Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 22, 1949

              H K m
1 omai,
ok0(Mmi3i
riginaali-
Judelleen
n. To-oli
sh-tämättö-
^oiteittea
i)on. Kai.
entista
ja roh-kylmia
rt eivät
1 enää
lla piti
lei tuota
lan, hän-pomada-nähdä,
samaan
kauheus
na iaa-ja
ta-keinoin,
urhei-ruumiin
• Kam-u'n,
sillä
set eivät
vastaäri.
äidif ja
eurassa;
kauksen
merikas-mit^
n
imeitten
Gorhiag
iraneniä
n para-ikkaus-lähtien
t ukseen,
tl siivo-npitein.
m kek-utuiko-deeseen.
ytkimet
1 vuosi-
,Eläni-a
sama
iirteenä
ikkaon
tokraat-ingiden
rkinnyt
älentu-n
mali-kaisesti
liitänyt
UusiU^
sillä jo
fUihAA JA i^Aii^^
jcylmä. keit&tty tola maistou m a ^
vä htieksi rasvaistea lihaöiclcieii Icojjäs^
K-uniisti vadille asetettuna kylinä ^ a
^oristaakin vaikka mitä juhlapöytää. Tä- .
män tapaisen kalaruoan valnustus on l i ­säksi
käyts^öllistä muicten i t i i r e i ^n kes-v
iieilä. koska se voidaan valmistaa vaikka
eiellisenä päivänä puollimlmiiksi.
Tarjoilupäivänä tai-:päivää. aikäisejn- -
m:n keitetään 3—4 jöimaa huoifeUise^^^^
'perattua isoa kalaa ( v a i p p a haukea)
Suolalla ja pippuriUa i^toustetussa • v
sä. " K a l a saa jäähtyä keitinved(assaan.:?ar^
raraan sifeten ruodottomaksl; .Kaunis s<ä-iiea
tai pyöreä paistivati peitetään k^par^
va 3 ulkoi-euhaa: myöten ruodottöinilla k a -
lapalasillfli Kokp:. to^^
taan asetetaan, kovaksi keitettyjä kanan­muna
puolikaiia öiten^ että ne muodosta­vat,
vadin, päästä toiseen kulkevan suoran
viivan. Maidostgt (Sat kalali^JuestäJivVols-ta
ja jauhoista valMstetäan suolalla
pippurilla luaustaea hj^äÄi ÖM
lakastiketta,* jolta M i ^ ^
kananmunalla*; Noin
vf/tkatustä käsfcä^eei*a :yärjätään to-m
a attisoseella Jiimettavaksri ^ JÖiappaleet
ja puolikkaat; peitetään valkoäsella jkas-tikkeella
ja; seniälkeen; mmiapuplikkaat
vielä uudelleen puäaiseilär4»maa
sella'kastildieÄ^--V^*4^rfe^^
Iättömäksi; /lipfeetupa-,• jgav^ ra^. ..r
vunkuoriila seka persikalla.. (Ellei ple käy- ;
rertävlssä säilöttyjä xapUja, koriistetaaii '
vati samantapaisesti tomaatti-' tai pork-kairasuifcaleiUa:
jst Iql&oilla;^ -
HarkuUisen^aa tarjoilua haluttaessa
käytetään valkokästikkeen asemesta puo-
Umsjoneesikastikettä. - .
HEDELMÄBUSIä
Noin % paunaa rUsiryyn^äpestääh en­sin:
kylmällä ja sitten kuumalla \'edellä.
Puhtaat riisit keitetään väljässä sokeril­la
ja suolahiukkasella maustetoissa vedessä
pehmeiksi. Valutetaan ^ v i ^ . Saman^
•aikaisesti keitetään toisessa padassa ome-napupUkfcaita
(4 omenaa) pehmeife^ söke-riliemessäv
j(*ä on, lisäkö maustettu muui-tainailär
neil&alla jäliiuldcasellä inkivää­riä.
- OmehalohiEot nostetaUn lietiiestä ja
samassa liemessä keitetään vieläVkattviku*^
pillinen rusinoita; Kypsät anislnat valute-t
«aii kuiviksi ja sekoitetaan Jgrpsmi,, -kui­viksi
vaiutettuihin riiÄihim Seo& pannaaöJ
kylmällä voilla vpidfeltuuir ja sokerilla s i ­roteltuun
vucteaäir. jäähtymään. Eiirien
tarjolle vientiä: riisirusinasäos kaadetaan
vuoasta kauniille vadille;^ Vadiitreimat
koristetaan keitetyillä omenapuolifckailla
ja Äuutamilla xusinoiUä. Rudnoiden- ase­mesta
voidaan käyttää säilöttyjä mansi­koita.'
• . ' /
omenoiden: j a rusinoiden kanssa voida an
kerrotunlainen jälkiruoka .valmls^bcia myös-lOii^
kpl«>naisisti4--öhrary^
r ^Kastikl5eena tarjotaan - i n o l e U i ^ ta--
paUiBissa; hyvin ohutta mehukastiketta,
joka kefitetään omenista ja rusinoista.
on yhtä lujaa kuin teräs, yhtä ruosteen-kestäi^
kuin platina ja hiukan rais»
kaampaa kuin alumiini.. Kaikki nämä
ominaisuudet omaa tämä metalli ja l i ­säksi
muita. Se on nimittäin erittäin
sopivaa niihin tehtäviin, jotka tähän
asti ovat kuuluneet yksinomaan sen kah-d^
e kilpailijalle: teräkselle ja alumii­nille.
Titanium o n myös täysin vastus^
tuskykyinen suolaisen yeclön ja ilman
vaikutuksia vastaan. Siinä sitä voidaan
verrata vayi platinaan: Siis lentöko-niei^
akih^ varsinkin
enttEun l^ttökelpbihe^
M i i r litijaa; ^ttäi kullan
miurtava äiqua^^^^
• sulattamaan^; ei e d ^ -tulikuinrtjmäkäan.
Kemikaalisissa^ t ä i t ä t s s ä ' t äm ntetal-lilaatu
siis ei'ittäinar\=okas, silla kfemi-
.V • \ '''. : ; ^;,-'-; •
kaäiij^ ettdko;^^^ian^;pi^^ titäniahi^;
l e h t l ^ n e i s t ^ titatlitä^ jä Utani^ yg^^^
umlTäiiminoista.^ :y:--'^-'--^''^'^'S^
-SÄuri titamjim^a^ löydetty mm.
Clayssa.v Fla. • > '-'
'•:^"--'"-\;:*^''-"^ •••
Maailman suuri*
tot ovat täKan asti olleet Indiassar.mut­ta
nyt Kennecot CöpperGo. on löytänyt
Canadan <5uebecrn \TiUiössa, AUard-järveh
rannalla alueen, jossa ,arvioidaa:n
löytyvän 125 miljoonaa tonnia titanium-miiltaa.
Tämä on maailnjan suurin tä­hän
asti tavrattu titanium-seutu ja tul-lenee
selani osaltaan valmistamaah te­hokkaan
kilpailijan raudalle ja teräk­selle
Titaniumia Oli käytetty aikaiseni
minVeiiimmitiehlv^
PsS^;---;;?:^-
'Canadässsonläheflä-AVihiupegm^ 'MS^IfS^--;;^;' ^
detHtvy sQui nuirr ii: lliittKhiiihimm--naiiiume jionkk»a- nnoo.s!;ttaattttaaaa. ä,«^'tf'l ^^^ik.
Canadan tällä alalla inaaihttaft ensim-kaalit,;
jos mitkään, syövyttävät )i>ar-- maiseksi tuottajaksi;
ptilätset olivat perillä samoista perus­säännöistä
kuiii. HoilyWobdin Max Fac-tor.
mutta laveammille jä halvemmille
urille olemme? pääisseet: Ja toisaalta on
t ek n i i k k a myös yksihkeiiaistanut j a
Lehostanut monia yksityissäa^
\'ähin merkitys el ole lääketieteellä^
joka on paljastanut nykyajan naiiselle
monia sellaisia tosiasioita,, joista Egyp­tin
Nefertitellä t a i Ranskau Pompadou-rilla
ei ollut viielä aavi^stakaan. To­minhan
ei. ikuisen nuoruuden ja kauneu^
den salaisuutta vielä Ole iöeksitty, mutta
monia sellaisia päteviä keinoja on jo
kuitenkin löydetty, joiden; ayulla nuo­ruuden
'feultaisia hetkiä ^ j a kauneutta,
voidaan pidentää^ Uitraviolettisäleet
esimerkiksi — mainitaksename vain
erään jb viisikjanmentä; vuotta sitten
{ehdy n keksinnöin. Entä' kaikki vitar
miinit ja, hormonit!, Askelta kohti ikuista
nuoruutta j a kautteutta ne e^äilemätta;>
rrierkitsevät — sitä ei kukaan voine kiel­tää
_— asia erikseen ön sitten, imien
ti matkaa vielä on edessä. S i l -
Antaa siemenestä .istutettuna
hedelmän, ensimmäisenä vU(m>^
; na. Helppo kasvattaa^; ^»enSasv
kasvaa noin jalan kOTkUiseksi.
Se ei leviä rörii^jen muodossa.
Kestävä ja monivuotiUeh. H e *
delmöi runsaasti'^ikaisesta ke­väästä
tappavaan pakkaan as­ti-
Man4a8Sfe6ar~<m-hy\5in*-her«
kullinen-ma^ ja tuoksu muis­tuttaen
vJUitnans^kkaa; se on r i - "
kas ja inehuinen. Pensaat kas­vavat
^evästi tuiiheiksi ja ovat
siten ms^ös koristöperiSaita kas-visfnaan,
• IjedeÖnäpuutarhän täi.
kukkatarhan'reunoilla.' Se on'
3iyö3 näkyvä ruukkukasvi. V a i k ­ka
Möntä Itosä-mänBkiät/ovat
pienempiä kuin markkinoita
varten kasvatettavat mansikat,
niin ne ovat kuitenkin .suurem­pia
kuin mitkään muut meidän
tuntemamme siemenistä kasva­tettavat,
mansikat; sivuuttaen
populääriset solemacher- ja
muut lajit. Sen harvinainen
pensasmuoto j a oivallinen maku
paiiee tämän l a j i n omaan luok­kaansa
jokaisessa^ kotipuutar­hassa.
Siemenvarasto on r a j o i ­tettu.
.Tilatkaa aikaisin. . (Pa-.
ketti 25c) (3 pakettia 50cj pösti-vapaasti.
ILMAISEKSI
Meidän iso vuoden 1949 siemen-ja
taimiMrjanune.
anänkamtaanattbiniinkoi?
Oman lukunsa nykyajan: teknillisessä
kosmetiikassa ansaitsevat sitten varsi­naiset
Jkauneuleikkaukset', jptlta nuo­rentavat
ainakin näennäisesti. Aikai­semminhan-
poistettiin vain rumentavia
näppylöitä ja kohennettiin nenien muo­toa,
mutta n5''ttemmin o\^at esimerkiksi
kasvojen nuorennusleikkaukset tulleet
.Amerikassa yhä yleisemmiksi. Rypisty-neitteh
ja veivostuneitten kasvojen ihon
pingöittamista et pidetä enää 'nauretta­vana
ylellisyytenä' vaan asiallisena toi­menpiteenä.
Kilpailu on ankara — ei
vain avioliitto- vaan myös työmarkki­noilla
ja varsinkin Amerikassa on
opittu käytännössä kokemaan, ettähuor-teät
kasvot ovat sittei&in feilpailukykyi-semmät
kuin vanhat jälalcastuneet. I h ­misen
j a varsinkin naisen ulkonäkö ei:
ole.-yhdentekevää nylc3asessä yhteiskun-
' r-ttassa»-;.-' • ^ "•
Ähietikkilaiset kaiineuskiinrgit suo-^
. rittavät; ^kasvojen pingöittamista' nyt­temmin
yaih päifcalliskuöletuka j^yttä-
^enriiiir&uih -hamiUiaslääfeäritkiöi/ Täy-
•: denisestä'nukutuksestaoii-luovuttu.Jul^
. kinen salaisuushan orty että monet elo­kuvatähdet—
ja myös^Winds<&in hert^
tuatar ja madänie L u p e s c u ^ oVat anta^
. neet kiturgin v<eitsen nuorentaa kasvo-
. jaan.
Suurimmat saavutuksensa on^^ p
linen kirurgia kuitenkin suorittanut so-taiavaliidien
"keskuudessa; Onhan mo­nille
pystytty tekemään melkein koko­naan
uudet kasvotkin -—pienemmistä
ihiiieistä.puhumattakaan.- Tämä:eriui-
-tenkäan enää kuulu varsinaisen kauneu­denhoidon
pfiriin. — Kosmetiikka on
kaunis ja tuoksuva sana. Sen salaisuu­det
tunsivat jo faaraoitten katmiit nai­set,
ja ikinaisellinen tulee aina pyrki­mään
eteenpäin kohti nuoruutta ja keu-neutta.
haimmahkin metallin. Kun fee- kestää
tavattoman kuumuuden, voidaan sitä
käyttää lento-^ j a jet-koneitten ttirfeii-neissa.
• .
Titaniumia on runsaasti saätävis.«;a
maailmassa, sillä se\ on metallrstav nel-jähnellä?
^ijaliiaj rurtsaud^ssaari.-:Tita-
• niiifnih ätvoä -ei ole tunnettu: aikai^m-min,
kun sen, oorista »metafliksi valmis-tamineh
on olhit varsin vaikeata^ ?vy-kyisin
on titaniumin hinta 5 dollaria
paunalta, mikä ei ^le varsin korkea
hiittä sen nykyiseen pieneen valmistuke
seen nähden. Vaikeus ort vain. saada t i ­tanium
kyllin puhtaaksi; valmistettuna.
Titaniumin löysi Berzdiös^niminen
tiediemies 1885.. Tutkimusten pääkoh­teena^
nykyisin on,, miten saadaan, ilnia-eroitetuksi
varsinaisesta titaniumista.
keätä ainetta sotateollisuudessa, elektro-kemicfösa
sekä muissakin teollisuuksissa.
.fflS
Lithium .on--täi>;';;;;;;;-;J^i*|,g|||;;-^;^^^
B H X ODOiVr saavutti uuden ennä­tyksen
yksimoottorisella, 185 hevosvoi­maisella
koneellä-Hmrrie »iiikölla^toaty^
ään HbiiölUlustä Oaklandiin, 2^^ mai­lia,
22 tunnissa 6 minuutissa:
11
m
- LiekMelo^c taant2imuksen, pimeyden
eiMmmuuden palveliju.
noissa
.; S i i l i
TitaniunÄn tutkrmusalälla on tieteili
jöillä laaja ja innostava tutkimustyö
tehtävänään, mutta ei \)le epäiliemistä-iii.
^ HANNA TERVAKOSKI ^
m
vm M.
daan aloitta täytyy paikalfe rakentaa
''terässaairi", joka tapahtuu siten, että
teräspaaluja juntataan lOQ jalkaa syväl­le
merenpohjaan. Tämä paalutus tulee
maksamaan noin. miljoonan dollaria.
• . . p -
»iiiiiniinViiiiuimHiiHmiiMiitniiMiiiiiiiiitiimHHinmiiniiuiniinniiHHiniitHnHiniiiuii
M:
Ctochrane
Tanuiiikuun 4 p. 1949^^^^^^^^ ,
Ontario
>^
• • -•.I.- ;»r-);- ' 5i
K:
KSto$
itiniwiiiiiiHwiimiimiiiMiH»iMiii""»i"""'rin'w»'M'>"'n'"''»"'""""".'""'']
[
a
Pyydämme.laiisua sydämelliset kiitokset tuttäVlUfemme suuresta yllätyksestä;
joiikajätJfestittBrmeiUejoulukuUnv23-p:n iltana, 19^^
vanune'kuzihiaksi. - .'•. - , . ,• -s- • pp; .-m
.ÄiJtös^arvokkaista lahjoista, syönUsistaj»jitomisista;-jotka toitte- tuUfessanile. • | . - ^ -
SuUri^kUtos illan enjtemie; Ka .'. ; ~ fl .
eiyät.voineet saapua..
O l l i l i in
.3.
Eiitönisöudella tulemme f eit
^BodgeSt. V / - ^ÄrtlhliV. Ontario
iininiBiMHiuHiimimuHiiUiuiuniiiiiiniimjiiiimiiiim^
iiuminnmHiimmuiHinmiuimitiuiiiniuiiiiaiiuiiumiHiiiuuiiiiiiiiniitttiii
KIITOS
. f
T ^ d b n lausua syd^elUset kiitokset kaikille niille, jotka yllät­tivät
mihut 60-Vuotissyhtymäpäiväiii muistote^^
Erittäin, kiijbs alkuunpanijoille mrs. Matti HeikkiseUe jsk Sand­r
a Korvelle;'" \- • • ; ' . T ' •
Myös kiitän siitä kauniista lahjasta sekä syömisistä ja' onnit-telukorteistai.'^
r
k a i k k i säilyy kauniina mm
MRS. ELSI SAARELA
Box 218 • Leslieville, Alberta
ss
•H
? i u i i i i i i i i i i i i t i u i i i i m i u i i u u i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i ) i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i u i i i i i i i n i i i n i u i i i i i i i i i i i i n i i i i i i i i i i i i i i i i t i i i iiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitiimiiiiiiiiiiiiiiitiiiiiiiiii,.
: i i i M i n t i i i i i i i i M i t i n i i i n i i i i n i i u t i m m n i i i i ) i i M i j H i n i i n n n i i i m i i n ( i i t i i i i i i m i i i t n i M i i i i i i iw
" • ; l i i i }
Merenpohjasta etsitään öljyä
Meksikolahdella on noin 500 miestä
toista vuotta työskennellyt öljynetsin-nässä.
poraten reikiä vedenpinnan alla.
_Kaksi näistä niiehis^osallistui äskettäin
American Petroleumlnstituten kokouk-seen
Chicagossa ja he selostivat .tuota
työskentelyä, joka on käynnissä 15 eri
yhtiön toimesta noin 2,500,000 eekkerin
laajuisella alueella 6 ja 20 mailin päässä
Te.^asin ja Louisianan rannikolta, -He
kertoivat jo tähän saakka saavutetun hy­viä
tuloksia.
Ennenkuin vedenalainen poraus voi-
Kl I
'sydämelliset'kiitokset teille, ystävät j a naapurit, siitä kauniista yllätysti--.
laisuudesta, jonka-järjestitte meille Torontosta kotiin tulomme j a pitkällisen
sairauteni johdosta. . ^
Ottakaa vastaan kauneiinmat kiitokset siitä suuresta rahalahjasta, jonka
meille jätitte sekä syömisistä j a juomisista, j o i l l a meitä muistitte j a kestititte.
- Erittäin kiitämme henkilöitä, jotka tilaisuuden järjestivät. Samoin i l l a n tou­hukkaita
emäntiä j a k a i k k i a , jotka ottivat osaa lahjaan, an olivat eststty
saapumasta.
Tämä kaunis ystävyydenosoitus"«äilyy iäti muistossamme.
SELMA ja OSKARI HENDRICKSON
: •:«S|M
Ontario
• -, •.•;t•J••-'•"-
iiuMimm iiitimiimiitummBniinuiimiiiininitiiiiii.'
LAUANTAINw\, TAMMIKTON 22 'PMVÄNÄ> 1949 SiVl7>:l|