1949-09-10-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(KAUNOKIRJALUNEN VIIKKOLEHTI)
i PiibllsUed and printed by the Vapaus Publisbicg Ckanpany
Umited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Registefed at the Post Office Department, Ottawa, as second
claismatter.
Idekki ilmestyy Jokaisen viikon lauantaina 12rsiviiisena, sisSI-tfien
parasta kaunokirjallista luettavaa kalkilta aloilta.
TILAITSHINNAT: THDYSVAI.TOIHIK:
l vuosikerta . . . . . . .$3.00 1 vuosikerta ........^..$3,75
6 kuukautta . . . . . . . . . . . 1.75 6 kuukautta . . . . . . . . . ..
3 kuukautta LOO
SUOMEEN JA MUUAIlf ULKOMAILLE
1 vuosi^rta . . . . . . . . . . . 6 kuukautta j..........$2.50
ILMOITUSHINNAT:
75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kuoleman
ilmoitus $3.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-
VSisy $L00 ja kiitos $2i>0. Kirjeenvaihtoiimoitukset^l.50. Erikoishinnat
pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on:
lähetettävä maksu etukäteen.
Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio.
Kaikki Liekille tarkoitetutmaksuosoitukset on ostettava fiob^
tantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja jft painaja: Vapaus Publishing Company Limited;
100-102 Elm Street West, Sudbuxy.On^o. ;
Toimittaja: J. W. ^aari '
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
P. O. BOX 69 LIEKKI BUDBUKX^C^^
Toimituksen Jculmasta
Äskettäin oli lehdissä tieto ercMnniaailmankirf^^
den huomattavan edustajan, Margaret MitcheUinkuoietimsta.
Koska lukuisat Liekinkin lukijat ovat lukeneet hänen kujansa
ja nähneet sen perusteella tehdyn elokuvan, niin lienee
paikallaan palauttaa miefUn joitain tietoja tästä kirjailijattaresta.
^ • • • . .*
Kysymyksessä on kutduisa Amerikan, sisällissodan aiheinen
kirja, **Gone'With the Wfnd'*, joka on julkaistu suomeksikin,
muistaaksemme nimellä "Tuulen viemänä*\ Kirjan
perusteella tehtiin elokuvakin, joka esitettiin ensi kerran Atlantassa,
Georgiassa Loew's-teatterissa joulukuun 15 p:nä
1939. ^
Puuttumatta tarkemmin kirjan sisältöön, on mielenkiintoisempaa
tarkastella, minkälaisissa olosuhteissa Margaret
Mitchell kirjoitti kirjansa, mikä ilmestyi v. 1936 ja jota
sen ilmestymisen jälkeen ilmoitetaan myydyn 8 miljoonaa
kappaletta. Hän kirjoitti tämän mestariteoksensa ollessaan
toipilaana auto-onnettomuuden jälkeen. Tässä onnettomuudessa
saamistaan/vammoista ei hän koskaan täydellisesti tainnutkaan,
vaan kuoli niiden aiheuttamista kivuista viime
elokuun 16 p:nä. Ennen loukkaantumistaan hän toimi reportterina
Atlanta Joumal-lehdessä, mikä toimi hänen oli jaatettava
loukkaantumisensa takia.
Aiheen tähän kuuluisaan kirjaansa miss Mitchell sai
isänsä kertomuksista Amerikan sisällissodasta. Lisäksi hän •
tutki paljpn sisällissotaa käsittelevää ainehistqa, saadeh täten
teokselleen todellhen, historiallisen taustan. /
Miss Mitchellin teos on historiallinen muistomerkki niistä
suurista tapahtumista, jotka tekivät Yhdysvalloista itsenäisen
maailmahvaltion. Siksi hänen kuolemansa olikin raskas
isku ei vain AmerikaHe, mutta myöskin koko maailmalle
ja sen kirjallisuudelle. Hänessä yhdist^^ivät laajalti historiaa,
kansan oloja ja psykologiaa tuntevan kirjailijan avut ja vain
näiden avujensa avulla hän kykeni tuomaan sellaisen Suurteoksen
kuin mitä''GoneXVith the Wind'* on.
Amerikan känsä suree ntiss Mitchellia. Autonajuri, joka
aiheutti tämän suuren kirjäUijan kuoleman, sanoi toivovansa,
että hän olisi saanut kuolla miss Mitchellin sijasta. Hänen
teoksensa tunnetaan laajoissa kansalaispiireissä ei vain Amerikan'mantereella,
mutta yli koko maailman. Se on yksi
niitä teoksia, joka on pp^rtänyt tekijänsä nimen maailmankirjallisuuden
kidtaiseen kirjaan.
V^mdesta pihe&tqUen httornasiriime eräästä lehdestä,
että montrealiiainen kirjailija Ronald J. Cooke, joka
kirjoitti kirjan "The House on Craig Street**, on saavuttanut
myöskin huomattavaa menestystä- Hänen kirjansa ensimmäinen
painas myytän lop^n kolmessa päivässä heti sen
ilmestyttyä. Cooke sanoi, että hän kirjoitti kirjastaan enstn
kolme lukua ja lähetti ne eräälle winnipegilä
nusfiikkeelle. Nämä kolme lukui näyttivät niin lupaavilta,
että kustannusliikkeestä kirjoitettiin Cookelie^ että Pettää ^
mahdollisimman pian teoksensa loppu, sillä kirja aiotaan pai- ^
nai taa kuuden viikon s;fsäUä. Cooke teki niin Ja saavutti
omalaatuisen ennätyksen — koko ensimmäinen painos myytiin
kolmessa päivässä. . ^:
. ylläesitetyt ovat vain ikäänkuin tähdfinletttoja.
Harvat kirjaiHjat pääsevät näin nopeasti "pihnalle'*^ Mutta
sellassiakin armoitettuja on aina joukossa. Ottn^
kin kirjoittajien joukossa, kunhan vain panevat kynänsä liikkeelle.
Mitä sanotte, eikö yritetä? ~
Järjestelmällisyys
Kokemus on paras opettaja,-sanotaan,
ja nlinhan-se todella lieneekin. Mutta
tuskin missään työssä ihminen/joutuu
niin kokonaan omakohtaisen ja itsehan-
Idtun kokemuksen varaan l:uin nainen
kotitaloustyössä. Tällä alallahan on yhä
vielä niin valiteltavan' A^än, tarjolla
asiantuntevaa opastusta ja neuvontaa
aloittelevinkaan. KaikiHa ei ole va-
-raa eikä tilaisuuttakaan käydä kalliita
taloudcouluja, joissa lapetaan pate^
perusta kotitaloustyön suorittaja^ työlle.
Usea perheenemäntä joutuu itse
suunnittelemaan oman työjäffestyksen-sä,
itse Jiankkimaan oppinsa kokemuksen
koulussa. -— Kaftki naiset eivät
ilman muuta omaa emännän avuja, yhtä
vähän kuin kuhaan ihminen on i l man
nauuta pätevä 1 ^ tahansa.
U^on, eitä jökaas&le naiselle
•olisi suureksi ävi&sl kuulla edes muutan^
asiantufnteva lueteto kotitaloustyöstä;
Pätevä asiantuntijaa voisi' ennenkaikkea
selventää järjestelmällisyyden
h^i^rkitystä kottifaloudessa, siUä se ei ole
nnka£Ui'\^]:äarvoineft' seikka työssä, joka
käsittää niin möniä eri vaiheita kuin
t^6u5tyo. Kuitenkin voi my& jokainen
n ^ e n , ainakin jonkunverran koke-mustal
saavutettuaan, ryht3rä tarkfcaile-maian
omaia työtänsä kodin piirissä J a
laatia tarkoin suunnitellun työjärjestyksen
jokapäiväisille askareOleen. Muis-^
tan joskus kuulleeni kiiteltävän jonkun
hen&ilön emSnnäntaitoa sanomalla, että
tämä "osaa tehdä työnsä ^ sisäkkäin".
Tämä käsittääkseni ilmensi juuri asianomaisen
järjestelm^lbyyttä. Olen joskus
Itsekin nähnyt emäntiä, joilla on tuo
"sisäkkäin tekemisen" kyky ja heidän.
työtänsä on ilo katsella. Toisaalta joutuu
myös näkemään aivan päinvastaista
työskentelyä ja tulee pakostakin ajatelleeksi,
ettei tällainen emäntä ole koskaan
oikein ajatellut työtänsä. •Järjestelmällisyys
on seikka, jonka pitäisi
juuri kotitaloustyössä tunkeutua sen
pienimpiinkin seikkoihin. Jos esim. ruokaa
valmistettaessa vuorotellen haetaan*
komeroista kaikki tarvittavat aineet ja
välineet sensijaan, että ne otettaisiin
kaikki yhtäaikaa ennen fS^ön aloittamista,
hihlataan tavattomasti sekä aikaa
että energiaa. Johduin ajattelemaan
tätä hiljattain katsellessani erään emännän
ruoanvalmistusta. 'Kaiken tarvitsemansa
hän haki erikseen työn kestäes--
sä keittiön eri puolilta sijaitsevista komeroista.
Mikä ajan ja askelien tuhlaus!
Ymmärsin, miksi tämä emäntä
aina valittaa kiirettä ja väsymystä. Kotitaloustyö
on jo sinänsäkin raskasta aivan
riittämiin asti. Sietää ajatella, miten
ja missä järjestyksessä työnsä suorittaa.
Määrätietoinen työskentely auttaa
tekijäänsä selviyt3rmään työpäivästään
virkeämpänä. Nyk3asin, jolloin
ostoksilla juokseminen, vaatteiden kunnostaminen
ja monet muut tehtävät raskauttavat
kotitaloustyötä muutenkin
tarpeeksi, olisi syytä johdonmukaisella
ajattelulla yrittää työn helpottamista.
JACOB BONGGREN:
Tidto suuresta -voitosta
tuli liian myöhään
72-vuotias W. G. Western voitti jokin
päivä sitten New South Walesin
hallituksen arpajaisista $22,500. Kun
sainomaiehtien raportterit menivät onnittelemaan
voittajaa, saivat he kuulla,
että tämä pii kuollut edellisenä iltana.
Hän oli aina toivonut voittavansa arpajaisista
ja kun hän viimein voitti, ei
hän ehtinyt edes saada tietää voitostaan.'
,
mi on vaiettava kun hänen teoksensa Puhuu. —•
Nietsche^ .^^^ ^'- j - ' ; , V - ~ c . . v ; ; ; / ^ -
Vähäkankaat ("vakstuuki") menevät
helposti rikki pöydän kulmien
kohdalta. Pankaa mainittuihin
paikkoihin liimalla pienet kangaskappaleet
nurjalle puolelle.
<!irJoitd tänä iltänä
Kotipirtissä vanha äitisi
takan ääressä itkenyt on:
"Jo onkohan kuollut lapseid,
oma rakkaani Onneton?"
Hän- välyoiy kun vihersit vaivoissa
sua mtästaen kaipailee. •
Nyt hetkinen valvo ja kirjoita,
hänen tähtensä tänään se tee!
Pane parhain, itsesi kajeeseen,
sydänlämpösi sHhen suo!
Rivi muutama kylmine viesteineen
vain murhetta mieleen tuo.
Sä-katkaise vaitiolos*,
sitä vanhethpasi rukoilee.
Nyt kirje kirjoita rakkäiUes',
tänä iltana vielä se tee/
Sä liehut ja riehut nauttien,
elon vastuun unhoitat.
Pian haihtuvat kukkaset nuoruuden,
päin hautaa hoiperrat.
Ois* kolkkoa yksin oUakses*,
kun silmäsi himmenee ,
Huvit heitä jä kirjoita rakkailles',
tänä iltana vielä se teet
Olit kerran lapsoneny heikko vain,
muut hoitivat toimin ja töin.
Isä, äiti ponnisti uurastain
sun tähtesi päivin ja öin^
Sinä unhoitit heidät, entä jos
omat lapses* sun hyljännee?
Eikirjoita, vältä tuomios*,
tänä iltana vielä se tee f
Ei sammunut vanhinten rakkaus,
se kestävi kuolemaan.
Suo heille viestisi lohdutus
nyt rannoiHa kaukomaani
Pian aika fin liian myöhäinen,
ja vastaus vaikenee.
Siis kirjeesi kirjoita joutuen,
tänä iltana vietä se tee! \
Kuva ystävän ehkä on aarteenas',
hän lempivi, lemmen saa. '
Vaan paikatta nihikmnjoänhempas',
ken jaksaisi rakastaa?
Miten iloita voit, kun kyynelin
isä, äitisi huökätlee?
X Nyt kirje kii'joita kotikin,
tänä iltana vielä se tee!
iiuiiinniurimimiiitunuiimnimmiiiimmiiiniiiiuuiiiiinuiintmiiuiiimmiin^^
Rauha on yksi ja jakamaton. Ei ole sauhaa, joka voi sulkea
piiristään mustat täi ketttäsetiihnmet, kommunistit tai kansandemokraatit..
Ra^an jäkami^ sodan
mistelujen aloittamista: Meitä tätnä^ ihmisisfä riippuu,
j&utuuko ihmiskunta kolmannen maailmansodan kurir
mukseen. Yhtdskuntä räkerituu^ jokaisen yksilön
toiminta vaikuttaa yhteisöt^ keBtyksen kulkiiu. Joka tämän
Imeltää, hän kieltää demokratian periaatteen. — Mirja'»
Vire-Tuominen. x
"Olemme kokoontuneet, olemme ymmärtäneet toisiamme.
Olemme vaMiit ja päättäväiset voittamaan taistelun rauhan
puolesta — taistelun elämäk ptiälMäJ''
huhtikuussa pidetyn rauhankorigressin päätöslauseesta.
' Korkeimmalla runoudella ei ole muuta päämäärää kuin^ avoinna niitä valtateitä, jotka johtavat näkyväisestä näky-mättämään.
— Maeterlink.
Suurikaan taito, kyky tai nerous ei herätä kunnioitusta
tavallisissa'ihmisissä, ellei raha ole sitä kehystämässä ja
rostamassa.
Sanat ovat liian köyhiä tulkitsemaan musiikkia yhtä 'cälm
kuin muitakaan inhimillisiä tunteita.
Taide ei ole minkään maan oma, se on taivaasta. —
elangelo.
SIVU 2 • . LAUANTAINA, SYYSKUUN 10 PÄIVÄNÄ, 1949.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 10, 1949 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1949-09-10 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki490910 |
Description
| Title | 1949-09-10-02 |
| OCR text | (KAUNOKIRJALUNEN VIIKKOLEHTI) i PiibllsUed and printed by the Vapaus Publisbicg Ckanpany Umited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario. Registefed at the Post Office Department, Ottawa, as second claismatter. Idekki ilmestyy Jokaisen viikon lauantaina 12rsiviiisena, sisSI-tfien parasta kaunokirjallista luettavaa kalkilta aloilta. TILAITSHINNAT: THDYSVAI.TOIHIK: l vuosikerta . . . . . . .$3.00 1 vuosikerta ........^..$3,75 6 kuukautta . . . . . . . . . . . 1.75 6 kuukautta . . . . . . . . . .. 3 kuukautta LOO SUOMEEN JA MUUAIlf ULKOMAILLE 1 vuosi^rta . . . . . . . . . . . 6 kuukautta j..........$2.50 ILMOITUSHINNAT: 75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kuoleman ilmoitus $3.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto- VSisy $L00 ja kiitos $2i>0. Kirjeenvaihtoiimoitukset^l.50. Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on: lähetettävä maksu etukäteen. Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio. Kaikki Liekille tarkoitetutmaksuosoitukset on ostettava fiob^ tantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited. Kustantaja jft painaja: Vapaus Publishing Company Limited; 100-102 Elm Street West, Sudbuxy.On^o. ; Toimittaja: J. W. ^aari ' Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava: P. O. BOX 69 LIEKKI BUDBUKX^C^^ Toimituksen Jculmasta Äskettäin oli lehdissä tieto ercMnniaailmankirf^^ den huomattavan edustajan, Margaret MitcheUinkuoietimsta. Koska lukuisat Liekinkin lukijat ovat lukeneet hänen kujansa ja nähneet sen perusteella tehdyn elokuvan, niin lienee paikallaan palauttaa miefUn joitain tietoja tästä kirjailijattaresta. ^ • • • . .* Kysymyksessä on kutduisa Amerikan, sisällissodan aiheinen kirja, **Gone'With the Wfnd'*, joka on julkaistu suomeksikin, muistaaksemme nimellä "Tuulen viemänä*\ Kirjan perusteella tehtiin elokuvakin, joka esitettiin ensi kerran Atlantassa, Georgiassa Loew's-teatterissa joulukuun 15 p:nä 1939. ^ Puuttumatta tarkemmin kirjan sisältöön, on mielenkiintoisempaa tarkastella, minkälaisissa olosuhteissa Margaret Mitchell kirjoitti kirjansa, mikä ilmestyi v. 1936 ja jota sen ilmestymisen jälkeen ilmoitetaan myydyn 8 miljoonaa kappaletta. Hän kirjoitti tämän mestariteoksensa ollessaan toipilaana auto-onnettomuuden jälkeen. Tässä onnettomuudessa saamistaan/vammoista ei hän koskaan täydellisesti tainnutkaan, vaan kuoli niiden aiheuttamista kivuista viime elokuun 16 p:nä. Ennen loukkaantumistaan hän toimi reportterina Atlanta Joumal-lehdessä, mikä toimi hänen oli jaatettava loukkaantumisensa takia. Aiheen tähän kuuluisaan kirjaansa miss Mitchell sai isänsä kertomuksista Amerikan sisällissodasta. Lisäksi hän • tutki paljpn sisällissotaa käsittelevää ainehistqa, saadeh täten teokselleen todellhen, historiallisen taustan. / Miss Mitchellin teos on historiallinen muistomerkki niistä suurista tapahtumista, jotka tekivät Yhdysvalloista itsenäisen maailmahvaltion. Siksi hänen kuolemansa olikin raskas isku ei vain AmerikaHe, mutta myöskin koko maailmalle ja sen kirjallisuudelle. Hänessä yhdist^^ivät laajalti historiaa, kansan oloja ja psykologiaa tuntevan kirjailijan avut ja vain näiden avujensa avulla hän kykeni tuomaan sellaisen Suurteoksen kuin mitä''GoneXVith the Wind'* on. Amerikan känsä suree ntiss Mitchellia. Autonajuri, joka aiheutti tämän suuren kirjäUijan kuoleman, sanoi toivovansa, että hän olisi saanut kuolla miss Mitchellin sijasta. Hänen teoksensa tunnetaan laajoissa kansalaispiireissä ei vain Amerikan'mantereella, mutta yli koko maailman. Se on yksi niitä teoksia, joka on pp^rtänyt tekijänsä nimen maailmankirjallisuuden kidtaiseen kirjaan. V^mdesta pihe&tqUen httornasiriime eräästä lehdestä, että montrealiiainen kirjailija Ronald J. Cooke, joka kirjoitti kirjan "The House on Craig Street**, on saavuttanut myöskin huomattavaa menestystä- Hänen kirjansa ensimmäinen painas myytän lop^n kolmessa päivässä heti sen ilmestyttyä. Cooke sanoi, että hän kirjoitti kirjastaan enstn kolme lukua ja lähetti ne eräälle winnipegilä nusfiikkeelle. Nämä kolme lukui näyttivät niin lupaavilta, että kustannusliikkeestä kirjoitettiin Cookelie^ että Pettää ^ mahdollisimman pian teoksensa loppu, sillä kirja aiotaan pai- ^ nai taa kuuden viikon s;fsäUä. Cooke teki niin Ja saavutti omalaatuisen ennätyksen — koko ensimmäinen painos myytiin kolmessa päivässä. . ^: . ylläesitetyt ovat vain ikäänkuin tähdfinletttoja. Harvat kirjaiHjat pääsevät näin nopeasti "pihnalle'*^ Mutta sellassiakin armoitettuja on aina joukossa. Ottn^ kin kirjoittajien joukossa, kunhan vain panevat kynänsä liikkeelle. Mitä sanotte, eikö yritetä? ~ Järjestelmällisyys Kokemus on paras opettaja,-sanotaan, ja nlinhan-se todella lieneekin. Mutta tuskin missään työssä ihminen/joutuu niin kokonaan omakohtaisen ja itsehan- Idtun kokemuksen varaan l:uin nainen kotitaloustyössä. Tällä alallahan on yhä vielä niin valiteltavan' A^än, tarjolla asiantuntevaa opastusta ja neuvontaa aloittelevinkaan. KaikiHa ei ole va- -raa eikä tilaisuuttakaan käydä kalliita taloudcouluja, joissa lapetaan pate^ perusta kotitaloustyön suorittaja^ työlle. Usea perheenemäntä joutuu itse suunnittelemaan oman työjäffestyksen-sä, itse Jiankkimaan oppinsa kokemuksen koulussa. -— Kaftki naiset eivät ilman muuta omaa emännän avuja, yhtä vähän kuin kuhaan ihminen on i l man nauuta pätevä 1 ^ tahansa. U^on, eitä jökaas&le naiselle •olisi suureksi ävi&sl kuulla edes muutan^ asiantufnteva lueteto kotitaloustyöstä; Pätevä asiantuntijaa voisi' ennenkaikkea selventää järjestelmällisyyden h^i^rkitystä kottifaloudessa, siUä se ei ole nnka£Ui'\^]:äarvoineft' seikka työssä, joka käsittää niin möniä eri vaiheita kuin t^6u5tyo. Kuitenkin voi my& jokainen n ^ e n , ainakin jonkunverran koke-mustal saavutettuaan, ryht3rä tarkfcaile-maian omaia työtänsä kodin piirissä J a laatia tarkoin suunnitellun työjärjestyksen jokapäiväisille askareOleen. Muis-^ tan joskus kuulleeni kiiteltävän jonkun hen&ilön emSnnäntaitoa sanomalla, että tämä "osaa tehdä työnsä ^ sisäkkäin". Tämä käsittääkseni ilmensi juuri asianomaisen järjestelm^lbyyttä. Olen joskus Itsekin nähnyt emäntiä, joilla on tuo "sisäkkäin tekemisen" kyky ja heidän. työtänsä on ilo katsella. Toisaalta joutuu myös näkemään aivan päinvastaista työskentelyä ja tulee pakostakin ajatelleeksi, ettei tällainen emäntä ole koskaan oikein ajatellut työtänsä. •Järjestelmällisyys on seikka, jonka pitäisi juuri kotitaloustyössä tunkeutua sen pienimpiinkin seikkoihin. Jos esim. ruokaa valmistettaessa vuorotellen haetaan* komeroista kaikki tarvittavat aineet ja välineet sensijaan, että ne otettaisiin kaikki yhtäaikaa ennen fS^ön aloittamista, hihlataan tavattomasti sekä aikaa että energiaa. Johduin ajattelemaan tätä hiljattain katsellessani erään emännän ruoanvalmistusta. 'Kaiken tarvitsemansa hän haki erikseen työn kestäes-- sä keittiön eri puolilta sijaitsevista komeroista. Mikä ajan ja askelien tuhlaus! Ymmärsin, miksi tämä emäntä aina valittaa kiirettä ja väsymystä. Kotitaloustyö on jo sinänsäkin raskasta aivan riittämiin asti. Sietää ajatella, miten ja missä järjestyksessä työnsä suorittaa. Määrätietoinen työskentely auttaa tekijäänsä selviyt3rmään työpäivästään virkeämpänä. Nyk3asin, jolloin ostoksilla juokseminen, vaatteiden kunnostaminen ja monet muut tehtävät raskauttavat kotitaloustyötä muutenkin tarpeeksi, olisi syytä johdonmukaisella ajattelulla yrittää työn helpottamista. JACOB BONGGREN: Tidto suuresta -voitosta tuli liian myöhään 72-vuotias W. G. Western voitti jokin päivä sitten New South Walesin hallituksen arpajaisista $22,500. Kun sainomaiehtien raportterit menivät onnittelemaan voittajaa, saivat he kuulla, että tämä pii kuollut edellisenä iltana. Hän oli aina toivonut voittavansa arpajaisista ja kun hän viimein voitti, ei hän ehtinyt edes saada tietää voitostaan.' , mi on vaiettava kun hänen teoksensa Puhuu. —• Nietsche^ .^^^ ^'- j - ' ; , V - ~ c . . v ; ; ; / ^ - Vähäkankaat ("vakstuuki") menevät helposti rikki pöydän kulmien kohdalta. Pankaa mainittuihin paikkoihin liimalla pienet kangaskappaleet nurjalle puolelle. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-09-10-02
