Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 31, 1938

              1938 LAVAXTAIXA, JOULUKUrX 31 rAl\\^„\Ä Sivu 11
«jnnmiiiiinniiniiiiiinnnniiuiiaiiiuuiHuaiiiuiiiiiiiDinuHinQ»
I Suurennuslasin takaa 1 A «ittUKUuuauiifliii d sokedsti rdkdstu KIIKARI iiiiiiiiniiiiiiHHiit*»
Kööpenhaminalainen teurastaja
^R^asmussen ei; ollut koskaan ajatellut,
että hänestä tulisi- joskus tohtori,
mutta niin hänelle sittenkin kävi;
Hän näet teki viime kesänä jpnkln-laisen
opintomatkan. Amerikaan ja
tutustui siellä erilaisiin laitoksiin,
m.m. ravintoainetutkimusläitokBeen,
missä tanskalainen teurastaja esitel­tiin
medisterinakkaramestarina» Kos­ka
professorit ja ylioppilaat olivat
varsin kiinnostuneita näkemään, mi­ten
tätä tanskalaista herkkua val­mistettiin^
he pyysivät hra Rasmusse-jiia
valmistamaan parisen kiloa me-distermakkaraa.
Tarpeelliset aineet
hankittiin ja;Rasmussen valmisti ko­konaista
80 kg. makkaraa, jota ame-rikalaiset
ahmivat, mielihyvin. Räs-mussen
matkusti sitten kotiin ja
unohti vkoko- jutun. Äskettäin hän
kuitenkin sai kirjeen amerikaläisilta
ystäviltään^ ja siinä ilmoitettiin hä­nelle,
että, hänet oli nimitetty medis-termakkaravalmistuksen
kunniatoh­toriksi.
Yleensä sanotaan, että kissaUa pn
yhdeksän elämää. Ja kissa onkin mo­nissa
kpkeissa ösoittautunuf sitkeä-henkisei^
i» New Yorl^ eräs nai­nen,
jonka sylikissa sairastui keuh-kpkuumeeseen,
päätti lopettaa ystä­vänsä-
kärsimykset autokaasulla. Hän
pani keuhkokuumetta sairastavan
kissan koriui ja vei auto vajaan sekä
asetti siellä; kahden auton väliin ja
pani kumpaisenkin auton käyntiin,
niin että ne puhalsivat hiilimonoksii-dikaasun
suoraan -kissan koriin. Var­muuden
vuoksi hän pani vielä auto-vajan
ovet tiukasti kiinni, niin että
vaja täyttyi kaasulla. Puolen tun­nin
kuiuttua hän meni tirkistde^
maan kaasun täjltämään vajaan ja
ihmeekseen huomasi, että kissa näh­tävästi
Voi paljon paremmin. Hän
meni vidä pois ja palasi toisen puolen
tunnin kuluttua ja aukaisi autovajan
oven siinä varmassa käsityksessä, että
kissa nyt varmaankin oli kuollut.
Mutta hänen ihmeekseen kissa tuli
ulos autövajasta täysin parantuneena
keuhkokuumeestaan ja voi^nyt kai­kin
pupiin erittäin hyvin.
Ohikulkijat näkivät viime syys­kesänä
erään tanskalaisen talonpo­jan
sdsovan pellonpjassa ja hakkaa-
'^'an tpista käsivarttaan nokkoisillä.
Käsivarsi oK aivan täynnä suuria rak­koja.
Kun häneltä^ kysyttiin, miksi
hän teki niin, hän vastasi: "Se on
hyvä reumatismin lääke." Kun roh­jettiin
esittää epäilyksiä tuon paran-nuskeinon
ihmeellisten vaikutusten
suhteen, talonpoika vakuutti, että
nokkoset oVat paras apu luuvaloon ja
kaikenlaiseen reumatismiin. Aina
kun jäseniä alkaa kolottaa/talonpoika
vitsoo itseään nokkosilla, ja parin
vuorokauden kuluttua kivut häviä­vät.
Hänen isoisänsä oli jo aikoi­naan
neuvonnut hänelle tuon keinon,
niin että se on vanha ja koeteltu.
T^RÄS amerikkalainen professori,
joka toimii Rivercrestin psykolo­gisen
laboratorion johtajana, on otta­nut
sydämenasiakseen selvittää, mift-kälaiset
t\'töt sopivat avioliittoon ja
minkälaisista, tulee hyviä aviovaimo­ja.
Selostamme seuraavassa hänen
mielipiteitään.
Ensi silmäyksellä rakastumiilen
tyttöön^ joka ori' elämäniloa niin»
täynnä, ettei tiedä, mihin "eläväi­syytensä"
piilottaisi, voi koitua vaa­ralliseksi,
jos nimittäin tämä äkkiä
leimahtava rakkaus johtaa avioliit­toon.
Tietenkin! oh^ olemassa poik­keuksia,
niutta tavallisesti tulee, näis­tä
suin päin solmituista a\äoIiitoista
myrskyisempiä kuin vähemmän ro­manttisista
avdoliitPista.
Rakkausavioliitot eivät ole niin^
kään tavallisia, kuin-luullaan. Eiiem^
män kuin puolet ax^ioliitoista ;aiaail-massa-
järjestävät vidä^ nykyaikana^
kin vanhemmat; Rakfcauddle ei näis­sä
järjestetyissä' avioliitoissa anneta
mitään äänivaltaa.
Napoleonin ja^ Marie Louisen avio­liitto
oK (laskelmien tulos. >fapoleon
tahtoi avipliitollaan vahvistaa poliit­tisia
suhteitaaii. Pieni korpraali itse
sanoi kerran: "Prinsessat eivät solmi
rakkausavioliittoja. Hehän ovat vain
poliittista kauppatavaraa." Mutta
vähän toisin kävi. Kun Napoleon
näki ensimmäisen kerran tulevan
puolisonsa, ihastui hän niin silmit­tömästi,
että tahtoi muuttaa koko
suunnitellun hääohjdman ja mennä
naimisiin paikalla. Hän pii rakastu­nut
ensi silmäyksellä. Ranskan Mar­garetan
ja Navarran kuninkaan avio­liitto,
oli myös järkiavioliitto, mutta
"siitä ei tullut onnellista. Kerrotaan,
että Margaretalla myöhemmällä iäl­lään
oli hameen sisäpuolella taskut,
jpissa hän säilytti rakastajjensa bal­samoituja
sydämiä.
Mutta minkälaista on sitten rak­kaus
ensi silmäyksellä?
Ne, jotka näin tulisesti ja suin pain
rakastuvat, tosi asiassa vain ihas­tuvat
sillä hetkellä heille täydellisesti
vieraaseen olentoon. He ihastuvat
nimeen, nenän somaan kohoamiseen
johonkin herttaiseen puhevikaan tai
johonkin muuhun pikkuseikkaan ja
tuntdtten ylipursuavaisuus estää hei­tä
näkemästä sellaisia puolia, joihin
he järkevästi ajatellen eivät ollenkaan
ihastuisi.
Suujimpana vaarana tässä äkkiä
rakastumisessa on se, että hyökkäyk­sen
tekevä puoli osoittaa sillä, ettei
hän pysty hallitsemaan tunne-elä­määnsä,
Häneltä puuttuu tasapai­noa,
joka on hyvin tarpeellinen avio­liiton
purtta ohjatessa elämän myrs-kyisellä
merellä.
\'iisas professori jättää hetkeksi
nämä tuhansia vuosia tunnetut tosi­asiat
ja siirtyy käsittelemään asian
tieteellistä puolta. Hän puhuu kilpi­rauhasesta
, joka on naiselle nuoruu­dessa
auttaja, mutta jnyöheramäliä
iällä turniion tuoja. Tämä rauhanen
säännöstelee elämän tahdin ihmisessä
ja on useimmiten ollut hätäisen avio­liiton
aiheuttaja. Vanhat roomalaiset
—erosivat vaimosta, jonka kaula ei
hieman laajentunut kuherruskuukau­den
aikana.
Nykyaikainen ^'elävä" tyttö, joka
on joka seuran sielu ja joka jaksaa
huvitella aamuun väsymättä, saa
kiittää tästä kestävyydestään ja elä­mänhalustaan
kilpirauhasta^ joka on
hieman liian toimelias, toimeliaampi,
kuin sen pitäisi olla. Kilpirauhasen
yhtoimeliaisuus tekee ihon kauniiksi,
tukan hohtavaksi, antaa kimmeltä­vän
kosteat silmät ja luo ruumiiseen
täydelliset viivat. Kun kilpirauhanen
on ylikiihoittunut, on ihminen sätei­levän
älykäs ja reipas.
Plutarkos on kuvaillut meille Kleo­patran
suloja. Hänen kuvauksestaan
voimme päätellä, että Kleopatran
kilpnauhanen oli ns. "ylikiihPittu-nut.";'
v;,:
"Hänen tPddlinen kauneutensa ei
ollut niin sanomaton, etteikö yhtä
kauniita naisia olisi ollut. Ei liioin
voida sanoa, että jokainen olisi end
silmäyksellä hurmaantunut hänet
nähtyään, mutta hänen henkilölli­syytensä
oli vastustamaton, kun jou­tui
hähen lähelleen tai joutui elä­mään
yhdessä hän ep kanssaan. Hä­nen
keskustelutaitonsa oli lumoava,
hänen liikkeensä ja liikehtimisensä
suloista. Oli ihanaa kuulla hänen
ääntänsäkin. Hän saattoi aänenvi-vahduksillaan
täydellisesti lumota
miehen."
Kaksi roomalaista diktaattoria jou­tui
Kleopatran pauloihin. Mutta sii­nä
iässii, jolloin nainen on parhaim­millaan,
alkoi Kleopatran kauneus
jo häipyä.
Kun kilpirauhanen näin joutuu
useiin vuoden työskentelemään yli­paineella,
väsyy se ja ennen niin
"•elävän" tytön elämänhalu haihtuu
samassa suhteessa.
Siitä johtuukin, että miehet, jotka
ovat menneet naimisihi tämänkaltai­sen
liiallista elämänhalua pursuaN^an
tytön kanssa, huomaavat jo parin
vuoden kuluttua pettyneensä. Se
reipas ja säteilevä elämäntoveri, jon­ka
seurassa he otaksuivat saavansa
viettää lopun ikäärisä, muuttuukin
^ päivä päivältä, väsyy ja tylsistyy,
jne. He menivät naimisiin aivan toi­sen
henkilön: kanssa kuin sen, joka
heidän kodissaan nyt emäntänä toi­mii!.-
Mutta Pietetään, että tämänkal­tainen
ylikiihPittunUt eläv^ tyttö ei
olekaan kilpirauhasen uhri. Sitten­kin
on hän huono avioliittotoveri,
^illä hän etsii aina vaihtelua; Kilpi­rauhanen,
siihen vielä paktäksemme,
aikaansaa vastuuntunnon puutteen,
turhan nauramisen, ajatuksen no­pean
juoksuuT-midialan nopean vaih­doksen,
yhtä hyvin äärimmäisen
kiihkon kuin äärimmäisen alakuloi­suuden.
Dickensin puoliso Catharine Ho-garthon
eräs esimerkki naisesta, joka
elämänhaluisesta tytöstä muuttui
tylsäksi ja välinpitämättömäksi nai­seksi
Hänen kilpirauhasensa oli lai­mentunut
toiminnassaan, ennen kuin
hän oli täyttänyt edes kolmeakym­mentä
vuotta. Dickens kuvaa häntä
seuraavasti:
in
"Ja nyt, hyvä herra, hengittäkää syvään. Haluan nähdä öfenko
saanut napit neulotuksi niin että pitävät!"
'Hän putoaa jokaiseen veneeseen
tai jokaisesta veneestä, johon astum­me.
Hän naarmuttaa säärensä, saa
haavoja jalkoihinsa, hänen jalkansa
sattuvat aina johonkin ja hän saa
miltei mistä tahansa mustelmia."
Ennen kuin avioliitosta tulee on­nellinen,
on miehen ja vaimon tul­tava
yhä enemmän toistensa kaltai­seksi.
Mutta liian "däyäiset" tytöt
eivät, murhedlista kyllä, pysty seu­raamaan
miehensä kehitystä. Mies
tuntee eräänä päivänä, että hän on
yksinään. Hänen vaimonsa ei ole
voinut pysyä mukana.
Sitten on vielä huomattava, että
sellaiset henkilöt, jotka nopeasti ra­kastuvat)
voivat nopeasti myÖs ra­kastua
uudelleen. Mutta sillä ker­taa
toiseen henkilöön. Äkillinen ra­kastuminen
on usein sen merkki, et­tä
ihmisen alitajunnassa piilee voi-mia,
jotka suinkaan eivät tasapainoa
lisää. Myös ovat nämä tyypit mus­tasukkaisia.
Mustasukkaisuus voi
syttyä yhfäkkiä, kun heidän tunne-elämänsä
rakkaudessa kuohahtaa.
He kompastuvat yhä uudelleen elä­män
polulla. ;
Eräät luulevatj että rakkaus voit­taa
kaiken. Mutta historia ja tiede
sanovat päätään puistaen: ei. Puh­taat
rakkausavioliitot ovat saaneet
avioerojen luvun nousemaan, sano­taan
mitä tahansa. Useat järjellä
järjestetyistä avioliitoista voivat-alus­sa
näyttää rakkaudettomilta, mutta
useiinmissa tapauksissa ovat ne kes­tävämpiä'kuin
hätäiset rakkausavio-liitPt.
Eräät ihniiset rakastuvat itse
rakkauteen. Viisainta kai silloin oU-
- si;^d()ttaatoddl^ siihen asti, kunnes
todella rakastuu ja menhä naimisiin
vasta jonkun vanhemman ja koke­neemman
henkilön annettua neuvo-ja,
lopettaa tämä viisas amerikkalai­nen
professori. -