Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 10, 1941

              T rruuR]
Efltiften stiomMnen kirjailijaper-
^ lastenltoitaja oli tehnyt oikean
dän piti nojautua paljon enempi o-mieti
aivojensa itsenäiseen luoviiskv-j^
a^on, pa"f^^s'^^'^*^ ^yyn* otnaan mtetiskelyynsä ja o-j.
p• - .r.j• ioi -i:t^t ainjrafn it^tfap. rviktsierieo iak^ir joKjuai.n Kkau inkma akohtaisesti f^ht>Miine}i ^TX.^.X^I.^
paljon lirjoja kulloinkin tarvitsee, se
rHpputt paljon kirjoittamisen laadus­ta
tai aiheesta.
Eräs pukeutumisalan asiantuntija
tekemiinsä elämänha-vaitUoiMn.
Suurenmoisen henkisen
työn he suorittivatkin, apukeinojen-sq
niukkuudesta huolimatta. He lu­kivat
Mqnakasti myös toistensa teok-gHer,
aloittaa pukeutumisen jdkorisr^. sia ja sinkosivat toisiaan vastaan sil-idun
historiaa käsittelevän laajan loin tällöin syytöksen "kirjallisesta
faglanmkicUscn teoksensa seuraavin varkaudesta".
nmn: Nykyaikaisillä kirjailijoilla on toi-
"Kirjoittaessani näitä sanoja, pn senluantoisei vaikeudet kuin noUla
vasemmalla puolella^ käden varhaisempien aikfijen kirjoittajilla,
villa, kahdeksan puista laatik- Nykyaikaisten kirjaäijain vaikeuk-
, jotka on peitetty punaisdlakan- sista puhui ranskalainen; kirjailija
Mmpassant erään v, 1888, ilmesty­neen,
novellinsa johdannossa. Hän
oli fnaajlmantnaineefi saavuttanut,.
BoUywoodin jUnUnäyttdijöideti ei
enää tarvitse ''kärsiä taUeensa takia'*.
Tämän hetken huippuunsa kehit­tynyt
maskecraustaito on pelastanut
heidät kaikilta niiltä ruumiillisilta ja
henkisiltä kärsimyksiltä, joiden koh­teeksi
ennen vanfiaan fUmin palve­lukseen
antautuneet näyttelijät jou­tuivat,
varsinkin ne; joiden tehtäviin
kuuluin erikoisten karaktääriosien e-sittäminen.
Näin väittää HoUywoo-din
tunnetuin make-up'in erikoistun-maan
kasvoilleen niiden entisen il­meen
ja ääriviivat.
Tämä sama vaikutus voidaan tällä
hetkellä saavuttaa, joskaan ei aivan
tuskattomasti, niin kuitenkin seitse-tnänkymmentäviisi
prosenttia pie-tiemmin
kivuin. Nykyisillä maskee-rausmenettelytavtlilla
ja -tuntemuk­sella
voidaan saavuttaa pdkäliä var-jostus-
tekniikaU^kin samanlaisia tU'
loksia, joten kaikki kasvojen venyt"
tömiset ja vääntämiset, joita Chaney
aikanaan sai kokea, ovat suuresti vä"
Jokaisessa näistä laatikoista
kahdeksastasadasta tuhanteen
ja jokaiseen korttiin on kir-ettu-
sttppea sisältösdosfus josta- ranskalaisen kirjallisuuden eritiomai-kina^
iai kirjasarjmM,.Jos^a^..se^^ ci^ni^tZ^k^l^^
pukeutumis-ja koristelu- ja kertopsta parhaimpia. Nykyaikai­sen
kirjoittajan vaikeuksista hän sa-_
tija,MaxFactor.
Siinä määrin on:edistytty niin sa- ItetUyneet.
nottujenoptillisten harhojen aikaan- Paul Munin ja useiden tnuiden
saamiseksi pelkällä maskeerauksella, "Hyvän Maan" pääosissa esiintynet"
että jilinin kauheimmatkaan paim- den näyttelijöiden maskeeraus todis-jaiskttvat
£ivät tuota määän vaikeuk- t^ taitavaa ja sukkelaa make-up*
sia esittäjUleen — suuri edistysaskd tekniikkaa, joskin näissä maskee»
siitä ajasta, joUoin-^kuoleinaton Lon rauksissa oli pääliuomio pikemminkin
symystä."
Hm siis oli teostansa kokoonpan-saan-
tarvitmut kirjoja enemmän
'.fupli tusinaa.
Hendrick Van Loon alottaa **Ame-mmisen
teoksensa kahdennen-luvim
seuraavilla' lauseilla:
not:
tt 'Itse asiassa kirjoittajan täytyy ol­la
hyvin mieletön, hyvin rohkea, hy­vin
jtdkea, tai hyvin typerä kirjoit­taakseen
mitään nykyolkoina. Niin
monien ja monenlaisten mestareiden
riOäyttelijä, joka aikanaan sai, esit­täessään
kammottavia osiaan, kärsiä
ioddlisia ruumiillisia kipuja.
Eräs Lon Chaney n aikaisista make-up-
tuntijoista kertoo, että Cttatieyn,
esittäessään vanhaa kiinalaista **Mr,
Wu"-nimisessä ^filmissä, oli pakko
kestää kauheita ruumiillisia tuskia
känrtitetty tmn sanotun henkisen käf"
simisen välttämiseen kuin ruumiyii-sen.
Tässä filmissä oli välttämätöntä,
että esittäjien hiukset oli ajdtu pit­kälti
pääladta oikeaan kiinalaiseen
tapaan. Aikaisemmin olisi tällaises­sa
tapauksessa hiukset todella ajettu,
ja epäilemättä, olkoonpa vain kysy-—
"Ramkdaiset (ja millä en tähän jälkeen, sellaisten monipiiolisten ne- i:/„,:x „„i,„;,,^„^^^^^ u::»^^ . . . » • ^ -t.
n / . A;,^ L;... .:r.,.--.:.,..-\._7 J*tmia volmutettaesso. Hänen pUi e- myksessa sdlamenkm paikka kum
kauan
historian kirjoittamista varten,
okoilkaamme, ystäväni', niin he
oivat,-'kokoilkaamme ja 784:stä-stä
kirjasta tehkäämme 785:s
11." .
h vaikkakaan, sanoo Van Loon,
esimerkiksi Amerikan historian
'joittaminen voi olla pelkkää ko-ssä
vidä ole voinut kirjottaa rojen jälkeen, mitä jää tehtäväksi sel-
• kirjaa viittaamatta tuohon laista, jota jo ei ole ennen tehty, mitä
kan kansan omituiseen viisau- voi sanoa, jota ei ole jo ennen sanot-
"yjoka näyttää inhimillistyttävän tu. Kuka niistä voi kerskata
en mitä se koskettaa), raniskalai- kirjoittaneensa yhtään sivua tai
sitten antoivat meille, re- lausetta, jota ei melkein kirjaimelleen
samalla tavalla kirjoitettuna löytyi­si
jostakin? Kun me, jotka olemme
niin kyllästetyt ranskalaisilla kirjoi­tuksilla,
että koko ruumiimme tuntuu
olevan lauseparsien avulla muodos­tettu,
otamme käteemme kirjan, niin
löydämmekö me milloinkaan riviä­kään
tai ajatusta, joka ei olisi entuu-ua,
niin kuitenkin yleisen peri- destäan tuttu, tai josta meillä ei olisi
m vuoksi on hyvä tietää,, mitä ainakin jo ollut jonkunlainen ennak-pvrit
ovat kirjoittaneet. Sen vuok- kotajunta."
0 liän lukeneensa kaikki ylei- Hänen mielestään kirjoittaminen
f tunnetut teokset, mitä Arne- on vaikeaa, kirjailijalle, joka pyrkii
historiasta on julkaistu parin- sanomaan jotakin, jota ei jo ennen ole
''fnenen vuoden ajalla. Samalla on sanottu. Sellaista kirjailijaa vainoaa
kirjoittanut lukuisia teoksia täi- ajatus, että "kaikki kukat on jo en-
"^ta. nen painuttu" . . . hänen loydettä-
^ykyaikaisUla kirjoittajilla ei siis väkseen ei ole jäänyt mitään,
puutetta ainehistosta eikä aikai- Lukijoiden vaatimuksista kirjoitti
pain, kirjoittajain teosten tarjoa- Maupassanot samojen fnietdmäinsä
"^opetuksista sekä muotoon että yhteydessä:
ön nähden. Heidän käytettä- "Lukija, joka haluaa kirjan tyy-o''^
at ihmiskunnan historian äyttävän ainoastaan hänen oman
1 karttuneet mittaamattomat midensä luontaisia taipumuksia, vaa-
'^rteet ja parhaimmat kirjaili- ^ « y e//ä kirjoittajan tulee palvella en-
^dduomtikset. Tätä etuisuutta nenkaikkea hänen makuaan; ja hän
muinaisen Kreikan älykkäil- poikkeuksetta sanoo erinomaiseksi tai
»^inchikkailla kirjailijoiUa. Hei-
*" — jotka miellyttävät hänen mielikuvi-
• . iustaan, olkoonpa se ihanteellinen,
, . ''^"^'^t virkamiehet tässä irstas, huolimaton, surumielinen, u-lujassa
ndmoiva, tai realistinen.
"Lyhyesti sanoen, yleisö muodos­tuu
lukuisista ryhmistä, jotka huuta-
^\h]is^.^ -• - kirjadijoiUe:
sittää vanhaa kiinalaista, jonka kas- Hollywood, tä/tän kiirastuleen joutu-vot
olivat niin laihat, että niitä ei neet näyttelijät eivät olisi middlään
näyttäneet itseään sellaisina jokapäi­väisessä
dämässään muille ihmisille,
ennenkuin hiukset olisivat kasvaneet
ennalleen. Tämä olisi ollut tuin sa­nottua
"henkistä kärsimystä".
Tämän vaikean kysymyksen rat­kaisi
vihdoin Max Factor, joka val­misti
kumisella päänalialla varustet­tuja
peruukkeja, jotka imeytyivät
tiukasti päätä myöten ja joita oli
hdppo käsitellä.
saitaan surkastuneita poskipäitjä — Kaikesta päättäen olemme siis si-mutta
siitä huolimatta, jotta vaiku- muuttaneet ajan, jolloin pullollinen
tus olisi täydeUinen, täytyi väkival- tomaattisosetta riitti jossakin Custe-taisesti
kiristää lujalla nauftalla näyt- fin "Last Standissä" tai muussa sen
telijän kasvoja, niin että ne vääntyi^ tapaisessa filmissä innokkaasti kuole­vat
muodottomiksi. tekevän näyttelijäryknientin sy-
Tämä toimenpide oli kuitenkin fiiin dänvereksi tai jolloin silmäimme e-tuskaUinen
taitelijalle, ettei liän ky- dcssä valkokankaalla ankarasti kär-ennyt
kestätnään sitä kuin muutaman sivä tiäyttdijä toddlisuudessakin
minuutin kerrallaan. Otetta oli helli- kärsii. Make-up-taiteilija on rasvo"
tettävä aina hetken päästä, jotta purkkeineen ja lukemattomine nok-näyttelijä
sai välillä edes hetkeksi le- keline keksintöineen astunut etuti-peittänyt
enää kuin nahka — ja näi­hin
aikoihin Chaney oli kuitenkin ver­rattain
verevässä ruumiillisessa kun-ftossa.
Tarpeellinen muodonvaihdos saa»
tiin aikaan osittain maskeerauksen
avulla, mutta pääasiassa kuitenkin
näyttelijän kasvojen väkivaltaisella
muokkaamisella. Musta silkkiliina,
jota hän käytti päänsä ympärillä ko­ko
esityksen ajan, korosti omalta o-puuttaa
tuskallisesti väännettyjä
kasvojaan. Kun tämän filmin valo­kuvaus
oli loppunut, kesti useita päi­viä,
ennenkuin Chaney kykeni saa-lalle
auttamaan luonnenäyttdijäii,
säästämään hänet turhilta kivuilta.
M. LORANT.
Kaksisataa vuotta sitten
hyvin kirjoitetuksi' teosta tai lukuja, helmikuun 13 p:nä 1741, alkoi ilmes-
^ täytyy niiden tehdä mel-
'"«rlua ennenkuin voi eroittaa.
ään ilmestyy Amerikassa yli 6,000
magazinea. Niitä ilmest3ry maan jo­kaisessa
valtiossa. Magazine-julk^-
suista on tullut suuri osa maan kir-j^
p>ainoteollisuuden ja julkaisutoi­minnan
alalla.
Ottamatta lukuun sanomalehdis­sä
näkyvät istuvan pa-nyt
sentään, että jos l'^"'^'""^^^3^'^ten todistukset
JJ?"^ ^esottäinuksista pi^
P ^ s a , että oikeus täytyisi
Siioin '^'.^P^utuisivattoisistaan.
« '''Ukkoherrankaan tarvit-r:
hän pääse iHistä
Mxm 7^^'^3^stä eroon",
kuuluu kirkkoherra olevan
lapualaisia, jotta ihmekös
^'»^n — Sosialidemok--
Muste-Maalari. ..
*Lo/tduttakaa minua.'
'Huvittakaa minua.'
'Kosketdkaa tunteitani.'
'Saattakaa minut surulliseksi.'
'Saattakaa minut haavelliseksi.'
'Naurattakaa minua.'
'Saattakaa min^t värisemään.'
'Itkettäkää minua'
.saJ^iriamicUe: 'Luo jotain kcu- U,.kun^ ^ ' ' ^ ^ ^ ^ ' ^ n
mstc.smmvom kuin par/uUlen voU. mmstuta n»tonn U>«U, p»uU,r>mtaan
oman luonteesi mukaisesti.
tyä Amerikan ensimmamen magazi-ne-
julkaisu Philadelphiassa. Nyky-
Mutta kuitenkin, vaikka tuntuukin
siltä kuin kaikki olisi jo sanottu lu­kemattomia
kertoja aikoja sitten . . .
kuitenkin voi kärsivällisen ja sitkeän töä, ei ole ollut muuta kasvatuksellis-ponnistelun
avulla nähdä jotakin jota ta voimaa, joka niin suuressa määrin
muut eivät ole näJineet — päättdi olisi vaikuttanut Amerikan ajatus-tuo
ranskalainen kirjailimestari, an- kannan muodostamiseen vuosik)rm-taen
itsenäisyyteen pyrkiville kirjoit- menien ajalla kuin magazine-julkai-iajiUe
seuraavan ohjeen: sut. Ne ovat tuoneet "Amerikan kan-
"Vähäisimpäänkin esineeseen sisäl-. san elämään ajanvietettä ja opetusta.
tyy jotakin tuntematonta. Löytä- MflJoonat niit^ lukevat. Magazinen
käämme se. Kuvataksemme leimua- kautta on jokainen suurempi kysy-r
van tulen, tai puun lakeudella, niei- roys tuotu Amerikan-kansan eteen.
Ennen Amerikan vallankumousta
tuotiin nousun välttämättömyys kuu-kau^
määriä esille Isaiali Thomasin
Royal American Magazinessa v. -
il (n*
3 ?>iJV
^ ,1
tr- S-A
>• -s
m
UM
y
m,
- toista tulta.' KAS.