Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 25, 1948

              LV;
I
Kirj, DONALD SWANSON
AyfIlNUT 2,500 mailin
- -V-^, päähän l^ntoosta ohjaamaan sar-
Jan. dofoimentaansia filmejä J . Arthur
lUnkin juuri perustetulle yhtiölle, Gau-mont
British Africa (Pty) Ltdrlle. En-simmäfnen
fcuvatpitiollanim^^
ca- Achievementy joka: käsrttelisi_ Etelä-.
Afrikan - fcuparivyöhykkeen kasvua, ja
sen löytöä y..I9p2; . 3en löysi mainittu­na
vuonna, .WUnäm ,XI)plier-jiiminen mi-,
neraalierietMJäir^ . V
mitiulle kylän, sellaisen kylän, missä
asuitte nuorena ollessanne", sanoin hä­nelle.
"Haluan sellaisen kylän, jossa
asumukset on rakennettu savesta ja ih­misten
pitäisi olla puettuna aivan sa­malla
tavalla kuin he olivat silloin, nuo­ruutenne
päivinä. Jokainen kyläläi­nen
näyttelee filmissäni." ,
Pääilikkö suostui ehdotukseeni heti
Ja kolmen viikon perästä .kylä oli val-tai
että he eivät olisi kunnollisia nai­sia
tuli paikalle määrättynä aikana, mutta monsa olivat puetut, antoivat he vaimoii-hänen
hiuksensa, jotka edellisiä koht^uk- leen selkäsaunan ja sanoivat ihmisten
sia filmatessa plivat yie^ä pitkät, olivat filmiä katsellessaan kuulevan heitä liian
nyt poissa. Hiukset oli ajeltu parta- köyhiksi pukeutuakseen kunnollisesti,
veitsellä päätä myöten.
"Minun anoppini halusi, että hiuk­seni
täytyy lyhentää", sanoi hän. ?*Se
on mieidän tapamme, enkä minä saa vas­tustaa."
Tottelevaisuus onkin erikoinen piirre
näiden alkuasukasnaisten-elämässä ja
tavoissa. Filmaamisen ensi päivinä me
kehoitimme naisia luopumaan euroop­palaisista
vaateriekaleistaan ja esiinty-
"Mutta eihän siinä ole mitään hävet­tävää,
jos naisenne pukeutuvat samalla
tavalla kuin ennenkin sukupolvien
ajan", protestoin minä.
Tämä tuntui vaikuttavan päällikköön.
"Mitä B'wana sanoi, on aivan totta.
Minä puhun väelleni . . . "
Päällikön lauseen keslceytti.eräs viek-n?
is. Se tuli maksamaan 4 puntaa ja.
Voidaksemmefilmata jutun alun, tär-, jonkin verran savukkeita!
^ Alkuasukkaitten ohjaaminen eloku­vassa
oli ensin vaikeaa.-.Mutta ihmeel­lisen
pian' he perehtyivät tehtäväänsä.
Tulin vakuutetuksi, että turmeltumaton
afrikkalainen alkuasukas ei ole vain
määnyksinkertaisissasarongeissa jalan.* näköinen mies, joka kuiskasi jo-nevaatteissa,
mikä oli välttämätöntä, jos
filmille aiottiin saada> sen historiallinen
leima. Mutta eräänä aamuna ei ainoa­takaan
henkilöä, saapunut filmau^ai-
Tcalle.. Meiim päällikön luo ja kys3rin:
"Missä ovat ne ihmiset, jotka näyt­telivät
eilen ? Hehän lupasivat olla pai-kaUa
samaan aikaan tänäiä4munär; ^ >\'
*^01en; pahoillani, ' B'i*ana (herrä) ^
mrj. -aV^BO: TARTA!LJ4k
. vitsiininer v. 1902 maUisen.alkuasukas-
. kylän ^asukfoline.en.: Me ikuljimine,. ai-,
, kxiasukastulkM -mi^anamine $atoja ipai-
. .leja. i €tsie?i vsppiyaa psdkkaa. pohjois-,.
.. • Rhodesiassa. ,JLppi4ta%tulimme^kuasu-^
: ka^lin^ö;;;5iKapiji^ ^vaan myöskin syn-
- maan ky^än, . ^ ^ - . • nynnäinen näyttelijä. Hänen ainoa; heik-
J^ällikkö .Kaptjlm^ :koutensa näkyi olevan epäselvä 1 ^ uskaUa tulla'', sanoi
- avnHas vnrie§;;;-Toisiiiaan. lähimmässä; sensä. ajasta Ja f flmaamisen pitkäaikai-, päällikkö. "Eilen -he olivat puettuina
r-kaupp^assakäydessäänliän'^^ niinkuin heidän-äitinsä olivat ennen „ai-kayhyt:^
«l<dmyissa;jäuh^^ ^ 4?i}mattavi^ Joukossa, oll-.e^^ U-
;;.täwänp^Jpni^lBei^.^,:.. /nuori nainen. Jota, rtarvittiitt.vielävkah- tanai- kun-.lieidän .^miehensä saapuivat
- ^^^^finä kstosusfe-^teidä^ Hän: -töistään, ja näkivät nKUen ieidän vai-.
/ ja:.näyt^ät.^tttteritRmfi^^.Jannen. malliin,4^,tan ha^:
k^fioä^iäipi^tiJN^pp^ kaun0r«tsas-
•v-^t^är:^^^-^;^--^ -v-: .''r^:
: Oii:^elia44^^ökm^Ji^ -kuulmsine
- paä^cmiäio^b^ if. nätä/i-hevöslaji^^^^
: GakaäMfclilnynnlaakan^ - . . .
. ; j
; hy^äTat^etra^ tei^ä^Jä^naisia, jnuttä k y l ^ 5w^aa,Jw? ö W € ! ? n me.elimme:. . . -
. - leimiapoika
'- d e n - m ä a f l m a n r p a i ^ a i u a Tatsastoj.ina. > kaaP^fsateessa.. \\ .
. Torphtonit*keiTOa'^^1cä&^ koolla katsomassa ravi-kiIpaili^
ä^j0B39a:Oli vähän Suoxnen tuntua, mutta siellä
: talonisannafelöiäirät-karvalakin korvia rny öten-pääfaänr
. sä^ kun :läj^ti^V^t-Jäxven>^^ tehdylle radalle oriinsa
, kanssä;iitääM. seö^ .jbtiiivat herrat .'silkkipytty"
. päässä^akeltaiset^ätoiskäha^sildc^ ohjak- ..-Me uskomme nyt^ttahämme
sissa. Oiihan-seriLonieate
. kuitävai;^,*ril^ huimaa ^avikk6}emme-vnjoimn;mim^hu
- ^ v a u h t i a l ^ - J J i k a i r S i ^ välkkyvät kuilankeltaisma. ; - ^
rVaan,:^«TOn^^^^ •Meusk(mmewmkoHtmrt^^ .
„ .pelfen^lEb^^ > -
: numercxm..,. ; \
Tänään,.vMmeinkhtf meidän päHtemme päällä paistaa
aurinko;.
Jos iefUenne Joimitiäja-sallii;.kitjoittakaä.
lekteenne näin: - . .
•sen vHnitarhöikin,
tain imllikön korvaan. Päällikkö kään­tyi
puoleeni.
. "Jos^'B 'waj5a tarjoaisi heille rahaa.,..
. Palkasta siis oli kysymys. . Ryh-d3dmine
heti järjestämään-palkkatal^saa,
ja sovittiin siitä, että jokainen mies ja'
nainen, joka esiintyy kameran edessä,
saa., ^pinginvpäiväss^ jä .lapset saavat
3 pennyä. (Sfe nouset, joiden piti pukeu­tua
v. 1902 mallisiin vaatteisiin, saavat
3 shillingin boonuksen... Miehet, jotka
olivat pieksäneet vaimojaan, kun nämä
pukeutuivat vanhalla tavalla, tuntuivat
nyt raluuijhoukuttelemina suostuvan,vai­mojensa,
pukeutumiseen. .
Viiden viikon työn jälkeen me
. dimme kylästä täysin tyytyväisinä ja
Uetoisiiu^'sii&, eitä oiim
riarvoisen työn.
Odotan nyt, miten Kapijimpangaya
asukkaiden. filmaaminen vaikuttaa elo­kuvayleisöön.
. Yhdestä asiasta olen kui­tenkin
varma^ Vanha, päällikkö i ^ i -
jimpangävVarmasti-lSkusuu f ilznistä oman
arvostelunsa,. JHän :taenee'varniastikin
katsomaan »African Achieyement-filmiä,
kun se esitetään hänen, kyläänsä lähinnä
olevassa-dokuvateatterissa.^...- .
MATKA •New Yorkista .San Francis­coon
tehdään lentokoneella noin 15 tun­nissa,
pikajunalla se kestää noin 4 vuo­rokautta.
muistoissa
''.^•^ •^"+ w»+ ^ikäa^myöskääft-ylenkaisakö thetdän paimentemme täi
Näi&n nuorthnme, näihin lapsnmme . - -
fneliwtammeyme'lu6tamf^
sia kÄyttMleet^xiäitä^
lussaah^ n ^ he .vadn^hevostöi^tekeigain^ näyttivät
paljGÖr miaditavö^^ Kuntoko jöuklojie.sitten laski.
keajäänsälalasäass^ .
paahan, näytti silta,-ettei suna^nul^^^ kyLmme, kaupunkejamme ja tektaita^^^
vaan.hevopten-täytyy vh5^ate^;2^^ ' / j
puolelle, mutta viime h e t k e t rivi jakautui kahtia ja
alkoi kiertää aitauksen viertä kauniissa kaaressa takai­sin.
Ulkona kentäUä^se näytös olisi vieläjnahtavampi,
sisällä se täytyy supistaa liian pieneen tilaan eikäanna
täyttä tilaisuiitta miehille eikä hevosille taitonäyttee-seen.
Mutta kaunista se oli sellaisenakin. '
Palkiimot eri ratsastuslajeissa sekä pokaalit vilja-kuninkaille
jaettiin siellä. Maailman vehnäkunin-kaaksi
tuli Mr. Sidney John Allsop, Red Deerista,
Albertasta. Hän oli itse paikalla vastaanottamassa
palkintonsa. Kaksi muuta.palkintoa meni myös:AI-bertaan,
mutta henkilöiden poissaollessa Albertan
maatalousministeri otti toimittaakseen palkinnot pe­rille.
•
Paljon^sicdla näkemistä,-suuren maan,tuotteita
eri piiomtai . K u i i i k a Vjdtava,olisikaan;tazi» ^ „. ' . -
I. sinoin,j<»,niaa,laitettaisi^ .j^jaut^^km^em^^
^ järj^telinän^aia^ ' ^
mainioita tuliflcsda, vidkktcCiJmda^ -
Piaanvilj<^1yateaiVtr^iiikörl»>immaTla tasodla. Jäsano-.
haanhan sitä joiskus-tulevanyUt^ .
^ n . v a i J L i i ^ joissakin toisissa^maissa kärsitään nälkää. .
ELLEN. f-
^jä voitte iriaitnta veri- jdhikiviff öistämme sodan
aikana ja sen jälkeen.
Voitte ehkä kirjoittaa rivin tai pari meidän
naisistamme, äideistämme —
heidän kasvonsa ovat, vielä suolan peittämät
kyyneleistä, joita he vuodattivat taistelujen jälkeen.
Voi.'te Jtirjoittaa meidän taiteestamme, tanssistamme,
musiikistamme ja.tabtelulauluistämme.
Kertokaa naurustamme, joka sekaantuu työn
ponnistuksen äkkmtMn.
Sambaa mitä te näette meidän samissamme, sanokaa,
mitä me itse emme vielä voi lausua
vuousataisen ikävöinnin, jälkeen ^ unelmamme on
nyt toteutunut. - / • ,
MMT/EDÄM^m
Me* demme.nytkotinutcymite'haUitsijoita; mu^
(ymia suunnitelmiamnie; omaa Jtohtidoämme. '.
Ja lopuksi kirjoitiaitaantmUmsäs^^ /
Joet virtaava^ ja,tuuUt puhaltavat, ,
vaikka minkälaiset pedot:jako ulvovat tffi eivät.
Rarinai^iä sififsteti -vesien .
keskellä ruusuisen maan,
ja suloisten; lämpimäin- kesien :
aurinko suo arfftauitäan -i-^. r^r'-
näen Mäntän, arkea myös " : ;
. Vihreän n^uynikpn nukassa
poiväpperho käy'lepäämän, \
kunnes sen jälleen kukassa
pihanurmella:''tanssivan nään .
elon arkena en tanssia vois.
iMonnon ihanuus, kukat^ perhot nuo
rai^^auden mun sieluuni saa.
Varjonkin lapsonen hetkiseks* tuo
surunsa voi unhoittaa .. . ^
kun suurinta on luonnon työ.
Päivä kun iltaan vierähtää
ja hämärässä on maa,
kun kohta taas yö yllättää,
valot vaipuvat vuorien taa . . .
mun siclussan jälleen on yö.
Kun aamulla taasen ruskoittaa,
uuden hurmion sieluni saa.
Valkopilvet taivaalla ratsastaa
ja kirkkautta täynnä on maa . . .
taas onnesta syömeni lyö.
SäUy onni ja toiveet sielussa n,
suo terveeksi suonteni vyön.
Täytä kohtalo, kauniit unelman-suo
suorsttaq eloni työn —.
olla apuna ystävien . . .
H. D. M.
LAUANTAINA, JOULUKUUN 25 P:NÄ,- 1948 'SIVU 3 ..- .*.