Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 13, 1950

              j-jmamaan Ja sanoivat, että. taidatpa-; o i -
"lisäsin \^kavlssaiii, että olen tullut
curiölaisena Canadaaö, isäni hommasi
niiBUt ja selvitin niillä tavalla tulin. K I r -
•^iinvat aikansa paperille ja i-^eivät taas
lukkojen taakse. En pelännyt ylitään
-ha että minut lähetetään takaisin Suo­nteen,
mutta sitä p e l l e i n enemmän kun
canoivat, että voin saada ensilcsi kuusi
'-uiikautta vankeutta. Mutta sitten
gjaitelin. että eihän siinäkään sen hui-
[^^mmin käy, kyllä se aika kuluu, kun ei
aiattele.^ Ihmettelin sitäkin, että miksi
siiiniit päästettiin tullista y l i j a nyt aio-tiian
tuollaista järjestää.
Heittäydyin pitkälleni rautaiselle pe­tille
ja pian nukuin, sillä olin väsynj^.
Heräsin vasta aamulla ja rupesin jyskyt­tämään
ovea. Kysyin, että minkälainen
putka tämä on., kun ei aamukahvia saa.
Toivat kahvia ja huomautin, että vievät
kaverillekin.
Kului hetkinen, kimnes ovi aukaistiin
ia poliisi sanoi, että pääsen pois. Hän
kvsn kaveriani. Sanoin, että itsehän
hänet veitte eilen illalla, emme ole näh­neet
toisiamme sen jälkeen.' Toisen oven
avattuaan löyt>1 kaverikiii.'^ Meidät vie­tiin
toimistoon, jossa meistä otettiin.4S
vormenjälkeä papereihin; Kysjimme,'
että pääsemmekö enää koskaan tulemaan
Amerikan puolelle, johon poliisi vastasi,
että eihän mdtä- ole tuomittu,
tulla toisenkin kerran, mutta- ffniöiilla
täytjy olla pässi j a kaverilla syntymäto- -
distus. . - •
Olimme iloisia pää,stessämme pois, e i ­kä
tarvinnut olla kiiuttä ktiukautta l i n -
' Mssa\ Samoin; oli kafverille sanottuja
.kyselty samalla^ tavalla,, feuln'niimiltakin.:
Piiah elimme; C a s a d a i i p u c t a a |a ihai­limme,
kuinka täällä on kaikki niin va-
•pata, sillä tääHä emme ole koskaan jou--
timeet rautaisten seimen taak^. eli p i ­dätetyksi.
' .
Olen \1ihtynyt erittäin hyvM täällä
uudessa maassa. Ne kdvemukset, jotka
koin kaukaisessa Idässä jä tällä länti­sellä
pallonpuoliskolla, tasoittuvat hil­jalleen
j a imohtuvat «mielestäni. Mutta
yksi on säiijTiyt ja säil>y liautta aiko­jen
sydämeni pohjalla. Se on muisto
sodasta, joka tuhoaa ihmiskuntaa. \'ar-sinkin
me työtätekevät ihmiset joudum­me
sodan aikana ja sen jälkeen onnetto­maan
asemaan. Jokainen tietää, ettei
sodasta ole tavallisille ihmisille mitään
hyötj^, vaan päinvastoin.
Lopuksi toivoisin, että kaikki ihmiset,
varsinkin tämän kirjoituksen lukijat,
osallistuisivat taisteluun sotaa vastaan,
että saisimme elää ja työskennellä rau­hassa
yhä paremman h\-vinvoinnin saa­vuttamiseksi.
°- -.^ ^ " \, - Loppu; • •. •
;. oQo "
=HÄIKUTSU=
l ^ t e n ystävällisesti kutsumme kailclaa suM^adsia^Ja tutwiä:'saa|iam^a
tytta»mm®..
|a p o i k a n i -t •
. - .TOIVO; ARMAS ÄHOM,.
liäätilaisautsen,. j o k a vietetään I n t o l a n I s o l l a h a a l i l l a , toukokuun 20 p:nä
klo 9 i l l a l l a.
M r , j a M r s . Wm. Hill,__
Post- Artlsiir^Oat,
M r s . M a A l i o ,
.m
, S a o l i ...äfdippäiväÄ;; totonaan;-. :
Mfkmkuoliy ^mvmkmm äkkiä,
liimAmfhain,: ;.; ' :
Veit honeläft kylmään tarhaan
mieheni hyvän^j^^^^^^
farhaan.'' .'"y
Rakkaudella mnistellm
;¥alm©si JLaiua . j a
Suuresti surren j a ikävöiden- flmoi-tau,
että vaimoni
Jmoli Älert Bayi2.,saiiÄalassa. l i u l i t i - -
KDUB 17 p.-nä 1930, pitfeälUsen s a i ­rauden
jälkeen. Hätt o l i syntynyt
Oulussa 19 päivä k e i n a k i i u t a 18S5.
Mäntä ikävällä- -.KHalätelemaaa
jam minä, Iiänen miehensä j a y k si
poika vaimonsa kanssa sekä 3 l a s t e n -
^sta Ja s u k u k i i s i a j a ystäviä täällä
ja Suomessa.
ttkc itseni — tuonelan tähden,
kanta on raatajan rankati sää.
^'[m pian itsekin lähden,
'kävä vaan kuu yksin nyt jääni
M i c l i e s i Henry.
^yt kummulle kukan istutamme,
^'U kasteltu on kyynelin,
^}ia 7nunan alla nyt muistelemme,
0^^^ hellä ja rakkahki.
Folkasi I ^ n r i peAeineen.
KIITOS
g i k i h e j o t k a ottivat osaa suruumme.
^to3 kuleista, seppeleistä, puheesta,
™«G5ta j a laulusta b a n a a l i a ."
• H E N B Y VILMSJläEN
Sciatnla
(Jatkoa ensimmliseMäsiihilt^^
toin Sisilian paMmpia rosvöpesiä, ainoa
^paikkakunta: saaren itäosassa, Jossa ei
:•;• To^.tui^llisesti: liikkua;'
.Sisiliaa ei olekaan tehnyt kiiulmsaksi
aipoastaan Etna, -vaan (myös saaren ros-
: vot. ¥5eisest! iunhettu tosasia on se-kiii,
että kaikki; liiäai
arrierilckalaiset gangslent ovat synty­jään
italiaiiaisiä ja kotoisin siis Italias­ta,
tarkemihin sanottuna juuri Sisilias-
• >ta;^ --lifottä : ; s i t i ^^
siiialaiset rosvot, AI Gäpone j a muut,
eivät ole säilyttäneet siellä sellaista" kan-
^sansuosiotaan -kuin:
iäan, silla Ifhdysvitlloissa lieldät ^on lei­mattu
kansanvihöliisiksi, ieika. suinkaan
- syyttä. Poikkeuksen teki kuitenkin se
sisilialaista sjntyperää oleva gangsteri,
joka oli tuomittu eliniälcseen Sing^Sin-giin.
Sodan aikana hän iupautiii järjes­tämään
sisilialaiset f osvqtov^
likkalalsten" • mailiinnoiisujoukkojen
avuksi. Sisillalai^t rosvot. oHyat^^^m
riölta oppaita vuoristoisessa, maastossa,
niin että (maihinnousu onnistui hyvin.
Vastapalveluksessa vapautettiin kysy-
**myksessä oleva gangsteri Sing-Singistä,
mutta karkoitettiin samalla Yhdysval­loista,
sillä perättiin, että hän ryhtyisi
jälleen harjoittamaan tuhoisaa ammat­tiaan.;"'
• • ,
- Mutta Sisiliassa elä^ edelleen rosvo-
"lomantiildca. Tällä hetkellä isiellä on
kuuluisin Giuliano, joka sanoo itseään
sortajien viholliseksi ja köyhien ystä­väksi;
Kolibaetuhatta poliisia on ajanut
jiäntä takaa jo kolmisen vuotta, mutta
pidätetyksi häntä ei ok saatu, sillä hän
tuntee hyvin voioristoisen saarensa ja
sitä paitsi känsä suojelee häntä <—• pelä­ten
hänen kostoaan. Italian sisäasiain-mim'steri
on hyvin vaikeassa asemassa,
sillä häntä sj^ytetään saamattomuudes­ta,-
koska ei ole tuhansine poliiseineen
saanut Giuliarioa telkien taakse. Kaikeji
lisäksi Giuliano suuressa röyhkej-des-sään
\^aatii Sisilian julistamista itsenäi­seksi,
vaatimus, joka erikoisesti ärsyt­tää
mannermaan italialaisia.
Tietysti Giulianon kohtalo on loppu­jen
lopuksi sama kuin kaikkien muitten­kin
rikollisten ja murhamiesten, mutta
joka tapauksessa hän on jälleen tehnyt
Sisilian kuuluisaksi ^ kautta maailman
ikivanhasta rosvoromantiikastaan.
, _ _ . . _ _ Q O O - - - — •
Maanjäristyksiä mittaavat seismogra­fit
ovat niin tarkkoja, että ne «voivat
merkitä kilparadalla juoksevien miesten
askelten töminän.
-
'R-iifk Roman on yksi S&Uynvoodin huomatimnpia jilmitähtiä. Hän
''•emhtyy:-.Warker. Brosmmidessa elokuvassa " ja Mtt sen
valt7iishiUua,esiintyy nimi filmissä. "JJghtning Strlkcs Tivice^^
'Mitem fiiiistosaatävieii'
• penmiiieii
Entiseen aikaah; p i t i papeille Suomes­sa
viedä kesäsaatavieh yhteydessä miii-tavallinen
leipä jä erikseen juustoleipä.
Eräs lihava emäntä vei kauniin juusto­leivän
. j a antoi sen itselleen rovastille.
Tämä aikoi kysellä emännältä, että m i ­ten
tämä osaa; 'Valmistaa noiii kauniin ja
maukkaan lei^^än? Eniänfö antoi seli-
: tyksen: • •• '
— Maito pannaan pataan ja anne­taan
pienellä tulella juosta juustoksi.
Sitten otetaan kokkelit sitä varten val­mistetulle
pyöreälle laudalle, nostetaan
hameet ylös sekä istutaan juuston pääl­le
j a aletaan hieroskella juustoa litteä,k-si.
Välillä jbusto käännetään toisin päin
ja sitten taas istutaan sen päälle hieros­kelemaan
niin, että se tule^ sopivan vah­vuiseksi.
Kun sitten uuni lämmitetään,
niin saman laudan päällä juusto paiste­taan
uunin kielellä näin kauniin r|is-keaksi.
Kuultuaan selostuksen rovasti kysyi:
—• Aivan paljain takapuolinko siihen
istutaan?
— Tietysti, ei se juuston litistäminen
onnistu vaatteet päällä, selitti emäntä.
Sen kuultuaan rovasti sanoi, ettei hän
ota vastaan koko juustoa.
Emäntä puolestaan vastasi, että kun
on tarjottu, niin silloin on maksettu, e i -
Ivä tästä^saa kirjoittaa »mitään rästiin.
^••Seii - jälkeen': lopettl-vat kaikki-papit
juustoleivän perimisen seuraku|3[talaisil-taan,
eivätkä mitään rästikantoa toimit­taneet.
Juustosaatayan kantamipea
päättyi siihen.
Tiedemiehet sanovat, että jos röskea-siimäinen
ja sinisilmäinen meneväi nai­misiin
keskenään, tulee enemmistp pa-riskuöhan
lapsista ruskeasilmäisiä;
Suurin huomattu auringonpilkkli on
kaksi kertaa maapallon suuruinen;;
HALOTÄÄN TIETÄÄ}
Missäpäin Canadaa oleskelee sfftäni
A L E X S U O J A N E N . Olen saanut! t i e ­tää,
että ol$t saapunut maahan. iKir-
Joita osoitteella: •
E I N O VÄILKKI '!
63 Harbord St. '
Toronto, Ontario
•amimnmiimmmmimmirmnmnmmiiinmmmmmimamnummmtisjr^
H Hcmskaa Vappua
Toivottaa
I Nelmi J a Martin Westljerg |
1 , 2 4 N. E m p i r e A v c . 1
I Fort Ärthör, O n t a r i o |
Täydellinen auringonpimennys ei v o i
koskaan olla 7 >4 miöuuttia pitempi
K I I T O S
Sydämelliset Mitoksefc ystäville ja tovereEle, jotka yllättäen saavuitte
terwiiömään meitä 35--vuotislmipäivä3imie johdosta.
E ^ t o s kauniista kahvipöy<iästä k a u n i i n e kukkineen j a maukkaine leivoksi-neen..
K i i t o s axvokkaas-ta lahjasta,, j o k a lopMksi elämäämme ottaa paikkansa
huomatussa paikassa k o t i l i e d e n ympärilll.
K i i t o s 6 n l i l a n p i e n i sana tulkitsemaan kiitollisuuttamme alfctninpanijoille
j a i l l a n emännille. KaitOs R e i n o Mäkiselle k a u n i i s t a rnJteleen muistuttavista ja
arvokkaista ainoista, jotka lausuit menneestä pitkästä ajasta. Kiitos A l li
PtojöseUe kauniista^ Annlversaay laulusta sdsA B u t i s l i l e j a lÄurilte-kauniista Ja
hyvästä lUaxi soitosta... , ~ .
K i i t o s myös n i i l l e j o t k a ottivat osaa l a h j a a n , mutta eivät voineet saapua,
Port w m i a m i s s a h u h t i k u u n 30 p : » ä 1950
LÄLt4KmiNA, tÖ0i€iwUtJN O^PXh^l,-'1950 ÄtW 11