1948-02-21-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
• ^ «k
»1
(KAUNOKIRJALUNEN VIIKKOLEHTI)
Published and printed by the Vapaus Publishing Company
Limited. 100-102 E lm Street West, Sudbury, Ontario.
Reglstered at the Post Office Department, Ottawa, as second
class matter. . .
Liekki ilmestyy Jokaisen viikon lauantaina 12-sivuisena, sisältäen
parasta kaunokirjallista-luettavaa kaikilta aloilta.
TILAUSHINNAT: YHDYSVALTOIHIN^
l vuosikerta $2.50 1 vuosikerta . . . . . . . . . . .$3.10
6 kuukautta 1.40 6 kuukautta 1.80
3 kuukautta -75
SUOMEEN JA »njUALLE ULKOMAILLE
1 vuosikerta $3.75 6 kuukautta 2.00
ILMOITUSHINNAT:
50 senttiä palstatuumalta. Halvin kUtosilmoitus $2.00. Erikoishinnat
pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on
lähetettävä maksu etukäteen.
Asiamiehille myönnetään 20 prosentin palkkio.
Kalkki Liekille tarkoitetut maksuosoltukset on ostettava kustantajan
nimeen: Vapaus Publishing Ctompany Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited,
100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Toimittaja: A. Päiviö.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
P. O. BOX 69 LI E K K I SUDBURY, ONT.
Tito yllättävä paljastus jauhojen *'^}anhett<^^est^' ^
(kirjoitus 11 sivulla) tuo mieleen kaiken sen keinotekoisuuden
ja keinottelun, minkä keskellä meidän on etettävä. Kuka-pa
tavallinen ihminen on tuotakaan jauhojen kaasuttamista
tiennyt, tai jos on jotakin tiennyt, niin ei ole arvanmtt epäillä
sitä vahingolliseksi.
Tietysti me edelleenkin käytämme valkoisia jauhoja,
syömme leipää ja leivoksia, emmekä siitä kuole pareminin.
kuin ennenkään (ihmisen kcski-ikähän muuten kaikesta huolimatta
on ei laskemassa, vaan kohoamassa), mutta luulisi,
'että tuon paljastuksen yleiseksi tidtua "jauhoherrojen" on laukattava
jauhoja vtyrkkykaasuttamasta ja annettava niiden
olla "nuorina", tahi keksittävä "vanhettamiseksi" vaaratto- -
mia keinoja.
Selldinen on laita jauho jutussa, ent€s monessa muussa.
Mitä kaikkea saammckaan sulatella lukemattomissa muissa
ravinfo- ja nautintoaineissamme, niissä, jaita suolataan, sokeroidaan,
kannutctaan jä pakataan aikaa kestäviksi, siis '^ikuisesti
nuoriksi'', sitä emme tiedä, mutta silloin tällöin ilmenevien
seikkojen perusteella voimme jotakin aavistella. Tietenkään
ei kenenkään taholta ole kysymyksessä ihmisten vahingoittaminen,
pois se, mutta bisnes ja markkinat aiheuttavat
kaikenlaisten keinojen keksimisen ja siinä saatetaan erehtyä
käyttämään yhtä ja toisto, jota luullaan hyväksi, mutta joka
ei sitä ole, jos asia perinpohjin tutkitaan.
Tämän ohella tulee mieleen jotkin keskuudessamme ilmenevät
ja hyvin yleisiksi pyrkivät taudit ,eritoten hirvittävä
syöpä, tuo aikamme pahin, ja voittamaton: Toistaiseksi turhaan
ovat kaiken maailman lääkärit ja tiedemiehet koettaneet
löytää sen aiheuttajaa, sen syytä. Mutta koska se ci ole
basillitauti, eikä sHs siten leviävä, niin silloin ei voi tulla muuhun
johtopäätökseen kuin siihen, että syy on elämäntavoissamme,
suoranaisesti ravinto- ja nautintoaineissamme, mahdollisesti
jossakin niiden keinotekoisuudessa, niiden säilyttämisessä
ja valmistamisessa käytettävissä sivunaineissa. Ja
sieltä varmaan — kun ci niinkään voida epäillä ruoanvalmis-tusväliucitämme
— jonakin päivänä paljastuu syövän aiheuttaja
ja vasta siiloin voidaan tauti kontrolloida ja ehkä
parantaakin.
Mutta jos on meillä tauteja, niin onpa lääkkeitäkin. Niistä
on aikamme rikas. Melkein kaikkiin vaivoihimme, etenkin
luuloteltuihin vaivoihimme, löytyy lääke, patcnttilääke. (Ihme,
ettei sellaista ole vielä syöpää vastaan — vai lieneekö,
emme satu tietämään.) Niitä on täynnä rohtoloiden hyllyt
ja niiden mainostusta nähdään kaikkialla. Siinä onkin keinot-tclumaailmamme
yksi loistavin ilmiö. Joskys lääkärit ja jotkin
terveydenhoitolaitokset paljastavat tätä humpuukia. Joku
aika sitten niihin puuttui vähän perustccllisemntin ja ko-vakouraisemmin
.Vrtc Yorkin terveysdcpartmcntti, julkaisi
niistä luettelon, jossa näytti mitkä lääkkeet ovat suorastaan
vahingollisia ja mitkä taas muuten arvottomia, tykkänään
tarkoitustaan vastaamattomia, vain osa oli sellaisia, joilla oli
parantavia ominaisuuksia. Emme satu tietämään ovatko noista
pahimmat markkinoilta poistuneet, mutta kaikissa tapauksissa
me ostamme arvottomia lääkkeitä pullo pullolta ja rasia
rasialta — parannamme reumatismia, kasvatamme hiulcsia,
ostamme sitä ja tätä energiaa, lääkitsemme yskää — ''joka
paranee hyvän lääkärin hoidolla kahdessa viikoSsa ,mutta ottaa
itsekseen parantuakseen aikaa 14 päivää".
Mutta ettemme maalaisi tätä maailmaa kovin svnkäksi,
on paras lopettaa. Kaikissa tapauksissa tämä on paras maailma
mitä on olemassa ja mc koetamme — silmiämme auki
pidellen ja ^keämmc käytellen — tehdä sen aina paremmaksi
ja paremmaksi, kaikin päin. — .iP.
Alertsin päivänä
(A. P : n sanat, esitetty joukkolasuntana
Sudbury n v.- ja u.- seura Alertsin 2 5-
vuotisjiihlassa Finnish-haalissa.)
Alerts — kaksikymmentäviisi vuotta.
Ei ole urho elänyt suotta.
Seh todistaa Union kenttä, Alertsin
kenttä,
Liberty-haali, Finnish-haali,
Työn Puisto, paikat monet,
ja ihmiset kaikkea kbtselleef.
Sen todistaa juoksuradat ja hiihtoladut,
kentät, järvien rannat ja mäet.
Sen todisiaa hyppynauhat ja -seipäät,
kuulaf, keihäät ja kiekotj
tangot, nojapuut ja painimatot.
Sen todistaa monet nopeat jalat,
jäntevät kädet, notkeat vartalot
ja kauniit rivit ja liikkeet. „>
Sen todista se henki, urheiluhenki,
mikä on 'rinnoissa elänyt ja elää,
ukoen kuntoa, reippautta, voimaa
[ja nuorilta pvusta katselijaffnkin.,.,
Ja iitä %äisianime kaikki me,
mc Alertsin nuoremmat vesat
suuresta pienimpään.
Varressa voimaa ja pystyin päin,
-rohkein katsein ja ottetn,
jne astumme eespäin areenalla
— elämän areenalla.
Ja kannamme uljasta lippuamme,
itrheilulippua, aatteenlippua,
eespäin yli päittemme korkealla.
i a
- , Rieturi Liina öii sellainen k b ^
ihminen, joka ijman isompia sanasotia pelkällä katsellaanv
'Algonquin Story"
''.Algonquin Story" on mielenkiintoi-nen
kertomus Ontario n.Algonquin Puistosta:
piittä ö iikuväiiksia vanhoista met-samiehistä,
sekä hauskoja juttuja suur-miehistä
ja kansanihmisistä, jotka kohtaavat
toisensa tasavertaisina maastos-i-
a, missä mies on vain mies. Tämä kaikki
ja paljon muuta tekee kirjasta mielenkiintoisen.
- Koulupojat ja isoisät, opetustyönteki-jäl
ja kalastajat sekä ennen muuta ''tavalliset
ihmiset' 'löytävät mielenkiintoa
''Algonquin Story" kirjasta. Se on
hyvin sidottu kirja, missä on monta
kaunista kuvaa. K i r j a on erikoisessa pa-perilaatikossa
ja sen mukana tulee 5
värillistä karttaa tästä puistosta.
''Algonquin Storyn" voi ostaa $2.00
hinnasta lähettämällä tilauksen osoitteella:
Department of Lands and Forests
Parliament Buildings, Toronto 5, Ont.
Parhaat 10,000 metrin
juoksijat V. 1947
The .Amateur Athleten keräämien tietojen
mukaan saavuttivat 13 juoksijaa
viime vuonna parhaa ttulokset lO.OCO
metrin juoksussa:
30:07.4—Heino, Suomi.
30:14.4—Xyström, Ruotsi.
30:18.4—Tillman, Ruotsi.
30:27.2—Kononen, Suomi.
• 30:27.6—Heinström, Suomi.
30:29.6—.Mbertsson, Ruotsi.
30:32.2—Perälä, Suomi.
30:34.t^Mäki, Suomi.
30:36.2—Stokken, Norja.
30:36.8—Manin. \'enäjä.
30.49.6—Järvinen, Suomi.
30.5S.6—Karlsson. Ruotsi.
30:56.6—\VrcdlinR, Ruotsi.
K I t l J E R X V A I H T O A
laiska, Kaarlo, Vanha Tuppu, Mais>i,
Iris ja Olga II.: Kiitos. Julkaistaan.
Myllyrinteen leikkeen lähettäjä: K i i tos,
mutta hiinestä kerrottiin jolloinkin
lehdessämme samaa mitä tässäkin.
talossaan tahtonsa läpi. Hän oli smlren lapsilauman x-aja
joten hän toisten ylikaitsijana oli kehittynyt ottamaan^
räämfsvallan inyösRietun talousasioissa
Liina oli jö kauan sitten tullut tänne Canadan korpinj
le ja viime vuosina alkautittuQtea jonkinlaista Suomi-ii3
ja sukulaistensa jälleennäkemisen toivetta. Mutta
heen huoltajana ei sellaista oikein uskaltanut ajatellaJ
saati sitten sanoilla ilmäistaj sillä niinä aikoina, "nJ
Benn^hin" ikoina, jolloin myös oli hdnäsirkka- ja kar^J
tovitsaus ihmisten vaivana, ei muuta voinut ajatella 3
jokapäiväistä leipää. Mutta^kun sitten-syttyi sodan paloj
ka johdosta teollisuus vilkastui ja joukko nuorta voiniaajj
tui armeijaan, niin alkoi paremmin raha tavata työläiJ
käsiä. Silloin nousi Liinankin ajatuksiin Suomimatka ja J
päätti sen myös tehdä omavaraisesti, omilla ansaitseraiM
rahoilla. Hän hankki kyliltä vasikoita ja alkoi niillä kasvaj
Suomatkarahastoa. Sitten hän niille vasikoille antoi
omalaatuiset mutta asialliset nimet, jotka olivat järjesti
seääj. M e , 2iiammarr-(onia' Matka, RahacSevM
kauniin soinr^ukkaalle,kun:.i^ niitä laituiadbl
tiin juomaani "Tule mamman-omäSuomimatka raha!""!!
— tule juomaan —- t u l e l " J a vasikat etempänä vastailij
"Myökö?" Ne olivat kai tämän ainoan karjalaisensa
oppifteet kannakselta ja alkoivat juosta pomppien ja tolsij
sivuun pökkien Liinan luokse, ktika ensin juoma-astii
ennättäisi. " .
Tulipa hyvä mustlkkavuosi j a X i i n a keksi, että niiffis
voi myöskin ansaita rahaa. N i i n hän. ehdotti Rietulle,fi
alettaisiin yhdessä poimia mustikoita. Mutta Rietu kalafiS
siään ja näytteli niitä Liinallekin sanoen: "Miten nai
kun nuo sormetkin ovat niui paksut, mukuraiset [a jäA
aivan kuin nippu banaania oksan päässä, miten näillä maj
noukitaan. Ja muutenkaan se ei minua oikein innosti"!
Mutta Liina näki .-Rietussa kgiikki mustikannouki^
edellytykset ja lateli: "Sinä kultani olet kuin synnynnäii^
majjannoukkii^ — pää eteenpäin pitkälti menossa, kuini!i^
"kaa jouduttaakseen, hartiat syvästi kumarassa ja kädet !|
puu eteen alas kuin linnunpelätillä. J a vaikka et niin paTji
noukkisikaan, niin laitathan päsketin kansia kiinni ja i
karhunsyöttinä, ettei minun tarvitse peljätä. Ja onhan lii
niin tasaisen lakeat mustikkanevat, ettei tarvitse vuoria ii
peiliä niinkuin^Sudburyn seudulla, ja kuuluvat ne niillä
telcevän sielläkin."
Ja Rietun oli taivutta ja sitten alkoivat ne marjamath
Työ kehittyi ja synnytti työnjaon. Liina raastoi marjs
että puolet varsista tuli mukana. Rietu tuuletteli niitä is
lakanan päällä ja laittoi päsketteihin j a lähetyskuntoon.
Kerran Rietu aivan yllättäen alkoi Liinalle jutella: '&
täältä nämä Canadan 'rinnat' tekevät niitä Suomimatfa
valmistuksia ja se Faari näyttää lähtevän johtoon, niiniH!
sinäkin samaan joukkoon, siitä voi tulla hauska huviniali^
Mutta Liina tokaisi: "Älä tuossa plönää. se Faari^
sillä parrallaan kutkutella. kyllä siellä matkalla «
saa. ei sitä tarvitse niin etukäteen varustautua." |
X i i n Liinan aika kului liiankin nopeasti matkarahaiaj
noittamana. Sitten viime syksynä hän pääti^armuudeki^
syä tikettiä ensi kesäksi jollekin Ruotsin linjan laivalle, j
^rontrealista vastattiin ,että^ ensikesäiset matkat on jo 1^
järjestetty ja liput myyty. Mutta jos hän haluaisi malM
ensimmäisessä luokassa, niin siellä olisi vielä hyvä hyttipä^
saatavissa.
Tämän tiedon saavuttua venyi Liinan naama synkaö^
pitkän miettimisen jälkeen hän sanoi. "Sitä paikkaa eniR
Kun minä olen y l i kolmekymmentä^ vuotta karjaa hoitan^j
joka päivä ollut navetassa, niin minun mukana voisi ^
?e tuoksu sinne ensiluokkalaisten nenään ja voisin saa(
. tä irvistyksen, joten jääköön koko matka tällä kertaa.
V . \ N H A T L ' r P l -
Tietoa tipottain
DAMOKLEES^ M I E K KA
Kaikkihan mc olemme joskus kuulleet tai nähnee''
niJtavan "Damoklecn miekasta", mutta kun kaikki'
tiedä mistä tuo sananparsi johtuu, niin sitä jo.>kus kay^f
väiirässä paikassa,
Xoin neljäsataa vuotta c. Kr. hallitsi Sisiliaa
•Mos ninu'nen kuningas, julma yksinvaltias, jonka tay^
pelätä henkeään. Mutta rikas ja mahtava kun oli, oh^
myöskin ystäviä tai niiksi teeskenteleviä. Yksi ht^^
Damokles, joka kerran sanoi kuninkaan olevan mssi^i
Sivu 2 LAUAOTAINA, HELMIKUUN 21 PÄIVÄNÄ. 1948
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 21, 1948 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1948-02-21 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki480221 |
Description
| Title | 1948-02-21-02 |
| OCR text | • ^ «k »1 (KAUNOKIRJALUNEN VIIKKOLEHTI) Published and printed by the Vapaus Publishing Company Limited. 100-102 E lm Street West, Sudbury, Ontario. Reglstered at the Post Office Department, Ottawa, as second class matter. . . Liekki ilmestyy Jokaisen viikon lauantaina 12-sivuisena, sisältäen parasta kaunokirjallista-luettavaa kaikilta aloilta. TILAUSHINNAT: YHDYSVALTOIHIN^ l vuosikerta $2.50 1 vuosikerta . . . . . . . . . . .$3.10 6 kuukautta 1.40 6 kuukautta 1.80 3 kuukautta -75 SUOMEEN JA »njUALLE ULKOMAILLE 1 vuosikerta $3.75 6 kuukautta 2.00 ILMOITUSHINNAT: 50 senttiä palstatuumalta. Halvin kUtosilmoitus $2.00. Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on lähetettävä maksu etukäteen. Asiamiehille myönnetään 20 prosentin palkkio. Kalkki Liekille tarkoitetut maksuosoltukset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Ctompany Limited. Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario. Toimittaja: A. Päiviö. Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava: P. O. BOX 69 LI E K K I SUDBURY, ONT. Tito yllättävä paljastus jauhojen *'^}anhett<^^est^' ^ (kirjoitus 11 sivulla) tuo mieleen kaiken sen keinotekoisuuden ja keinottelun, minkä keskellä meidän on etettävä. Kuka-pa tavallinen ihminen on tuotakaan jauhojen kaasuttamista tiennyt, tai jos on jotakin tiennyt, niin ei ole arvanmtt epäillä sitä vahingolliseksi. Tietysti me edelleenkin käytämme valkoisia jauhoja, syömme leipää ja leivoksia, emmekä siitä kuole pareminin. kuin ennenkään (ihmisen kcski-ikähän muuten kaikesta huolimatta on ei laskemassa, vaan kohoamassa), mutta luulisi, 'että tuon paljastuksen yleiseksi tidtua "jauhoherrojen" on laukattava jauhoja vtyrkkykaasuttamasta ja annettava niiden olla "nuorina", tahi keksittävä "vanhettamiseksi" vaaratto- - mia keinoja. Selldinen on laita jauho jutussa, ent€s monessa muussa. Mitä kaikkea saammckaan sulatella lukemattomissa muissa ravinfo- ja nautintoaineissamme, niissä, jaita suolataan, sokeroidaan, kannutctaan jä pakataan aikaa kestäviksi, siis '^ikuisesti nuoriksi'', sitä emme tiedä, mutta silloin tällöin ilmenevien seikkojen perusteella voimme jotakin aavistella. Tietenkään ei kenenkään taholta ole kysymyksessä ihmisten vahingoittaminen, pois se, mutta bisnes ja markkinat aiheuttavat kaikenlaisten keinojen keksimisen ja siinä saatetaan erehtyä käyttämään yhtä ja toisto, jota luullaan hyväksi, mutta joka ei sitä ole, jos asia perinpohjin tutkitaan. Tämän ohella tulee mieleen jotkin keskuudessamme ilmenevät ja hyvin yleisiksi pyrkivät taudit ,eritoten hirvittävä syöpä, tuo aikamme pahin, ja voittamaton: Toistaiseksi turhaan ovat kaiken maailman lääkärit ja tiedemiehet koettaneet löytää sen aiheuttajaa, sen syytä. Mutta koska se ci ole basillitauti, eikä sHs siten leviävä, niin silloin ei voi tulla muuhun johtopäätökseen kuin siihen, että syy on elämäntavoissamme, suoranaisesti ravinto- ja nautintoaineissamme, mahdollisesti jossakin niiden keinotekoisuudessa, niiden säilyttämisessä ja valmistamisessa käytettävissä sivunaineissa. Ja sieltä varmaan — kun ci niinkään voida epäillä ruoanvalmis-tusväliucitämme — jonakin päivänä paljastuu syövän aiheuttaja ja vasta siiloin voidaan tauti kontrolloida ja ehkä parantaakin. Mutta jos on meillä tauteja, niin onpa lääkkeitäkin. Niistä on aikamme rikas. Melkein kaikkiin vaivoihimme, etenkin luuloteltuihin vaivoihimme, löytyy lääke, patcnttilääke. (Ihme, ettei sellaista ole vielä syöpää vastaan — vai lieneekö, emme satu tietämään.) Niitä on täynnä rohtoloiden hyllyt ja niiden mainostusta nähdään kaikkialla. Siinä onkin keinot-tclumaailmamme yksi loistavin ilmiö. Joskys lääkärit ja jotkin terveydenhoitolaitokset paljastavat tätä humpuukia. Joku aika sitten niihin puuttui vähän perustccllisemntin ja ko-vakouraisemmin .Vrtc Yorkin terveysdcpartmcntti, julkaisi niistä luettelon, jossa näytti mitkä lääkkeet ovat suorastaan vahingollisia ja mitkä taas muuten arvottomia, tykkänään tarkoitustaan vastaamattomia, vain osa oli sellaisia, joilla oli parantavia ominaisuuksia. Emme satu tietämään ovatko noista pahimmat markkinoilta poistuneet, mutta kaikissa tapauksissa me ostamme arvottomia lääkkeitä pullo pullolta ja rasia rasialta — parannamme reumatismia, kasvatamme hiulcsia, ostamme sitä ja tätä energiaa, lääkitsemme yskää — ''joka paranee hyvän lääkärin hoidolla kahdessa viikoSsa ,mutta ottaa itsekseen parantuakseen aikaa 14 päivää". Mutta ettemme maalaisi tätä maailmaa kovin svnkäksi, on paras lopettaa. Kaikissa tapauksissa tämä on paras maailma mitä on olemassa ja mc koetamme — silmiämme auki pidellen ja ^keämmc käytellen — tehdä sen aina paremmaksi ja paremmaksi, kaikin päin. — .iP. Alertsin päivänä (A. P : n sanat, esitetty joukkolasuntana Sudbury n v.- ja u.- seura Alertsin 2 5- vuotisjiihlassa Finnish-haalissa.) Alerts — kaksikymmentäviisi vuotta. Ei ole urho elänyt suotta. Seh todistaa Union kenttä, Alertsin kenttä, Liberty-haali, Finnish-haali, Työn Puisto, paikat monet, ja ihmiset kaikkea kbtselleef. Sen todistaa juoksuradat ja hiihtoladut, kentät, järvien rannat ja mäet. Sen todisiaa hyppynauhat ja -seipäät, kuulaf, keihäät ja kiekotj tangot, nojapuut ja painimatot. Sen todistaa monet nopeat jalat, jäntevät kädet, notkeat vartalot ja kauniit rivit ja liikkeet. „> Sen todista se henki, urheiluhenki, mikä on 'rinnoissa elänyt ja elää, ukoen kuntoa, reippautta, voimaa [ja nuorilta pvusta katselijaffnkin.,., Ja iitä %äisianime kaikki me, mc Alertsin nuoremmat vesat suuresta pienimpään. Varressa voimaa ja pystyin päin, -rohkein katsein ja ottetn, jne astumme eespäin areenalla — elämän areenalla. Ja kannamme uljasta lippuamme, itrheilulippua, aatteenlippua, eespäin yli päittemme korkealla. i a - , Rieturi Liina öii sellainen k b ^ ihminen, joka ijman isompia sanasotia pelkällä katsellaanv 'Algonquin Story" ''.Algonquin Story" on mielenkiintoi-nen kertomus Ontario n.Algonquin Puistosta: piittä ö iikuväiiksia vanhoista met-samiehistä, sekä hauskoja juttuja suur-miehistä ja kansanihmisistä, jotka kohtaavat toisensa tasavertaisina maastos-i- a, missä mies on vain mies. Tämä kaikki ja paljon muuta tekee kirjasta mielenkiintoisen. - Koulupojat ja isoisät, opetustyönteki-jäl ja kalastajat sekä ennen muuta ''tavalliset ihmiset' 'löytävät mielenkiintoa ''Algonquin Story" kirjasta. Se on hyvin sidottu kirja, missä on monta kaunista kuvaa. K i r j a on erikoisessa pa-perilaatikossa ja sen mukana tulee 5 värillistä karttaa tästä puistosta. ''Algonquin Storyn" voi ostaa $2.00 hinnasta lähettämällä tilauksen osoitteella: Department of Lands and Forests Parliament Buildings, Toronto 5, Ont. Parhaat 10,000 metrin juoksijat V. 1947 The .Amateur Athleten keräämien tietojen mukaan saavuttivat 13 juoksijaa viime vuonna parhaa ttulokset lO.OCO metrin juoksussa: 30:07.4—Heino, Suomi. 30:14.4—Xyström, Ruotsi. 30:18.4—Tillman, Ruotsi. 30:27.2—Kononen, Suomi. • 30:27.6—Heinström, Suomi. 30:29.6—.Mbertsson, Ruotsi. 30:32.2—Perälä, Suomi. 30:34.t^Mäki, Suomi. 30:36.2—Stokken, Norja. 30:36.8—Manin. \'enäjä. 30.49.6—Järvinen, Suomi. 30.5S.6—Karlsson. Ruotsi. 30:56.6—\VrcdlinR, Ruotsi. K I t l J E R X V A I H T O A laiska, Kaarlo, Vanha Tuppu, Mais>i, Iris ja Olga II.: Kiitos. Julkaistaan. Myllyrinteen leikkeen lähettäjä: K i i tos, mutta hiinestä kerrottiin jolloinkin lehdessämme samaa mitä tässäkin. talossaan tahtonsa läpi. Hän oli smlren lapsilauman x-aja joten hän toisten ylikaitsijana oli kehittynyt ottamaan^ räämfsvallan inyösRietun talousasioissa Liina oli jö kauan sitten tullut tänne Canadan korpinj le ja viime vuosina alkautittuQtea jonkinlaista Suomi-ii3 ja sukulaistensa jälleennäkemisen toivetta. Mutta heen huoltajana ei sellaista oikein uskaltanut ajatellaJ saati sitten sanoilla ilmäistaj sillä niinä aikoina, "nJ Benn^hin" ikoina, jolloin myös oli hdnäsirkka- ja kar^J tovitsaus ihmisten vaivana, ei muuta voinut ajatella 3 jokapäiväistä leipää. Mutta^kun sitten-syttyi sodan paloj ka johdosta teollisuus vilkastui ja joukko nuorta voiniaajj tui armeijaan, niin alkoi paremmin raha tavata työläiJ käsiä. Silloin nousi Liinankin ajatuksiin Suomimatka ja J päätti sen myös tehdä omavaraisesti, omilla ansaitseraiM rahoilla. Hän hankki kyliltä vasikoita ja alkoi niillä kasvaj Suomatkarahastoa. Sitten hän niille vasikoille antoi omalaatuiset mutta asialliset nimet, jotka olivat järjesti seääj. M e , 2iiammarr-(onia' Matka, RahacSevM kauniin soinr^ukkaalle,kun:.i^ niitä laituiadbl tiin juomaani "Tule mamman-omäSuomimatka raha!""!! — tule juomaan —- t u l e l " J a vasikat etempänä vastailij "Myökö?" Ne olivat kai tämän ainoan karjalaisensa oppifteet kannakselta ja alkoivat juosta pomppien ja tolsij sivuun pökkien Liinan luokse, ktika ensin juoma-astii ennättäisi. " . Tulipa hyvä mustlkkavuosi j a X i i n a keksi, että niiffis voi myöskin ansaita rahaa. N i i n hän. ehdotti Rietulle,fi alettaisiin yhdessä poimia mustikoita. Mutta Rietu kalafiS siään ja näytteli niitä Liinallekin sanoen: "Miten nai kun nuo sormetkin ovat niui paksut, mukuraiset [a jäA aivan kuin nippu banaania oksan päässä, miten näillä maj noukitaan. Ja muutenkaan se ei minua oikein innosti"! Mutta Liina näki .-Rietussa kgiikki mustikannouki^ edellytykset ja lateli: "Sinä kultani olet kuin synnynnäii^ majjannoukkii^ — pää eteenpäin pitkälti menossa, kuini!i^ "kaa jouduttaakseen, hartiat syvästi kumarassa ja kädet !| puu eteen alas kuin linnunpelätillä. J a vaikka et niin paTji noukkisikaan, niin laitathan päsketin kansia kiinni ja i karhunsyöttinä, ettei minun tarvitse peljätä. Ja onhan lii niin tasaisen lakeat mustikkanevat, ettei tarvitse vuoria ii peiliä niinkuin^Sudburyn seudulla, ja kuuluvat ne niillä telcevän sielläkin." Ja Rietun oli taivutta ja sitten alkoivat ne marjamath Työ kehittyi ja synnytti työnjaon. Liina raastoi marjs että puolet varsista tuli mukana. Rietu tuuletteli niitä is lakanan päällä ja laittoi päsketteihin j a lähetyskuntoon. Kerran Rietu aivan yllättäen alkoi Liinalle jutella: '& täältä nämä Canadan 'rinnat' tekevät niitä Suomimatfa valmistuksia ja se Faari näyttää lähtevän johtoon, niiniH! sinäkin samaan joukkoon, siitä voi tulla hauska huviniali^ Mutta Liina tokaisi: "Älä tuossa plönää. se Faari^ sillä parrallaan kutkutella. kyllä siellä matkalla « saa. ei sitä tarvitse niin etukäteen varustautua." | X i i n Liinan aika kului liiankin nopeasti matkarahaiaj noittamana. Sitten viime syksynä hän pääti^armuudeki^ syä tikettiä ensi kesäksi jollekin Ruotsin linjan laivalle, j ^rontrealista vastattiin ,että^ ensikesäiset matkat on jo 1^ järjestetty ja liput myyty. Mutta jos hän haluaisi malM ensimmäisessä luokassa, niin siellä olisi vielä hyvä hyttipä^ saatavissa. Tämän tiedon saavuttua venyi Liinan naama synkaö^ pitkän miettimisen jälkeen hän sanoi. "Sitä paikkaa eniR Kun minä olen y l i kolmekymmentä^ vuotta karjaa hoitan^j joka päivä ollut navetassa, niin minun mukana voisi ^ ?e tuoksu sinne ensiluokkalaisten nenään ja voisin saa( . tä irvistyksen, joten jääköön koko matka tällä kertaa. V . \ N H A T L ' r P l - Tietoa tipottain DAMOKLEES^ M I E K KA Kaikkihan mc olemme joskus kuulleet tai nähnee'' niJtavan "Damoklecn miekasta", mutta kun kaikki' tiedä mistä tuo sananparsi johtuu, niin sitä jo.>kus kay^f väiirässä paikassa, Xoin neljäsataa vuotta c. Kr. hallitsi Sisiliaa •Mos ninu'nen kuningas, julma yksinvaltias, jonka tay^ pelätä henkeään. Mutta rikas ja mahtava kun oli, oh^ myöskin ystäviä tai niiksi teeskenteleviä. Yksi ht^^ Damokles, joka kerran sanoi kuninkaan olevan mssi^i Sivu 2 LAUAOTAINA, HELMIKUUN 21 PÄIVÄNÄ. 1948 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-02-21-02
