Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 22, 1949

              KATHERINE
Etevä taiteilija, edistyksellinen ihminen
tustamaan, vaan auttoi tyttöä näytteli­jän
uralle lähtiessä. Hän alkoi opis­kella
laulua ja tanssia, viimemainittua
Michael Mordkinin venäläisessä bale­tissa.
Ensimmäisen suuren osansa teat­terissa
hän hylkäsi kesken harjoitusten.
Sama toistui vielä pari kertaa, m^tta
Kun elokuvamainpksessa nähdään
Katherine H ^ b u r n i n nimi, min amerik­kalaisiin
standarttielo^iyiin oikeutetulla
ennakkoluulolla-suhtautuva kriitillihen-kin
kansalainen lähtee katsomaan K a -
therine-filmiä. Katherine Hepburn; ei
tehoa niinkään amerikkalaista glamouria
ja pin up-tyttöjä ihaileviin jä jäijittele- hänen maineensa vain nousi ja pian elo-viin
nilkkasukkatyttöihin^ vaan hän löy- kuva keksi hänet ja hän filmasi R K O -
lää ihailijansa kehittyneestä j a älyk- yhtiössä, työskennellen kuitenkin edel-käästä
katsojasta. : . ^ leen teatterissa. Schubert-teatterissa
Miksi? hän löi itsensä täj^elli^sti lävitse " S k a n -
Keskipitkä, hyvin hoikka ja persoo- daalihäät'--nimisessä komediassa ja kun
nallisesti kaunis Katherine oh myös per- siitä tehtiin elokuvasovitus, i u l i K a -
soonaUinen ja älykäs näyttelijätär. Hän- therinesta eräs valkokankaah suosituim-tä
ei ole pyistytty hollywowlilaistutta- ^ p?a taite^^^ Hän jatkoi työskente-maan,
hänen omintakeisuuttaan ei ole ^yp^ sekä .teatterissa että elokuvassa
saatu karsituksi filmitähtien sarjaleipo- suurella menestyksellä ja v. 1944 hän
mossa. Eikä hän suostu esiintymään-.
kään aivan ala-arvoisissa, tyhjänpäiväi­sissä
elokuvissa.' Useita kertoja on K a ­therine
Hepburn jo teatterissa oHessaan
hyljännyt osansa 5enyiiöksi, <;ttei hän
ole päässyt ohjaajan kanssa yksfa^
syyteen osastaan tai sen t u l j ^ i n i i a ^ . -
Errnnielis3^et eivät ole jöätitoee^^^^^ häntä huc^enakatsoniaairdämää^^a^^
oikuttelusta^ vaan häh ci'c^e taht<mut anin. silmin J a sijäitautumaanreheUi^^
taipua tusinataiteiluned^sä. ihmisiin. Catherine -Hepbum on ^tai-
Katherine Hepbjira kUuluu.:yaite teilijaiiransa aikana tjustelliit taiteilijan
tustavansa Wall Streetin mielipideter-roria.
rKim surullisenkuuluisa ''Epä­amerikkalaista
toimintaa" tutkiva Tho-mas^
Rankin^omitea lähti ^tsästysret-kelle
Höllywoodiin erotdlakseen-vuohet
laihpaistar eli saadakseen mustalle lis­talle
kaikki x^apaamieliset jä demokraat­tiset
taiteilijat, nousi "katherinie Hep­burn
pelottomasti puolustamaan niitä
vapaan Ihöusen oikeuksia, jotka takaa­vat
mm. ajatuksenvapauden. Moraali­sen
suuttumuksensa hän ilmaisi taitei­lijatovereilleen
pitämässään puheessa,
jossa hän m.m. laiisui:
tajia *'puhdistetaanV riistetään työ*
lausiltä heidän vaivoin hankkimansa
oikeudet järjestyä ja neuvotella pai*
loistaan. Kaulusköyhälistön <Ht
pakko hyV'äksyä aii«i~ alhaisenipi
elintaso inflation ja kasvavan työt*
myyden johdosta. Tämä on niiden
suuhnitelma, jotka haluavat hajöit*
taa voimamme ja johtaa meidät so«
dan tielle.» ^^^^^^^^^^^ _ >^
Puheensa lopussa hän huudahtaa:
"Mitä minuun tulee, en halua rie*
kalettakaan mr. T^omasih aarteista!"
Katherine ,Hepburnin suun ^kautta
"Hyökkäys työläbiä, kirjailijoi- puhui "toisen Amerikan ääni?, senÄme^
ta, taiteilijoita j a tiedemiehiä yas- rikan, joka on Henry \ValIacen, Howard
taan on käynnissä rintamilla. SH- Fastin ja monien muiden edistykseliis-lä\'
älin kun kirjailijoita j a kasvat- ten ihmisten .Amerikka. ~ - I - n e n .
ine ja sen ommäisuus
[oitt! elokuvayhtiö Metro Ooldm-n
Mayerin kanssa sopimuksen, joka salli-hänen
jatkaa työtään myös teatterissa.
Jos Katherine Hepburn on näytteli­jättärenä
älykäs javomihtäkeinen, niin
on hän sitä myöskin ihmisenä. - Vapaa-;
mielinen ja, edistyksellinen koti auttoi
J
amerikkalaiseen sukuun. Hänen isän­sä
on tunnettu kirurgi j a hänen äitinsä
taisteli aikoinaan innokkaasti naisten
äänioikeuden puolesta sekä puolsi tar-m
o k k a asti sjmtyväisyyssäänriöstelyä.
Katherinen tähtäimessä oli aluksi tiede­naisen
ura j4'häh-opi$kelivpsykol(%iaä
mutta loppujen lopiiksi taide voitti tie­teen
. Eikä perhe ryhtynyt, häntä vas-
, henkistä madaltamista j a yhdenmukais­tamista
\^taan. Hän on Rooseveltin
Amerikan kansalainen, joka kunnioittaa
O esihistorialliselta ajasta saakka on
ihmisten mieliä askarruttanut ky*
symys: mitä on ayne, mistä on syntynyt
tämä rnaaihnan kukkeus, minkälaisien
luonnonlakien alainen on sen kdiitys,
jne. -Vielä aivan läheisenä aikana oli­vat
tiedemiehet yksimielisiä siitä, että
kalkki aine x)n kokoonpantu pienen pie­nistä
hiukkasista, nitnkutsutuista atoo-meista.
(Kreikkalainen sana, tarkoit­taa
jakamatonta.) Kreikkalainen filo-soofi
Demokritos on atoomiopin perus­taja,
esittäen sen 400 vuotta ennen
demokraattisia ja edistyksellisiä aattei- ajanlaskunime alkua. Mutta vasta vuon-ta,
eikä vain kimnioita, hän imyös tais­telee
niiden F>Uolesta. Häntä on sa­nottu
jc^a kommunistiksikin. Vaikka"
tämä ei^ pitäisikään kirjaimellisesti paik­kaansa,
On hän teoillaan osoittanut vas-na
1904 englantilainen tiediemies J. >
Thomson kehitti teorian, että vaikkakin
atopmi on pienin osa, johon jokin mää­rätty
alkuaine voidaan jakaa, sen muut­tamatta
alkuperäistä ominaisuuttaan,
pungin rannassa yritin tuloksettomasti IdlpaiUa i i i n - ^ ruumiinemm^ ^ ja jääl^dyttäneet vatsamme
nissa jättiläiskilpikönilien kanssa. Sillä hai ajoi minut
äkkiä laivalle. Se oli edellisellä viilrolla lounastanut
suihinsa erään itäiialaiseh oikean jalan ja todennäköi­sesti
pitänjrt sitä herkkuna^ joka pani sen odottelemaan
lisää sellaista. Hait ovat'hjrvin harvinaisia V^imeres-sä,
mutta tekeyät sinnekin vierailuja silloin tällö^
Kuten sanottu uiinihett Välimeressä on sen^nurja-puoli:..
• • r
Uskollisin seuralaisemme oli kurinko. Vain kerran
— se tapahtui Izominssä^Tcntisessä Smjnrnassa — unoh­ti
se meidät muutamaksi timniksi. Silloinkin pilven
myötävaikutuksiella.- Yleensä se vaivasi meitä faäikäi-lemättomästii
Vertasin iisein itseäni paistettiiun peru­naan,
joka-on säästöHekin ^ kuumaamassa pannussa.
Joskus suorastaan vihasin-atirinköa. ,
niin kuitenkin tämä ätoomi osa oh vuo«
rostaan kokoonpantu melkein käsittä­mättömän
pieaistäy positiivisella <§eka
negatiivisellä sähköllä ladatuista, niih-kutsutuista
proton jä dectron hiuk­kasista.
Protööneja 6n artöomissa" vain
yksii jonka ympäri k i e r t o etektrooiut
äärettöomllä libpeudella. -Kuhkin alku­aineen
ominaisuudentnäärää-se^ kuinka
monta relektroonihiäkkasta kiertää pro^
toonia, ieli-sähkösydäntä. Oh olemassa
^ i n niin monta erilaista atoomia, kuin
on alkuaineitakin. 'Nykyään on tiedos­sa
93 alkuainetta, joten siis .kaikki luke­mattomat
maailman muut erilaatuiset
aineet ovat näiden alkuaineiden atoo-mien
erilaatuisia yhdistelmiä. Vesi esim.
on tulos kahden vety- ja yhden hiili-happoatoomin
yhdistymisestä. Kun nä­mä
atoomit erotetaan toisistaan, lakkaa
siis vesi olemasta vetenä ja muuttuu
näiksi kahdeksi alkuaineeksi.
Yleensä näiden protoonien ja elektroo-hien
sähkömagneettinen tasapaino on
sellainen, että ne pysyrät jatkuvasti
Alkuasukkaat x>livat jo ammoin havainneet konstin
pukeutua kevyesti.- Se tiukka villavyö, joka käärit­tiin
vatsan ympäri ei ollut keikaruuden eikä muodin
seuraus. Se oli yksinkertainen ja riittävä suojaamaan yhdessä,' atoomissänsa.' Mutta on ole-arkaa
vatsaa; yhtä välttämätön kuin päivällislepo kes- -^ässa älkiiämeita/kutenesim: radium,
kipäivän toimettomina hetkinä, jolloin aurinko on jossa protoonien sähkömagnetismi vähi-yksinvaltias...
- - telien heikkenee, joten osa elektrooneja
, Toinen heikko kohta on pää. Minusta « mikään ole pääsee irtautumaan atoomikausä.Ir-surullisempaa
kuin paljastaa päänsä auringon paah- täutuessaah ne synnyttävät ääret
-teelle.-
Valkoinen kesäiakkini oli vähin erin muuttanut vä­hiään
yhteisymmärryksessä laivan savun ja värin
vkanssa. Tämä antoi minulle; aiheen ostaa Aleksandri­assa
pienen f etsin. Se merkitsi viiden shilfingin me­noa,
Kimminä sitteh yritin uudessa jiihla-asussani.
Keskipäivällä, j o l l o i n se o l i m e l k e i n Zenitissä s i n i - - punainen f etsi päässäni lähtea kaupungille^ sain ystä-sellä
taivaankuvalla j a paahtoi suoraan meihin, sen väliseltä egyptiläiseltä varoituksen," etten esiintyisi
säteeet olivat k u i n pistäviä neuloja. K a n s i p e l l i t s u l a t - ' ~,^^:^~.c«
tivat jalkoja läpi kengän pohjien. Me juoksimme kuin
sunnuntaivetelehtijät löytääksemme suojaa auringon
tappavilta säteiltä. Aleksandriassa olimme yli viiden­kymmenen
C. asteen kuumuudessa.
Silloin konehuoneenmiehet saivat kulkea kiirastu­len
läpi. Sen he voivat lukea'plussakseen viimeisessä
tilinteossa. Lämpö nöiisi joskus **kuopassa", laivamme
maassa punaisessa päähiaeessäni. Hän väitti, että sel­lainen
menettely oli^oukutteleva keino hankkia puu­kon
isku selkäänsä. "Kristityn koiran*' päässä nähdä
sellainen päähine on Allahin häpäisemistä. Olin epär
tietoinen kumpaa tehdä, loukata Allahia vai ottaa puu­kon
isku selkäänsä, minä ^odotin kärsivällisesti iltaan.
Ateenassa ja Pireuksessa ihmiset katselivat hieman
vihaisesti lakkiani, ja kun eräs kapakoitsija vihdoin
konehuoneessa ( l a i v a o l i rakennettu jäänsärkijäksi) kieltäytyi palvislemasta, a l i s t u i n kohtalooni. Pesin e n -
aina seitsemäähkymmeneen! Meri oli öljykirkas ja
ilma värisi kqunmudessä. Ajatukset "laahustivat*' a i ­voissamme
. k u i n miiutaHäise^^ Hedelmättö-inien
ajatusten i»äbi^ääränä kangasteli kylniä juoma ja
jääkappale...
Vesi o l i keitettävä, laivailla vierailevan punataudin
vuoksi. Käytännöliiseiti katsoen k a i k k i oUvatjärjes-
^ksessään sairaita, nmtta^^rm^ merta_kaUpallisiUa asioiUa. Kesän värit c^vatvgil-
°iin. L ^ i l i m n i e s ^ ruoasta. V a s - join-ruskea j a r v a r i m u l t a i p o l t t a v a n ajan v ä r i t Vasta
ja j r o r o t e m ^ ^ k m ^ ^ ^^^pthna^^ IMvari j ä v a e l s i n ^ a l a n p i l f en
u amaa. , : ^^^^^^^^^^^ ' > pphjpisj-Sisiliari iraritiikkdä:tuli sade; j a ' m u u t t i luonnon
^kulkb ^VihTeys avasi sylinsä auringolle,-
j « k a muuttuiI^mpöäksijäh^^ ja v ä r i t äl|^öi-vät
l o i s t a a e l ä r c ^ a ^ olemas-:
säolo oU saavuttanut t ^ r i c ^ ^ : ; '
t i s en l a k k i n i , j o k a ennen o l i o l l u t valkoinen. Onnis­t
u i n k i n siinä n i i n , että. siitä t uU tasaisen harmaa. .
Turkissa on myöskin f etsin käyttö k i e l l e t t y . Istan­bulissa
j a Izmirisrä sain päänsärks^ä.
N y t toivon, että joskus saisin käyttää naamiaisissa
f e t s i ä n i . . .
Y l i kuukauden ä j ^ kynnimme edes t a k a i s i n sinistä
wisimineVp«fa^^ kaii^asta-kulla.
Me juöKsih&ae vii-leyttä.^
Jösr:»ol^mln^^^ var- '
<^äMe^-^iaisieiane^;S^ ' NiUK^^caa$:AN35a^.^
voimaa (jonka esim. keksitty atomipom­mi
todistaa). Tästä on siis J^yöskin
päästy siäiehymimäriykseen, että aine
ja voima ovat tavallaan samaa; siis
ätoomin hajottua ,elektroonien siitä i r -
tääntueissa ori aine muuttunut voimak­si.
Nykyään tiedemiesten päaproblee-minä
onkin kysymys, voida saada sään­nöstellyksi
elektroonien irtaahtuminea
sähkösydämestänsä, siten saadaksemioie
voimaa hyödylliseen tarkoitukseen.
Mutta tämä on eri kysymys, joten
seuratkaamme sensijaan jo eniienmaini-tun
radiumatoomin luonnollista muut­tumisprosessia.
— Elektroonien täten
vähitellen irtautuessa radiumatoömista,
silloin kun näitä elektrooneja on mää­rätty
määrä jäänyt jälelle, radiumatbo-mi
Oli muuttunut aivan toiseksi alkuai­neeksi,
uraniumiksi. Tässä uudessa a l ­kuaineessa
taasen vuorostaan tapahtuu
määrätynlainen elektroonien vähenty­minen,
jonka johdosta uranium muodos­tuu
lyjyksi. Tämänn-aniumista muodos^
tunut lyjiy: on muuten kemialisesti sa«
manlaistia luonhpniseen lyijyyn vierrafc*
tuita paitsi että se oh hieman kevyem-
Tällaisia ominaispa yaihtelc-»
via aikiiai^
bromin, elohopea j a tina. iiVf utta sittien
on ^ i m : alkiiaine^^
hossa esiihtyy kahdessa aivan- eirilaiseä* •
SIVU 3