Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 1, 1944

              ihypähti pelästyneenä lattialta. — Mi­nä
tarvitsen häntä kuin . . . Ettäkö
häntä läämiraään! Katsopas, hän:
pukee ylleen jo yhdeksättä hametta.
Minä en tahtonut sallia; mutta sinä
— aloit tönimään...
Nyt vasta Andrei huomasi, että
tyttö oli kalimaissut kamarista pyhä-vaatteensa
ja oli «htinyt pukea ylleen
kokonaisen kokoelman (villaleninkejä.
Hän oli paennut nurkkaan ja suoris-
"teli Mmojaan, omituisen kömpelönä
. jä pulleana .lukemattomista Aatteis­ta.
.Andreita alkoivat inhottaa ja sää­littää
hänen kosteat, punaiset kanii-pinsilmänsä.
Hän paiskasi oven kiin­ni,
sanottuaan Ignatenkolle:
— Et saa kopeloida häntä! Minkä
on ehtinyt pukea, niin piru nustä,
mutta nyytti ota pois.
Huoneissa olevan omaisuuden luet­telointi
lähenteli loppua.
.—Aitan avaimet, — vaati Andrei.
Frol, jnusta kuin palanut kanto,
- viittasi kädellään. '
Ei ole avaimia!
r— Mene ja murtakaa ovi, — sa­noi
Andrei Demidille.
Demid lähti aittaa kohti, ottaen
mennessään kirveen. •
rVaii^n särkivät kirveellä viisi-naulaisen
lukon.
Älä hakkaa pihtipieltä! Nyt
tämä aitta on meidän, käsittele kuin
isäntä omaisuuttaan. Kevyemmin!
Revyernmiri! -—neuvoi Demka tuhi­sevaa
Mol tshunia; Ryhdyttiin mit­taamaan
'
meillä yhdistyksessä ei tahdo riittää
edes heiniä.
Aaitasta kantautui vilkasta puhe­lua,
nauri^a,.tuoksuvaa pölyä ja toi­sinaan
hyvin paksulti suolattu ääna
. . . Andrei palasi tupaan. Emäntä
ja^ tytär olivat keränneet säkkiin pa­dat
ja astiat. Frol loikoi^nkillä
sukkasillaan, kädet ristissä rinnalla,
niipkuin kuolleella. Hiljennyt Timo-fei
katsahti vihaisesti ja kääntyi, ik­kunaan.
Kamarissa Andrei Jiuomasi kyyk-kysillään
olevan Moltshunin. Hänen
jaloissaan olivatiFroHa uudet, nahal-;
la pääliystetyt huopaset... Huo­maamatta
sisään tullutta Andreita,
^ hän ammensi ruokalusikalla mettä,
mettä ämpärin vetävästä läkkikan-nustajasöi,
makeasti ummistellen sil­miään,
maiskuttaen huuliaan Ja ti­puttaen
parralUeen kellertäviä, veny.
iiuuiumuiurav imiui inintttmmimnra niuuiiitmuimiiiHiinnm'j
s
s.
- H i
Kl^rJ' JiEIMPI PETERSON
viä pisaroita.
Jatkuu.
Tantalum
.'•.V
-—^ Ehkä samalla puhdistammekin?
Tuolla purnussa on iso seulakin,—-
ehdotti ilosta juopunut Ignotenko.
Hänelle naurettiin ja kauan vielä
laskettiin leikkiä, painavaa ^vehnää
vakkoihin mättäessä.
— Täältä voi vielä viljanhankin-toihin
antaa parisensataa puutaa, —
puheli Demka Ushakov, kahlaten pol­viaan
myöten jyvissä. Hän mätti
lapiolla jyviä purnun suulle, otti nii­tä
käsiinsä, päästäen valumaan sor­mien
lomitse.
—- Hyvää on vehnä jyvästä päätel­len.
'
— Hyvä! Puhdasta kultaa, mut4a
nähtävästi on ollut määhan kaivettu­na,
näetkö, hiukan tuntuu.
Arkashka Menok ja vielä eräs ryh­män
jäsen isännöivät pihalla. Ar­kashka
silittelf kädellään ruskeaa par­taansa
ja osoitti härän lantaa, jossa
näk3nb sulamattomia maissin jyviä:
— Kuinka eivät sitten työskenteli­si?
Syövät puhdasta viljaa, mutta
harvinainen r:sinivalkoinen metalli,
^ kovempi ja lujempi kuin teräs; ruos­tumaton
kuin lasi ja sulamispiste niin
kork^a^ ettei sellaista sulattfsuunia ole
vielä, olem^sa^ missä sitä voitaisiin
sulattaa, on tullut tämän sodan yh^
deksi ihmemetalliksi. V V >
Sillä paikkaillaan haavoittuneiden
Sotilaitten rikköuturieitav pääkalloja
hyvin hellävaraisissa pääkalloleik-kauksissa;
se toimii elektrooniputkis-sa
liikennepoliisina, tien avaajana
eteenpäin syöksyville electronivirroil-le;
se suojelee kalliita kemikaäliapä-raatteja
syöpymiseltä; se on apuna
keinökumin valmistuksessa-
Sen nimi on tantalum. Aikaisem­min
oli hiin vaikea eroittaa se mal­mista,
että se nimitettiin "Tantalus'in
nmkaaii/ Zeus jumalani harhateille
joutuneen pojan, jota rangaistiin pa­nemalla
hänet kaulaansa myöten ve­teen,
joka aina pakeni kun hän yritti
sitä juoda.
Vaikka se on harvinaisempaa kuin
kulta ja vaikka sitä tiedettävästi on
vain hyvin vähän Yhdysvalloissa, se
siitä huolimatta on suhteellisesti pal­jon
halvempaa, noin $65 pauna puh­taana
metallina. >
Kun sen sulamisaste on fantastisen
koi^eä, 5,100 astetta fahrenheitia,
minkä ylittää ainoastaan tungsteeni
ja rheniumi, sen menestyksellinen hy­väksikäyttö
tuli mahdolliseksi Vasta
THE VIRE
Hazel^reet
SUDBURY
T<mST. - P^ANT. - LAUANTi^A
TOINEN KUVA
kskin Froii
Pääos: East Side Kids Pä&os: Hicfaard PJx Ja Jane Wyatt
jQsuicy Street Boys . Backskin Frontier
MAANANT. - TilST. -
TOINEN KUVA
Kuto»: Gary ConpeTJa^ Theresa (Enrtimnälsen herran S i ^ o r ^ )
.Wrl8m PaäosrJTdith FcUttws Ja Alan Xftdd
Viimeisen Iterran kesldyi^
SBRINGTIAiE IN ODHE ROCKIES jja FOREVER \
toivottaa kaikille
marnnmmeOista UnttaVMatta
Kalan l^eitiaminen. .
Kokonaisena 'käytettäessä . jätetään
pää ja pyrstö kalaan, mutta Jos ainoasi
taan kv^kjet käytetään, valmlste^tlmi
p ä ä . j a pyrstö kalallemeksL Kokcnai-sena
käytettävää kalaa ei suomusteta.
;^sen kautta kadottaa kala. osan~rafivas>
^taftn ja maustaan. .JSieitebtäessä. pan­naan
se kuumaan veteen, ei kiebuvaanr
koska se siinä inenee rikki. Suolaa ja
sitruunan meihua tai hiukan etikkaa
sekaan. Suola antaa kalalle makua Ja
kiinteyttä, melhu tai etikka säilyttää
väriä.
Kala tulee keittää liiljaUeen,. ^ l ä
kovasti kiehuessa se menee^ rikki. Kyp­syttyä
se tulee ottaa heti vedestä. Suo-mu't
ja naihka otetaan varovasti pois ka^
lan ollessa kuumana. Liemen voi käyt­t
ä ä kasttkke^i tai kalakeittoon. K e i ­tetty
kala voidaan koristaa persiljalla,
sitruunalla, kovaksi keitettyjen munien
viipaleUla, tomaateilla, jjiie- Kastik­keeksi
voidaan käyttää Hollandin-.
sitruuna-; kapris-, mima- piparjuu­r
i - , malco^, rapu- y.m. kastikkeita.
Kaikki kalat Jceitetään hyvin väbässä
liemessä, merikalat mieluimmiin hyvin
suolatussa vedessä. Yleensä täytyy ka-
,: loffliin ennen keittämistä hieroa hiu­kan
suolaa. Suuri kala, joka keite-
- t ä än kokonaisena^ pannaan kylmään
; veteen, jossa on joku pippuriiuaaarja,
j a muutama laakerinlehti.; kiehumista
tavallisesti ylläpidetään 5—« mtouuttia.
Kala on valmis kun evät irtautuvat.
Kala pitäisi; miklöi^mahdolllstav tarjo­t
a heti kuumana.
LEIPÄ
Leipominen. •
Jos leipomiseen käytetään hiivaa, pn
se liotettava haaleassa vedessä; ktiuma
vesi estää hiivan kehittymisen. tTsetn
valnUstetaan leipätaikina, illalla ja j ä ­tetään
kohoamaan yöksU Lämpimänä
aikana bn se kuitenikin liian pitkä aika.
taikina kolhoaa liiaksi ja happanee, e i ­kä
leipä silloin tule maukasta. Jos h i i ­va
on tuoretta ja h3wää, ottaa le£vän
vfdmistus kaikkiaan 4 ja %• tuntia a i ­kaa.:
' .
Alusta leipätaiMnahyjyin.^.^itä. se,
sitten ja pane läjnpimään palkkaan
'kohoamaan. Kylmä ja veto estää tai­kinan
kohoamista. Leipoessa tulee
pöydällä käyttää niin vähän Jouihoja
kuiri mahdollista, sillä leipoessa käy­tetyt
jauhot estävät kohoamista. Kat­so
että leipä on kylliksi kohonnut en­nenkuin
se pannaan uuniin. Jos muot­teja
käytetään, nim ne täytetään vain
puolilleen ja aimetaan kteihota hiin
kauan että ne ovat täynnä ennenkuin
pannaan uuniin. Paista aluksi kuu­memmassa
ja lopuksi vähemmässä läm­mössä.
tJunia voi koettaa panemalla
teeiusikalUsen jauhoja. Jos ne ruskis­tuivat
viidessä minuutissa, pn mmi tar­peeksi
kuuma. .Jos uimi'el ole taipeek­si
kuuma, kohoaa leipä siellä litaksi;
j o s ^ taas on liian kuuma, muodostuu
leipään kuori liian alkaisin ja estää
leivän loppimousOTiiseni
Keitetty !leipä.
Keitinleipä on mjn. Ruotsissa taval­linen
ruokaleipälaji; siis leipä, jota ei
paisteta uunissa lompsaksi, vaan keite­tään.
Taikina tehdään veteen puolek­si
ruis- j a vehnäijahoista käyttämällä
hiivaa -ja mausteena siirappia^* Kcvä,
kiinteä tafkinä saa noilta ^sim. voidel­lussa,
jauhotetussa maitokannussa kol­me
tuntia. Sitten kannu peitetään t i i ­viisti
vo^perilla ja kannella j a leipää
keitetään, kieftiuvalla vedellä täytetyssä
kattilassa viisi tuntia. Valmiis leipä-pölkky
leikataan sen jäähdyttyä pitkit­täin
neljään osaan. •
HEDEIAIÄRUVAX.
Banaanien ja onnnien paistandnen
toimitetaan, siten. että. ne kuoritttan.
|>anaanit ie&ataan halki ja po&ki.
t>aistix^>anniUun pannaan n K ^ ö l j y S tai
rasvaa sekä sokeria ja vöitä, yhtä .mon­ta
lusikalUsta kutakin, j a jtnnetaan
Aniumua^ PaisteUavat palaset ladPtftän
^pannuun j a annetaan ruskistua. Toxilo-taan
hyvin kuumana kaikenlaisten ruo­kien
kanssa.
Siiniana
on hedelmä, jota ilman perheenemäntä
tuskin tulee toimeen jokif^iväisissä
ruuanlaittohommissaan. Monen mie­lestä
voi sitruuna tuntua tuhlaukselta
j a taicpeettomalta jylellisyydeltä muas­sa,
jotta se näyttäisi "hienolta** ijcae.
j a työntää sen halveksien sjnrjään. Mut­t
a silloin h ä n ei ole varmaaxikaan sel­villä
siitä, miten paljon C-<vitamiineja
s^lnä on, sekä miten tärkeitä nuo vita­miinit
ovat hänen hyvinvoinnilleen. En­tisinä
aikoina keripukki oli hjrvin usein
esiintyvä sairaus j a se on seuraus C-vitamiinto
puutteesta. Katsokaamme
mitä kaikkia; sitruunan hyödyllisiä omi-
. naisuuksia peirheenönäntä voi käyttää
pitämällä silmällä sekä keittotaidoin-sia
että hygieenisiä'näkökohtia.
•Ensiksi sen keltaista kubrta voikäyt-V
t ä ä monella tavalla hyödyksi. Iirolta
se mahdollis;immah
va4koista lihaa tule yhtään mukaan.
Kuoren voi kuiva.ta ja käyttää maus­teena
vanukkaisiin V ja mehukeittoihin:
Sen voi myöi^ktn kelttäÄ sokerin kans­sa,
hoin puoli paunaa sokeria neljän
sitruunan kuorimäärään; säilyttää - si­t
ä purnukasisa ja käyttää lisänä hedeU
mäpuuroissa ja hedelmäsaiaateissal
Jotta mehu saataisiin hyvin puriste-tu&
si sitruunasta, pitää se erisin läm­mittää
J ä pyörittää pöytää vasten, kun­nes
se tuntuu pehmeältä. Sitten siihen
viilletään veitsellä haava ja mehu pu­ristetaan.
(Nykyään on käytännössä
lasista valmistettuja mehujauhimla,
jotka jokainen emäntä tuntee.)
Kalakastiikkeet tulevat parenmian
makuisiksi, jos niihin lisätään sitruu­nanmehua
etikan asemasta. JPs hillo
on tullut liian makeaa, voi sen korjata
sitruunanmehulla. Kurkkusalaatteihm
olisi aina käytettävä sitruunanmehua.
Vasikankyljyksien, . wieniläisleiSckeleen
ja paistetim kalan kanssa pitäisi aina
tarjota sitruunaviipaleita, Joista jokai­nen
voi puristaa mehun omaan annok­seensa
maim mukaan — se kohottaa
koko ruokaladin maiikkautta.
Sitruuna antaa teelle raikkaan maun
(kuuma tee sitruunan keralla on paras
viikistysjuoma kuumana kesäpäivänä;
se kuulostaa oudolta, mutta kokeilkaapa
sitä). Muutama tippa sitruunanmehua
rlisiryyhien keitto vedessä tekee lyynit
valkeiksi ja herkullisen makuisiksi.
JSmma sitruunanmehu on hyvä kyl­mettymisessä;
se virkistää, jos oh kuu-
Döietta,Jä> on hyvää kurkulle. Ja -t-näiset—
yhden sitnmnan inehu (ilman
sokeria) Juotuna Joka aamu Ja Ula p i ­täisi
olla varma keino solakkana jporsy-miseen
Taas, jos ravistetaan; jossakin
pullossa sekaisto y h t ä paljon sitruunan'»
m^ua ja glyseriiniä, saadaan hyvä a i ­ne
käsien säilyttämiseksi valkeina ja
pehmeinä. ' Jos käsiä on valkea saada
puhtaaksi,, käy puhdistaminen helppksi
sitruunanmehulla ja suolalla.
•Edelleen, tahrat norsimluusta, mar-morilevyistä
ja kullatuista kehyksistä
poistetaan sitruunamehun amilla. Ruos-tetahra'*
poistetaan myös sillä, kuten
luvussa "tahrojen poistaminen" oli lä-henamto
selostettu.
sitten kun kehitettiin kemiallinen me­nettelytapa
eristää se oorista ja kun
uusi pulverimetallurgiaoli kehittynyt,
minkä kautta se voidaan muovailla
ja koyett^^^ moniin nykyisistä hyö­dyllisistä
muodoistaan.
Tahtalumisuolat eristetään oorista
kemiallisella {prosessilla ja suolasta
eristetään puhdas metallipulveri il-matyhjässä
sähköuunissa. Pulveri
muovaillaan tangoiksi uud<e1Ia käsit­telyllä
ja senjälkeen se käyttäytyy
kuin sutattu ja valettu metalli ja sitä
voidaan rullata ja langaksi vetää ku­ten
terästäkin.
On olemassa ainoastaan kaksi
poa, jotka vaikuttavat itähän metal-liin,
iiin»ittäm hyjtfröf^^
^keskitetty tuISdvib^jsfm. ' '
Tule
Tule-luokseni ystävä ftrtnas, >
7 tule taasen kun hämärä saa. •
Tule muistaen, että on yksi
joka sinua rakastaa.
Tule katsomaan myrskyistä merta,
tule kuulemaan taulua sen,
siellä aallotar helskyen soiitaa
sutte ikuisen sävelen. v
Tule silloin kun tuska i}n suurin
ja ma^ma murhetta tuo,
, sekä ystävät kaikki pettää,
y,Tule,*yksi ei pettäne sua. ^
Tule nuijani rauhaan silloin,
rarttdlehvikön suojaisaan,
huh sytiyvät^^
^ Ttä^ffkisrrjan^kerr^