1941-05-10-09 |
Previous | 9 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Lennellessään tällä tuntemattomalla
seudulla retkikunta löysi suuren
laakson, jossa oli 60,000 asukasta,
jotka ilmeisesti eivät olleet koskaan
nähneet x^lkoihoista miestä.
National GeograpHIc Ma^ziiren
maaliskuun numerossa Än^ibold
\^jai5ia toimeenpannaan ykeösä sille sairaaloille.. Loput hän jakoi
'maikissamaissa. Vain JapanissajÄ- 7«4:Ile onnelliselle voi Tie- _
jenkaa Yhdysvalloissa ja^Erlgla^^^ ^ ScotiM ^aVd^ iski kyrttensä k i f m ^ : : : ^ ' ^ ^ _
=3 ne ovat kielletyt. iTidysv^loissa: herttuaan, joka sai maksaa 500 pun- tut'asukka^r
tiaisten toimeenpano oliv sallittu na« sakon. läi« rikkomisesta. Ei '^"^ tervehtivät heiteeurov
. . auttanut Sir Johnin selityskään, etteivät
kyseessävollbet mitkään arpajaiset,
vaan^ ainoastaan rahanlainaus
ilman minkäänlaisia sitoumuksiav
R-uitenkin- pidettiiri- selviönä, että
' aikaisemmin ja Wash1ngtomn aikaaia
niillä oli hyvä maine. V. 1776-valtio
järjesti "mannermaiset^ kon^^essiar-pajaiset",
joiden tarkoittikBena oli
hankkia, rahaa .A;merikaw yapaussotiaa
varten. Samaila tavoin^ hankittiin hmtUaol^ lyönyt luj arpa-myöhemmin
varoja useiden-ylidpistlö^ jaistien laiilikuttafmiSeft' puolesta,
jleenn pDeerruustsatammi iseksii Näitt syiitjrfvät Maailman^ kuuluisimmat arpajaiset
Hanvard, Yale y.m; kuuluisat: opin^
ahjot. Sellainenkin mies UuinrBen-jamin
Franklin oli hyvin innostunut
arpajaisaatteeseen valtion tulojen l i sääjänä.
Huippukohta saavutettiiii ISöÖ^
luvulla, heti; sisällissodäil jälkeftri.
Silloin - järjestettiin "suurer Eouisiä-na-
arpajäiset"*', joiHin sekä rikkaitten
että köyhien oli osallistllttäva^i N^'
jatkuivat* vuosittain, mutta niiden'
ovat' Irlantiiii' ns: Stveesptake^arpajäii
setv jotka- vuositlaiii tuottavat vapaavaltion
hyväntekeväisyydelle noin
200 milj^ mk. ja jotka Harvinaista
kyllä, pohjautuvat Englannin kilpa-ajöiMn.
Jjerikit ja englantilaiset ne
näihin sweestäke-arpajaisiih uhraavat
yoösittain suurimmat.summat.
Meksikon ''kunnialliset" arpajaiset
tuottavat' vuosittain kymmeniä mil-järjfötdJfoU
yksityisen yhtlÖ^^^^ joönia dollareita. Noin kuudes osa
sa, joka liikettä hoiti hyvin epäilyttä- .Voitoista, menee sairaaloille, loput
väliä tavalla. Erääriäkiil Vuonna,
kun kokonaistulot olivat'28-milj. dollaria,
sai valtio vain 40,000 Koko
summasta. Se aiheutti' riitaisuuksia
ja syytöksiä ja v. 1893 arpajaiset
kiellettiin kokonaan.
Uhraava;than amerikaläiset" nykyäänkin
dollärimiljöoneja arpajaisiin,
mutta vain ulkomaisiin ja "kiellettyihin".
Laissa sanotaan, että jokainen'
joka kanssaihmiselleen maksusta antaa
"pienemmänkin toiveen" voiton
saamiseen, syyllistyy rikokseen:- Kuitenkin
järjestetään tuhkatiheään kir-
.kollisia ja hyväntekeväiSyysarpajai-muihm
tarkoituksiin. Espanjan *'jou-lii-
arpajaiset'' olivat aikoinaan maailman
suurimmat.
Italia, Saksa, Ranska y.m., kaikkiaan
noin 30- valtiota, hankkii rahoja
itselleen arpajaisilla. Suomessa-kiri
myytiin ennen milloin minkin
maan "etuoikeutettujen kuninkajd-listeri
liiokka-arpajaisten" arpoja,,
mutta nykyään ne ovat arpamarkki-nöiltä
hävinneet. Niihin oli muuten
suhtauduttava varovaisesti, sillä niiden
varjolla harjoitettiin paljon per
tostakin. Ei siten, että asianomaiset
valtiot olisivat olleet huiputtajia.
palkiseen tapaan fcättderaälläi ITe o-livat
hyviä maanviljelijöitä-jai ilmasta
katsottuna heidäh farminsa näyttivät
sie\nitä ja hyvin järJKtetyiltä: Han
jatkaa:
"Mitä enemmän näimme- näitä^ ihmisiä,
jotla olivat' fcaa*äneet suuria-aloja
mietsää, raivanneet: kannot- ja-kivet
maasta ja kasvattaneet sUuria
iltoja käyttämällä vain alkuperäisiä
kivisiä ja puisia työkaluja, sitä
enemmän ihmettelimme heidän yksinkertaista
kulttuuriaan^ Puutarhauksessaan
he osoittivat ymmärtävänsä
kuivauksen ja rapautumisen
estämisen peruskeinot: Huolella teh-djristä
kiviaidoista, jotka ympäröivät
hddän rikkaruohoista vapaita peltojaan,
oli helppi kuvitella, että olimme
Uudessa Englannissa paremminkin?
kuin vnimeisen kivikauden ihmisen
muusta i maailmasta: erillään olevassa
laaksossa."
.asukkaat olirat myös käteviä insinöörejä:
"Vähän matkan päähän retkikuntamme
leiriltä he olivat rakentaneet
riippusillan metsien vahvoista köynnöksistä,
jotka kannattivat kolme jalkaa
leveän halaistuista- tukeista tehdyn
sillan. Näiin 20 ihmisenkin menevän
sillan yli yhdellä kertaa."
Väestön keskuudessa oli: merkkiä
Toivo on kuin vieno iuUienhetiki^
joka pullistaa jo /tiukan purjeita; toi-voftomuus
on myrskyä odott^naa
sytikeyttä, mielessä kaatumisen pet'
• ko.
":Mina teen sen!*^— päätös on ja
puoli tekoa. .
• » •
Velttous on sen.nimi, jota saamme
syyttää monista epäonnistUmisistc,
Ihmceltistä, vai onko se Utmeel-
Iistä, elta löytyy lainkaan ihmisiä^
jotkii eiväi vaiMaisi tulhvaista
niaa olevaiseen ottnecn.
A/f/ä 'Jarkccttnmih' kdivätiiti loy^
dat, sitä kalliimpi se oh,
Syvällhim tUoniUsevä totuus pU-Ice
sananparressa: "Rikas mahaa rikoksensa
rahallal köyhä säkanahäl-l^"
.
Kitulet' ääuiä, moftenlaisiö, tuftnet-ko'
niiden joukosta omasi?
* * *
Taas kUumennetaaif erikoisesti hei"
vettiä joitakin valitiitja varten.
VAIKK.^ RUOTSI ei ole sodassa,
on sota siih«ikin vaikuttanut vakavasti.
Sen kaupankäynti on rajoitettu
pääasiassa kauppaan Saksan
kanssa. Ruotsi lähettää sinne tänä
v-uonna tavaroita lähes $200,000,000
arvosta, mutta tuottaa sieltä tavaraa
uskonnollisesta.ihmissyönnistä, mutta $220,000,000 arvosta, enimmäkseen
suureita osalta he näyttivät rauhalli- vaihtokaupan perustalla. Väkirehun
sia, joissa mitä.än ei Itivatäj mutta vaan jotkut keinottelijat esiintyivät
joissa pelaajille kuitenkin lankeaa
voittoja. Poliisi saattaisi hyvin puuttua
asiaan, mutta se ei sitä tee"! Silloin
joutuisivat monet papit' jä mijut
hengenmiehet linnaan, sillä 80 kaikista
arpajaislakiin kohdistuneista
rikkomuksista ovat kirkkojen ja hyväntekeväisyyslaitosten
tekemiä;
"Englannissa ovat veikkaukset —
vieraissa maissa muka arpajaisten
"etuoikeutettuina toimeenpanijoina".
Ja niihin uhratut varat olivat huk-kaanheitettyjä.
Arpajaisia on .muodossa tai toisessa
järjfötetty kaikkina aikoina. Rooman
keisarikaudella valtio itse huolehti
niistä ja keräsi varoja Caesarien tuhlailevaan
hovielämään. Ruotsi-Suo-riiessa
säädettiin "kuninkaallisia nu-meroarpajaisia"
koskeva laki Kustaa
'III-aikana. Tulot käytettiin teattereiden,
museoiden ja kirjallisuuden
edikärhiseeri.
silta eivätkä he olleet sen huonommassa
asemassa vaikka heiltä puuttuikin
valkoisen miehen "valistus"'.
Belttrtan oli arpajaiitoimistori virkamies.
sieltähän- tUo ideakin on kotoisin —
ja vedonlyönnit" sallittuja; mutta- arpajaisia
ei' moraalisista syistä- saa
järjestää; Kerran Sir JoHn Stevvärl-
Mmr^, Atholin herttua,:, närkästyi
senvuoksi, että englantilaiset vuosittain
tuMasi\^t miljoonejä-pUntia Ir^
^nin ja Ibtiafi rähä-arpaj^lÄifd^ja'
-liän jräätti tehdajöiaEm^ä^äiPlsar&n^
taniiseksi.
; HanÄjt myydä*arfioji;;seflttSedU
ZZrf u£^pLkohta,.on Grönlannm jäl-ta^
kontrolHa^ d= i^m^. ... ^ j^^td^dla^sijalla^nöailman-s«u^^^^
^luutamatsadatUUHatTtt^^eng^^ ^ L ^ ^ ^ 4 läntistä ^pnolisko^
^ a - ^ ^ ^ a l s e t . j^^ ^ itäistä,
ja Uhrasivat, kymtfietie»• ptm- k«tsWtaart' Papuabsr,
h'aliitsee laheiäiir.naapuri; Aiistraalia;:
Tarve ^juinyttaa^
Muiden maanpuölustlistoimenpitei-den
yhteydessä on Englannissa kiinnitetty
suurta huomiota lentokenttien
palosammutukseen. Kaikilla lentokentillä
täytyy luonnollisesti olla pa-lomiehistÖnsä,
silla rauhanäikanäkin
K u i d u i ^ ' " runoilija voi maihinläsku- ja muissa onriettö
jaan Ja arpalippuuni HSttert- jälöäti-
^smitensa onnistuiiyritj^sessäaii-ja-^
Jgovutti miljoöftgn: punt|tä- briitiiäi-i-
Jksinoikeutena; rämäv^itHa^oikfeös-
^-oimassa \ielä tänäkin'päivänä:
Saaren kansa on syvästi ^uskomrol^
*^'ta ja valistunutta. Lukuisista op-
P^toksista mainittakoon kolme kira-n
korkeampaa oppikoulua-ja
500 kristittyä alkeiskoulua sekä
f "muhamettilaista koulua; Kyp-joutui
Englannin haltuun v. 1878,
f ' " ' Turkki vuokrasi sen sille, mut-
^vuodesta 192^seon kuuhimitsuo-
Englannifle:- Sen^ oloja
'^aikana
Vaikka monet laivat^ kiertävät sen
rannikkoa,- sittenkin hyvin vähän
tunnetaan tätä saarta, missä troopillisen
kasvtillisirirdte peittämät vuoret'
kohoavat' smifiin korkeuksiin.
Arne rikan ItiornionhistorialliSen
museon järjestämänä Richard .^rch-
~bold on tehn>t kolme tutkimusmatkaa
Uuden • Guinean sisämaahan nykyaikaisempien
apuneuvojen, joihin
kuului-suu?i- vesitaso, avulla: Kolmannella
ja kaikista viimeisimmällä- •
matkallaan -Ar^ibold järjesti toimi-keskuksensa
syrjäiselle sisämaan jär-mtiuksissa
helposti syttyä tulipaloja,
ja sodassa niiden merkitys on vielä
suurempi, kun vihollinen pyrkii pommittamaan
ja tulittamaan juuri len^.
tokeöttiä-. 5en: ynoksivovatkih palo-miehistöt
mahdollisimman hyvin=har-joitettuja,
ja leiitekentällä on käytettävissä
eriköisennehökasta^palölcaias^
töa. . .
Turkein-v*älirteiStä on- suuri, voi^
makas \'aahtbriiisfcti; jolla' öljy- ja.
bensiinipalbt saadaärt parliaätfeii sammumaan.
Englannissai oij? eshn. uusia
1,300 litrari'vetoisia'ruiskuautoja,.
jotka kehittävät yli 13,000 litraa i l -
mavaahtoa. Tällainen vaahto estää
hapen pää5>:n palavaan-kohtaan ja-tukahduttaa-
tulen, -autossa- on neljä
letkua, joiden avulla-vaahto suunnataan
palaviin kohtiin. Miehistönä on
kuusi miestä; yhdellä-näistä tulenkestävä
puku, joten hän voi letkui-neen
mennä aivan liekkien keskdle.
Nämä tulen kestävät puvut' on
valmistefttJ uudenläfscsta aineesta:
Xeovat keieämpiä kulnasbestipdvut'
ja • Hikkumincff niissä^ on hdixjmpaa:
.Aiiton midiistfetäion ama yksi var^
loia on veUr 11 34? jalfcaa merenpinnan y- tiossa auton Itfdiä;jfä föndlä ori ^^^^
- s u u r e s t i ^ k e M t e t t Ä ^ ^ l e U ; , ^ y ö k y ^
^iamaanviljdj^ovat putoa eteen ja»ilman^ohkaiäuasv^ s^äp?^. ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
'*»paionmallekannäUcc paassm ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
puutteen takia on vähennetty suuresti
karjaa sekä kanoja. Hiilet ja monet
elintarvikkeet- ovat kortilla. Petroo-lituotteista,
puuvillasta, kumista, ku-
• parista, sinkistäj autokumitarpelsta
ja konetyökaluista on puute.
oOö
RA1KENL.AISEN P E L O N T U N " -
TEEN selittää muuan englanlilainenv
hemiolääkäri johtuvan' siitä^ etlä- aivot
toimi\'at liian paljon ja ruumis
liian vähän, vaikkei tätä sääntöä Voida
täydelleen yleistää. Tämän vuoksi
hän on koettanut saadapotilaitäan-rasittamaan
vähemmän^ aivojaan,
mutta enemmän'käsiään'ja jalkojaan'
tekemällä työtä tai urheilemallai Paikallaan
ollessa^ pelon- tiinne: kas\'aav
miltlä tfehdes^ voimakkaita ruumiinliikkeitä
vähenee. - -
NXYTTÄKÄÄ LIERRIÄ
YSTÄVÄLLENNE
puvUn yläosan; pUseröri; päähineeh ja*
rukkaset ja ovat siis nopeasti käsille'
saatavissa:
Paitsi vaahtoruiskuja on jokaisella'
lentokentällä^ tavalliset vesltliiiskut jä-usein
pieni perävaunu sekä ke\yt'
onnettomuusauto, joka ensimmäisenä^
syöksyy matkaan; millein- lentoko^
neen nähdään palavana putoa\'an'
kentän läheisyyteen. Tavallisten ve^
sivarastojen lisäksi on vielä varalla
suuri maanalainen säiliö, joka vetää'
lähemmä 100,000litraa vettä-ja hiekkaa
on myöskin kentällä runsaasti.
Miehiä valittaessa on erikoisesti
pidetty silmällä nopeutta ja voimakkuutta.
Kuten palomiehet yleensäkin,
ovat Kefcin rohkeita ja* rieiivok-^
kaita ja ilmavoimista löytyy kyllä**
riittävästi^ tällaisia^ heftkilöiiä: Hyi
väii' Karjoittiksen avulla ovai*^ miehet'
opphieet seRrityihyäaif paUtiistakiii
tllantdsta:
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 10, 1941 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1941-05-10 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki410510 |
Description
| Title | 1941-05-10-09 |
| OCR text | Lennellessään tällä tuntemattomalla seudulla retkikunta löysi suuren laakson, jossa oli 60,000 asukasta, jotka ilmeisesti eivät olleet koskaan nähneet x^lkoihoista miestä. National GeograpHIc Ma^ziiren maaliskuun numerossa Än^ibold \^jai5ia toimeenpannaan ykeösä sille sairaaloille.. Loput hän jakoi 'maikissamaissa. Vain JapanissajÄ- 7«4:Ile onnelliselle voi Tie- _ jenkaa Yhdysvalloissa ja^Erlgla^^^ ^ ScotiM ^aVd^ iski kyrttensä k i f m ^ : : : ^ ' ^ ^ _ =3 ne ovat kielletyt. iTidysv^loissa: herttuaan, joka sai maksaa 500 pun- tut'asukka^r tiaisten toimeenpano oliv sallittu na« sakon. läi« rikkomisesta. Ei '^"^ tervehtivät heiteeurov . . auttanut Sir Johnin selityskään, etteivät kyseessävollbet mitkään arpajaiset, vaan^ ainoastaan rahanlainaus ilman minkäänlaisia sitoumuksiav R-uitenkin- pidettiiri- selviönä, että ' aikaisemmin ja Wash1ngtomn aikaaia niillä oli hyvä maine. V. 1776-valtio järjesti "mannermaiset^ kon^^essiar-pajaiset", joiden tarkoittikBena oli hankkia, rahaa .A;merikaw yapaussotiaa varten. Samaila tavoin^ hankittiin hmtUaol^ lyönyt luj arpa-myöhemmin varoja useiden-ylidpistlö^ jaistien laiilikuttafmiSeft' puolesta, jleenn pDeerruustsatammi iseksii Näitt syiitjrfvät Maailman^ kuuluisimmat arpajaiset Hanvard, Yale y.m; kuuluisat: opin^ ahjot. Sellainenkin mies UuinrBen-jamin Franklin oli hyvin innostunut arpajaisaatteeseen valtion tulojen l i sääjänä. Huippukohta saavutettiiii ISöÖ^ luvulla, heti; sisällissodäil jälkeftri. Silloin - järjestettiin "suurer Eouisiä-na- arpajäiset"*', joiHin sekä rikkaitten että köyhien oli osallistllttäva^i N^' jatkuivat* vuosittain, mutta niiden' ovat' Irlantiiii' ns: Stveesptake^arpajäii setv jotka- vuositlaiii tuottavat vapaavaltion hyväntekeväisyydelle noin 200 milj^ mk. ja jotka Harvinaista kyllä, pohjautuvat Englannin kilpa-ajöiMn. Jjerikit ja englantilaiset ne näihin sweestäke-arpajaisiih uhraavat yoösittain suurimmat.summat. Meksikon ''kunnialliset" arpajaiset tuottavat' vuosittain kymmeniä mil-järjfötdJfoU yksityisen yhtlÖ^^^^ joönia dollareita. Noin kuudes osa sa, joka liikettä hoiti hyvin epäilyttä- .Voitoista, menee sairaaloille, loput väliä tavalla. Erääriäkiil Vuonna, kun kokonaistulot olivat'28-milj. dollaria, sai valtio vain 40,000 Koko summasta. Se aiheutti' riitaisuuksia ja syytöksiä ja v. 1893 arpajaiset kiellettiin kokonaan. Uhraava;than amerikaläiset" nykyäänkin dollärimiljöoneja arpajaisiin, mutta vain ulkomaisiin ja "kiellettyihin". Laissa sanotaan, että jokainen' joka kanssaihmiselleen maksusta antaa "pienemmänkin toiveen" voiton saamiseen, syyllistyy rikokseen:- Kuitenkin järjestetään tuhkatiheään kir- .kollisia ja hyväntekeväiSyysarpajai-muihm tarkoituksiin. Espanjan *'jou-lii- arpajaiset'' olivat aikoinaan maailman suurimmat. Italia, Saksa, Ranska y.m., kaikkiaan noin 30- valtiota, hankkii rahoja itselleen arpajaisilla. Suomessa-kiri myytiin ennen milloin minkin maan "etuoikeutettujen kuninkajd-listeri liiokka-arpajaisten" arpoja,, mutta nykyään ne ovat arpamarkki-nöiltä hävinneet. Niihin oli muuten suhtauduttava varovaisesti, sillä niiden varjolla harjoitettiin paljon per tostakin. Ei siten, että asianomaiset valtiot olisivat olleet huiputtajia. palkiseen tapaan fcättderaälläi ITe o-livat hyviä maanviljelijöitä-jai ilmasta katsottuna heidäh farminsa näyttivät sie\nitä ja hyvin järJKtetyiltä: Han jatkaa: "Mitä enemmän näimme- näitä^ ihmisiä, jotla olivat' fcaa*äneet suuria-aloja mietsää, raivanneet: kannot- ja-kivet maasta ja kasvattaneet sUuria iltoja käyttämällä vain alkuperäisiä kivisiä ja puisia työkaluja, sitä enemmän ihmettelimme heidän yksinkertaista kulttuuriaan^ Puutarhauksessaan he osoittivat ymmärtävänsä kuivauksen ja rapautumisen estämisen peruskeinot: Huolella teh-djristä kiviaidoista, jotka ympäröivät hddän rikkaruohoista vapaita peltojaan, oli helppi kuvitella, että olimme Uudessa Englannissa paremminkin? kuin vnimeisen kivikauden ihmisen muusta i maailmasta: erillään olevassa laaksossa." .asukkaat olirat myös käteviä insinöörejä: "Vähän matkan päähän retkikuntamme leiriltä he olivat rakentaneet riippusillan metsien vahvoista köynnöksistä, jotka kannattivat kolme jalkaa leveän halaistuista- tukeista tehdyn sillan. Näiin 20 ihmisenkin menevän sillan yli yhdellä kertaa." Väestön keskuudessa oli: merkkiä Toivo on kuin vieno iuUienhetiki^ joka pullistaa jo /tiukan purjeita; toi-voftomuus on myrskyä odott^naa sytikeyttä, mielessä kaatumisen pet' • ko. ":Mina teen sen!*^— päätös on ja puoli tekoa. . • » • Velttous on sen.nimi, jota saamme syyttää monista epäonnistUmisistc, Ihmceltistä, vai onko se Utmeel- Iistä, elta löytyy lainkaan ihmisiä^ jotkii eiväi vaiMaisi tulhvaista niaa olevaiseen ottnecn. A/f/ä 'Jarkccttnmih' kdivätiiti loy^ dat, sitä kalliimpi se oh, Syvällhim tUoniUsevä totuus pU-Ice sananparressa: "Rikas mahaa rikoksensa rahallal köyhä säkanahäl-l^" . Kitulet' ääuiä, moftenlaisiö, tuftnet-ko' niiden joukosta omasi? * * * Taas kUumennetaaif erikoisesti hei" vettiä joitakin valitiitja varten. VAIKK.^ RUOTSI ei ole sodassa, on sota siih«ikin vaikuttanut vakavasti. Sen kaupankäynti on rajoitettu pääasiassa kauppaan Saksan kanssa. Ruotsi lähettää sinne tänä v-uonna tavaroita lähes $200,000,000 arvosta, mutta tuottaa sieltä tavaraa uskonnollisesta.ihmissyönnistä, mutta $220,000,000 arvosta, enimmäkseen suureita osalta he näyttivät rauhalli- vaihtokaupan perustalla. Väkirehun sia, joissa mitä.än ei Itivatäj mutta vaan jotkut keinottelijat esiintyivät joissa pelaajille kuitenkin lankeaa voittoja. Poliisi saattaisi hyvin puuttua asiaan, mutta se ei sitä tee"! Silloin joutuisivat monet papit' jä mijut hengenmiehet linnaan, sillä 80 kaikista arpajaislakiin kohdistuneista rikkomuksista ovat kirkkojen ja hyväntekeväisyyslaitosten tekemiä; "Englannissa ovat veikkaukset — vieraissa maissa muka arpajaisten "etuoikeutettuina toimeenpanijoina". Ja niihin uhratut varat olivat huk-kaanheitettyjä. Arpajaisia on .muodossa tai toisessa järjfötetty kaikkina aikoina. Rooman keisarikaudella valtio itse huolehti niistä ja keräsi varoja Caesarien tuhlailevaan hovielämään. Ruotsi-Suo-riiessa säädettiin "kuninkaallisia nu-meroarpajaisia" koskeva laki Kustaa 'III-aikana. Tulot käytettiin teattereiden, museoiden ja kirjallisuuden edikärhiseeri. silta eivätkä he olleet sen huonommassa asemassa vaikka heiltä puuttuikin valkoisen miehen "valistus"'. Belttrtan oli arpajaiitoimistori virkamies. sieltähän- tUo ideakin on kotoisin — ja vedonlyönnit" sallittuja; mutta- arpajaisia ei' moraalisista syistä- saa järjestää; Kerran Sir JoHn Stevvärl- Mmr^, Atholin herttua,:, närkästyi senvuoksi, että englantilaiset vuosittain tuMasi\^t miljoonejä-pUntia Ir^ ^nin ja Ibtiafi rähä-arpaj^lÄifd^ja' -liän jräätti tehdajöiaEm^ä^äiPlsar&n^ taniiseksi. ; HanÄjt myydä*arfioji;;seflttSedU ZZrf u£^pLkohta,.on Grönlannm jäl-ta^ kontrolHa^ d= i^m^. ... ^ j^^td^dla^sijalla^nöailman-s«u^^^^ ^luutamatsadatUUHatTtt^^eng^^ ^ L ^ ^ ^ 4 läntistä ^pnolisko^ ^ a - ^ ^ ^ a l s e t . j^^ ^ itäistä, ja Uhrasivat, kymtfietie»• ptm- k«tsWtaart' Papuabsr, h'aliitsee laheiäiir.naapuri; Aiistraalia;: Tarve ^juinyttaa^ Muiden maanpuölustlistoimenpitei-den yhteydessä on Englannissa kiinnitetty suurta huomiota lentokenttien palosammutukseen. Kaikilla lentokentillä täytyy luonnollisesti olla pa-lomiehistÖnsä, silla rauhanäikanäkin K u i d u i ^ ' " runoilija voi maihinläsku- ja muissa onriettö jaan Ja arpalippuuni HSttert- jälöäti- ^smitensa onnistuiiyritj^sessäaii-ja-^ Jgovutti miljoöftgn: punt|tä- briitiiäi-i- Jksinoikeutena; rämäv^itHa^oikfeös- ^-oimassa \ielä tänäkin'päivänä: Saaren kansa on syvästi ^uskomrol^ *^'ta ja valistunutta. Lukuisista op- P^toksista mainittakoon kolme kira-n korkeampaa oppikoulua-ja 500 kristittyä alkeiskoulua sekä f "muhamettilaista koulua; Kyp-joutui Englannin haltuun v. 1878, f ' " ' Turkki vuokrasi sen sille, mut- ^vuodesta 192^seon kuuhimitsuo- Englannifle:- Sen^ oloja '^aikana Vaikka monet laivat^ kiertävät sen rannikkoa,- sittenkin hyvin vähän tunnetaan tätä saarta, missä troopillisen kasvtillisirirdte peittämät vuoret' kohoavat' smifiin korkeuksiin. Arne rikan ItiornionhistorialliSen museon järjestämänä Richard .^rch- ~bold on tehn>t kolme tutkimusmatkaa Uuden • Guinean sisämaahan nykyaikaisempien apuneuvojen, joihin kuului-suu?i- vesitaso, avulla: Kolmannella ja kaikista viimeisimmällä- • matkallaan -Ar^ibold järjesti toimi-keskuksensa syrjäiselle sisämaan jär-mtiuksissa helposti syttyä tulipaloja, ja sodassa niiden merkitys on vielä suurempi, kun vihollinen pyrkii pommittamaan ja tulittamaan juuri len^. tokeöttiä-. 5en: ynoksivovatkih palo-miehistöt mahdollisimman hyvin=har-joitettuja, ja leiitekentällä on käytettävissä eriköisennehökasta^palölcaias^ töa. . . Turkein-v*älirteiStä on- suuri, voi^ makas \'aahtbriiisfcti; jolla' öljy- ja. bensiinipalbt saadaärt parliaätfeii sammumaan. Englannissai oij? eshn. uusia 1,300 litrari'vetoisia'ruiskuautoja,. jotka kehittävät yli 13,000 litraa i l - mavaahtoa. Tällainen vaahto estää hapen pää5>:n palavaan-kohtaan ja-tukahduttaa- tulen, -autossa- on neljä letkua, joiden avulla-vaahto suunnataan palaviin kohtiin. Miehistönä on kuusi miestä; yhdellä-näistä tulenkestävä puku, joten hän voi letkui-neen mennä aivan liekkien keskdle. Nämä tulen kestävät puvut' on valmistefttJ uudenläfscsta aineesta: Xeovat keieämpiä kulnasbestipdvut' ja • Hikkumincff niissä^ on hdixjmpaa: .Aiiton midiistfetäion ama yksi var^ loia on veUr 11 34? jalfcaa merenpinnan y- tiossa auton Itfdiä;jfä föndlä ori ^^^^ - s u u r e s t i ^ k e M t e t t Ä ^ ^ l e U ; , ^ y ö k y ^ ^iamaanviljdj^ovat putoa eteen ja»ilman^ohkaiäuasv^ s^äp?^. ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ '*»paionmallekannäUcc paassm ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ puutteen takia on vähennetty suuresti karjaa sekä kanoja. Hiilet ja monet elintarvikkeet- ovat kortilla. Petroo-lituotteista, puuvillasta, kumista, ku- • parista, sinkistäj autokumitarpelsta ja konetyökaluista on puute. oOö RA1KENL.AISEN P E L O N T U N " - TEEN selittää muuan englanlilainenv hemiolääkäri johtuvan' siitä^ etlä- aivot toimi\'at liian paljon ja ruumis liian vähän, vaikkei tätä sääntöä Voida täydelleen yleistää. Tämän vuoksi hän on koettanut saadapotilaitäan-rasittamaan vähemmän^ aivojaan, mutta enemmän'käsiään'ja jalkojaan' tekemällä työtä tai urheilemallai Paikallaan ollessa^ pelon- tiinne: kas\'aav miltlä tfehdes^ voimakkaita ruumiinliikkeitä vähenee. - - NXYTTÄKÄÄ LIERRIÄ YSTÄVÄLLENNE puvUn yläosan; pUseröri; päähineeh ja* rukkaset ja ovat siis nopeasti käsille' saatavissa: Paitsi vaahtoruiskuja on jokaisella' lentokentällä^ tavalliset vesltliiiskut jä-usein pieni perävaunu sekä ke\yt' onnettomuusauto, joka ensimmäisenä^ syöksyy matkaan; millein- lentoko^ neen nähdään palavana putoa\'an' kentän läheisyyteen. Tavallisten ve^ sivarastojen lisäksi on vielä varalla suuri maanalainen säiliö, joka vetää' lähemmä 100,000litraa vettä-ja hiekkaa on myöskin kentällä runsaasti. Miehiä valittaessa on erikoisesti pidetty silmällä nopeutta ja voimakkuutta. Kuten palomiehet yleensäkin, ovat Kefcin rohkeita ja* rieiivok-^ kaita ja ilmavoimista löytyy kyllä** riittävästi^ tällaisia^ heftkilöiiä: Hyi väii' Karjoittiksen avulla ovai*^ miehet' opphieet seRrityihyäaif paUtiistakiii tllantdsta: |
Tags
Comments
Post a Comment for 1941-05-10-09
