Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 26, 1952

              Siihen aikaan? maänyil|ely^työlliset -JattofcX stvifltai.: ; :
olivat miltei'auttavien juhtien asemas-.^ paitaa, «iiieijkuin hänen puolisonsa oli
53. Olosuhteilla ja paivän^pituudella ei '•^'äHannut erään lioinoitulö^ Xinnöi>
oUut mitään määritelmää; Aamupime-' Inksen «^raltaaminen iesti fco^
ästa iltapimeääiirpuskettiin töitä. Nuk-' ja silloin- oli kuningattaren paita jo
kumapaikan sai" jokainen löytää it§e.
Ku^-aava vitsi onkin juuri lanmtyöläi-sen
nukkurnai>aika.sta: Mies meni erääl>-
Ie faraiille työhönj:kysiyi nukkumapaik­kaa.
Farmari sanoi hiellä olevan nel-ja-
neliömail^ maata, kyllä siltä ahiedta
muuttunut ^iisabellan^iseksi". Nain
on syntynyt tämän värin nimitysl Var­maankin
siinä tarvittiin paljon hajuvet*
tä ja nenäliina kärpästen ^ k o i t t ^
seksi.
Suurin osa ihmiskuntaa niistä tähän
% JfMil0iX>4 iamtt\päivä öm~
koskaan emaä. Kmviitd^me,
eitä se jtuiee kuomenmii jSlieen,
myöskin tuke ainöaskian ker^
ran, — SCHOPENHAUER.
Imi» imidta 1918
pitäisi mikkuniapaikaa löytää; Seuraa- - :aikaan:;aeMnsä yksinkeitaisesti^sdimil-v^
a»aamiWaikMn4»Usr pitänyt työhön Jaan<^ .Tänianiajan
lahteä, miestä^ ei^näkynylia^,iUrii tun-^ totuttaa ihmiset käyttömaan nenäliinaa
nin kitotua.r J^aiHttäjri tiukkasi, että, tähän örfceään toimitukseen. Tunnettu
missä olet oUiifl Mtes sanoi d^tenli-^ /saksalainen Jilosoofi Erasmus Roi
kaavan^vuoteeafea^^utta hän *i-ole sii->;:vröilamen,kirjoitti ironisesti- Mrjasisaan
hen tottunut. -^^^ - '"'HuUuuden yiistys" että aHtuinen.W-Tehtiin-
äina. elonpuintiaiksmä lakko^; tominerturaafönalla olisi vihd(»nkin la-yö.
sunnuniait^ja..saaq>Sw^ - tneksi^annetaan4w^
viettää. Isän^ inatoasii «ttä-oätkistäldn * takaia:eli vaatteella, on laloi^iojan
jo alkaa tiiliä hbrioja. Suostui kuitenkin. .*^*» py>*kiä .käsivarrdla eli kjgnttär-miesten
[i-aatimukseen., ^ päällä, on suolaajitten; ei de mjiJs pal­jon
siivollisempi sitä Mdellä tehdä . . .
Liinaisella niistää^ier^^
ta cm siivolline^^
Tässä yhteydessä voisi mainita, että
jokuja vuosia^^älktopäin; vilja-aavik^
työläisten olosu^eet liuQmattavasti pa­rantuivat.
Viljankorjaajat järjestyivät
Industrial Workers *of the World —
Maailman , Teollisuustyöläisten Liit­to-
järjestöön. , ; Palkkoja korotettiin ja
farmarit joutuivat muutenkin olosuhtei­ta
-parantamaan. . Päivä, määriteltiin
k)-inmentuntiseksi.- Saavutukset saatiin
järjestäytymisen ja lakkojen avulla.
Jatkuu
SIINÄ OLIKIN VIKA
Eräs nuoFikirjailija lähetti kä­sikirjoituksen
toimittajalle Ja
Hitti niukaäii kirjeen; jossa sanot*
tiili: • -
"Tämän kertomukset henkilöt
ovat Jpelkäar .^m^
tuotetta, eikä heillä ole ^initään
yhteyttä k^ienkään.^elossa .ole»^
vaan tai kuolleeseen ihniiseen."
Joitain päiinämyöhemmin hän-sai:
käsildrjoituksensa; ^takaisin.
Siihen oli kynällä Jdrjoite^ttu:
^'Sehänisönä. juuri >onkin vi­kana."
.
— ^ OQOTT--
^ P ^ L K Q,
Pelko ei estä.pelättyarlapahtu-ma^
ta,: mutta jäytää ja. hävittää
jo ennakolta, ^en vastustamiseen
tarvittavan voiman.
uitHiinimiiinin iiiuuinnimiimniinoniiiiHniiiiunHiiBiininiiiiuntiiiiiniiP-f
H
I Heipä hei y k s i n ä i s e t n a i s e t l - T ä ä l l ä o l i s i |
I vielä yksi vanhapoifiÄ; j o k a haluaa k i r - i
I jeenvalhtoon kalissanne. f 1 ^ ' 1
i YKSDIÄINEN 1
f 316 B a y Street |
1 f^i4:<(|M^hiirj Ont. |
»«innnmiuiHMHimMuiiiiiuuiiiiiiuiumriiiiunMmuiimiiiMuuiuiiiniiiiiiiiiiiiii?
(26-3)
TYTTÄEENI
TYYNE LEIVON
kuoU 19 pÄiyä huhtikuuta 1950
Hautas kummulle hiljaa
kuljen minä,
^kkiaisinulle tuoni
levon, suloisen, sinulle-suon.
syvästi kaivaten.
Surulla muistelevat-le
ruumistansa, JOS siinä on läsnä kun-;
niallista-väkeä; Jos jotain on maahan
heitetty, sitten kun olet niistänyt ne-näs:
kahdella sormella/ niin pitää se koh­ta
jalalla pois py>'hittämän."
Mutta rkesti vielä kauan, ennenkuin
nämä neuvot alkoivat kantaa hedelmää.
Vielä 1550-luvulla ei Ranskassa^ hie­nojen
tapojen tyyssijassa, oltu päästy^
kovinkaan pitkälle. Katsottiinhan sil­loin
tarpeelliseksi neuvba nuorisoa hd-dän
sy(klessään lihaa yhteistä vadista,
ettei sopinut puhdistaa nenää samoilla
sonnilla, jotka työnnettiin.; yi^^^
havatiin; Ruokaa "^^^^^
kädellä ja nenää niistettävä v
la. Tästäkin voimme lÄvaita,-e^^^^^
näliinaoU suuri harvinaisuus^
. Samoin oli laita yiela.Ji6ÖÖ-luVi^
Sen todistaa esnner£^i.seurääya^k^
ku: Ranskan suuii ja t^^
kaTuMnne (kiioU v^ .liS75) oli ^urilla
kutsuilla, jossa maan ylhäisö oli läsnä.
*Kesken päivällisen: tunsi isäntä tarvetta
niistää nenäänsä.;;flän;paniy^kute^
pavaatiy sormen töiden :siecauneensa ija .
puhalsi niin elegantisti Ja taitavaa
tä kifului pJstöoliiflaiiksiuste^^^^
-vaääni ja 'anmiusf*; osuii^suoi^^ ^
kaan. Suosionosoitusten raikuessa ky­syi
i^ntä.vierellään istuneelta Turen-nelta:
"Herra marsalkka, ette kai haa­voittunut?"
•Kun turkkilaiset hyökkäsivät Eu-röofHpaan,
keksi suittaamSoliman II ta­van
antaa sotilaille urhoollisuuden pjalk^^
kiofesi kalliita nenäliinoja. Pian sak­salaisetkin
omaksuivat tämän tavan.
Nämä JienäUinat4)U koristettu hehnillä-ja
simpukankuorilla, mikä puolestaan
. osoittaa, ettei niitä oltu tarkoitettukaan
niistämistä varten. Mainittakoon, että
f kunniamerkit olivat niihin aikoihin har­vinaisia.
•
" 1700-luvullakin nenäliina oli vielä
hienon miehen ja naisen keimailuväli-ne.
Nenäliinat diat soikeita, pyöreitä,
pitkänomaisia ja nelikulmaisia. Jokaisel-
: la oli oman makunsa mukavinen liehuke.
Täinä suututti Ranskan kuningatar Ma-
" rie Antoinettea joka vaati miestään Lud­vig
XVIrtta lailla kieltärtmän muiden
kuin nelikulmaisten nenäliinojen käy­tön.
Näin vakiintui nenäliinojen nykyi­nen
muoto.
Napoleon I:n puoliso Josephine sai
lopulta aikaan sen, että nenäliinaa alet-tiin
käyttää? sen varsinaiseen tarkoituk-.
^ seen. «Han piti, kuten kaikki hienot nai­set,
aina nenäliinaa kädessään. Vaikka
hän oli erittäin kaunis, oli hänellä ru­mat
hampaat. Siksi hänellä oli tapana-aina
nauraessaan pitää Jienäliinaa suun-
• • sa edes^ vJ»<i&ä:|»äiva^
na niisti nenäliinallaan erään naurukoh­tauksen
jälkeen. Hovinaiset seurasix^at
hetiesimerld^iä^ja*niin oli muuan ta­pa
"lyönyt itsensä läpi".
Nenäliina, oh näytellyt tärkeää osaa
RuotsirSuomen , historiassakin.,, Kun
(Kustaa III teki 17Z2 tunnetun vallan-
. kaappauksensa,ottihänvalkpisen nenä­liinansa
|a kääri sen vasemman käsivar-
. tensä ymparate. Kaikki hänoi kannat*
tajansa tekivatisauaoin ja vasen^paan
kilsii^teen kiedottu A^alkoine^
TPysyT konin^sanielisten tunnuksena.,ai-na
vuoteen 18<» s a £ ^ « Täten nenä-
' Inna on näytellyt .pientä, osaa Suomen­kin
historiassa. „
" -Biedermeimn aikoina ISÖO-luvuUä ei
nenäliinaa-voitu, nimittää' sen omadl^
nimellä> vaan se kuului niihin, vaatekap-paleihin,
joita kutsuttiin "nimettömik^
si". Tällä vuosisadaBa olhrat suuret ja
kirjavat nenäliinat muodissa. Etenkin
herrat pitivät näistä ns. nuuskahenälii-noista.
»
Saksalaisilla oli 1800-luvulla nenälii­noja,
joihin oli painettu karttoja ja joi­ta
armeijan upseerit käyttivät. Ameri­kan
armeija otti viime maailmansodassa
^ytäntöön saman mukavan ja yksin­kertaisen
tavan.
N
Eestä aatteeni h^ä^mman
ohn vankina .valkoisten.
Tuotta itkevi Siti armas
Isä harmaja^apsinen.
Sydän suruja varäkdtUen
siskon armakan soitin soi,
eessä hehkuvan kotiiieäcn
koska saapuvi iltan koi,'
Minä sttOfassa pistimien
iauian lauluja mui^tclmain.
Muistan lempeä kcvätketken
riemut iltojen ikahain.^, :
Kanssa neitosen. kirkassHmä»
virran^ kalvossa soudeltiin...
Siellä^kuukuen loisteke^sa
v^kaunikin vannottiin.
Aina vannoimme.sorretutta puoltaa
kenkeken viimeiseen,
silloin poski f oskeben painui <
rinta ^ntakim lämpöiseen,
A'cilo armahin vielä kannan
toiveet kaunikitpovessain.
Valan yhteisen muistan aina
ällös itke mutrarmahain.
Ei mun sorrossa painu pääni
ihmisyyttä mä ihannoin,
siksi lauluni nytkin soipi
sille uhriksi käydä voin.
Lähettänyt
TS!
LEIJA.
Rakkaus on vain etunimi. Sen suku­nimi
on uskollisuus. -^S, Aronson,.
§ HmiiunniintiH» luniuinuHmiuHiiiHiimMnHminiuiiuiuin inimiimmH«iuiiiiHniniiiBinMn«ii«MUUttimMm)mi«ni»iitHiHniii
KIITOS
. K e v ä ä n tuulahdi&sen l a i l l a tupaamme uuteen tulitte, meiUe onnea tolvot-tamiaan;
K u k k a i s i n k e v ^ kotimme koristitte, kahvipöyOän soman^ Ijerkuln
kaikenllE^isin meille valmistitte. Takkavalkealla i l l o i n istuissamme, lahjanne
k a u n i s t u o p l m u i s t d n u n h o i t t u m a t t o m a n k ä y n n i s t ä n n e y s t ä v ä t h y v ä t . . K i i t o k ­set
kauniimmat, s i i t ä t e i l l e . ...
• E ä d k o i n e h , k i i t o s kauniista laulusta j a p ä i v ä n e m ä n n i l le
- L a i n a Uusitalolle i a A i d l P o u l t o n i l l e.
h u h t i k u u n 5 p. 1952
SEIMA JA VÄINÖ
322 K i n g Georg* H i g h w a y , . R Ä p 4 New Westminster. B . C.
«n iiniHHiimniimM [inmmmmuinHHUHiHiHiHHiHiHniiuti untiuiHiniimnnraimiHMinirannMiHiiniiim.-}
KimmmutiiminimiuraniB Uiuinn iinnii uiMHtuunumnuinimn
K I I T O S
P y y d ä m m e lausua i c a u h i i t kiitokset kaikiUe sukulaisille, t u t t a v i l l e j a naapureille
sUta hauskarfa Illanvietosta, j o n k a j ä r j e s t i t t e meille Tarmolan osaston haalille
h u h t i k u U n ^ 9 p : n ä m e i d ä n 2 0 - v u o t i s h ä ä p ä l v ^ »
' K i i t o s arvokkaststa lahjasta j a rahaista. E r i t t ä i n k i i t ä m m e toimihie;nkil9itä mr.
J a inrs.-R:Rtitoinsoi3aa, m r . j a ^ ^ ^
k a i k e t t ^ i h ä n . j ä l j e s t i v ä t . K i i t o s m r . J . J I . JohnsoniU
torilla. K i l t ö s : i U ä n cmännilleAhkerasta työstä, samoin soittajille J a l ä m m i t t ä j ä l le
seka k a i k i l l e osanottajille j o t k a e h k ä huonon k e l i n t a k i a jäivät poi9 t ä s t ä j u h l a ­humusta.
.
T ä m ä n , arvokkaan tUiflsuuden tulemme liittämään e l ä m ä m m e kauniimpien
muistojen joiikkoön.
T ^ i t ä k a i k k i a s y d ä m e l l i s e s t i kiittäen,
SENJA JA IVAR SALMINEN
S T E P S T O N E ONTARIO iiinittiniiaiiimihninraimiiiHiininiiiiHniaiii uiuniiin imiitUHunuuiiiiumiuiiHmmuumniHiinutiiuimiiiuitnniiiini
YM
il
EtOKyVA
1/
Suurimman yleisömenestyksen Supmessa'Saavuttanut jilmi.
H u u m o r i n täyjeijnen alusta loppuun. Sen laulut j a m u s i i k k i t a r t t u v at
k a t s o j i i n . Se ottaa ulos s y h k i n i n i ä s t ä k i n i h m i s e s t ä herisyvän natuim.
N ä h k ä ä t ä m ä verraton elokuva, ettei tarvitse katua.
Lisäkuvana:
"Parl^menlitt palkeilta Sladlomn hiiUnuirskalle'''
Esitykset^ (toukokuulla)
K A P U S K A S I N G Orange Hall» torstaina, toukokuun 1 p. klo>8 L p.
T1»IMINS Harmony-HaU, perjantaina, toukokuun 2 v - k l o 8 Lp.-
S O U T H POBCLHPINE F i n n i s h H a l l , lauant, toukokuun 3 p. k l o 7 ip.
B O U ¥ N ; QfJE: St. Bedes CHiurch, 70 Tasheran, maanantaina,
toukok. 5 p. k l o 7 l p . '
K I B K 1 . A N D X A K E P o l i s h H a U . t i i s t a i n a , toukokuun 6 p. k l o 8 fp.
C O B A L T l M s k l v i i k k o n a , toukokuun 7 p. k l o 8 l p . F i n n i s h H a lL
S U D B C B Y Sampo-Hall, torstaina, toukokuun 8 p. k l o 7 J p . Ja 9 ip.
S U D B I T B T F i n n i s h B a l l , perjantaina t o u k ^ 9'p. k l o 7 J a 9 ip^
S A I I L T S l ^ ] U A i B l E , O K T . lauantaina, tonkokonn 10 p , k l o 5 Ja,7 ip.
B E A V E B J L A K E maanantaina, toukok. 12 p.. k l o 7 J a 9 l p . F i n n i s h B a U
I X ^ G LAK&ilistAina* ioinlcoinranr 4 3 p . . k l o 8 l p . Snomiranta.
L E I K A T K A A T A L T E E N TÄMX ILMOm7S
Elokuvan kunnollisuuden takaa
PAI-MUN EliOKUVAT
Latijint«lni,:lwihfllqiim gSpilTJiuL 1952 S i T t t l l