1942-11-28-04 |
Previous | 4 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
. i s » * ' ! " } ' p i - '
J r t
" ^ I i / .
t '
* >
4 .
' ^ ' : i
Sivu 4 LAU.AXTAINA, ^MARRASKUUN 28 PÄIVÄNÄ 1942
Kirj. HÄMEEN MLMMI
Elokuulla tuli Jussilta useampia
kirjeitä peräkkäin. Nyt niissä ei
enää puhuttu mitään niistä papereista,
joita hän ennen aina lupasi
hommata, vaan peloteltiin sodalla,
kuinka se on aivan tulemaisillaan, joten
minun on paras mennä sen jaloista
Venäjälle kaikin mokomin,
jossa sitten voin sitä *'meidän aa-.
tettamme" palvella paremmin kuin
"täällä porvarillisessa maailmassa".
Lupasipa jossakin kirjeessään vielä
hänkin sinne yrittää. Ja matkarahoiksi
lupasi lähettää minulle k3rm-menen
dollaria.
Ennenkuin vastasin näihin kirjeisiin
kävin vielä konsulaatissa ja sain
sieltä paperin, jossa sanottiin mitä
häneltä minun Yhdysvaltoihin pää-sylupaan
nähden vaaditaan. Samalla
kuulia, että tämä asia ei vanhene
viiteen vuoteen. Nyt kirjoitin Jussille
asiallisin ja selvin sanoin kirjeen,
jossa selostin vielä kerran kaikki
tarpeelliset seikat ja panin tuon
konsulaatista saamani paperin myös
kirjeeseen. Huomautin hänelle, että tehty
**koska kysymys riippuu juuri sinust tein
ta, niin mikset vie sitä loppuun asti
niinkuin mies; tekee sen joskus.vähemmän
toisilleen kuuluvat ihmisetkin
keskenään saatikka mies vaimolleen.
En halua kanssasi olla missään
kosketuksissa, jos se on sinulle vastenmielistä;
kunhan teet sen palveluksen
minulle, että auta minut sinne,
mistä olet minut ottanutkin —•
New Yorkiin. Onhan Amerika laaja
maa, ei siellä ole tarvis olla toistensa
tiellä. Muuten, olen jo elämässäni
kokenut niin monta mielentilaa,
etten huonompaa enää voi kokea."
Ja lopuksi huomautin, että turha on
odottaa tämän asian vanhenernista,
se kestää viisi vuotta.
- Tähän käirjeeseeni en saanut vastausta.
Meni syyskuu, meni lokakuu.'
Vanhin tyttäreni kdtsui luokseen.
Annoin osoitteeni „ konsulaattiin
ja menin hänen luokseen, sainhan
siellä edes vuokratta asua. Tal-vivaatetukseni
oli kulunut ja rahani
loppuivat. Olin kovin alakuloinen
ja väistelin entisiä tuttaviani, kun
ne tekivät kaikenlaisia kysymyksiä.
Ja lapseilleni kuuluivat sanovan:
"Kyllä teidän kelpaa, kun äitinne
tuli Ameriikasta! Kaiketi hänellä
on rahaa!" — "Montako silkkilenin-kiä
sillä on?" — **Miksi se niin vähän
liikkuu? Toiset Ameriikasta
tulleet kulkee Suomen ympäri."
Kun en halunnut selitellä asioitani
enkä voinut näyttää mitenkään a-meriikkalaisuuttani,
oli paras pysytellä
syrjässä, enimmäkseen huoneiden
sisällä. Useimmat leninkini oli
"kananfiitisäkeistä" ja nyt
kesäi>alttoosta talvileningin.
Tytär osti minulle joka tili jotakin
vaatteen lisää, sukkia ja kengät. O-linhan
minä joskus heitä auttanut,
vaan eiväthän he voineet p>alkastaan
enempää nipistää. Ja työttömyyttä
oli joka paikassa, joten en voinut
töihinkään yrittää — ja minähän
olin vain aina odottanut ja odottanut
sitä, mitä oli luvattu.
Marraskuussa sain Jussilta vakuutetun
kirjeen ja iloni oli suuri, kun
siellä oli kymmenen dollarin seteli,
mutta kirje oli lyhyt:
pien asukasten. rakennusten rauniois- kolia myös olisi Gibraltarin salmen
sa. Ja sittenkin se on maa, missä
modernistinen arkkitehtuuri on niin
yleistä — kaupunkien uusissa ranskalaisissa
osissa — että hyvinvoivan
arabialaisen koti on enemmän
virtaviivainen ulkonäöltään kuin sinun
omasi. -
Ranskalaiseen Pohjois-.A.frikaan
kuuluu kolme entistä valtakuntaa —
Marokko, Algeria ja Tunis — mikä
rantiikko V'älimerelle a3ti. Nyt tuo
alue on Madridin hallituksen alaisena.
• • •
Ranskan ja Espanjan Marokosta
itään on Algeria. Tämä on vuorinen
alue, niin luotaan pois työntävä
länsiosassa, että turistia, joka \'uok-raa
auton Feziin, seuraa kaksi ajuria.
Yhden oletetaan suojaavan matkusyhdessä
Tripolitanian kanssa, joka tajaa ja toisen rientävän apua hake-nyt
on osa Italian Libyaa, kerran maan jos joku rikkoutuu. Kun mateli
Välimeren kauppaa vaanivien pa- M tehdään osittain jyrkkiä vuoren
hamaineisten merirosvojen koti. Yh- harjanteita myöten teUlä, jotka har.
dysvallat kerran oli sodassa niiden y^"» <>vat niin leveitä, että kaksi au-kanssa
tehdäkseen lopun rosvoukses- voisivat sivuuttaa toisensa^ rikko
ta. Sitä ennen tämän maan'oli mak- -yleisesti on vakava asia.
settava häpeällistä veroa sulttaanille
oikeudesta lähettää kauppalaivojaan
vaaratta merirosvoja täynnä olevien
vesien läpi.
Marokko, kaikista läntisin maakunta,
ulottuu Atlannille. Sen rannikolta
tasangot ja ylätasangot kohoa
\-at Atlas vuorille, luoteis-Afrikan
korkeimmalle vuorijonolle. Sen rannikko
vastaa Eastportin, Mainen ja
Cape Hatterasin räliä ja jMarokon
-Algerian pääkaupunki on Algeries.
Sen toinen kaupunki on laivastoasema
Oran, niin vähän vaikuttava sodan
alkamisen edellisenä talvenakin,
että matkailija löytää -päiväkirjastaan
vain seuraavan merkinnän: 'Göranissa
oltiin päi\'ällisellä — huono
sekin."
Älikäli koko on kysymyksessä -Sl-geria
on myös hieman Te.xasia pienempi.
Mutta siitä etelään erilli-
**Terve, tässä vastaan kirjasi^ jonka
justiin sain, niin minähän olen
sinulle jo aikoja kirjottanut jotta
meillen on parempi kun kun^iki a-summe
lastemme luona, se sei\^a
meiltä niin monta harmia — tässä
panen kymmenen taalaa jolla saat
vaatetta. Kunnioittain Jussi poika."
En tiedä miltä näj-tin, mutta tytär
sieppasi kirjeen kädestäni. IMinua
ahdisti kuin joku olisi kurkusta puristanut
ja huusin: *Xue se kovaa,
en muista mitä siinä sanottiin."
Pitkällisestä jännityksestä hermostuin
niin pahasti, että oli heittäydyttävä
lepääniään.
"Äiti parka!" kuulin lasteni sanovan.
Seuraavana päivänä säin tovereilta
kirjeitä. Yhdessä oli seuraavia
kohtia:
"En vastannut sinulle heti, kun en
halunnut sinun mieltäsi pahoittaa,
vaan nyt sanon, että heti kun Jussi
tuli N . Y:stä meni hän suoraa päätä
Maijan.luo. Ensin emme antaneet
sille mitään huomiota, kun olinmie
juuri nähneet kuinka hän sinua itki,
vaan sitten huomasimme, että hän
on oikein hyvä näyttelemään. Täti
Anna on nyt mielissään . . . Laila-tytölle
syntyi poika, vaan kuoli heti
Jussille tähän tapaan:
"Tänään oli eräs merkillinen päiväni,
eräs vuosipäivämme -— se päivä
marraskuuta, jolloin, sinä monk
monituisia vuosia sitten toit minut
farmille, rakkaaksi vaimoksesi, toveriksesi
ja emännäksi taloon. Olipa
se kohtaloni oikukas, kun tuona vuosipäivänämme
sain sinun lyh}-en kirjeesi,
jossa sanot, että on paras olla
kummankiii lastensa luona, niin '-sei-vaamme
monta harmia". Se on totta,
. etten olisi lasteni luota liLhten\i
koskaan, ellei leipä ja muu puristus,
joista olen sinulle kertonut, olisi minua
pakottanut etsimään parempaa
sekä itselleni €ttä lasteni a\iiksi —
työlläni, kovalla työlläni. Et voi
sanoa, että olisin koskaan keljun
konsteja käyttänyt. Jos se olisi ollut
minulle luonteenomaista, en olisi
koskaan päässytkään Amerikaan.
Rehellisyys ja ponnistelu on ollut
apunani aina, myöskin sinun rinnallasi.
Seitsemän pitkää vuotta rinnallasi
ahersin ja sain lapsesi aikuisiksi.
Ja nyt sinä siis huomaat, että
"Mauri on tehtnyt tehtävänsä,
Mauri saa mennä". Huomaat, että
nyt en ole enää tarpeen, kun toiset
huolehtii farmistakin. Tunnet olevasi
yli viisikymmenvuotiaana kaksi-ja
äiti on yhä petissä, toipuneeko kymmenvuotias ja heität huolet pois.
enää terveeksi . . . Luota meihin,
teemme kaiken mitä voimme että
pääset tänne, sillä olemmehan tovereita,
jota sinun miehesi ei missään
nimessä ole. Sinä ennen kehuit aina
Jussia, niin rehelliseksi. Kyllä me
luulimme jo silloin tietävämme mikä
hän on, ja sittemmin se selvisi
kokonaan. Ja Maijam tiedämme
myös, hän on kavala luonne, ja kuka
muu voisi tehdäkään niin kavalaa tekoa."
Toisessa kirjeessä oli seuraavna
kohtia:
"Kyllä sinun kirjeesi sai kuin kulovalkean
leimuamaan. Mikset ennen
kirjoittanut? Kukaan ei tiennyt
sinun osoitettasi. Jussi täällä
vaan avoimesti seurusteli Maijan
kanssa ja kun häneltä kysyttiin, milloin
sinä tulet takaisin, niin vastasi
hän viattomalla naamalla: Ei Mimmi
aiokaan tulla, se tykkää niin lapsistaan.
Kai se menee V-enäjälle
. . Kun kuulimme asian oikean .laidan,
kaikkien viha leimahti Jussia
kohtaan. Päätettiin heti painostaa
sinun auttamistasi ja koetettiin saada
Jussi käsiin. Annettiin eräälle <^ttaa täydestä todesta? Tuntui mah-toverille
asiaksi koettaa häntä tara- dottomalta,-että mieni voisi niin me-ta,
mutta meni toista kuukautta en- netellä; eihän se toinei^nainen ollut
nenkuin tapasi . . . Ei Jussi käy minun tietääkseni parempi eikä kau-enää
kokouksissakaan paremmin ^ liioin, ei ruumiillisesti ja sitäkin
kuin Maijakaan . . . Joulun pyhinä vähemmän henkisesti, jota todistaa
menivät New Yorkiin aivan kuin pa- tekonsa — viedä tuolla ta\*alla mies
koon meikäläisiä, kun saivat aina ^o^i toiselta, vaikka härfellä itsel-
Mutta jos sinulla on koskaan ollut
minua kohtaan rehellistä inhimillistä
tunnetta, niin hommaa ne asiat niin,
että pääsen .New Yorkiin. En luoksesi
pyri, mutta tienaan siellä elämäni
paremmin kuin täällä. Työtä tein
ennenkin. Työstä luoksesi tulin, et
sinä minua kadulta korjannut, ja
työstä luotasi läksin . . . Tuossa tuli
mieleeni "Älä sorra sorrettua, sarja
särjetyn sydäntä". Kirjeesi o-soittaa,
ja toisetkin kirjeet osoittavat,
että niin on käynyt. Ja tämä
kaikki johtuu siitä, että tulin vaimok
sesi, ja sukulaisesi tulivat kurjiksi
ilmiantajiksi — ja mitä sinä, toverini
ja kunnon mieheni — mitä sinä
teit? . , . En ole kostonhaluinen —
aika haarat parantaa, on se parantanut
monta entistäkin — mutta
näytäppä, löytyykö sinussa lopultakaan
missään asiassa todellista mies-tä!
. . ."
Vaikka toverien kirjeet tekivät
rohkaisevan vaikutuksen minuun ja
lapseni olivat kovin osaaottavaisia,
en tahtonut saada öisin unta. Täytyykö
kaikki kuulemani ja tietämän
pinta-ala on hieman pienempi kuin sesti hallittu alue on erämaata, joka
Texasin valtion.
Kaksi sen suurinta kaupunkia —
Cassablanca ja Rabat o\-at satamia;
pääkaupunki Fez on sisämaassa. Casablanca
ja Rabat ovat puolen päivän
automatkan päässä toisistaan.
Fez on yön junamatkan päässä rannikolta.
Ellei asioita olisi järjestetty siten,
kerran oli osa maasta ja yhäkin kuuluu
eteläisenä territorynä Ranskan
Pohjois-Afrikan alueisiin.
Tunis, kolmas näistä kolmesta a-nurjia
sihnäyksiä. Aikoivat mennä
siellä erääseen perheeseen, vaan heidät
käännytettiin ovelta takaisin . . .
Täällä ovat monet kiistelleet suullisesti
sinun puolestasi ja minäkin
haukuin Jussin pahanpäiväisesti, ja
silloin hän sanoi, ettei hän sinua
enää ota eikä auta Ameriikkaan . . .
Vaadi häneltä edes rahaa, onhan sekin
apuna, kunnes me kerkiämme
tehdä h}-v'äksesi jotakin." ^
Nyt,se selA-isi, mikä oli s\ynä, ettei
papereita tullut. Tuokin oli mi-lueeeseen
kuulu^'ista maista, on pie-' nuUe parempi kuin amainen epävar-nempi
kiila Algerian ja Italian Libyan
\-älillä. Se on maanviljelijäin
kannalta hyvä alue ja pinta-alaltaan
hieman suurempi kuin Maine ja New
että Espanja sai pienen kulmauksen Haraphire yhteensä- Sen pääkau-
Marokkoa ja asetettu Tangierin kaupunkia
kansanvälisen kontrollin alaiseksi
(mikä myös on sodan ajalla
joutunut Espanjan haltuun) ^Liro-punkia
myös nimitetään Tunisiaksi
ja sieltä pääsee katu\-aunulla muinaisen
yl\-ään Kartagon kaupungin
raunioille.
muus. Oli kuin jännitys lauettuaan
olisi parantanut hermojani. Unetto-mtms
\'ain yhä vairasi ja siksi rupe-sinkin
valvoessani vastailemaan kirjeitä.
Sanoin tovereille, että olin
lään oli pieni koti, johon hän olisi
voinut ottaa vapaan miehen toverikseen
. . . En itsemielestäni nähn}-
siinä \ieläkään muuta kuin ilkeämielisten
ihmisten juonten seurauksen
— ja miehen heikkouden, miehen,
jota minun nyt täytyisi*halveksia
ja \-ihata. Ei hän ollut luottamukseni
ar\-oinen. Oikein kylmä tuli
ajatellessa noita asioita.
Vanhin tyttäreni kirjoitti niyö-
"Amerikan parhaalle miehelle ja ui:-
delle isälleen ensimmäisen ja \iimei-sen
kirjeen, ennenkuin se on myo-häistä*\
Moitti sitä, kun tämä hä-räisi
hänen äitinsä, ja riisti hänelti
kodin, jossa hänkin oli raatanut,
\'anhuuden päivinä, jolloin hän sit.--
olisi tarvinnut. Lyh}-t, asialliner
jättänjt heidät itsestäni tietämättö- kirje, jossa kuitenkin oli vksi pis
miksi Jussm kehoituksesta, "ettei tos: "Toivon uudelle isälleni vieli
juorut leviäisi
Koko yön kirjoitin, ja viimeiseksi
paljon poikalapsia ja niille isän luon
teen ja nerouden, ettei ne suvusta.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 28, 1942 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1942-11-28 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki421128 |
Description
| Title | 1942-11-28-04 |
| OCR text | . i s » * ' ! " } ' p i - ' J r t " ^ I i / . t ' * > 4 . ' ^ ' : i Sivu 4 LAU.AXTAINA, ^MARRASKUUN 28 PÄIVÄNÄ 1942 Kirj. HÄMEEN MLMMI Elokuulla tuli Jussilta useampia kirjeitä peräkkäin. Nyt niissä ei enää puhuttu mitään niistä papereista, joita hän ennen aina lupasi hommata, vaan peloteltiin sodalla, kuinka se on aivan tulemaisillaan, joten minun on paras mennä sen jaloista Venäjälle kaikin mokomin, jossa sitten voin sitä *'meidän aa-. tettamme" palvella paremmin kuin "täällä porvarillisessa maailmassa". Lupasipa jossakin kirjeessään vielä hänkin sinne yrittää. Ja matkarahoiksi lupasi lähettää minulle k3rm-menen dollaria. Ennenkuin vastasin näihin kirjeisiin kävin vielä konsulaatissa ja sain sieltä paperin, jossa sanottiin mitä häneltä minun Yhdysvaltoihin pää-sylupaan nähden vaaditaan. Samalla kuulia, että tämä asia ei vanhene viiteen vuoteen. Nyt kirjoitin Jussille asiallisin ja selvin sanoin kirjeen, jossa selostin vielä kerran kaikki tarpeelliset seikat ja panin tuon konsulaatista saamani paperin myös kirjeeseen. Huomautin hänelle, että tehty **koska kysymys riippuu juuri sinust tein ta, niin mikset vie sitä loppuun asti niinkuin mies; tekee sen joskus.vähemmän toisilleen kuuluvat ihmisetkin keskenään saatikka mies vaimolleen. En halua kanssasi olla missään kosketuksissa, jos se on sinulle vastenmielistä; kunhan teet sen palveluksen minulle, että auta minut sinne, mistä olet minut ottanutkin —• New Yorkiin. Onhan Amerika laaja maa, ei siellä ole tarvis olla toistensa tiellä. Muuten, olen jo elämässäni kokenut niin monta mielentilaa, etten huonompaa enää voi kokea." Ja lopuksi huomautin, että turha on odottaa tämän asian vanhenernista, se kestää viisi vuotta. - Tähän käirjeeseeni en saanut vastausta. Meni syyskuu, meni lokakuu.' Vanhin tyttäreni kdtsui luokseen. Annoin osoitteeni „ konsulaattiin ja menin hänen luokseen, sainhan siellä edes vuokratta asua. Tal-vivaatetukseni oli kulunut ja rahani loppuivat. Olin kovin alakuloinen ja väistelin entisiä tuttaviani, kun ne tekivät kaikenlaisia kysymyksiä. Ja lapseilleni kuuluivat sanovan: "Kyllä teidän kelpaa, kun äitinne tuli Ameriikasta! Kaiketi hänellä on rahaa!" — "Montako silkkilenin-kiä sillä on?" — **Miksi se niin vähän liikkuu? Toiset Ameriikasta tulleet kulkee Suomen ympäri." Kun en halunnut selitellä asioitani enkä voinut näyttää mitenkään a-meriikkalaisuuttani, oli paras pysytellä syrjässä, enimmäkseen huoneiden sisällä. Useimmat leninkini oli "kananfiitisäkeistä" ja nyt kesäi>alttoosta talvileningin. Tytär osti minulle joka tili jotakin vaatteen lisää, sukkia ja kengät. O-linhan minä joskus heitä auttanut, vaan eiväthän he voineet p>alkastaan enempää nipistää. Ja työttömyyttä oli joka paikassa, joten en voinut töihinkään yrittää — ja minähän olin vain aina odottanut ja odottanut sitä, mitä oli luvattu. Marraskuussa sain Jussilta vakuutetun kirjeen ja iloni oli suuri, kun siellä oli kymmenen dollarin seteli, mutta kirje oli lyhyt: pien asukasten. rakennusten rauniois- kolia myös olisi Gibraltarin salmen sa. Ja sittenkin se on maa, missä modernistinen arkkitehtuuri on niin yleistä — kaupunkien uusissa ranskalaisissa osissa — että hyvinvoivan arabialaisen koti on enemmän virtaviivainen ulkonäöltään kuin sinun omasi. - Ranskalaiseen Pohjois-.A.frikaan kuuluu kolme entistä valtakuntaa — Marokko, Algeria ja Tunis — mikä rantiikko V'älimerelle a3ti. Nyt tuo alue on Madridin hallituksen alaisena. • • • Ranskan ja Espanjan Marokosta itään on Algeria. Tämä on vuorinen alue, niin luotaan pois työntävä länsiosassa, että turistia, joka \'uok-raa auton Feziin, seuraa kaksi ajuria. Yhden oletetaan suojaavan matkusyhdessä Tripolitanian kanssa, joka tajaa ja toisen rientävän apua hake-nyt on osa Italian Libyaa, kerran maan jos joku rikkoutuu. Kun mateli Välimeren kauppaa vaanivien pa- M tehdään osittain jyrkkiä vuoren hamaineisten merirosvojen koti. Yh- harjanteita myöten teUlä, jotka har. dysvallat kerran oli sodassa niiden y^"» <>vat niin leveitä, että kaksi au-kanssa tehdäkseen lopun rosvoukses- voisivat sivuuttaa toisensa^ rikko ta. Sitä ennen tämän maan'oli mak- -yleisesti on vakava asia. settava häpeällistä veroa sulttaanille oikeudesta lähettää kauppalaivojaan vaaratta merirosvoja täynnä olevien vesien läpi. Marokko, kaikista läntisin maakunta, ulottuu Atlannille. Sen rannikolta tasangot ja ylätasangot kohoa \-at Atlas vuorille, luoteis-Afrikan korkeimmalle vuorijonolle. Sen rannikko vastaa Eastportin, Mainen ja Cape Hatterasin räliä ja jMarokon -Algerian pääkaupunki on Algeries. Sen toinen kaupunki on laivastoasema Oran, niin vähän vaikuttava sodan alkamisen edellisenä talvenakin, että matkailija löytää -päiväkirjastaan vain seuraavan merkinnän: 'Göranissa oltiin päi\'ällisellä — huono sekin." Älikäli koko on kysymyksessä -Sl-geria on myös hieman Te.xasia pienempi. Mutta siitä etelään erilli- **Terve, tässä vastaan kirjasi^ jonka justiin sain, niin minähän olen sinulle jo aikoja kirjottanut jotta meillen on parempi kun kun^iki a-summe lastemme luona, se sei\^a meiltä niin monta harmia — tässä panen kymmenen taalaa jolla saat vaatetta. Kunnioittain Jussi poika." En tiedä miltä näj-tin, mutta tytär sieppasi kirjeen kädestäni. IMinua ahdisti kuin joku olisi kurkusta puristanut ja huusin: *Xue se kovaa, en muista mitä siinä sanottiin." Pitkällisestä jännityksestä hermostuin niin pahasti, että oli heittäydyttävä lepääniään. "Äiti parka!" kuulin lasteni sanovan. Seuraavana päivänä säin tovereilta kirjeitä. Yhdessä oli seuraavia kohtia: "En vastannut sinulle heti, kun en halunnut sinun mieltäsi pahoittaa, vaan nyt sanon, että heti kun Jussi tuli N . Y:stä meni hän suoraa päätä Maijan.luo. Ensin emme antaneet sille mitään huomiota, kun olinmie juuri nähneet kuinka hän sinua itki, vaan sitten huomasimme, että hän on oikein hyvä näyttelemään. Täti Anna on nyt mielissään . . . Laila-tytölle syntyi poika, vaan kuoli heti Jussille tähän tapaan: "Tänään oli eräs merkillinen päiväni, eräs vuosipäivämme -— se päivä marraskuuta, jolloin, sinä monk monituisia vuosia sitten toit minut farmille, rakkaaksi vaimoksesi, toveriksesi ja emännäksi taloon. Olipa se kohtaloni oikukas, kun tuona vuosipäivänämme sain sinun lyh}-en kirjeesi, jossa sanot, että on paras olla kummankiii lastensa luona, niin '-sei-vaamme monta harmia". Se on totta, . etten olisi lasteni luota liLhten\i koskaan, ellei leipä ja muu puristus, joista olen sinulle kertonut, olisi minua pakottanut etsimään parempaa sekä itselleni €ttä lasteni a\iiksi — työlläni, kovalla työlläni. Et voi sanoa, että olisin koskaan keljun konsteja käyttänyt. Jos se olisi ollut minulle luonteenomaista, en olisi koskaan päässytkään Amerikaan. Rehellisyys ja ponnistelu on ollut apunani aina, myöskin sinun rinnallasi. Seitsemän pitkää vuotta rinnallasi ahersin ja sain lapsesi aikuisiksi. Ja nyt sinä siis huomaat, että "Mauri on tehtnyt tehtävänsä, Mauri saa mennä". Huomaat, että nyt en ole enää tarpeen, kun toiset huolehtii farmistakin. Tunnet olevasi yli viisikymmenvuotiaana kaksi-ja äiti on yhä petissä, toipuneeko kymmenvuotias ja heität huolet pois. enää terveeksi . . . Luota meihin, teemme kaiken mitä voimme että pääset tänne, sillä olemmehan tovereita, jota sinun miehesi ei missään nimessä ole. Sinä ennen kehuit aina Jussia, niin rehelliseksi. Kyllä me luulimme jo silloin tietävämme mikä hän on, ja sittemmin se selvisi kokonaan. Ja Maijam tiedämme myös, hän on kavala luonne, ja kuka muu voisi tehdäkään niin kavalaa tekoa." Toisessa kirjeessä oli seuraavna kohtia: "Kyllä sinun kirjeesi sai kuin kulovalkean leimuamaan. Mikset ennen kirjoittanut? Kukaan ei tiennyt sinun osoitettasi. Jussi täällä vaan avoimesti seurusteli Maijan kanssa ja kun häneltä kysyttiin, milloin sinä tulet takaisin, niin vastasi hän viattomalla naamalla: Ei Mimmi aiokaan tulla, se tykkää niin lapsistaan. Kai se menee V-enäjälle . . Kun kuulimme asian oikean .laidan, kaikkien viha leimahti Jussia kohtaan. Päätettiin heti painostaa sinun auttamistasi ja koetettiin saada Jussi käsiin. Annettiin eräälle <^ttaa täydestä todesta? Tuntui mah-toverille asiaksi koettaa häntä tara- dottomalta,-että mieni voisi niin me-ta, mutta meni toista kuukautta en- netellä; eihän se toinei^nainen ollut nenkuin tapasi . . . Ei Jussi käy minun tietääkseni parempi eikä kau-enää kokouksissakaan paremmin ^ liioin, ei ruumiillisesti ja sitäkin kuin Maijakaan . . . Joulun pyhinä vähemmän henkisesti, jota todistaa menivät New Yorkiin aivan kuin pa- tekonsa — viedä tuolla ta\*alla mies koon meikäläisiä, kun saivat aina ^o^i toiselta, vaikka härfellä itsel- Mutta jos sinulla on koskaan ollut minua kohtaan rehellistä inhimillistä tunnetta, niin hommaa ne asiat niin, että pääsen .New Yorkiin. En luoksesi pyri, mutta tienaan siellä elämäni paremmin kuin täällä. Työtä tein ennenkin. Työstä luoksesi tulin, et sinä minua kadulta korjannut, ja työstä luotasi läksin . . . Tuossa tuli mieleeni "Älä sorra sorrettua, sarja särjetyn sydäntä". Kirjeesi o-soittaa, ja toisetkin kirjeet osoittavat, että niin on käynyt. Ja tämä kaikki johtuu siitä, että tulin vaimok sesi, ja sukulaisesi tulivat kurjiksi ilmiantajiksi — ja mitä sinä, toverini ja kunnon mieheni — mitä sinä teit? . , . En ole kostonhaluinen — aika haarat parantaa, on se parantanut monta entistäkin — mutta näytäppä, löytyykö sinussa lopultakaan missään asiassa todellista mies-tä! . . ." Vaikka toverien kirjeet tekivät rohkaisevan vaikutuksen minuun ja lapseni olivat kovin osaaottavaisia, en tahtonut saada öisin unta. Täytyykö kaikki kuulemani ja tietämän pinta-ala on hieman pienempi kuin sesti hallittu alue on erämaata, joka Texasin valtion. Kaksi sen suurinta kaupunkia — Cassablanca ja Rabat o\-at satamia; pääkaupunki Fez on sisämaassa. Casablanca ja Rabat ovat puolen päivän automatkan päässä toisistaan. Fez on yön junamatkan päässä rannikolta. Ellei asioita olisi järjestetty siten, kerran oli osa maasta ja yhäkin kuuluu eteläisenä territorynä Ranskan Pohjois-Afrikan alueisiin. Tunis, kolmas näistä kolmesta a-nurjia sihnäyksiä. Aikoivat mennä siellä erääseen perheeseen, vaan heidät käännytettiin ovelta takaisin . . . Täällä ovat monet kiistelleet suullisesti sinun puolestasi ja minäkin haukuin Jussin pahanpäiväisesti, ja silloin hän sanoi, ettei hän sinua enää ota eikä auta Ameriikkaan . . . Vaadi häneltä edes rahaa, onhan sekin apuna, kunnes me kerkiämme tehdä h}-v'äksesi jotakin." ^ Nyt,se selA-isi, mikä oli s\ynä, ettei papereita tullut. Tuokin oli mi-lueeeseen kuulu^'ista maista, on pie-' nuUe parempi kuin amainen epävar-nempi kiila Algerian ja Italian Libyan \-älillä. Se on maanviljelijäin kannalta hyvä alue ja pinta-alaltaan hieman suurempi kuin Maine ja New että Espanja sai pienen kulmauksen Haraphire yhteensä- Sen pääkau- Marokkoa ja asetettu Tangierin kaupunkia kansanvälisen kontrollin alaiseksi (mikä myös on sodan ajalla joutunut Espanjan haltuun) ^Liro-punkia myös nimitetään Tunisiaksi ja sieltä pääsee katu\-aunulla muinaisen yl\-ään Kartagon kaupungin raunioille. muus. Oli kuin jännitys lauettuaan olisi parantanut hermojani. Unetto-mtms \'ain yhä vairasi ja siksi rupe-sinkin valvoessani vastailemaan kirjeitä. Sanoin tovereille, että olin lään oli pieni koti, johon hän olisi voinut ottaa vapaan miehen toverikseen . . . En itsemielestäni nähn}- siinä \ieläkään muuta kuin ilkeämielisten ihmisten juonten seurauksen — ja miehen heikkouden, miehen, jota minun nyt täytyisi*halveksia ja \-ihata. Ei hän ollut luottamukseni ar\-oinen. Oikein kylmä tuli ajatellessa noita asioita. Vanhin tyttäreni kirjoitti niyö- "Amerikan parhaalle miehelle ja ui:- delle isälleen ensimmäisen ja \iimei-sen kirjeen, ennenkuin se on myo-häistä*\ Moitti sitä, kun tämä hä-räisi hänen äitinsä, ja riisti hänelti kodin, jossa hänkin oli raatanut, \'anhuuden päivinä, jolloin hän sit.-- olisi tarvinnut. Lyh}-t, asialliner jättänjt heidät itsestäni tietämättö- kirje, jossa kuitenkin oli vksi pis miksi Jussm kehoituksesta, "ettei tos: "Toivon uudelle isälleni vieli juorut leviäisi Koko yön kirjoitin, ja viimeiseksi paljon poikalapsia ja niille isän luon teen ja nerouden, ettei ne suvusta. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1942-11-28-04
