvaltaisuutta
rakastavan ihmisen
työskennellä.
Jotkut LIEKIN ystävät ovat sano­neet,
että jatkakertofmista '^Erämaan
kukka''' pitäisi olla joka numerossa
enemmän kuin yksi sivu, koska ker­tomus
tttntuu olevan hyvin mielen­kiintoinen.
Onhan se tosi, että hyvää
ci saa koskaa liikaa, mutia eiköhän
iilti liene paras, että tyydymme tois­taiseksi
vain yhteen sivuun, jotta
muillekin kertomuksille jäisi tilaa.
L I E K I N lukijat haluavat varmaankin
lukea muutakin, eikö totta?
Kesän kauneus alkaa olla kukkeim"
millään ja suuri vitsaus, etenkin maa­seuduilla
haapamadot — alkaa
lieventyä, Xyt voi jo istua nurmi­kollekin,
sillä matojen aika on ohi.
L I E K K I seuralaisena onkin mukava
istuskella siimeksessä, nautti kesästä
ja L I B K I S T X.
^Äikää siis antako tättustenne^ kat-
Kirj. Surunlapsi
C]:|U:ÄiN eräässä LIEKIN nume-
-Lol:rossa kirjoituksen alkoTiöiin
vaikutuksesta, joten se toi mieleeni
inonta seikkaa ja ajatusta. Mitä tuo
viina perheeseen, jossa on esimerkiksi
,6—7.lasta ja molemmat, sekä isä että
äiti juovat? Elämä ei silloin aina­kaan
näytä hauskalta pienokaisille.
Sanotaan: "Kunnioita isääsi ja äi­tiäsi
. . . " jne. Se on tavallaan oikein
sanottu, mutta voiko lapsi, joka harva
se viikko näkee vanhempansa juo­vuksissa,
kunnioittaa vanhempiaan
rehellisesti? Eiköhän hänen sydämes­sään
ole jotain napinaa?
Eräässä perheessä oli useampia
lapsia, kaikki hyviä sekä oppivaisia.
Koti oli köyhä, mutta kumminkin jo­ka
lauantai komeili pöydällä iso viina­pullo
ja siinä ympärillä sitten oli mie­hiä
ja naisia. Missä olivat lapset?
Heitä ei kukaan rpuistanut. Jos he
menivät tuon kurjan juomajoukon
lähelle, karjaistiin heille: 'Tois mu­kulat
ympäriltä taikka komahtaal"
Ei ole vanhemmilla aikaa lapsilleen,
kifti on viinaa saatavissa. Rahaa oli
viinaan, mutta ei ruokaan. Kummin­kin
surkean sattuman kautta yllä­mainitun
perheenisä lakkasi juomas­ta,
mutta varoitti lapsiaan, ettei hei­dän
saa sanoa pahaa sanaa äidil­leen,
jos tämä joskus ottaa naukun.
Tällä tavalla tekevät monet vanhem­mat
itse lapsistaan kurjia olioita.
Toisinaan sentään käy niin, että
tällaisessa perheessä kasvaa lap­sista
kylläkin kunnon kansalaisia
syystä, kun he halveksivat omien van­hempiensa
elämää ja vihalla ja kat­keruudella
muistavat lapsuuttaan,
isää ja äitiään. Tällä tavalla karkoit-tavat
vanhemmat lapsensa pois luo­taan.
Muistan tapauksen P:n kaupun-
HYVIÄ HINTOJA VANHOISTA
RAHOISTA
New York. — Eräässä huutokau­passa
maksettiin vuonna 1795 lyö­dystä
puolen dollarin rahasta 345
dollaria ja vuotta nuoremmasta puo­len
dollarin rahasta S102.50, Niini­kään
samassa tilaisuudessa makset­tiin
v. 1804 sentistä 200 dollaria ja
V. 1793 sentistä 121 dollaria. Muita­kin
vanhoja rahoja myytiin, hinto­jen
kohotessa yli 100 dollarin.
WiM$orm herttuatar
; Duchess of Windsor
Windsorm herttuatar näyttää ole-vm^
hyvin hauskalla.tutdella.
gista Suomesta. Kaksi noin 12-vuo-tiasta
kengänkiillottajapoikaa pH
kumpikin omilla palleoillaan, odotel­len,
että jos joku puhdistuttaisi^ ken­känsä.
Sattui niin, että kaksi herraa,
jotka aina olivat puhdistuttaneet ken­känsä
toisella pojalla, tuli taaskin
puhdistuttamaan kenkiään. Kun heitä
oli kaksi, niin meni toinen herroista
toisen pojan luo, päästäkseen taas yh­tä
matkaa työn päätyttyä. Pojat te­kivät
työnsä. Poika, ^onkä luona
herrat olivat aina ennen käyneet, me­ni
käymään lähellä olevassa kodis­saan.
Tultuaan takaisin, iski hän
toista kiillottajappikaa puukolla. Kun
poliisi kysyi, mistä poika oli puukon
saanut, vastasi poika ylpeästi:
>Tsä on sanonut, että tapa kaikki,
joista et tykkää ja minä en tykännjrt,
että hän vei minulta kundin!"
Pojan isä oli juoppo ja näin hän
teki pojastaan murhaajan.
Mitä tässä maassa n.s. koiratorpat
saavat aikaan? Ne rikkovat monen
perhe-elämän ja ryöstävät leipäpalan
monen kasvavan-lapsen suusta. Vaik­ka
koirätorpparit tietävät, että tuos­sa
on perheenisä, jolla ei ole muuta
rahaa kuin pieni tili, niin tervetuloa
seuraan niin kauaksi kuin rahat riit­tävät.
He eivät välitä mitään miehen
perheestä, kärsiikö se tai ei. Ei ole
sydäntä ilotytöillä eikä koiratorppien
pitäjillä. Kun mies on juonut ra­hansa,
niin hänet^ajetaan ulos, koska
häneltä ei enää mitään hyödytä ja
monasti vielä hakataan verille. Sel­laisena
mies sitten tulee kotiin, vihai­sena
kujn karhu. Vaimoparka saa
kaiken syyn, saa kuulla jos jonkinlai­sia
nimityksiä. Viina, ilotytöt ja koi­ratorpat
tekevät hyvästä pahan. Ku­kaan,
jolla ei ole rahaa, ei ole terve­tullut
koiratorppiin. Miksi miehet,
jotka teette kovaa työtä, viette rahan­ne
sellaisille, jotka eivät elä rehellisel­lä
tavalla, vaan kiiluvin silmin odot­tavat
tilipäivää, että saavat miehiltä
rahat pois? Monta, monta miestä,
joiden elämä on mennyt pirstaleiksi
koiratorppien viinan tähden, harhailee
maailmalla.
Muistan vielä tapauksen viinan uh­reista.
Oli kaunis sunnuntaiaamu,
juuri juhannuksen jälkeen. Kaikki,
jotka suinkin voivat, menivät järven
rantaan eväät mukana, nauttiakseen
kesän ihanuudesta. Viisi pöikaverus-ta
oli ostanut viinapullon, jonka si­sällystä
ryyppivät. Heidän ajatuk-.
sensa oli mennä purjeyeneellä järvel­le.
Mutta yhtäkkiä muuttui ilma.
Rajut myrskyaallot vyöryivät järvel­lä.
Nyt vasta pojUle^ tuli riemua.
Vaikka rannallaolijat kielsivät lähte­mästä,
eivät pojat halunneet kuulla,
vaan menivät. Pitkälle he eivät pääs­seet
kuin vene kaatui, Väin yksi
heistä saatiin pelastetuksi, toiset huk-kuivat.
He olivat viinan uhreja.
Kerran lähti 5—6 poikaa järvelle
veneellä, viinaa mukanaan. Ilo meni
niin pitkälle, että he eivät huoman­neet
veneen pienuutta, vaan yksi po­jista
rupesi tanssimaan veneessä. Hän
horjahti, löi päänsä veneen keulaan
ja kierähti järveen. Niin loppui hä­nen
nuori elämänsä. Ei ollut tove-reillensakaan
hauskaa tuoda häntä
kuolleena rantaan.
Tapauksia, joissa viina näyttelee
surullista osaa, olisi loppumattomiin.
Jokamen tuntee monia niistä. Eikö
siis olisi kaikkien aika taistella väki-juomapahetta
vastaan?' Väkijuo­mat
turmelevat meidän elämämme^
sekä kasvavan nuorison elämän.
US
Hohoi jaa! Huokaus pääsi aisan
vängällä kun muistin, että nyt on
^juhannus. Suomessa on taas Höylin.,
isiään. Siellä yVietetään .yötöntä
yiitä;kokkovalkeain loisteessa. Siellä
laidptqm, riemuitaan ja juodaan U.
monmdia. Sitä hyvää on köyhäkin
hankkinut pullollisen vaikka väkon
paastolla, s^lä eihän kokkovalkea-haan
näytä oikealta, ellei ole limorm-dia.
Niin se on siellä Suomessa, mutta
sitä iloa en minä pääse näkemään.
Olen melkein kateellinen niille on-nellisälk
kuvimatkaUijoille, jotka tä­näkin
i kesänä pääsivät ihailemm
valkeaa juhannusta. Niin juuri, ka­teellinen,
kyllä lukija oikein näki.
"Eii pidä kadehtia, se on rumaa ei­kä
siitä ole hyötyä edes itsellekään,
puhumattakaan siitä pahasta mieles­tä
.L: minkä ^^^^S^ saa­vat,
kuullessaan, että heitä kadehdi­taan.
Heidin riemunsa on silloin pi­lalla
samoinkuin kadehtijan Mielen­rauhakin.
Pitää ennetnmin järjestää
juhannus täälläkin eikä kadehtia."
Sillä tavalla neuvoo kiltti lukija ja
myönnän hänen olevan oikeassa.
Mutta kun minäkin olen vain tavd-linen
kuolevainen, niin en jaksa pitää
aina harmia nahoissani, vaan napisen
sen kuuluville.
Järjestää, juhannus tänne, miten se
kävisi päinsä? Jos sytyttäisi kokon
ja istuisi sitä ihailemaan, niin kuin­kahan
kauan sitä saisi rauhassa ihail­la,
kun jo olisi virkatakki kysele­mässä:
"Mitä sinä, Meeri, meinaat?
Etkö tiedä, että ulos ei saa tehdä ttdta
sillä.metsäpalo ja syttyy vähemmällä­kin?*'
Silloin on juhannustunnelma
pilalla:
Ja jos onnistuisikin välttämään
virkavallan, niin valkaisepa sittm—
ja milläCanadan tervatut yöt!
Mutta voimmehan juoda '^poppia"
ja muistella niitä juhannuksia, joita
vietinime ennen juhannuksen maas­sa.
Hei, sinä huvimatkailija! Iloitse
rauhassa valkeasta juhannuksestal
En kahdekdi enää, vaan mielikuvis­sani
olen samassa joukossa! —Ju-hannusterveisin:
SIRPA-SERKKU.
Tuli tässä illan kuluessa mieleen
pistäytyä Sirpa-serkun luona aikaani
kuluttamassa, kun petipaanarini sai
kultakuumeen ja lähti haapamatpjen
kanssa kilpaa vaeltamaan. Tulen
Sirpa-serkulta kysymään lääkettä
kultakuumeelle, jos se kuume sattuisi
minuunkin tarttumaan, että olisi va­ralta
"metesiini". Minun ei millään
sopisi nyt ruveta sairastamaan sita
kuumetta, kun sain juuri luonnonki­harat.
Nehän jäisivät tuonne leh­dettömien
puiden oksiin tai sitten
haapamadot pesisivät perhoset pää­häni.
Sitten minä vasta olisin en
näkemys. . „
Niin, olehan nyt serkku niin hyvä
ja lähetä sitä lääkettä heti ensi ti­lassa.
Osoite on Ann^-muori, eika
muuta, kyUä se siUä tulee. PosUssa
sen voi lähettää, sUlä tänne ei tu/e
juna kuin kerran vuodessa.
ANNA-MUORI-
• — • • ••
SGöENECTADy, N. Y. - ^ J ^ *
katit poistivat: 1 dollarin kultarahan
Frank -Oltkowskin keuhkoista, jon^
raha oli vahingossa joutunut 14vuo­ta
lakaperin..^Eiha Jää sairaalan 5»»-
seon omaisuudeksi.
tl