Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 11, 1944

              Sivu 10 LAUANTAINA-MARRASKUUN i 1 PÄIVÄNÄ
1944
Franksin murha oli oilut hänelle elä-liiys,
jota hän ei millään tavalla pitä­nyt
hyljättävänä, ja hänen tietysti
oli kärsittävä vain sen tähden, että
yhteiskunta ei ymmärtänyt hänen
ajatuksenjuoksuaan. Hän lausui va­littelunsa
vain yhteiskunnan kannal­ta,
jos hänet telotettaisiin, koska se
_ silloin menettäisi hänessä suuren ky­vyn.
Hän poti ilmeisesti suuruuden-
• hulluutta. Hän vastaanotti elinkauti­sen
'vankeustuomionsa ilmettään
muuttamatta.
Vuosisatamme ritari Siniparran,
ranskalaisen pikkuporvari Landrun
juttu elää hyvin kauan, ei vähiten
sen vuoksi, että k\'symys, hänen syyl­lisyydestään
on yhä avoin. Hänet
tuomittiin epäluulojen perusteella ja
mestattiin suurten epäilysten vallites­sa,
mutta lopullista todistusta ei kos­kaan
saatu.
— Näyttäkää minulle ruumiit!
Landru vaati kerran toisensa jälkeen.
Hänet tuomittiin eräiden luukap-paleiden
ja kaminatuhkan perusteel­la,
mikä kamina oikeussalissa näytti - misen luita hautausmaalta. Vielä nyt-niin
pieneltä ja vähäpätöiseltä ettei kin on selvittämäLtä, miten Landru
voinut uskoa, että sitä koskaan olisi mureasi uhrinsa ja mitä hän teki
rin arvokkuudella, mutta samalla hä­nen
aivonsa toimivat nopeasti ja tar­kasti,
eikä hän koskaan jäänyt vas­tausta
velkaa. Kun häntä eräänä
päivänä oli kuulusteltu useampia tun­teja,
piti tuomari häntä kypsänä ja
sanoi:
— Näyttää siltä kuin teidän omaa­tuntoanne
painaisi raskas taakka.
— 'Niin kyllä, vastasi Landru. Mi­nulle
tekee pahaa se, että minun vai­moni
tästä kaikesta roskasta saa tie­tää,
että minä olen ollut hänelle us­koton.
Juuri oli selvitetty, että Landru
oli ollut suhteissa noin kolmeensataan
naiseen.
Pahimpana todistuksena häntä vas­taan
oli se, että hänen huvilansa ka-minasta
Gambaissa oli löydetty ih-fhisluurangon
kappaleita, korsetin si­ruja
ja irtohampaita. Mutta tässä on
otettava huomioon myös se, että hu­vila
oli ollut 16 päivää hänen pidä-tyksensä
jälkeen vartioimattomana, ja
huhuiltiinpa sellaistakin, että joku
mielipuoli olisi sinne kiikuttanut ih-
Museon u l l ^ ^ autoia
tditiin löytö ^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^ _
Ruotsin Valtion Historiallisen Mu- ^^^^^^^^^^^ 1^
seon äpulaisjohtaija tri Olle Kälström Eräs proyidenceläinen on talona
meni äskettäin museon ullakolle tar- vintistä löytänyt vanhan kirjeen
kastamaan sinne kuletettuja ja siellä ta ilmenee, millä tavalla autoja tar'
säilytettäviä vanhoja kultasepän tuot- jottiin oletetuille halukkaille ostajille
teitä nähdäkseen jos niiden joukossa niinä aikoina, jolloin autoteollisuus oli
olisi joitakin harvinaisuuksia. Ja ai^ alkuasteellaan. Kyseellisessä kirj^e^.
van oikein hän löysi sieltä muun ro- sä sanotaan m.m. näin:
mun seasta vanhan kuninkaailisen
kruunun kolmanneltatoista jmosisa-dalta".
Kruunun historia ja vaiheet­kin
oliva*t kadonneet nykyisistä kir­joista,
mutta tohtori Kälström tutkit-
Me yksinkertaisesti jätämme ^I.
vuun välittäjän ja hänen komissionin-sa.
Autönvälittäjä merkitsee korksa-ta
komissiota".
Ja tämän jälkeen auton ominai-tuaan
vanhdja asiakirjoja pääsi seK siiuksia kehutaan seuraavasti:
ville, että kruunun olivat ruotsalaiset
tuoneet sotasaalinaan kolmekymmen­vuotisen
sodan aikana v. 1640 Ruot­siin
ja siellä sitten sijoitettu mainit­tuun
museoon ja sinne sitten taas
hukkunut muutamiksi vuosisadoiksi
kunnes tohtori Kälström teki uuden
löydön.
Kruunu, joka on erittäin hieno tai­deteos
ja jonka ympäryskehä on puh­dasta
kultaa, arvellaan olevan vuo­delta
1240 Fredrick II' hallituskau-
"Me rakennamme automme kestä­mään
ajoa maaseudulla. :Me tarkoi-tamme
tätä autoa käytettäväksi keh­nollakin
säällä sekä kulkemiskyk}!-
seksi huonoillakin teillä (jos niillä
lainkaan kulkea voi) huonollakin
säällä a)jettuna, jota varten me va-riistaTnme
mainion katon, myrsky-edustan
ja sivuverhovarusteet."'
Kirjeessä vielä huomautetaan, että
useakin auto '-'menettää kaiken puo-leensä
vetäväisyyden, kun se joutuu
käytetty naisten polttamiseen.
Huhtikuun 13 p. 1919 Montmart-ren
poliisi pidätti 50-vuotiaan miehen,
ruumiille — jos hän yleensäkin oli
murhaaja. . '
takin.
Näin vaniaa kruunua ei tiettävästi
ole olemassa missään museossa lu-
Oikeudenkäynti Landrua vastaan kuunottamaitta Nyrenburgin museos-jota
kauan oli etsitty ympäri maata aloitettiin Versaillesissa, jonka oikeus- sä säilytettävää roomalais^ermaani-laajojen
avioliittopetosten vuoksi, piirissä hänen huvilansa sijaitsi ja sii- laista kruunua noin vuodelta 1000.
Maailma teki tällöin ensi kerran tut- tä tuli kaikkein huomiotaherättävim- Mutta jollei tohtori Kälström olisi
alkanut pienestä, muttei huonosti: piä, mitä Ranska tällä vuosisadalla on mennyt löytöretkeilylle Museon ul-tavuutta
Landrun kanssa. Hän oli kokenut, ei vähiten sentähden, että lakkoon, niin .tämäkin kruunu olisi
työmiehen poika, vakuutusyhtiön monet naiset todistivat pienen arvok- pysynyt kateissa kenties kuinka kau-juoksupoika,
sotilas, reservikersantti, kaan Siniparrarf puolesta. Hänet tuo- an sillä, tavalliset ihmiset eivät sitä
pienen autovajan omistaja, perheen mittiin, kuten tunnettua, kuolemaan
isä. Autovajassa hän ilmeisesti jou- ja kolme viikkoa myöhemmin hänet
tui suhteisiin vähemmän kunnioitet- julkisella kadulla telotti muudan toi-tavien
ainesten kanssa. iNämä vuok- nen parrakas Ranskan kansalainen,
rasivat hänen vaunujaan varkausret- pyöveli monsieur Deibler, joka oli pe-kiään
varten. Kelpo pikkuporvari' rinyt tämän synkän ammatin esi-isiltään
ja oli hyvin ylpeä siitä. Land-ainakaan
olisi sieltä koskaan löytä­neet.
KIRJE ENVAIHTOA
uskaltautui lopuksi itsekin heikolle
jäälle ja hänelle kävi hulusti. Hän
sai petoksesta kolme vuotta vankeut­ta.
Palattuaan vankilasta hän oli toi­nen
mies. Hän ei enää voinut jättää
rikosuraansa.
Ranskalaisen keskiluokkakäsitteen
mukaan Landru oli tyylikäs ja kelpo
ihminen. Hän oli pienikokoinen ja lä­hinnä
kalju, mutta komea musta ko­ko
parta antoi hänen ulkonäölleen ba­bylonialaisen
pappismiehen arvok­kuuden.
Ranskassa on parta aina
ollut miehevyyden merkkinä, se he­rätti
luottamusta, minkä vuoksi myös
useimmilla pörssihuSjareilla on ollut
kokoparta, ja elähtäneiden yksinäis­ten
naisten oli vaikea vastustaa Lan­drun
vakaata suloa. Han joutui kos­ketuksiin
heidän kanssaan avioliitto-ilmoitusten
välityksellä, ja hän oli
niin ahkera, että muutamien vuosien
kuluttua hän oli päässyt tuttavuuteen
ei vähemmän kuin 283 naisen kanssa
Ranskan kaikissa osissa. Näistä hä­visi
kahdeksan, he ikäänkuin hävisi­vät
maan alle eivätkä myöhemmin ole
antaneet elonmerkkiä itsestään joko
sentähden, että heidät todella oli mur­hattu,
tai välttääkseen sitä huomiota,
joka syntyisi jos joku Landrun uhri
osoittaisi elonmerkkejä. Näiden kah­deksan
naisen murhasta Landru tuo­mittiin.
Landru väitti itsepintaisesti, ettei
hänellä ollut aavistustakaan siitä,
minne he olivat menneet. Hän ei voi­nut
saada selkoa heistä, koska hän oli
tuntenut heidät vain hyvin ohimen­nen.
roliisin'asiana oli todistaa, että
heidät oli murhattu. Ja näin jatkui
•s
tunti toisensa jälkeen.
— ^linäolen syytön! Todistakaa,
että minä olen murhaaja!
Landru esiintyi muuten kaikella
partasuiscn ranskalaisen pikkuporva-tuksenne
kiitollisuudella vastaanotet­tu.
Henni Bell, Erakko,.Eetu, Spoka-ru
jätti tuomarille kirjeen, jossa hän nen Kalle, Saloma ja i<z5^«: Kirjoi-kirjoitti:
"Minä kuolen syyttömänä ja hy­vällä
omallatunnolla. Toivon kun-nioitettavimmin,
että te kerran teette
samoin."
, Hänellä oli giljotiinilla ainoastaan
mä otettiin huomioon, ja Landrun pää
partoineen on balsamoitu ja asetettu
pitkään riviin muiden teloitettujen
yksi toivomus, nim. ettei terä vähin- joukkoon Ranskan lääketieteellisessä
goittaisi hänen täysipartaansa. Tä- museossa.
• .i>. •
K U O L L U T
Surren ilmoitan, että rakas mielieni ja Allanin hellä isä
HANNES LAPPI
kuoli tapattirmaisesti metisästysmatkalla lokakuun 22 p : n ä 1944. lä­hellä
Port -Arthuria, Ont.
Vainaja oli syntynyt Suomessa'^ Varpaisjärven pitäjässä, Kuopion
läänissä, kesäkuun 14 p:nä 1904.
Lähinnä suremaan jäin minä, hänen vaimonsa, yksi viiden vuoden
vanha poika, kaksi siskoa perheineen täällä Canadassa, veli j a kolme
siskoa Suomessa sekä suuri joukko sukulaisia ja tuttavia täällä maas­sa
jä Suomessa.
Vainaja saatettiin, vimeiseen' lepoon Everest an<l Son hautaantol-mistosta,
Port ArthiurisSa, lokakuun 26 p. suuren sukulais- ja ystävä-joukon
saattamana.
MUISTO
Olet Haimes armas iki rauhan saanut, • ^
ei maiset myrskyt sun imtas häiritse.
Kyyneleenfsun hautakumpus kastaa,
vaan et sä muUe enään vastaa.
Nukö, huku unta rauhaisaa,
rakkaudella muistan sua aina.
Lepää rauhas isä armas! Muistelee sua aina,
Poiltasi Allan ja Vaimosi Hilja.
Oli syksyn smmuntai-ilta,
tuli kuolon viesti meille.
Ei uskoa voinut, vaan-totta se oli.
•Elämän laki on säälimätön,
vei perheen huoltajan hellän.
Olet levon saanut. Lepää rauhassa Hannes, surulla
muistelemme,
_ Ida ja Lauri.
delta, ehkäpä juuri hänen omaisuut- pysähtymään mäessä", ja auton ko-
«eellisista omaisuuksista mainittaes­sa
kirti'eessä sanotaan:
'^Shaftiveto on kaupungin boale-vardilla
ajettavan auton vetokelao.
Mutta mäissä, maaseudulla, sannas­sa,
te tarvitsette kaksinkertaisen ket-juvedon,
eikä mitään muuta, Kerju
voi katketa ainoastaan yhdestä koh­dasta
ja 'korjauslenkeillä' ja pihdeil­lä
te korjaatte rikon ja jatkatte mat­kaa,
ainoastaan muutaman hetken ni-vytyksellä.
Ketjuveto on niin hiljai­nen
kuin suinkin tehdä voidaan ja
me olemme vähentäneet sen melun
niin, että se kuuluu kuin suurta helmi­nauhaa
vedettäisiin kankaalla peite­tyn
pöydän reunan yli."
Erikoisdla lämmöllä kirjeessä il­moitetaan,
että Ostettavassa autossa
on ilmalla jäähdytettävä moottori,
jonka hyviä puolia seuraavalla tavilla
koristellaan:
"Vesijäähdytys on 'ali right' gaso-liiniveneessä,
jossa vettä ei tarvitse
kantaa, tai paikallaan olevassa ko­neessa,
mutta autonsa, joka kiitää
eteenpäiri vilpoisen ilman lietsomana,
miksi siinä tarvitsisi kuljettaa \että
mukanaan ja kdjeita moottorin jääh­dyttämiseksi,
kun ilmaa on kaikkialla
ympärillä, vapaasti ja runsaasti? Var­mastikaan
ei vesijäähdytystä koskaan
tulla käyttämään ilmalaivoissa, kos­ka
ilmaa on riittävästi jäähdyttämis­tä
varten."
Kirje päättyy kehoitukseen. että
kirjeen vastaanottaja lähettäisi heti
tilauksensa, myötäliittäen 25 dolla­ria
-'koska sillä nopeudella kuin me
nyt tilauksia saamme vuoden 1910
tuotanto tulee pian myydyksi."'
K I I T O S
Tahdomme lausua sydämelliset kiitokset kaikUle ystäville ja tovereOle
jotka niin suurUukuislna saavuitte Hanneksen häutaustilaisUuteen KUtos
^ kukista, laulusta, runosta. Kiitos kaikesta osanotosta la mvft^^^^
tuksesta, jonka saimme osaksemme surumme hetkellä ««pi-
203 Sammit Avenoe
HILJA JA ALLAN LAPPI
Port Arthar, Ontario
M E T R O K ) L I T A N sairaal :s?a
New Yorkissajon hoideltavana lOS-vuotias
»Mrs. Fanni Hunt kotonaan
saamansa loukkauksen takia. Mrs,
Hunt on syntynyt Virginiassa ja oihit
naimisissa pastori James Huiitm
kanssa, josta yhteydestä voidaan leh-dä
seuraava jälkeläisten luettelo:
me lapsenlasta, kahdeksan lap.-eniap-senlasta
ja kaksi lapsenlap5enlai'~en-lasta.
Kaksi lapsenlasta on Vh>;y.^-
valtain armeijan upseereina ir.r-ren
takana.
A-^CHEXIX pormestariksi (lii
tolajsten sotilashallinto vannott-.nut
erään natsivastaisen saksalaisen l ^ ^ i -
miehen, joka lupasi täyttää tuon teh­tävän
tunnollisesti ja millään tavalla
loukkaamatta liittolaisten sotilasnal-lintoa.