1939-05-20-10 |
Previous | 10 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 10 LAUANTAINA^ TOUKOKUUN 20 PÄIVÄNÄ
GOTTAKO kuullu mikä skahtaali
nyjon tapahtunu?
Herra Plumpärin^li syntymäpäivä
eileen ja siitä tuli suuri skantaali.
Hra Plumpäri täytti nyt sen \m-rennenkymmenennen
ajastaikansa eileen
ja se meni ai va plöröksi!
Hra^ Plumpäri oli salaases miäles-nänsäajatellu,
jotta tänä merkillisenä
päivänä tahtoovat kunnan arvoval-taaset
kansalaaset soituun ja lauluun,
kukkaasin, lähestystöon, atressin, ti-likrammiin,
kultakelloon ja hopialusi-koon
osoottaayhteeseen, jakamattoman
ja vilpittömän kunniootuk-sensa
hra Plumpärille hänen suurista
ansioostansa kansan ja yhteeskun-nan
hyväksi.
Ja juhlapuheeta pirethän ja kehuthan
ja ylistethän ja toivotethan pitkää
ikää ja monia teräksisen tarmon
ja tyän vuasia hra Plumpärille viälä
ereskinpäin.
Ja kaupungin valtuusto tuloo niis
suuris silkkipylj'>'s lähetystönä hra
Plumpärin kotia ja puheenjohtaja
rykii ja puhuu koko kaupungin pua-lesta
ja sanoo, jotta hra Plumpäri on
ollu suureksi siunaukseksi yhteeskun-nalle
syntymästänsä asti. Sitte se
kääntyy niiren toisten silkkipyttyjen—
puahthen aiva pleikinä ja huutaa jotta
— Hurrathan ny oikee luja tälle
Plumpärille.
Ja sitte ne hurraa ku pasuunasta ja
nostaavat niitä silkkipyttyjä.
Ja sitte pitää hra Plumpärin vastata
ja kiittää ja pitää puheen.
Ja siitä puheen pirosfei tuu mitää!
(Sen hra Plumpäri tiäsi heti ajattele-*
niata. .Mutta puhet pitää pitää sen
tiäsi hra Plumpäri kans.
Sen pitää pitää, vaikka sen tuhat
olisi
ja hän istuutui takaisin. Hän ei katsonut,
vaan suorastaan ahmi koko
sielullaan tuota lasta. Ihmeellistä,
kuinka hiuksetkin saattoivat näyttää
noin sairailta ja alakuloisilta!
Nyt Tuula ei enää voinut hillitä
itseään. Hän nousi äkkiä ja oikeammin
syöksyi kuin asteli pöytää kohti,
jossa äiti lapsineen istui. Hän ei
nähnyt, kuinka Joku tarkkasi hänen
pienintäkin ilmettään ja odotti njn,
mitä tuo äkkiä herännyt, raju imek-sija
tulisi tekemään.
Tultuaan pöydän luo, Tuula seisoi
silmänräpäyksen silmäysten lasten
äidin kanssa^ Äiti näytti ihmettelevän,
mitä hän halusi heistä, tuntematon
ihminen.
— Suokaa anteeksi, mutta minun
täytyy saada puhua kanssanne. Olen
ku\*anveistäjä Timla Aava, olen jo
kauan etsinyt lapsimallia ja aloin jo
uskoa, etten haluamaani lö>näisikään.
Ja nyt hän on tässii, juuri häntä olen
etsinjn, enkä muuta toimisi, kuin
että saisin hänet mallikseni.
— Neiti varmaankin tarkoittaa tätä,
äiti sanoi osoittaen tuota pientä
ja kaunista enkelinkuvaa.
— Ei, tarkoitan tätä veikkoa! Tuula
on kuin unessa laskenut x^arovai-sesti
kätensä lapsen hennolle olkapäälle,
silittäen sitä hiljaa, ikäänkuin
peläten koko lapsen häipj'\'än kuin
kauniin unen.
Äiti oli melkein loukkaantuneen
näköinen. Kuka nyt hänen sairasta
lastaan huomaisi, kun vieressä istui
itse ter\^ys ja kauneus pikku-veikon
muodossa. Häri näytti olev'an hyvin
ylpeä nuorimmastaan: Äidin silmissä
viipyi vidäkfai ihmettely.
Ja se oli kamala paikka;
Hra Plumpäri ähkyy ja kulki ka-marisnansa
ku karhu. Repii tukkaa
päästänsä ja aina vähän päästä kat-too
^uurehe nurkkapeilihi. Ja taas
kulki ja ähkyy ja hikos ympärinsä.
Ja istuu välis ja taas lähti kiärtäm-hän.
Ja ku frouva Plumpäri tuli ka-marihi
ja sanoo jotta
^ Voi voi rakas pualisoni, ruaka
jähtyy —
Niin hra Plumpäri kattoo niin pit^
kää jä rumasti frouvansa päälle, jotta
se häipyy ku hiljaane haamu kamarista,
meni ruäkasalihi ja itki.
Mutta hra Plumpäri se kulki.
Ja ku kolmen tiiman päästä ovehe
knoputethin ja frOuva hiljaa kysyy
avaamen reijästä jotta
— Ekkö sä rakas ukkoseni jo tuu.
syämähän?
Niin hra Plumpäri, joka ny oli
tuUu toiselta puolelta päätä aiva harmaaksi
ja toiselta puolelta kaljuksi,
hyäkkäs ovhen, potkii ja huuti aiva
oikohonsa jotta
— Menkää- —
Se huuti niin kauhian rumasti frou-vallensa,
jotta se pyärtyy heti ja
kaatuu ku kapu oven taa.
Ja siitä tuli sellaane meteli, jotta
heti soitethin tohturia ja se tuliki
kohta. Ja virvootti sen frouvan ja
oli kovana hra Plumpärille ku se
tualla lailla frouvallensa huutaa, jotta
se pyärtyy.
Hra Plumpäri pillahti sillöo it-kuhu
ja selitti tohturille kuinka s'oon
hermostunu kun se nyt täyttää 50
vuatta ja sen pitää ^itää piihin.
Eikä siitä .tuu mitäär r i
Niin hra tohturi sanoo jotta
— Hra Plumpärin ei pirä olla tyhmä
ja päätänsä vaivata sellaasella,
jost'ei kerran mitää tuu. Kaikki suuret
yhteeskuiman hyväntekijät, jok-ka
teköövät yhteeselle kansalle ja
isänmaalle sen hyvän tyän, jotta aikanansa
täyttää\^t ikäviiatensa ja
kestittöövät ystäviänsä ruaalla ja jua-malla,
tilaavat puheensa joltakin köyhältä
maisterilta, jok'ei ikänä täytä
50 \ni]atta, ja puhua prätistäävät sen
sitte. Omanansa tiätysti^ kun s'oon
kerran ostettu 20 markalla.
Ja kun hra Plumpäri sen kuuli niin
se^uli niin kovasti ilooseksi, jotta
se hairas tohturia kaulasta ja maksoo
100 mk liikaa ja haastoo sen toh-turin
kans syntymäpäivällensä:
Ja frou\'aansa se klappas ja taputteli
ja otti ja oikee pussaski, n'otta
froux^a oikee hämmästyy kun ei soo
pussannu pitkähä aikhan. Siit'on ny
ainaki 7 \^ätta sitte.
Mutta hra Plumpäri sanoo jotta
— Mistä mä ne kaikki herraan
konstit tietääsin, kun mä ny ensi kerran
julkisesti täytän.
Ja hra Plumpäri tilas puheen ja
frouva leipoo ja pesthin ja tryykät-tihin
ja hra Plumpäri, joka k6\^sti
kannattaa kieltolakia, tilas 2 pullua
konjakkia, 2 pullua viiniä, pualiskan
munkkia ja yhren heelan vanhaa
punssia ja osti kaikista komjimman -
sikaarilooran, joka maksoo yli 500
markkaa.
Kaikki oli valmista.
Toftelit paikoolla.
Eikä tahtonu tulla unta olleskaa.
Vasta tuas kolomen aikana hra Plumpäri
pääsi unehen, mutta s'oli koVasti
rauhatoonta ja aiN-a se kiakkas ja
\*aanteli ittiansa.
^lolemmat korvat oMvat aina höröllä,
jotta koska rupiaa kuulumhan
laulua.
Kuurtn aikana kmiluu jotakin kro-pinaa
ja hra Plumpäri poukahti pyst-hyn
ja toffelit jalkoohi ja se puhet
yäpöyrältä käthen ja sitte housuuhi
ja kaprokki päälle ja aukaashon ovia.
Pimiäs porstuas. se tormootti piian
päälle, joka krääkkäsi kauhiasti ja
rupes siunaamahan.
Jä kauan* aikaa «ai hra Plumpäri
tuumata, ennenkö se käsitti, jotta
piika päästi sotamiähen uloos.
Hra Plumpäri lähti takaasi sänky-kamarihi,
johna frouv' oli jo täyres
pukees, Hra Plumpäri sanoo vain
jotta.
— Ei \nälä. S'oli vain Hiltan aliupseeri.
Jä pieni sitte kartekin raosta luu-raamahan,
eikö jo lauluseuraa näjy.
Frouva meni valmistamhan kaffipöy-tää
ja selitti samalla siveellisyyttä
Hihalle. ^ . _ ' .
Ja hra* Plump|ii, liiuras karteekin
takaa kello yhreksähän ^sti.
Eikä ketää tullu! Eikä mitää
kuulunu!
— Mitrtäm' o n ? ^ kyseli hra
Plumpäri itteltänsä ja frouvalta.
— Täm' on skantaali — huuti
frouva kello 10 aamulla ja pyärtyy.
— Kiittäniättömyys on maailman
— huokaasi hra Plumpäri.
— Enkös mä oo täyttänyt 50 vuotta
niinku muukki?
Juopon ruoansulatus
Nuori bostonilainen vatsaspesia-listi
tri Harry Blotner on selostanut
kokeita, joita hän on suorittanut pahan
juopon yat.sanesteillä. Hän sanoo,
että vankka ryyppymies ei sulata
ruokaansa, ja lisää, että ken tahansa
voi keittiössään tehdä osan
kokeita nähdäkseen, ett?i>asi8^,on tosiaan
näin.
Kokeeseen tarvitaan kovaksi keitetty
muna, ryyppylasillinen jotakin
alkoholijuomaa, hiukan trypsiniä ja
pankreatmiä, jotka ovat vatsanesteis-sä
olevia ja ruoansulatuksesta huolta-pitäviä
entsyymejä Itse koe on varsin
yksinkertainen. Otetaan kaksi
juomalasia ja niihin pannaan hiukan
vettä, ja nuo entsyymit jaetaan tasan
veden sekaan kumpaankin lasiin.
Munanvalkuainen paloitellaan pieniksi
kappaleiksi ja pannaan laseihin.
Mutta toiseen lasiin kaiken edellisen
lisäksi pannaan ryyppylasillinen alkoholijuomaa.
Molempien lasien annetaan
seistä yön yli ja sitten mennään
ja katsotaan tulosta. Aamulla
saadaan nähdä, että siinä lasissa, missä
ei ollut alkoholia, munasirpaleet
ovat liuenneet nesteeksi ja ovat näkymättömissä.
Mutta siinä lasissa, missä
viina vaikuttaa^ munam^alkuaisen
sirpaleet ovat samanlaisina, kuin ne
olivat edellisenä iltana. Ne ei^^t ole
sulaneet.
Nähdäkseen, pitääkö koe paikkansa
muuallakin kuin laboratoriossa,
siis ihmisessä, tri Blotner, joka
joutui tälle syrjätielle koettaessaan
ottaa selkoa siitä, miksi sokeritautinen
ei voi ottaa insuliinia suun kautta,
suoritti saman kokeen ottamalla
vatsanest^ilä putkella sekä raittiilta
että ryyppymieheltä ja uudistamalla
kokeet näillä vatsanesteillä. Ryyp-^
päämättömän henkilön vatsanesteet
sulattivat munanvalkuaisen muuta-,
missä „ tunneissa. Mutta kun vatsa-nesteisiin
lisättiin alkoholia, niin sulamistoiminta
lakkasi.
Bostonin kaupungin sairaalassa tri
Blotner sai kahdeksan sellaisen henkilön
vatsanesteitä, jotka olivat juoneet
päivittäin litran verran whiskyä
yhteen mittaan toista viikkoa. Näiden
miesten vatsanesteet eivät tehneet
mitään väikutiista munanvalkuaiseen,
mistä syystä tri Blotner sanoo,
että se on /'suoranainen todistus,
että väkijuomien nauttiminen suuressa
mitassa pitkän aikajakson kuluessa
hävittää ruokaasulattavat entsyymit
ja siten ehkäisee ruoan kunnollisen
sulamisen ja assimiloitumisen."
Tri Blotner sanoo, että tästä
aiheutuu suuressa juopossa m.m. po-lyneuritis-
niminen tauti, joka voi kehittyä
niin pitkälle, että juoppo alkaa
kävellä, niinkuin hän olisi alati kompuroimassa
esteiden yli ja nipeaa puhumaan
jatkuvasti paikoista ja sellaisista
ihmisistä, joita hän ei ole
ikinä nähnyt."
SAKSA suunnittelee Kielin kanavan
suurentamista, jotta sen suuret
sotalaivat voisivat kulkea Pohjanmereltä
suoraan Itämerelle.
-———oOo—
Jäähdytetyt munat ovat eräs erikoinen
tuote Kiinassa. Tytöt työskentelevät
munien särkijöinä ja haistajina
ja täten käsitteie\^t 700 munaa
minuutissa.
Mrs, Meyer Shenkman, U "myrkky^eskr, jonka FM^
poliisi on vanginma kuulustelua varten salaperäisissä myrkky jutuissa
kenkivakuutuksen saamiseksi. Hänen miekemä^ erään ketjukaupcn
ilikkeenkoitaja, htoHepäilyttävkti^osu^t^^
IftUaan kaivamaan ylös tutfcinmksia^^}^
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 20, 1939 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1939-05-20 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki390520 |
Description
| Title | 1939-05-20-10 |
| OCR text | Sivu 10 LAUANTAINA^ TOUKOKUUN 20 PÄIVÄNÄ GOTTAKO kuullu mikä skahtaali nyjon tapahtunu? Herra Plumpärin^li syntymäpäivä eileen ja siitä tuli suuri skantaali. Hra Plumpäri täytti nyt sen \m-rennenkymmenennen ajastaikansa eileen ja se meni ai va plöröksi! Hra^ Plumpäri oli salaases miäles-nänsäajatellu, jotta tänä merkillisenä päivänä tahtoovat kunnan arvoval-taaset kansalaaset soituun ja lauluun, kukkaasin, lähestystöon, atressin, ti-likrammiin, kultakelloon ja hopialusi-koon osoottaayhteeseen, jakamattoman ja vilpittömän kunniootuk-sensa hra Plumpärille hänen suurista ansioostansa kansan ja yhteeskun-nan hyväksi. Ja juhlapuheeta pirethän ja kehuthan ja ylistethän ja toivotethan pitkää ikää ja monia teräksisen tarmon ja tyän vuasia hra Plumpärille viälä ereskinpäin. Ja kaupungin valtuusto tuloo niis suuris silkkipylj'>'s lähetystönä hra Plumpärin kotia ja puheenjohtaja rykii ja puhuu koko kaupungin pua-lesta ja sanoo, jotta hra Plumpäri on ollu suureksi siunaukseksi yhteeskun-nalle syntymästänsä asti. Sitte se kääntyy niiren toisten silkkipyttyjen— puahthen aiva pleikinä ja huutaa jotta — Hurrathan ny oikee luja tälle Plumpärille. Ja sitte ne hurraa ku pasuunasta ja nostaavat niitä silkkipyttyjä. Ja sitte pitää hra Plumpärin vastata ja kiittää ja pitää puheen. Ja siitä puheen pirosfei tuu mitää! (Sen hra Plumpäri tiäsi heti ajattele-* niata. .Mutta puhet pitää pitää sen tiäsi hra Plumpäri kans. Sen pitää pitää, vaikka sen tuhat olisi ja hän istuutui takaisin. Hän ei katsonut, vaan suorastaan ahmi koko sielullaan tuota lasta. Ihmeellistä, kuinka hiuksetkin saattoivat näyttää noin sairailta ja alakuloisilta! Nyt Tuula ei enää voinut hillitä itseään. Hän nousi äkkiä ja oikeammin syöksyi kuin asteli pöytää kohti, jossa äiti lapsineen istui. Hän ei nähnyt, kuinka Joku tarkkasi hänen pienintäkin ilmettään ja odotti njn, mitä tuo äkkiä herännyt, raju imek-sija tulisi tekemään. Tultuaan pöydän luo, Tuula seisoi silmänräpäyksen silmäysten lasten äidin kanssa^ Äiti näytti ihmettelevän, mitä hän halusi heistä, tuntematon ihminen. — Suokaa anteeksi, mutta minun täytyy saada puhua kanssanne. Olen ku\*anveistäjä Timla Aava, olen jo kauan etsinyt lapsimallia ja aloin jo uskoa, etten haluamaani lö>näisikään. Ja nyt hän on tässii, juuri häntä olen etsinjn, enkä muuta toimisi, kuin että saisin hänet mallikseni. — Neiti varmaankin tarkoittaa tätä, äiti sanoi osoittaen tuota pientä ja kaunista enkelinkuvaa. — Ei, tarkoitan tätä veikkoa! Tuula on kuin unessa laskenut x^arovai-sesti kätensä lapsen hennolle olkapäälle, silittäen sitä hiljaa, ikäänkuin peläten koko lapsen häipj'\'än kuin kauniin unen. Äiti oli melkein loukkaantuneen näköinen. Kuka nyt hänen sairasta lastaan huomaisi, kun vieressä istui itse ter\^ys ja kauneus pikku-veikon muodossa. Häri näytti olev'an hyvin ylpeä nuorimmastaan: Äidin silmissä viipyi vidäkfai ihmettely. Ja se oli kamala paikka; Hra Plumpäri ähkyy ja kulki ka-marisnansa ku karhu. Repii tukkaa päästänsä ja aina vähän päästä kat-too ^uurehe nurkkapeilihi. Ja taas kulki ja ähkyy ja hikos ympärinsä. Ja istuu välis ja taas lähti kiärtäm-hän. Ja ku frouva Plumpäri tuli ka-marihi ja sanoo jotta ^ Voi voi rakas pualisoni, ruaka jähtyy — Niin hra Plumpäri kattoo niin pit^ kää jä rumasti frouvansa päälle, jotta se häipyy ku hiljaane haamu kamarista, meni ruäkasalihi ja itki. Mutta hra Plumpäri se kulki. Ja ku kolmen tiiman päästä ovehe knoputethin ja frOuva hiljaa kysyy avaamen reijästä jotta — Ekkö sä rakas ukkoseni jo tuu. syämähän? Niin hra Plumpäri, joka ny oli tuUu toiselta puolelta päätä aiva harmaaksi ja toiselta puolelta kaljuksi, hyäkkäs ovhen, potkii ja huuti aiva oikohonsa jotta — Menkää- — Se huuti niin kauhian rumasti frou-vallensa, jotta se pyärtyy heti ja kaatuu ku kapu oven taa. Ja siitä tuli sellaane meteli, jotta heti soitethin tohturia ja se tuliki kohta. Ja virvootti sen frouvan ja oli kovana hra Plumpärille ku se tualla lailla frouvallensa huutaa, jotta se pyärtyy. Hra Plumpäri pillahti sillöo it-kuhu ja selitti tohturille kuinka s'oon hermostunu kun se nyt täyttää 50 vuatta ja sen pitää ^itää piihin. Eikä siitä .tuu mitäär r i Niin hra tohturi sanoo jotta — Hra Plumpärin ei pirä olla tyhmä ja päätänsä vaivata sellaasella, jost'ei kerran mitää tuu. Kaikki suuret yhteeskuiman hyväntekijät, jok-ka teköövät yhteeselle kansalle ja isänmaalle sen hyvän tyän, jotta aikanansa täyttää\^t ikäviiatensa ja kestittöövät ystäviänsä ruaalla ja jua-malla, tilaavat puheensa joltakin köyhältä maisterilta, jok'ei ikänä täytä 50 \ni]atta, ja puhua prätistäävät sen sitte. Omanansa tiätysti^ kun s'oon kerran ostettu 20 markalla. Ja kun hra Plumpäri sen kuuli niin se^uli niin kovasti ilooseksi, jotta se hairas tohturia kaulasta ja maksoo 100 mk liikaa ja haastoo sen toh-turin kans syntymäpäivällensä: Ja frou\'aansa se klappas ja taputteli ja otti ja oikee pussaski, n'otta froux^a oikee hämmästyy kun ei soo pussannu pitkähä aikhan. Siit'on ny ainaki 7 \^ätta sitte. Mutta hra Plumpäri sanoo jotta — Mistä mä ne kaikki herraan konstit tietääsin, kun mä ny ensi kerran julkisesti täytän. Ja hra Plumpäri tilas puheen ja frouva leipoo ja pesthin ja tryykät-tihin ja hra Plumpäri, joka k6\^sti kannattaa kieltolakia, tilas 2 pullua konjakkia, 2 pullua viiniä, pualiskan munkkia ja yhren heelan vanhaa punssia ja osti kaikista komjimman - sikaarilooran, joka maksoo yli 500 markkaa. Kaikki oli valmista. Toftelit paikoolla. Eikä tahtonu tulla unta olleskaa. Vasta tuas kolomen aikana hra Plumpäri pääsi unehen, mutta s'oli koVasti rauhatoonta ja aiN-a se kiakkas ja \*aanteli ittiansa. ^lolemmat korvat oMvat aina höröllä, jotta koska rupiaa kuulumhan laulua. Kuurtn aikana kmiluu jotakin kro-pinaa ja hra Plumpäri poukahti pyst-hyn ja toffelit jalkoohi ja se puhet yäpöyrältä käthen ja sitte housuuhi ja kaprokki päälle ja aukaashon ovia. Pimiäs porstuas. se tormootti piian päälle, joka krääkkäsi kauhiasti ja rupes siunaamahan. Jä kauan* aikaa «ai hra Plumpäri tuumata, ennenkö se käsitti, jotta piika päästi sotamiähen uloos. Hra Plumpäri lähti takaasi sänky-kamarihi, johna frouv' oli jo täyres pukees, Hra Plumpäri sanoo vain jotta. — Ei \nälä. S'oli vain Hiltan aliupseeri. Jä pieni sitte kartekin raosta luu-raamahan, eikö jo lauluseuraa näjy. Frouva meni valmistamhan kaffipöy-tää ja selitti samalla siveellisyyttä Hihalle. ^ . _ ' . Ja hra* Plump|ii, liiuras karteekin takaa kello yhreksähän ^sti. Eikä ketää tullu! Eikä mitää kuulunu! — Mitrtäm' o n ? ^ kyseli hra Plumpäri itteltänsä ja frouvalta. — Täm' on skantaali — huuti frouva kello 10 aamulla ja pyärtyy. — Kiittäniättömyys on maailman — huokaasi hra Plumpäri. — Enkös mä oo täyttänyt 50 vuotta niinku muukki? Juopon ruoansulatus Nuori bostonilainen vatsaspesia-listi tri Harry Blotner on selostanut kokeita, joita hän on suorittanut pahan juopon yat.sanesteillä. Hän sanoo, että vankka ryyppymies ei sulata ruokaansa, ja lisää, että ken tahansa voi keittiössään tehdä osan kokeita nähdäkseen, ett?i>asi8^,on tosiaan näin. Kokeeseen tarvitaan kovaksi keitetty muna, ryyppylasillinen jotakin alkoholijuomaa, hiukan trypsiniä ja pankreatmiä, jotka ovat vatsanesteis-sä olevia ja ruoansulatuksesta huolta-pitäviä entsyymejä Itse koe on varsin yksinkertainen. Otetaan kaksi juomalasia ja niihin pannaan hiukan vettä, ja nuo entsyymit jaetaan tasan veden sekaan kumpaankin lasiin. Munanvalkuainen paloitellaan pieniksi kappaleiksi ja pannaan laseihin. Mutta toiseen lasiin kaiken edellisen lisäksi pannaan ryyppylasillinen alkoholijuomaa. Molempien lasien annetaan seistä yön yli ja sitten mennään ja katsotaan tulosta. Aamulla saadaan nähdä, että siinä lasissa, missä ei ollut alkoholia, munasirpaleet ovat liuenneet nesteeksi ja ovat näkymättömissä. Mutta siinä lasissa, missä viina vaikuttaa^ munam^alkuaisen sirpaleet ovat samanlaisina, kuin ne olivat edellisenä iltana. Ne ei^^t ole sulaneet. Nähdäkseen, pitääkö koe paikkansa muuallakin kuin laboratoriossa, siis ihmisessä, tri Blotner, joka joutui tälle syrjätielle koettaessaan ottaa selkoa siitä, miksi sokeritautinen ei voi ottaa insuliinia suun kautta, suoritti saman kokeen ottamalla vatsanest^ilä putkella sekä raittiilta että ryyppymieheltä ja uudistamalla kokeet näillä vatsanesteillä. Ryyp-^ päämättömän henkilön vatsanesteet sulattivat munanvalkuaisen muuta-, missä „ tunneissa. Mutta kun vatsa-nesteisiin lisättiin alkoholia, niin sulamistoiminta lakkasi. Bostonin kaupungin sairaalassa tri Blotner sai kahdeksan sellaisen henkilön vatsanesteitä, jotka olivat juoneet päivittäin litran verran whiskyä yhteen mittaan toista viikkoa. Näiden miesten vatsanesteet eivät tehneet mitään väikutiista munanvalkuaiseen, mistä syystä tri Blotner sanoo, että se on /'suoranainen todistus, että väkijuomien nauttiminen suuressa mitassa pitkän aikajakson kuluessa hävittää ruokaasulattavat entsyymit ja siten ehkäisee ruoan kunnollisen sulamisen ja assimiloitumisen." Tri Blotner sanoo, että tästä aiheutuu suuressa juopossa m.m. po-lyneuritis- niminen tauti, joka voi kehittyä niin pitkälle, että juoppo alkaa kävellä, niinkuin hän olisi alati kompuroimassa esteiden yli ja nipeaa puhumaan jatkuvasti paikoista ja sellaisista ihmisistä, joita hän ei ole ikinä nähnyt." SAKSA suunnittelee Kielin kanavan suurentamista, jotta sen suuret sotalaivat voisivat kulkea Pohjanmereltä suoraan Itämerelle. -———oOo— Jäähdytetyt munat ovat eräs erikoinen tuote Kiinassa. Tytöt työskentelevät munien särkijöinä ja haistajina ja täten käsitteie\^t 700 munaa minuutissa. Mrs, Meyer Shenkman, U "myrkky^eskr, jonka FM^ poliisi on vanginma kuulustelua varten salaperäisissä myrkky jutuissa kenkivakuutuksen saamiseksi. Hänen miekemä^ erään ketjukaupcn ilikkeenkoitaja, htoHepäilyttävkti^osu^t^^ IftUaan kaivamaan ylös tutfcinmksia^^}^ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1939-05-20-10
