Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 20, 1956

              Pienemmästä isompaan
ke pyiden perään rientää,
monenkohan nälkää silti
pyypaisti täällä lientää.
Haalilla on toimintaa
ja kiirettäkin vielä.
Päivä perijättärenä'*
kohta nähdään siellä.
• ,
Yrjö siellä joukkoinensa
hikipäässä häärää,
milloin heillä esitys
— ei vielä päivämäärää.
Laulukuoro Kaministiin
pian tekee retken,
Kamin väki viettää saapi
silloin kauniin hetken.
Naistenkerho vierailumatkan
Nolalukun tekee,
joku mies on joukossa
ja paljon tätiväkee.
Onnittelut Olgalle, hän
seitsemän kymmeniä täytti!
Juhlavieraat sanoivat:
hän nuoremmalta näytti.
Hmmttmspakina
— Heipä heil taitaapa äijän käppy­rää
vähän jurnuttaa ja eipä ihme, kun
heila jättää . . . Mutta miten on, vie­läkö
aiot mennä peuroja hunttaamaan?
— Selvä se, nyt sitll on mentävä, ei
sitä sitten enää jaksa kun vanhaksi tu­lee.
r — Oliko sinulla viime syksynä lukia
saada saaUsta?
— Kyllä vain . . .Olin jo vähällä saa­da,
mutta panokset loppuivat kesken.
— Kuinkas sinä niitä niin vähän va­rasit
mukaasi?
— Eihän niitä a^^aa koskaan tar­peeksi
ottaa. Olihan niitä minulla viisi
laatikkoa. Paukutimme ne menemään
yhteen menoon kaikki ja sitten se sar­vipää
tuli aivan lähelleni ihmettele­mään,
että mikäs Jussia nyt vaivaa, kun
ei paukkuja enää kuulu. Mistäs tyhjä
paukkui.' Sanoin sille kuitenkin, että
vartujas sinä peijakas ensi syksyä, niin
saat kuulla eikö pauku. Olenkin hun-tannut
sitä samaa peuraa jo 15 vuotta
ja tänä syksynä meinaan sen kellistää,
muuten se voi kuolla jo vanhuuttaan.
— No mistä sinä voit sanoa, että se
on sama ollut?
— Tunnen sen hännän heilutuksesta
hyvin. Kaksi kertaa oikealle ja kerran
vasemmalle heilahtaa sen häntä aina,
kun se hyppyyn lälitee.
— Taidat olla vielä hyvä ampuja? .
— Kerrassaan mestari . . . Eihän ne
panokset kesken loppuisi, jollen olisi
hyvä ampuja.
— Mitä sinä silla peuralla tekisit, jos
sattuisit joskus saamaan. Eihän sinul­la
ole akkaa, joka sitä keittelisi?
— En minä niin avuton vielä ole , . .
Löisin peuran koiven olalleni ja marssi­sin
jonkin lesken luokse ja sanoisin:
pehmitä se, niin nautitaan yhdessä saa­liista.
— Etpä taida vielä kovin vanha olla­kaan?
— Mitä joutavia! Mies vähän yli 70
ei voi olla liian vanha, parhaassa hullu-tusiässä
. . . Joten terve näkemiin
hunttarit ja muut kaverit. Metsässä ta­vataan
niinkuin aina ennekin.
J. SAIKKONEX.
Niin että olisiko
Kovasti taisi joitakin peloittaa se J.
Saikkosen kahvista antama tuomio, että
kahvi on vaarallista myrkkyä. Tuohon
tekisi mieli vastata niillä entisen akan
sanoilla, kun lääkäri varoitti kahvin
myrkyllisj^ydestä. Näin se akka sanoi:
"Mutta hitaasti tappavaa se ainakin on,
koska olen tässä vaikka 80 vuotta olen
sitä nauttinut." Akka nimittäin oli jo
90 vuotta sivuuttanut.
Joka tapauksessa Saikkosen tietee­seen
nojaava varoitus sai minutkin tut­kimaan
taas uudelleen kaikkea sitä mitä
kahvista ja siinä olevasta kofeinista eli
koffeiinista sanotaan. Sen kofeininhan
juuri sanotaan sitä vaarallista myrkkyä
olevankin.
Tutkiessani totesin ensiksi, että ko-feinia
on kahvissa, teelehdissä ja kola-pähkinöissä
(joista Coca-cola valmiste­taan).
Suomen uusi Tietosanakirja sa­noo
tästä "myrkystä", että se "vaikut­taa
kiihoittavastL keskushermostoon vir­kistäen
mieltä, edistäen puheliaisuutta
ja poistaen väsjnnystä''. Edelleen Tie­tosanakirja
vakuuttaa: "Kofeini paran­taa
sydämentoimintaa ja lisää virtsan-eristystä
minkä takia sitä käytetään
lääkkeenä".
Että näin onkin asia, sen varrpaan
ovat panneet merkille kahvin nauttijat
ja ystävät. Toinen juttu sitten on ko­koinaan
se, miten paljon kahvia nauti­taan
ja miten se valmistetaan. "Liika
ei lihota", sanoivat aikoinaan vanhat
viisaat ja se pitää erikoisesti juuri kah­vin
kohdalta paikkansa. Mutta kohtuul­lisen
kahvin nauttimisen katsoo nyky­aikainen
lääketiedekin sallittavaksi. Ja
hyvät ihmiset, voihan sitä itsensä tap­paa
vaikka liiallisella rukiisen leivän
syönnillä!
Hyvin tärkeä on myöskin se, miten
kahvi keitetään. Se kahvissa oleva vä­kevä
parkkihappo, joka on epäterveel­listä
vatsalle, liukenee kahviin vasta
kahvin kiehuessa ja siksi kahvin ei kos­kaan
tulisi antaa kiehua. Mitä kauem­min
se kiehuu sitä enemmän siihen liu­kenee
parkkihappoa ja sitä väkevämpää
ja epäterveellisempää se on.
Kahville tuoksun antavat aromit ja
samoin kofeini liukenee kahvijauhostat
veteen jo ennen kiehumista ja niin ollen
kahvissa onkin sen kaikki hyvät omi­naisuudet,
virkistäväisyys, houkutteleva
haju ja hyvä maku jo ennen kiehumis­ta.
Kiehuessa se saa vain pahan maun
ja mustemman värin,, jotka tulee parkki-haposta.
En siis voi sanoa muuta kuin sen,,
että eläköön kahvi, mutta kohtuullisesti
nautittuna ja oikealla tavalla keitetty­nä.
Silloin se todella virkistää ja tuot­taa
suurta nautintoa. Ylen syöminen
ja juominen ovat pahasta ja niin on
myöskin ylen kahvin nauttiminen; Sik­si
kohtuus kaikessa.
Kahvin suuri ystävä
EETU.
'^Ku^dmm t€niimm'' jiMostm smmen
— Voi vallan huoletta naida naisen.
Joka omistaa 13 miljoonaa, rakkaus-asiassa
el ole Siy3rtä oUa taikauskoinen.
"^eeliksen" kirjoittaman "Kuolevan
tarina"-kertomuksen johdosta haluan
sanoa muutaman sanan.
Olen itse tällä kertaa Fort Williamin
keuhkotautiparantolassa ja eräs toveri
kertoi, että "Kuolevan tarinan" tapai­sia
tapauksia on sattunut useita tämän
laitoksen historian aikana. Hän itse
sanoi olevansa täällä neljättä kertaa.
Aikaisempina vuosina hän kertoi tääl­lä
sattuneen kaksi kuolemantapausta
juuri siitä sylystä, etä elämäntoveri oli
jättänyt. Hän sanoi muistavansa erään
suomalaisen naisenkin, jonka hänen
miehensä oli jättänyt yksin pienen po­jan
kanssa.- Mies oli ryhtjrnyt juopot­telemaan
ja kulkenut toisten naisten
kanssa. Tätä naista ei murtanut keuh­kotauti,
vaan suru ja murhe.
Tälläkin kertaa täällä on sellaisia,
joiden elämäntoveri on hyljännyt heidät
jättänyt kärsimään sydämentuskia,
joista Feelis kertoi.
Tahdon ^-ain yhtyä Feeliksen kerto­muksessa
ilmenevään mielipiteeseen, et­tei
kukaan voi täysin ymmärtää niitä
tuskia, joita mainitunlaiset tapauksjt
tuottavat. Kun ihminen on sairas, tah­too
elämän toivo sammua ihmisestä,
vaikka ei saisikaan tällaisia musertavia
iskuja. Keuhkotautinen, joka miettii
päivät ja yöt, josko hän pääsee hivutta­vasta
taudista koskaan, on herkkä pie-nimmällekin
ulkonaiselle vaikutukselle.
Kun tulee isku, että toveri jättää, täy­tyy
sairaan olla terästä jos sen kestää.
Lopuksi tahdon huomauttaa, että täl­laiseen
tekoon lankeavat enimmäkseen
vain henkilöt, joiden inhimilliset tun­teet
ovat heikontuneet alkoholin vaiku­tuksesta.
Näin suurta onnettomuutta
aiheuttaneilla naisilla on tavallisesti
puolustuksenaan, että kun itse hankin
leipäni voin myöskin menetellä niinkuin
tahdon. Miehet puolustautuvat sillä,
että eivät voi olla ilman naisseuraa.
•Ikävä ettei minkään maan laissa tuo­mita
rangaistavaksi tällaista tekoa,
vaikka moni lääkäri voisi todistaa juuri
sen olleen kuoleman aiheuttajan.: Lää­kärihän
vöi määritellä mikä aiheuttaa
mihinkin, päin muutoksia potilaan tilas­sa.
Potilas myöskin uskoutuu parhai­ten
sille, jonka käsissä on hänen elä­mänsä.
Jos lääkärit voisivat, niin pa­rantaisivat
he sellaisissakin tapauksissa
potilaan, mutta sitä he eivät voi, sillä ei
ole olemassa seillaista sydämen lääkettä.
Mitä tietäisivätkään kertoa Canadankin
keuhkotautiparantolain lääkärit, jos he
voisivat puhua ja kirjoittaa julkisesti
tiedoistaan.
Lähetän Liekin välityksellä terveiseni
serkulleni Idalle ja hänen perheelleen
Suomeen, myöskin Katrille. Pyydän hei­tä
muistamaan minua kirjeillään.
V.\INO KARHL^EN,
Sanatorium, Fort William, Ont.
Kahvin kirot
Olipa siinäkin, kuti eräs kirjoittaja
tuomitsee kahvin sen suuren, myrkkj^i-toisuuden
takia. Mutta miksi ihmeessä
sitten sairaaloissa, jotka toimivat lää­kärien
valvonnan alaisuudessa, anne­taan
sairaille yllin kyllin kahvia ja tee­tä.
Jos kahvi aiheuttaa tunnetut ja tun­temattomat
sairaudet, niin ei tottatoti-sesti
tarvitsisi turvautua aineisiin, jotka
peittelemättä ovat myrkkypitoisia, ku­ten
strykniiniin y.m., joiden myrkky­pitoisuudesta
on maininta pullon kyljes­sä.
Tässä tapauksessa kahvi tarjoutuu oi­kein
urakkatappajaksi ja taloudellisesti
kaikkein edullisimmaksi käyttää.
Tämän kirjoittaja on jo viimeisellä
kymmenellä ja olen aikanani juonut
kahvia niin paljon, että sillä täyttäisi
monta kylpyammetta. Mutta jos mi­nun
pitäisi paastota kolise päivää saa­matta
kahvin tippaa, niin jo kolmante^
na iltana joutuisin varmasti suorasää-risten
joukkoon. .
Ei kahvi tapa^ mutta surma:
Kun surma rinnassasi kolkuttaa,-
ja syääntäisi. tauti poukuttäa; :
Nmomm jm iempi
Nuoruus ja lempi kuutuvi yhteen,
nuoret sitovat lemmenlyhteen.
Lempi ja järki toimikoon silloin,
kun elämän vaikeus vastassa milloin.
Sitten kun vanhuus jo saavut tavi,
melkein jo tuulikin huojuttavi,
lempivän toverin tukea saa.
^ Oisiko mikään sen arvokkaampaa!
HETA.
mnm
Kultainen ohje arvoitusten, ajatus-umpisolniujen
ja myös jokapäiväisten
ongelmien ratkaisemiseksilkuuluu: hyl­kää
mahdottomuudet!
Tämä ei ehkä ole aina kovinkaan
helppoa. Useinkin sattuu tilanteita, et­tä
ns. mahdoton ratkaisu tuntuu ainoal­ta
kyseeseen tulevalta, ensi näkemältä
tai miettiraältä kuvittelet olevasi täydel­lisessä
umpikujassa, etkä pääse ratkai­suun
tekemättä jotakin jota S)pultakaan
et voi tehdä. Olet mahdottomuuden
edessä. Mutta muista^ silloin: hylkää
mahdottomuudet! Jos jokin asia on
ratkaistavissa ja olet joka puolelta tör­männyt
mahdottomuuden kehään, niin
silloin yksinkertaisesti luovu mahdotto
muuden ajattelemisesta ja ala etsiä u-lospääsyä
jostakin aivan muualta. Saa-tat
tällöin sen löytää hyvinkin helposti.
Esimerkki valaisee asiaa. Olet kai
ainakin lukenut tai mahdollisesti itse
nähnytkin sirkuksessa "mahdottoman"
tempun: elävä nainen suljetaan puiseen
arkkuun, niin että pää ja jalat näk3rvät
koko ajan, taikuri tarttuu sahaan ja sa­haa
arkun ja"Bamalla siis myös arkussa
olleen naisen kahtia, i .Yärmemmaksi
vakuudeksi arkun osat vedetään eril­leen
toisistaan ja naisen jalat ja pää
ovat köko' ajan näkyvissä; Onko nai^
nett todellakin katkaistu? j Onko hän;
kuollut? Mutta ei —sehän on mah­dotonta.
Luovu kokonaan miettimästä,
miten nainen voidaan sahata poikki ja
liittää jälleen yhteen—- sellaista ei voi
tehdä. Täytyy pila jokin muu ratkaisu.
Hylkää siis mahdottomuudet ja ala et­siä
sitä. Ratkaisu voidaan lausua kol­mella
sanalla, mutta älä ole liian ute­lias!
Lukemalla eteenpäin löydät sen
vaivattomasti, mutta pysähdy ensin,
nosta katseesi lehdestä, punnitse, mieti,
harkitse, mahdoton ratkaisu ei käy, etsi
se mahdollinen!
Arvoituksen ratkaisu^ kuuluu: naisia
on kaksi.- Molemmat ovat notkeustai-teilijoita,
jotka voivat vaivattomasti tai­vuttaa
itsensä vyötäi^ltä aivan kaksin­kerroin.
Näytännön alussa toinen nai­sista
on suorana puuarkussa, mutta eräi­den
kuulutusten ja muiden toimitusten
aikana, joiden kuluessa yleisön huomio
vedetään hetkeksi pois arkusta, tämä
nainen kääntää itsensä kaksinkerroin,
niin että hänen jalkansa melkein ovat
hänen päänsä alla. Jo valmiiksi arkun
jalkopäässä kaksinkerroin ollut nainen
asettaa puolestaan jalkansa näkyviin
arkun jalkarei'istä-ja niin jää molem­pien
naisten väliin kyllin tilaa taiku­rin"
sahalle.
— Pienessä Andorran vapaavaltiossa
lopetettiin jokin aika sitten valtion ai­noan
vankilan toiminta, kun siellä oU
vain yksi vanki, eräs lääkäri. Hän toi­mi
myöskin vangirnvartijana, piti hal­lussaan
vankilan avaimia ja toimi vie-railijain
oppaana. Tästä lähden tul­laan
vangit sijoittamaan täyshoitoloj-hin..
Kun valtion asirickmden elinkei-noilun
kuuluuc salakuljetus^ joutuu heis­tä
joka aini^-i^^
taan.l,'-^' ^.. -^l,„.•./•'
nHn vaik'et joiskaan kahvia,
et sittenkään saisi armoa.
lm
i .'Mi
i
t I
>
2
I
i1
Pes
tuissa
100 n
on tui
jana.
Auf
jotka
Jim E
Shirle
dat
^,000
Thom
tvksei
Da
vien c
Tiliä,
piäka
voitti
JU(
liän i;
juostf
mihir
hoinv
ja sa
keske
Eg
perui
bouri
sena
jaa.
syydi
Jai
kolmj
läkin
ji Kc
hain
aikaii
saavi
Ml
tä El
Jeikk
joskc
noihi
Lo
Tshe
Jiymj
pailu
kaus
loppi
Jokai
.Saksi
Rl
tari
Kosi
sun
Olav
iunt
Hart
jasta
U
Bi
Engl
J08-
:Engl
kyn.
heitt
karii