1955-11-26-13 |
Previous | 13 of 48 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
jETÄ PAUKKL-XEX:
Historiallinen muistelma
Sj^TUAXI Liekin toimitukselta ke-floituksen
kirjoittaa tähän Liekin 20-
^Tiotisnumeroon "pakinan, muistelman
tai jotakin muuta", niin — «vaikka en
(Teliaan parhaassa terveydessä — päätin
yrjoit^ä^ historiallisen muistelman, jo-
^ liittyy Kalevan kansan historiaan
poislähtemättömin kirjaimin. Oheinen
kuva puhuu puolestaan viime vuosisadan
loppuaikojen vaiheista, Joiden aikana
alkoi luokkarajat Suomessakin sel-
\'itä.
Poikavuosinani olin. läheisissä suhteissa
Suomen nuorsuomalaisen radikaalisen
siihen osaan, joka uhkui suoraan
sanoen vallankumouksellista henkeä ve-nälästä
byrokratiaa-vastaan, imutta jolta
puuttui tietoinen suunnitelmallisuus
ia vhtevs kansan pohjajoukkoihin.
Kun oheellinen "Helmikuun manifestin""
a]lekirjoituskuva napattiin, ei
enää Pietarhovissakaan vallinnut yhtenäinen
ja luottamuksellinen imieliala.
Sielläkin oli vallalla ristiriidat. Muutamia
päiviä sen jälkeen kun kuva oli
otettu, oli jäJjennös.siitä saapunut sala-teitse
Suomeen. Että sain yhden kuvan
jäljennöksistä, siitä saan 'kiittää erästä
johtoasemassa ollutta nuorsuomalaista.
Kuva on otettu tsaarin virkahuoneessa-
Keisari Nikolain edessä pöydällä on
erikoiskomitean laatima Suomen venä-läistyttämismanifesti,
jonka allekirjoittamista
vaatii manifestia sormellaan
osoittava Nikolain setä Vladimir. Taaempana,
käsi nyrkissä, on kenraali Kuro-patkin.
Nyrkkiä pöytään lyövä herra
on sisäminiiteri Plehve. Taaempana
miekkoineen Suomen kenraalikuvernööri
Bobrikoff. Kuvasta päätellen näyttää
siltä, että Nikolai niskoittelee alkkir-joittarnisessa.
Ehkäpä hän jo näkee kirjoituksen
seinällä valtansa luhistumisesta.
Tsaari Nikolai II kantoi vielä arvonimeä
'Koko Venäjän maan itsevaltias
ja keisari. Puolan tsaari, Suomen suuriruhtinas
ym, ym" melkein loppumattomiin,
mutta todellisuudessa hänen
idioottimaisuutensa takia valta oli luistanut
häntä ympäröiville kenraaleille.
Venäjän*kansan kärsimysten malja oli
jo niin täysi, että se kuohui yli laitojen.
Vaikka hän loikin napisematta sinettinsä
tuhansien vallankumouksellisten
kuoleiTiantuomioihin ja vankiloihin se-
"•^e/ö Paukkunen" — P. Heino —
^^ottlesta, IVasJi., on tunnettu mc-nista
^^ittiiurl. ja yhteiskunta aiheisista kir-ioituksistaan
Liekin lukijoille.
kä maanpakoon lähettämismääräysten
alle, niin nousi uhrien tÖalle kymmenkertaisesti
uusia taistelijoita. Kuten lukijat
tietävät, sai jokainen ohedlisessa
kuvassa oleva henkilö maistaa'omaa lääkettään.
Lukijat muistavat myöskin h>^n,
kuinka Venäjän Romanov-suvun valtaistuimen
kukistumisen jälkeen läntiset
suurvallat yhdessä tsaarin kenraalien
kanssa yrittivät lyödä maan rakoon nousevan
kansanvallan ja palauttaa yksinvallan.
Se oli kuitenkin mahdoton tehtävä,
sillä historian tuomio oli jo langennut
ylellisyydessä raakuuksissa rypeneen
keisarivallan ylle, Lu'kijain muistikuvien
täydennettäväksi jätänkin Venäjän
entiset sekä nykyiset historialliset
vaiheet, jotka varmaankin useimmista
ovat olleet hyvin mielenkiintoiset.
Palaamimekin siis takaisin Kalevalan
kan-kahille, oman kansamme sukujuurten
luokse- Heittäkäämme ensin silmäys
helmik. 15. pnä 1899 julkaistuun Suomen
venäläistyttämismanifestiin, jolla
aiottiin pyyhkiä pois Aleksanteri II Suo-
^ melle takaamat perustuslailliset vapaudet.
Tsaarin uskottu Suomen kenraalikuvernööri
Bobrikoff oli sitä jo asianmukaisesti
valmistellut- Kuten alussa
mainittiin, nosti manifesti Suomen kansan
jalkeille, sillä se ei aikonut luopua
niistä oikeuksista, mitkä sillä vielä oli
jälellä.
Edistysmielisempi, ns. perustuslaillinen
Suomi ryhtyi valmistelemaan vastaiskua
ka??SalaisadressIn muodossa. Suomen
herrasluokka oli vielä niin typerää, ettei
se ottanut työväestöä huomioon tässäkään
kysymyksessä, se ei kutsunut työväestön
edustajia adressin laatimistilai-suuteen.
Se synnytti oikeutettua mielipahaa.
Matti Kurikka, joka oli isänmaallinen
ihannesielu ja halusi olla
kaikkien oikeitten asiain johdossa, loukkaantui
niin, että ^käytti purevia sanoja
artikkelissaan, jonka hän Työmiehen
toimittajan ominaisuudessa kirjoitti.
Hän sanoi porvareille, että Työmies
tulee olemaan erillään puuhasta, jos ei
siinä järjestynyttä työväestöä tarvita.
'Hän sanoi vielä: "Myyköön Suomen
yläluokka mammonan mukana kansallisuutensa
jos tahtoo, niinkuin se on
kaikki muutkin ihanteensa myynyt • . .
Tulkoon sen jäsenet työväestön riveistä
oppimaan filosofiaa, joka ei riipu rahasta
eikä kivääreistä.
Järjestynyt työväestö yhtyi suurimmaksi
osaksi Kurikkaan, samoin "Länsi-
SECTION II - OSA II
Historiallinen ''Helmikuun manifesti" allekirjoitetaan Pietarissa,
suuremman vallan utopistisille haaveri- teiskunnan perustamista varten. 20 pit-leen-
Hän aikoi pelastaa työtätekevän
ihmisen pakenemalla kapitalismia jonnekin
erämaan yksinäisyyteen. Hän perusti
Helsingissä ''Kalevan Kansan Seuran"
aatteidensa toteuttamista varten.
Siitä juontuu hänen epäonnistunut
Australian-matkansa siirtolan perustamis
tarkoituksessa ja myöhemmin Malkaa
vuotta hän odotti turhaan, raha-miehet
eivät tulleet, mutta nauroivat
hänen haaveilulleen.
Runoilija Heine kertoo Pariisin muistelmissaan
nähneensä Charles (Fourierin)
risaiseen takkiin pukeutuneena, toisesta
taskusta näkyneen pullon kaula
ja toisesta kipä, puikkeleHfivan Palais
kosaarelle Tyynenmeren rannikolle pys- Royalin vierellä. Hänet löydettiin kur-tytetty
"Kalevan Kansa"-siirtola. jan ullakkohuoneensa vuoteen vierestä
Myönnän, että nuoren aatteen lämmit- »kuolleena lokak. 10. pnä 1837.
tävän voiman innoittamana olisin itse- Matti Kurikalta, niin ihanteellinen
kin rientän3't "Sointulaan", mutta ra- kuin tarkoitus olikin Sointulaansa pe-hanpuute
pidätti minut toistaiseksi Ka- rustaessa, puuttui käsitys mitä merkit-levalan
kankahrlla. see se, että Malkosaari sijaitsi kapita-
Oli ikävä seikka, että Marxin teoriat listisessa maailmassa, kapitalistisen yh-pysyivät
Kurikalle epäselvinä. Antoi- teiskuntajärjestelmän y m p ä röimänä.
sompina aikoinaan hän oli Saint Simon- Eräs siellä ollut toveri kertoi erään hy-sin
ja vieläkin lähemmin Fourierin us- vin kuvaavan kohdan: ''Kun hän lähti
koUinen opetuslapsi. Myöhemmin koh- hakemaan Aancouverlsta leipäjauhoja
tasi häntä väsj^mys ja taantumus, ku- ja nauloja, jotka molemmat olivat ki-ten
oppi-isäänsä Fourieriakin. Fourier peästi tarvittavia, tuli Matti sieltä ta-uskoi
ja uskotteli mullekin, ettei yhteis- kaisin pianon kanssa." Matti uskoi
kunnallisten oikeuksien ja rikkauksien
nurinkurinen jako ollut pääoman omistamainkaan
pahasta tahdosta johtunut,
vaan erehdyksen syytä. Hän uskoi, että
kun kysymys kaunopuheisesti heille selvitetään,
niin saadaan parannus aikaan.
Hän loikin uudet perin mahtavat yhteis-kuntapiirustukset,
joiden puolesta hän
väsymättömästi puhui vuosikausia- Lo-
Suomen Työmiehessä" tri Ursin. Kysy- puksi hän uskoi jo tulleensa ymmärre-myksen
lähemmän harkinnan jälkeen
päätettiin kuitenkin yksimielisesti osallistua
vastalauseadressin allekirjoitukseen.
Kurikka itsekin perääntyi ja kirjoitti
nimensä. Se ei kuitenkaan lamaannuttanut
"isänmaallisia" porvareita
lietsomasta vihaa Kurikkaa vastaan.
Muistamme kuinka ylioppilaat sylkivät ,
hänen silmilleen, kun hän tuli Kansallisteatteriin
ja myöskin kaduilla, vaikka
Matti ajeluttikin pitkän tukkansa ja
tuuhean partansa voida'kseen pysytellä
tuntematomana,
Samaan aikaan kun kansa kirjoitti
.nimiään Venäjän hallitukselle lähetettävään
adressiin, tekivät Suomettarelaiset
virkamiehet — jotkut nuorsuomalaisetkin
— kuherrusmatkoja Bobrikoffin virastoon,
jopa itse Nikolaitakiin kumartamassa
Pietarin Talvipalatsissa, toivosia
voivansa säilyttää virkapaikkansa.
Vaino teki Kurikasta marttyyrin työväestön
silmissä. Mitä kaikkia vaikeuksia
ja vainotoimenpiteitä se aiheutd
Työmies-lehdelle, lienee useimpien muistissa.
Kurikka erosi heti myrskyn jälkeen
Työmiehen toimituksesta ja antoi
tyksi 'ja odotti toimistossaan joka päivä
kello 12 jälkeen rahamiesten tuovan
ihanilla lauluilla ja soitolla voivansa
rakentaa ihanneyhteiskunnan.
Meillä ei ole kuitenkaan syytä muistella
katkeruudella Saint Simonsia,
Fourieria, Ovvenia ja Matti Kurikkaa-
Sosialismin läpimurrossa heillä oli oma
osuutensa. Heidän ponnistuksistaan ja
pettymyksistään on meillä ollut paljon
oppimista. Meidän asiamme on käyttää
hyväksemme historian opetuksia
aikamme pyrkimyksiin ja tarpeisiin
hänelle tarvittavan summan malliyh- parhaiten soveltuvalla tavalla.
ONNITTELUNI LIEKILLE
Onnittelen sinua 20-vuotias Liekki!
Olen seurannut kulkuasi syntymästäsi
asti. Sain ensimmäisen numeron siten,
että Kalle Salo toi sen käsipostissa näytenumerona,
sillä asuinvme silloin Sud-buryssa.
Niin pääsin heti sinuun tutustumaan.
Luin sen erisimmäisen. numeron moneen
kertaan . . . Nyt minun täytyy sanoa,
että Liekki on siitä lähtien paljon
edistynyt. Hain sitten ensimmäisen numeron
jälkeen muutaman numeron Vapauden
liikkeestä ja sitten aloin tilata
sitä vuosikerroittain.
Odotan aina saapumistasi. Olet kuin
hyvä ystävä, joka joka torstai tulee vierailulle
luokseni. Luen ensiksi ystävien
pakinat ja sitten alan alusta, enkä heitä
kädestäni ennenkuin on joka sana
luettu.
Joskus, kun sattuu niin, että juna vie
Liekin sivutse, on minulla kiire naapuriin
kysymään, että ovatko he saaneet
Liekkiä, Jos vastaus on kielteinen, silloin
on odotettava vielä vuorokausi,
mutta sitten sen kuitenkin saan. .
Ei minunkaan tule usein kirjoitettua,
vaikka olenkin halukas lukemaan toisten
kynäntuotteita Eipä ole Albertti-kaan
pitkään aikaan muistanut (Jopa
muisti ennen tämän julkisuuteen ehtimistä.
— Toim.) lähettää niitä jännittäviä
kertomuksia. Ne olivat aina mielenkiintoisia
lukea.
Niin . . . Vieläkin onnittelen sinua,
Liekki. Hyvin ja mielenkiintoisella tavalla
olet nämä 20 vuotta antanut neuvoja
ja tuonut opettavaista lukemista
— josta myöskin kuuluu kiitos avustajille.
Niin kallis olet minulle, että joka
Lauantaina, marraskuun 26 päivänä* 1955 Sivu 13
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 26, 1955 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1955-11-26 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki551126 |
Description
| Title | 1955-11-26-13 |
| OCR text | jETÄ PAUKKL-XEX: Historiallinen muistelma Sj^TUAXI Liekin toimitukselta ke-floituksen kirjoittaa tähän Liekin 20- ^Tiotisnumeroon "pakinan, muistelman tai jotakin muuta", niin — «vaikka en (Teliaan parhaassa terveydessä — päätin yrjoit^ä^ historiallisen muistelman, jo- ^ liittyy Kalevan kansan historiaan poislähtemättömin kirjaimin. Oheinen kuva puhuu puolestaan viime vuosisadan loppuaikojen vaiheista, Joiden aikana alkoi luokkarajat Suomessakin sel- \'itä. Poikavuosinani olin. läheisissä suhteissa Suomen nuorsuomalaisen radikaalisen siihen osaan, joka uhkui suoraan sanoen vallankumouksellista henkeä ve-nälästä byrokratiaa-vastaan, imutta jolta puuttui tietoinen suunnitelmallisuus ia vhtevs kansan pohjajoukkoihin. Kun oheellinen "Helmikuun manifestin"" a]lekirjoituskuva napattiin, ei enää Pietarhovissakaan vallinnut yhtenäinen ja luottamuksellinen imieliala. Sielläkin oli vallalla ristiriidat. Muutamia päiviä sen jälkeen kun kuva oli otettu, oli jäJjennös.siitä saapunut sala-teitse Suomeen. Että sain yhden kuvan jäljennöksistä, siitä saan 'kiittää erästä johtoasemassa ollutta nuorsuomalaista. Kuva on otettu tsaarin virkahuoneessa- Keisari Nikolain edessä pöydällä on erikoiskomitean laatima Suomen venä-läistyttämismanifesti, jonka allekirjoittamista vaatii manifestia sormellaan osoittava Nikolain setä Vladimir. Taaempana, käsi nyrkissä, on kenraali Kuro-patkin. Nyrkkiä pöytään lyövä herra on sisäminiiteri Plehve. Taaempana miekkoineen Suomen kenraalikuvernööri Bobrikoff. Kuvasta päätellen näyttää siltä, että Nikolai niskoittelee alkkir-joittarnisessa. Ehkäpä hän jo näkee kirjoituksen seinällä valtansa luhistumisesta. Tsaari Nikolai II kantoi vielä arvonimeä 'Koko Venäjän maan itsevaltias ja keisari. Puolan tsaari, Suomen suuriruhtinas ym, ym" melkein loppumattomiin, mutta todellisuudessa hänen idioottimaisuutensa takia valta oli luistanut häntä ympäröiville kenraaleille. Venäjän*kansan kärsimysten malja oli jo niin täysi, että se kuohui yli laitojen. Vaikka hän loikin napisematta sinettinsä tuhansien vallankumouksellisten kuoleiTiantuomioihin ja vankiloihin se- "•^e/ö Paukkunen" — P. Heino — ^^ottlesta, IVasJi., on tunnettu mc-nista ^^ittiiurl. ja yhteiskunta aiheisista kir-ioituksistaan Liekin lukijoille. kä maanpakoon lähettämismääräysten alle, niin nousi uhrien tÖalle kymmenkertaisesti uusia taistelijoita. Kuten lukijat tietävät, sai jokainen ohedlisessa kuvassa oleva henkilö maistaa'omaa lääkettään. Lukijat muistavat myöskin h>^n, kuinka Venäjän Romanov-suvun valtaistuimen kukistumisen jälkeen läntiset suurvallat yhdessä tsaarin kenraalien kanssa yrittivät lyödä maan rakoon nousevan kansanvallan ja palauttaa yksinvallan. Se oli kuitenkin mahdoton tehtävä, sillä historian tuomio oli jo langennut ylellisyydessä raakuuksissa rypeneen keisarivallan ylle, Lu'kijain muistikuvien täydennettäväksi jätänkin Venäjän entiset sekä nykyiset historialliset vaiheet, jotka varmaankin useimmista ovat olleet hyvin mielenkiintoiset. Palaamimekin siis takaisin Kalevalan kan-kahille, oman kansamme sukujuurten luokse- Heittäkäämme ensin silmäys helmik. 15. pnä 1899 julkaistuun Suomen venäläistyttämismanifestiin, jolla aiottiin pyyhkiä pois Aleksanteri II Suo- ^ melle takaamat perustuslailliset vapaudet. Tsaarin uskottu Suomen kenraalikuvernööri Bobrikoff oli sitä jo asianmukaisesti valmistellut- Kuten alussa mainittiin, nosti manifesti Suomen kansan jalkeille, sillä se ei aikonut luopua niistä oikeuksista, mitkä sillä vielä oli jälellä. Edistysmielisempi, ns. perustuslaillinen Suomi ryhtyi valmistelemaan vastaiskua ka??SalaisadressIn muodossa. Suomen herrasluokka oli vielä niin typerää, ettei se ottanut työväestöä huomioon tässäkään kysymyksessä, se ei kutsunut työväestön edustajia adressin laatimistilai-suuteen. Se synnytti oikeutettua mielipahaa. Matti Kurikka, joka oli isänmaallinen ihannesielu ja halusi olla kaikkien oikeitten asiain johdossa, loukkaantui niin, että ^käytti purevia sanoja artikkelissaan, jonka hän Työmiehen toimittajan ominaisuudessa kirjoitti. Hän sanoi porvareille, että Työmies tulee olemaan erillään puuhasta, jos ei siinä järjestynyttä työväestöä tarvita. 'Hän sanoi vielä: "Myyköön Suomen yläluokka mammonan mukana kansallisuutensa jos tahtoo, niinkuin se on kaikki muutkin ihanteensa myynyt • . . Tulkoon sen jäsenet työväestön riveistä oppimaan filosofiaa, joka ei riipu rahasta eikä kivääreistä. Järjestynyt työväestö yhtyi suurimmaksi osaksi Kurikkaan, samoin "Länsi- SECTION II - OSA II Historiallinen ''Helmikuun manifesti" allekirjoitetaan Pietarissa, suuremman vallan utopistisille haaveri- teiskunnan perustamista varten. 20 pit-leen- Hän aikoi pelastaa työtätekevän ihmisen pakenemalla kapitalismia jonnekin erämaan yksinäisyyteen. Hän perusti Helsingissä ''Kalevan Kansan Seuran" aatteidensa toteuttamista varten. Siitä juontuu hänen epäonnistunut Australian-matkansa siirtolan perustamis tarkoituksessa ja myöhemmin Malkaa vuotta hän odotti turhaan, raha-miehet eivät tulleet, mutta nauroivat hänen haaveilulleen. Runoilija Heine kertoo Pariisin muistelmissaan nähneensä Charles (Fourierin) risaiseen takkiin pukeutuneena, toisesta taskusta näkyneen pullon kaula ja toisesta kipä, puikkeleHfivan Palais kosaarelle Tyynenmeren rannikolle pys- Royalin vierellä. Hänet löydettiin kur-tytetty "Kalevan Kansa"-siirtola. jan ullakkohuoneensa vuoteen vierestä Myönnän, että nuoren aatteen lämmit- »kuolleena lokak. 10. pnä 1837. tävän voiman innoittamana olisin itse- Matti Kurikalta, niin ihanteellinen kin rientän3't "Sointulaan", mutta ra- kuin tarkoitus olikin Sointulaansa pe-hanpuute pidätti minut toistaiseksi Ka- rustaessa, puuttui käsitys mitä merkit-levalan kankahrlla. see se, että Malkosaari sijaitsi kapita- Oli ikävä seikka, että Marxin teoriat listisessa maailmassa, kapitalistisen yh-pysyivät Kurikalle epäselvinä. Antoi- teiskuntajärjestelmän y m p ä röimänä. sompina aikoinaan hän oli Saint Simon- Eräs siellä ollut toveri kertoi erään hy-sin ja vieläkin lähemmin Fourierin us- vin kuvaavan kohdan: ''Kun hän lähti koUinen opetuslapsi. Myöhemmin koh- hakemaan Aancouverlsta leipäjauhoja tasi häntä väsj^mys ja taantumus, ku- ja nauloja, jotka molemmat olivat ki-ten oppi-isäänsä Fourieriakin. Fourier peästi tarvittavia, tuli Matti sieltä ta-uskoi ja uskotteli mullekin, ettei yhteis- kaisin pianon kanssa." Matti uskoi kunnallisten oikeuksien ja rikkauksien nurinkurinen jako ollut pääoman omistamainkaan pahasta tahdosta johtunut, vaan erehdyksen syytä. Hän uskoi, että kun kysymys kaunopuheisesti heille selvitetään, niin saadaan parannus aikaan. Hän loikin uudet perin mahtavat yhteis-kuntapiirustukset, joiden puolesta hän väsymättömästi puhui vuosikausia- Lo- Suomen Työmiehessä" tri Ursin. Kysy- puksi hän uskoi jo tulleensa ymmärre-myksen lähemmän harkinnan jälkeen päätettiin kuitenkin yksimielisesti osallistua vastalauseadressin allekirjoitukseen. Kurikka itsekin perääntyi ja kirjoitti nimensä. Se ei kuitenkaan lamaannuttanut "isänmaallisia" porvareita lietsomasta vihaa Kurikkaa vastaan. Muistamme kuinka ylioppilaat sylkivät , hänen silmilleen, kun hän tuli Kansallisteatteriin ja myöskin kaduilla, vaikka Matti ajeluttikin pitkän tukkansa ja tuuhean partansa voida'kseen pysytellä tuntematomana, Samaan aikaan kun kansa kirjoitti .nimiään Venäjän hallitukselle lähetettävään adressiin, tekivät Suomettarelaiset virkamiehet — jotkut nuorsuomalaisetkin — kuherrusmatkoja Bobrikoffin virastoon, jopa itse Nikolaitakiin kumartamassa Pietarin Talvipalatsissa, toivosia voivansa säilyttää virkapaikkansa. Vaino teki Kurikasta marttyyrin työväestön silmissä. Mitä kaikkia vaikeuksia ja vainotoimenpiteitä se aiheutd Työmies-lehdelle, lienee useimpien muistissa. Kurikka erosi heti myrskyn jälkeen Työmiehen toimituksesta ja antoi tyksi 'ja odotti toimistossaan joka päivä kello 12 jälkeen rahamiesten tuovan ihanilla lauluilla ja soitolla voivansa rakentaa ihanneyhteiskunnan. Meillä ei ole kuitenkaan syytä muistella katkeruudella Saint Simonsia, Fourieria, Ovvenia ja Matti Kurikkaa- Sosialismin läpimurrossa heillä oli oma osuutensa. Heidän ponnistuksistaan ja pettymyksistään on meillä ollut paljon oppimista. Meidän asiamme on käyttää hyväksemme historian opetuksia aikamme pyrkimyksiin ja tarpeisiin hänelle tarvittavan summan malliyh- parhaiten soveltuvalla tavalla. ONNITTELUNI LIEKILLE Onnittelen sinua 20-vuotias Liekki! Olen seurannut kulkuasi syntymästäsi asti. Sain ensimmäisen numeron siten, että Kalle Salo toi sen käsipostissa näytenumerona, sillä asuinvme silloin Sud-buryssa. Niin pääsin heti sinuun tutustumaan. Luin sen erisimmäisen. numeron moneen kertaan . . . Nyt minun täytyy sanoa, että Liekki on siitä lähtien paljon edistynyt. Hain sitten ensimmäisen numeron jälkeen muutaman numeron Vapauden liikkeestä ja sitten aloin tilata sitä vuosikerroittain. Odotan aina saapumistasi. Olet kuin hyvä ystävä, joka joka torstai tulee vierailulle luokseni. Luen ensiksi ystävien pakinat ja sitten alan alusta, enkä heitä kädestäni ennenkuin on joka sana luettu. Joskus, kun sattuu niin, että juna vie Liekin sivutse, on minulla kiire naapuriin kysymään, että ovatko he saaneet Liekkiä, Jos vastaus on kielteinen, silloin on odotettava vielä vuorokausi, mutta sitten sen kuitenkin saan. . Ei minunkaan tule usein kirjoitettua, vaikka olenkin halukas lukemaan toisten kynäntuotteita Eipä ole Albertti-kaan pitkään aikaan muistanut (Jopa muisti ennen tämän julkisuuteen ehtimistä. — Toim.) lähettää niitä jännittäviä kertomuksia. Ne olivat aina mielenkiintoisia lukea. Niin . . . Vieläkin onnittelen sinua, Liekki. Hyvin ja mielenkiintoisella tavalla olet nämä 20 vuotta antanut neuvoja ja tuonut opettavaista lukemista — josta myöskin kuuluu kiitos avustajille. Niin kallis olet minulle, että joka Lauantaina, marraskuun 26 päivänä* 1955 Sivu 13 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-11-26-13
