1949-01-01-02 |
Previous | 2 of 10 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI)
Published and printed by the Vapaus Publishing Company
Limited* 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Registered at the Post Ofiflce Departmesat, Ottawa, as second
.class matter.
Lieklci ilmestyy^jokaisen viikon lauantaina 12-sivuisena, sisältäen
parasta kaiinokirjallista luettavaa kaikilta aloilta.
T i E A U S i n N N A T : YHDYSVALTOIHIN:
1 vuosikerta .$3.00 1 vuosikerta ,..$3.75
6 kuukautta ... 1.75 6 kuukautta . . . . . . . . . . . 2.25
3 kuukautta 1.00
SUOMEEN JA M U U A L L E U L K O M A I L L E.
1 vuosikerta .$4.50 6 kuukautta $2.50
ILMOITUSHINNAT:
75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kuoleman
Ilmoitus $3.00 ja sen yhteydessä, julkaistava muisto-värsy
$1.00 ja kiitos $2.00. Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50. Erikoishinnat
pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on
. lähetettävä maksu etukäteen.
. Asiqmlehille myönnetään 15 prosentin palkkio.
Kaikki Liekille tarkoicetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan
nimeen: Vapaus Publishing Company Ijmited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited,
100-102 Elm Street West, Siidbury, Ontario.
.Toimittaja: A. t»diviö.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osqjJ;ettava:
P. O. B O X 69 L I E K K I SUDBURY, ONT.
Tanska huolissaan tiedemiehistään
Huomatuita tanskalaisia tiedemiehiä
on jatkuvasti poistunut maasta viime
kuukausien aikana ja oval vastaänotUi-neet
tehtäviä yliopistoissa, laboratori-
-oissa ja opistoilla ulkomailla. Toistakymmentä
tiedemiestä on jättänyt toimensa
Tanskassa tähän mennessä.
Viranomaiset ilmaisevat huolestunei-simtensa,
kun tuli tiedoksi, että kahdeksan
tiedemiestä oli anonut yhden viikon
sisällä lupaa vastaanottaa tehtäviä ulko-mailla.
j
Eräät piirit ovat aloittaneet kampanjan
pitääkseen tanskalaiset tiedemiehet,
kotimaassaan, ja viranomaiset ovat luvanneet
kannattaa kampanjaa tarkoituksella
voittaa paremmat palkat tiedemiehille.
Joiiluhumu on vakttnut. Sitä olikin nyt vzr/ivosti }q sc
alkoi tavallista varemmin. Mutta^ ei vielä ole aivan mennyt
tämä vuosi eikä tinanvalajäiset. Jos tässä sitten taikahetkcUä
valaa l)prauttaisimme oikein suuren tinan, niin toivoisimme
sen kirkkaine kuvioineen lupailevan:
• että Liekillä tu'ee olemaan myötätuulinen ja kaikinpäin
onnellinen taival edessään;
että koko perhekunta häärii auttavin käsin sen ympäril-että
j.akinayst4ivät, vanhat ja uudet k yhä ilevöt hauskoja
pakinoita niin että niitä nähdään jatkuvasti jokunen jokaisessa
numerossa ;
'että taide- ja kulttuuri-sivu saa sille kuuluvaa sisältöä
oman elämännne piirisiäkin enemmän RUtn mttcn-että
taidemielisct ystävämme, ilman viraUisia talkoita,
haasickampanjoita tai ki/jailujä läheltclez^ät jatkuvasti hyviä
lyhyitä kertomuksia tai .novelleja;
että Kotikidma saa silloin tällöin valaisevan kotipaikka-kuvauksen
laajoilta asuinsijoiltamme; '
- että kynäiHjöiltävnr.e, miltä ilmansuunnanalta hyvänsä,
tulee aina uusia jatkokertomuksia, tai -romaaneja (yksi uusi
taas onkin luvassa): <
että talousasioihin kiintyneet \vstävämme muistavat joskus
II yödyllisiä tietoja-osastoa ja nappaavat siihen joko sattumalta
tapaamansa helmen tahi omien tietojensa ja kokemustensa
pohjalta löytyvän palan;
ja lopuksi, kun Liekki näin yhteisellä avulla saadaan
yhä ''kirkkaampana leimuamaan", että ystävät myöskin esittelevät
sitä aina uusillei lukijoille, joita vielä paljon syrjässä
on, jotta levikki yhä kasvaa. Onkohan liikaa jos asetamme
näkökulmaan nuntcron 8,000. Sitä sjpisinimc tinan osoittavan,
samalla kun sen kruununa olisi kaunis kiitoVisuuden knikka-nen
kaikesta tästä teille, Liekin uskolliset ystävät. — AP.
Häilyy hengen helpeet maassa ha jollansa,
ryntää toiveet, toimet vasten toisiansa,
pirstaleina pyyteet pauhaa.
Kukin jumalalleen kantaa rukouksen,
nostaa sotahuudon, päästää voivotuksen,
eikä kitkaan tunne rauhaa,
Vaappuu vanhat valtaininuurit järkkyneinä,
lomat eivät Iriiy eikä synny seinä,
mttta nyt Jo aika muuraa.
Vielä toiset torkktm loistopylväkiUä
peitettynä tuhatvuoden jäkälillä
kantain hometta ja kuuraa.
Sammuu orjan päivä veripunaisena,
uuden päiz^än ranta i'älkkyy kajehena, .
~ uutta tuulta viirit näyttää,
• Kaikuu kutjtihuudot orjaihmisille:
Vapaat olkaa, nouskaa kunnahiVe,
valo avaruuden täyttää f —(A.P. 1910)
Nautinnolla on kaksi mittaa: suuruus ja laatu. Useimmiten
kannattaa edellinen vaihtaa jälkimmäiseen.
Meni jouliiJahja ja . . .
Pennsylvanialainen nuori hiilenkaiva-ja
Joseph Orban lähti eräänä iltana
"peukalokyj^dillä'' tyttöystävänsä eli
armaansa, luokse lähellä olevaan Char-michaels-
kylään, taskussaan $1,700, jolla
aikoi ostaa hänelle auton joululahjak-
. si..;/.:- "; •• '••
Puolen mailin päässä kotoaan hän sai
kyytiä erään miehen autossa, jolle hän
innoissaan kertoi aikeestaan ostaa rahallaan
uuden auton helliilleen.
"Mahdollisesti minä katsoin jonnekin
muualle, mutta seuraavassa silmänräpäyksessä
tunsin itseni pyörivän tien-syrjässä
ja huomasin että minua on
ammuttu", kertoi Orban poliisille.
Siitä selvittykään hän huomasi rahansa
menneen Ja saaneensa kuulan kainaloonsa.
Seuraava ohikulkija vei hänet sairaa^
laan. missä lääkärit sanoivat hänen olevan
hyvissä voinnissa ja poistivat kuulan,
hänen oikean käsivartensa alta.
''Minä olen sää.stänyt sitä auton hintaa
vuodesta 1946", kertoi Orban aia-tellen
armaansa pettymystä joululahjan
suhteen.
Leipä
Töllin äijä jo pellolla tallustaa
saapas painuen kosteaan multaan;
katse hällä on tähdätty vaarojen taa,
niissä aurinko kunnaita kultaa.
Vakaa ilme on kasvoilla vanhuksen,
on kuin pyhättöön menossa oisi;
tuossa vainio aukee, sen kynnöksen
joka kortta hän hyväillä vaisi.
Kivirauniot vainion reunastaa,
ja ne röykkiöt niykkinä kertoo,
kuinka, vaivoin vaalittu on karti maa,
ettiF viimeinkin vilja vois versoo.
Mutia, nyt, kuin.^ kivet ois pyyhkäisty-ppis,
ukk&väkee vain mtokkuvaa viljaa,
aatokset aivan Jiiän korrtissa. sois,
nc jo sommivat sanoja hiljaa:
^'Kypsy oi täkkäpää, vielä^opl hento,
valmista vahvista voitnakas vyö, .
ett* ei ois elos kuin täktäsen lento,
kun saapuvi harmaja Jtallainetr yö:
Falnmtu valmiiksi, että ma voisin
sun kyfsänä kyllänä taUettaa;
tuntuis kuin talvikin lauhempi oi^i,
siliQin kuin leivän vain riittämään saa-.
Vhteiskunnallista vääryyttä ei voi yksitöftä htkistaa, sen
jokainen huomaa. Mutta entä sitten — kokoontuuko joukot?
Kun elämän ^lautinnon lalide kay sameaksi }Q karvaaksi,
SP mi merkki: ryhdy koitaan työhön ja kiko
Jos kattojen alla ois kaukaistenkin
^kakkua-^llin, niin tuulonen tois
sanoman onnesta, kertoisi senkin,
kuinka töUistä [tölliin laulukin soi."
Kohoaa aurinko, eloa antaa,
valossa vainio kylpeä saa^ .
pystyssä pään joka korsi jo kantaa
ja tuoreita voimaa huokuvi maa.
PAUL ARO.
Voima se on, joka jyllää
(Suomen ammattiyhdistysväen kujsletteja.)
On yksilö niin helppo lyödä, maahan tallata
ja elämisen mahdollisuus häitä vallata.
Mutt' joukkovoima mahtava on toista laatua,
sc:7i tarvitse ei taipua, ei maahan kaatua.
Niin; niiiT^jaa jaa ja jaa, se kauppa kannattaa,
on järjestyneen töimentido aina helpompaa.
„^--: N^in taakka keventyy ja leipä leventyy,
on SAK :lla siihen täysi^änsio ja syy.
On yksilö kuin hyitysparka norsun rinnalla,
se norsua ei liikkeelle saa millään hinnatta.
Mutt' hyttyset jos kokoontuvat sadointuhansin,
niin norsu pyrkii sopimukseen mitä kiireimmin:
Niin niin, jaa jaa ja jaa jne.
Jos SAK:ta avuksesi et säjtalua,
iiiin näppejäsi nuoleksi tai hiita kalua.
Työnantaja voi palkastasi osan lohkaista,
mutt' järjesty, niin itseäs saat heti rohkaista.
Niin niin, jaa jaa ja j^a jne.
On tämän maankin työläisissä moiita houkköa
he eivät tiedä, että voima vaatii joukkoa.
Mutt' tiseinimät jo yinmärtävät yhteisaätetta,
iSe antaa rttokaa enemmän ja lisää vaatetta.
Niin niin, jaa jaa ja jaa jne^ ^
,Kas, SAK ei työskentele turhan takia,
työnantajille pystyy se luke7naan lakia.
Jos olet sitten kirvesmies tai vaikka sorvari,
niin. SAK:lta asiasi kuulee porvari.
Niin niin, jaa jaa ja jaa jne.
Nyt ei oo puhe vetelistä kansalaisista,
vaaii^ tarmokkaista työläismiehistä ja naisista.
Ei sattuma, vaan SAK kun pitää puolias'
* niin vähitellen haihduttaa voit leipähuolias.
Niin niin, jaa jaa ja jaa jne.
Siis järjesty ja näytä oikeata kuntoa,
se itscVesi antaa omanarvontuntoa.
Ei silloin tarvis 'tnurjot€lia eikä kyräillä'^—
voit luottaa tulevaisuuteen ja vaikka kyräillä:
Niin, niin, jaa- jaa ja jaa, se kauppa kannattaa;
on järjestyneen toimmentulo aifia helpompaa.
Näin taakka keventyy ja leipä leventyy,
on SAK:lla siihen täysi ansio ja syy.
ja katolinen kirkko
Bernard Sha\vn parhaimpiin näytelmiin kuuluu katolisen
kirkon pyhimykseksi julistaman Jeanne D'Arcin elämällä
tehty näytelmä. Shawn näytelmää pidetään historiallisesti Ja
näyttämöllisesti parhaimpana niistä monista laitoksista, joita
tämän ranskalaisen naisen elämästä'on kirjoitettu. Max\vell
Andersonin draama Joan of Lorrainen on myöskin saavuttanut
kuuluisuutta kuin myöskin Fredrich Schillerin aikoinaan,
romanttisen koulun tavalla kirjoittama "Orleansin neitsyt".
•Parikymmentä vuotta sitten aikoi Hollywoodin suurin
filmiyhtiö filmata tämän Shawwn teoksen^ mutta katoliset
piirit täällä^ryhtyivät kaikin käytettävin voimin estämään sen
filmaamisen; Katolinen Legioona vaati sen filmikäsikirjoitus-ta
luettavakseen ja hy^^ksyttäväkseen. Legioona hylkäsi valmistetun
teoksen seuraavilla perusteille:
''Se satirisoL kirkkoa ja valtiota ja esittää ne tyhmiksi
ja järjettöraiksiv Siinä onfseliaisia sanoja; kuin " p^
•'kirottu'',/'Jumala'', "kuolemansynti", "arkkqjii^a*' ja "pyhä;'.'
, . • ..• • ,
Katolinen; Legioona hylkäsi kokonaisia lauseita, joihin
oU asetettu saiiäiiskonto Ja uhkasi julistaa bbik^
Jos elokuva Julkaistaisiin.
Kun Shaw kuuli Katolisen liigan hommista^ kirjoitti hän
pitkän kirjieen New York Times lehdelle Ja totesi katolisen
järjestön ottaneen ylikontrollin Amerikassa taiteelliseen tuotantoon.
"Kaikki mitä tiedän, osoittaa katolisen Jiirkon ottaneen
-jjuristukseensa Amerikan filmiliikkeen. Sen^ sensuuri on yhtä
luja kuin Englannissakin . . , * ;
Tunsin olevani kuin ^poikanen, jonka yli numeroton
auto on ajannt. En voinut siinä nähdä" muuta kuin sanat
"Azione Gatolica." Mi/tta kun herättyäni rupesin kiljumaan
niin Amerikasta vakuutettiin minulle^ että ylitseni ei ollutkaan
kiilkenut auto, vaan yritin vain mainostaa itseäni." ' •
Mr. Maxwellin ';J<oan of Arcin^^^on nyt katolinen kirkko
hyväksynyt. Ja sen hyväksyminen osoittaa selvästi, mikä siitä
on tullut:
Mutta Bernard Shaw on vastannut puolestaan Hollywop-din
filmiherroiHe. Hän on kieltäytynyt ryhtymästä mihinkään
kauppasuhteisiin 'HollywoodSn kanssa; "vaikea kiertake^^
SITO 2 LAUANT.\IXA, TAMMIKUUN 1 PÄIVÄNÄ 1949
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 1, 1949 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1949-01-01 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki490101 |
Description
| Title | 1949-01-01-02 |
| OCR text |
(KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI)
Published and printed by the Vapaus Publishing Company
Limited* 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Registered at the Post Ofiflce Departmesat, Ottawa, as second
.class matter.
Lieklci ilmestyy^jokaisen viikon lauantaina 12-sivuisena, sisältäen
parasta kaiinokirjallista luettavaa kaikilta aloilta.
T i E A U S i n N N A T : YHDYSVALTOIHIN:
1 vuosikerta .$3.00 1 vuosikerta ,..$3.75
6 kuukautta ... 1.75 6 kuukautta . . . . . . . . . . . 2.25
3 kuukautta 1.00
SUOMEEN JA M U U A L L E U L K O M A I L L E.
1 vuosikerta .$4.50 6 kuukautta $2.50
ILMOITUSHINNAT:
75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kuoleman
Ilmoitus $3.00 ja sen yhteydessä, julkaistava muisto-värsy
$1.00 ja kiitos $2.00. Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50. Erikoishinnat
pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on
. lähetettävä maksu etukäteen.
. Asiqmlehille myönnetään 15 prosentin palkkio.
Kaikki Liekille tarkoicetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan
nimeen: Vapaus Publishing Company Ijmited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited,
100-102 Elm Street West, Siidbury, Ontario.
.Toimittaja: A. t»diviö.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osqjJ;ettava:
P. O. B O X 69 L I E K K I SUDBURY, ONT.
Tanska huolissaan tiedemiehistään
Huomatuita tanskalaisia tiedemiehiä
on jatkuvasti poistunut maasta viime
kuukausien aikana ja oval vastaänotUi-neet
tehtäviä yliopistoissa, laboratori-
-oissa ja opistoilla ulkomailla. Toistakymmentä
tiedemiestä on jättänyt toimensa
Tanskassa tähän mennessä.
Viranomaiset ilmaisevat huolestunei-simtensa,
kun tuli tiedoksi, että kahdeksan
tiedemiestä oli anonut yhden viikon
sisällä lupaa vastaanottaa tehtäviä ulko-mailla.
j
Eräät piirit ovat aloittaneet kampanjan
pitääkseen tanskalaiset tiedemiehet,
kotimaassaan, ja viranomaiset ovat luvanneet
kannattaa kampanjaa tarkoituksella
voittaa paremmat palkat tiedemiehille.
Joiiluhumu on vakttnut. Sitä olikin nyt vzr/ivosti }q sc
alkoi tavallista varemmin. Mutta^ ei vielä ole aivan mennyt
tämä vuosi eikä tinanvalajäiset. Jos tässä sitten taikahetkcUä
valaa l)prauttaisimme oikein suuren tinan, niin toivoisimme
sen kirkkaine kuvioineen lupailevan:
• että Liekillä tu'ee olemaan myötätuulinen ja kaikinpäin
onnellinen taival edessään;
että koko perhekunta häärii auttavin käsin sen ympäril-että
j.akinayst4ivät, vanhat ja uudet k yhä ilevöt hauskoja
pakinoita niin että niitä nähdään jatkuvasti jokunen jokaisessa
numerossa ;
'että taide- ja kulttuuri-sivu saa sille kuuluvaa sisältöä
oman elämännne piirisiäkin enemmän RUtn mttcn-että
taidemielisct ystävämme, ilman viraUisia talkoita,
haasickampanjoita tai ki/jailujä läheltclez^ät jatkuvasti hyviä
lyhyitä kertomuksia tai .novelleja;
että Kotikidma saa silloin tällöin valaisevan kotipaikka-kuvauksen
laajoilta asuinsijoiltamme; '
- että kynäiHjöiltävnr.e, miltä ilmansuunnanalta hyvänsä,
tulee aina uusia jatkokertomuksia, tai -romaaneja (yksi uusi
taas onkin luvassa): <
että talousasioihin kiintyneet \vstävämme muistavat joskus
II yödyllisiä tietoja-osastoa ja nappaavat siihen joko sattumalta
tapaamansa helmen tahi omien tietojensa ja kokemustensa
pohjalta löytyvän palan;
ja lopuksi, kun Liekki näin yhteisellä avulla saadaan
yhä ''kirkkaampana leimuamaan", että ystävät myöskin esittelevät
sitä aina uusillei lukijoille, joita vielä paljon syrjässä
on, jotta levikki yhä kasvaa. Onkohan liikaa jos asetamme
näkökulmaan nuntcron 8,000. Sitä sjpisinimc tinan osoittavan,
samalla kun sen kruununa olisi kaunis kiitoVisuuden knikka-nen
kaikesta tästä teille, Liekin uskolliset ystävät. — AP.
Häilyy hengen helpeet maassa ha jollansa,
ryntää toiveet, toimet vasten toisiansa,
pirstaleina pyyteet pauhaa.
Kukin jumalalleen kantaa rukouksen,
nostaa sotahuudon, päästää voivotuksen,
eikä kitkaan tunne rauhaa,
Vaappuu vanhat valtaininuurit järkkyneinä,
lomat eivät Iriiy eikä synny seinä,
mttta nyt Jo aika muuraa.
Vielä toiset torkktm loistopylväkiUä
peitettynä tuhatvuoden jäkälillä
kantain hometta ja kuuraa.
Sammuu orjan päivä veripunaisena,
uuden päiz^än ranta i'älkkyy kajehena, .
~ uutta tuulta viirit näyttää,
• Kaikuu kutjtihuudot orjaihmisille:
Vapaat olkaa, nouskaa kunnahiVe,
valo avaruuden täyttää f —(A.P. 1910)
Nautinnolla on kaksi mittaa: suuruus ja laatu. Useimmiten
kannattaa edellinen vaihtaa jälkimmäiseen.
Meni jouliiJahja ja . . .
Pennsylvanialainen nuori hiilenkaiva-ja
Joseph Orban lähti eräänä iltana
"peukalokyj^dillä'' tyttöystävänsä eli
armaansa, luokse lähellä olevaan Char-michaels-
kylään, taskussaan $1,700, jolla
aikoi ostaa hänelle auton joululahjak-
. si..;/.:- "; •• '••
Puolen mailin päässä kotoaan hän sai
kyytiä erään miehen autossa, jolle hän
innoissaan kertoi aikeestaan ostaa rahallaan
uuden auton helliilleen.
"Mahdollisesti minä katsoin jonnekin
muualle, mutta seuraavassa silmänräpäyksessä
tunsin itseni pyörivän tien-syrjässä
ja huomasin että minua on
ammuttu", kertoi Orban poliisille.
Siitä selvittykään hän huomasi rahansa
menneen Ja saaneensa kuulan kainaloonsa.
Seuraava ohikulkija vei hänet sairaa^
laan. missä lääkärit sanoivat hänen olevan
hyvissä voinnissa ja poistivat kuulan,
hänen oikean käsivartensa alta.
''Minä olen sää.stänyt sitä auton hintaa
vuodesta 1946", kertoi Orban aia-tellen
armaansa pettymystä joululahjan
suhteen.
Leipä
Töllin äijä jo pellolla tallustaa
saapas painuen kosteaan multaan;
katse hällä on tähdätty vaarojen taa,
niissä aurinko kunnaita kultaa.
Vakaa ilme on kasvoilla vanhuksen,
on kuin pyhättöön menossa oisi;
tuossa vainio aukee, sen kynnöksen
joka kortta hän hyväillä vaisi.
Kivirauniot vainion reunastaa,
ja ne röykkiöt niykkinä kertoo,
kuinka, vaivoin vaalittu on karti maa,
ettiF viimeinkin vilja vois versoo.
Mutia, nyt, kuin.^ kivet ois pyyhkäisty-ppis,
ukk&väkee vain mtokkuvaa viljaa,
aatokset aivan Jiiän korrtissa. sois,
nc jo sommivat sanoja hiljaa:
^'Kypsy oi täkkäpää, vielä^opl hento,
valmista vahvista voitnakas vyö, .
ett* ei ois elos kuin täktäsen lento,
kun saapuvi harmaja Jtallainetr yö:
Falnmtu valmiiksi, että ma voisin
sun kyfsänä kyllänä taUettaa;
tuntuis kuin talvikin lauhempi oi^i,
siliQin kuin leivän vain riittämään saa-.
Vhteiskunnallista vääryyttä ei voi yksitöftä htkistaa, sen
jokainen huomaa. Mutta entä sitten — kokoontuuko joukot?
Kun elämän ^lautinnon lalide kay sameaksi }Q karvaaksi,
SP mi merkki: ryhdy koitaan työhön ja kiko
Jos kattojen alla ois kaukaistenkin
^kakkua-^llin, niin tuulonen tois
sanoman onnesta, kertoisi senkin,
kuinka töUistä [tölliin laulukin soi."
Kohoaa aurinko, eloa antaa,
valossa vainio kylpeä saa^ .
pystyssä pään joka korsi jo kantaa
ja tuoreita voimaa huokuvi maa.
PAUL ARO.
Voima se on, joka jyllää
(Suomen ammattiyhdistysväen kujsletteja.)
On yksilö niin helppo lyödä, maahan tallata
ja elämisen mahdollisuus häitä vallata.
Mutt' joukkovoima mahtava on toista laatua,
sc:7i tarvitse ei taipua, ei maahan kaatua.
Niin; niiiT^jaa jaa ja jaa, se kauppa kannattaa,
on järjestyneen töimentido aina helpompaa.
„^--: N^in taakka keventyy ja leipä leventyy,
on SAK :lla siihen täysi^änsio ja syy.
On yksilö kuin hyitysparka norsun rinnalla,
se norsua ei liikkeelle saa millään hinnatta.
Mutt' hyttyset jos kokoontuvat sadointuhansin,
niin norsu pyrkii sopimukseen mitä kiireimmin:
Niin niin, jaa jaa ja jaa jne.
Jos SAK:ta avuksesi et säjtalua,
iiiin näppejäsi nuoleksi tai hiita kalua.
Työnantaja voi palkastasi osan lohkaista,
mutt' järjesty, niin itseäs saat heti rohkaista.
Niin niin, jaa jaa ja j^a jne.
On tämän maankin työläisissä moiita houkköa
he eivät tiedä, että voima vaatii joukkoa.
Mutt' tiseinimät jo yinmärtävät yhteisaätetta,
iSe antaa rttokaa enemmän ja lisää vaatetta.
Niin niin, jaa jaa ja jaa jne^ ^
,Kas, SAK ei työskentele turhan takia,
työnantajille pystyy se luke7naan lakia.
Jos olet sitten kirvesmies tai vaikka sorvari,
niin. SAK:lta asiasi kuulee porvari.
Niin niin, jaa jaa ja jaa jne.
Nyt ei oo puhe vetelistä kansalaisista,
vaaii^ tarmokkaista työläismiehistä ja naisista.
Ei sattuma, vaan SAK kun pitää puolias'
* niin vähitellen haihduttaa voit leipähuolias.
Niin niin, jaa jaa ja jaa jne.
Siis järjesty ja näytä oikeata kuntoa,
se itscVesi antaa omanarvontuntoa.
Ei silloin tarvis 'tnurjot€lia eikä kyräillä'^—
voit luottaa tulevaisuuteen ja vaikka kyräillä:
Niin, niin, jaa- jaa ja jaa, se kauppa kannattaa;
on järjestyneen toimmentulo aifia helpompaa.
Näin taakka keventyy ja leipä leventyy,
on SAK:lla siihen täysi ansio ja syy.
ja katolinen kirkko
Bernard Sha\vn parhaimpiin näytelmiin kuuluu katolisen
kirkon pyhimykseksi julistaman Jeanne D'Arcin elämällä
tehty näytelmä. Shawn näytelmää pidetään historiallisesti Ja
näyttämöllisesti parhaimpana niistä monista laitoksista, joita
tämän ranskalaisen naisen elämästä'on kirjoitettu. Max\vell
Andersonin draama Joan of Lorrainen on myöskin saavuttanut
kuuluisuutta kuin myöskin Fredrich Schillerin aikoinaan,
romanttisen koulun tavalla kirjoittama "Orleansin neitsyt".
•Parikymmentä vuotta sitten aikoi Hollywoodin suurin
filmiyhtiö filmata tämän Shawwn teoksen^ mutta katoliset
piirit täällä^ryhtyivät kaikin käytettävin voimin estämään sen
filmaamisen; Katolinen Legioona vaati sen filmikäsikirjoitus-ta
luettavakseen ja hy^^ksyttäväkseen. Legioona hylkäsi valmistetun
teoksen seuraavilla perusteille:
''Se satirisoL kirkkoa ja valtiota ja esittää ne tyhmiksi
ja järjettöraiksiv Siinä onfseliaisia sanoja; kuin " p^
•'kirottu'',/'Jumala'', "kuolemansynti", "arkkqjii^a*' ja "pyhä;'.'
, . • ..• • ,
Katolinen; Legioona hylkäsi kokonaisia lauseita, joihin
oU asetettu saiiäiiskonto Ja uhkasi julistaa bbik^
Jos elokuva Julkaistaisiin.
Kun Shaw kuuli Katolisen liigan hommista^ kirjoitti hän
pitkän kirjieen New York Times lehdelle Ja totesi katolisen
järjestön ottaneen ylikontrollin Amerikassa taiteelliseen tuotantoon.
"Kaikki mitä tiedän, osoittaa katolisen Jiirkon ottaneen
-jjuristukseensa Amerikan filmiliikkeen. Sen^ sensuuri on yhtä
luja kuin Englannissakin . . , * ;
Tunsin olevani kuin ^poikanen, jonka yli numeroton
auto on ajannt. En voinut siinä nähdä" muuta kuin sanat
"Azione Gatolica." Mi/tta kun herättyäni rupesin kiljumaan
niin Amerikasta vakuutettiin minulle^ että ylitseni ei ollutkaan
kiilkenut auto, vaan yritin vain mainostaa itseäni." ' •
Mr. Maxwellin ';J |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-01-01-02
