1955-09-24-06 |
Previous | 6 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Syksyiset terveiset
Vmcottverisla
Eletään vielä täälläkin ja eteenpäin
mennään vieläpä suurella touhulla.
Naisten kerho on pitänyt kokouksia joka
kuukausi ja valmistanut ahkerasti
Iväsilöitä syysmyyjäisiä varten. Xiin
pian kun saamme jotakin valmiiksi p i -
dän>me ohjelmailtaman. josta tietenkin
tulemme parhaamme mukaan ilmoittamaan
ihmisille.
Olemme myöskin vierailleet sairaalassa,
jossa mm. on toveri Henni Bell.
Toivomuksemme on, että hän pääsisi
pian kotiin, sillä hän kärsii siellä olostaan
ja pyytää aina, että joku veisi hänet
sieltä pois. Sairaalassa on myöskin
toveri Kirsti 'Hintsa Käykäähän katsomassa
häntäkin ja samoin mrs. Johnsonia,
Pender St. Hän on myöskin hyvin
sairas. Toivomme hänellekin pikaista
parantumista.
Edellämainitut sairaat ovat kaikki
naisten kerhon jäseniä, mutta sairaslistalla
on vielä muitakin suomalaisia, joiden
luona tulisi viecailla, jotta eivät tuntisi
itseään unohdetuiksi.
Kun täällä Vancouverissa on vielä
paljon naisia, jotka eivät kuulu mihinkään
järjestöön, kehoitan heitä liittymään
naisten kerhoon. Sen kokouksis-
.«•i kuhiu aika hupaisesti ja niissä keskustellaan
päivän tärkeimmistä kj-sy-myksistä.
On sanottava, että meidän
'kokouksissanime vallitsee hyvä toveri-henki.
Kaikki käy kuten kokeneelta
virren veisuu. Tervetuloa mukaan tutut
ja tuntemattomat. Kokouksemme
pidetään joka kuukauden ensimmäisenä
torstaina kello 8 ip.
Idalle ja Pentille kiitos lahjoituk-
.^^esta.'
A r X E RIXT.XXEX
MINUN PAKOLLINEN LOAAANI
Rakkaus on ennenkaikkea omaa itseään
silloin, kun mikään muu ei enää
merkitse, mitään.
Vai sojnipelillä meinaatte minut nujertaa,,
hän ehti ajattelemaan, kun itsekin
ampaisi kiriin, juoksi toisen ohi ja
siii karkukiisen kiinni. Loppusuora. Ensimmäinen.
Karanko nimeltääfi, veti parastaan,
mutta Pertti kiristi hänen ohitseen
jo vapautuneesti, "sillä hän tiesi,
ettei hänen kiriinsä nyt vastaisi kukaan,
ikun hän oli vielä näin hyvissä voimi.ssa.
J\arastaan hän kuitenkin pisteli, vaikka
olikin jo varma voitostaan. Oma ennätys
piti saada, niinkuin Kaukokin oli
. saanut. Pertti katkaisi maalinauhan ja
Karanko tuli viitisen metriä jäljessä.
Ylei-ö huusi taas. Hyvä juoksu, mutta
ei*ol]r,t niin jännittävä kuin 5.000 metriä.
Sanomalehiimiehet ja valokuvaajat
'hyiirivät taas ympärillä ja ennätti siihen
Kaukokin Eskon seuraamana. Kaikkien
ikasvoilta loisti ilo. Suurin päivä tähänastisista
heille kaikille kolmelle, ehkä
kaikista iloisin oli Esko. Olihan paljon
hänen ansiotaan, että pojat olivat nyt
sitä mitä olivat. Suomen mestareita. O l i han
Kaukokin sitä tavallaan, sillä sama
aika melkein oikeutti siihen.
"Tukholman reissu tuli teille molem-nnlle
ja häpeäksihän se olisi nyt ollut-k'm
"kaksosille", jos vain toinen olisi
sinne päässyt". Esko sanoi haltioissaan
j a otti molempia käsipuolesta kiinni
anentäessä pukuhuoneisiin. Samassa kuitenkin
kuulutettiin tulokset.
•1,500 metrin tulokset: Ensimmäinen
i a mestari Pertti Hakala, aika 3.49.8.
Toinen Eino Karanko, aika v^.52.3 ja
ikolmas Pentti Luoma."
"Kylläpä saittekin loistoajat molem-jnat".
Esko sanoi Kaukolle Pertin mentyä
palkintoaan noutamaan ja samalla
»nestaruusmitaliaan.
"Kyllä tämä kaikki tuntuu kuin unen
niiöltä, mutta uskoa kai t ä y t y y . " Kauko
ihmetteli, onnellisena ja T*ertin saavuttua
jatkettiin niatkas^.
(Jatkuu)
Kesäloma. . . Sehän jo lausuessakin
tuntuu mielyttävältä. Tavallisissa
oloissa kesälomalle mennään joko tuttavien
tai sukulaisten luokse, tai sitten
jonnekin kamppaamaan, kalastelemaan
ja uimaan, nauttimaan vapaudesta miten
parhaiten voi. Kummassakin tapauksessa
varustaudutaan jo etukäteen,
kasataan kimpsua ja kampsua tarpeen
mukaan ja innostus on suuri. Loma-aika
on lyhyt ja siitä pitää ehtiä saamaan
kaikki mahdollinen huvi ja nautinto.
Kesälomalle joutuu joskus myöskin
lähtemään odottamatta ja pakosta, kuten
Sprucedalen Lempi. [Minulle sattui
käymään samalla tavalla. Koko kevätkesän
nuokuin ja kuin kipeä kana ja lopulta
oli '-4UF\?aii4uttflva lääkäriin. . .
Sairaalareisuhan siitä sitten tuli.
Pari viikkoa sairaalassa oltuani aloin
A^oida paremmin ja pyrin kotiin, vaikka
lääkäri olikin määrännyt leikattavaksi.
Päästivät kuitenkin kotiin, vaikka
samalla sanoivat, että en ole hyvässä
kunnossa. Se osoittautuikin todeksi,
sillä neljän päivän kuluttua oli uusi^sai-raalareisu
edessä. Xyt ci auttanut enää
vikuroida.
Kun kaikki oli valmiina leikkausta
varten ja olin jo paareilla, joilla hoitajat
iveivät niinua leikkaushuoneeseen, välähti
mieleeni ajatus siitä,, kuinka kohtalokas
tällainen reisu on monelle. Leik-kaushuöheessa
kysyi lääkärini, josko haluan
kotiin. Sanoin kyllä. . . Sitten kun
kaikki on ohi. sanoi hän.
Tunsin pistoksen käsivarressani ja
sitten pian olin unten mailla. Heräsin
vasta monen tunnin kuluttua. Mikä
hirveä mullistus minussa olikaan tehtyI
Nenästä oli työnnetty "tuuppi'' vatsaan
ja haavassa oli toinen — käsivarressa
neula. Olo tuntui tukalalta, oli kuin
sisälmykset olisivat olleet yhtenä sohjona.
Tätä kesti viisi vuorokautta, sitten
läiikäri otti pois sen nenätuupin.
Sen jälkeen alettiin antamaan vähän
ruokaa ja hoitajat nostivat minut jaloilleni
ja käskivät opetella kävelemään.
Ei siinä montaa askelta ensin oiettu,
mutta ihmeteltävän elvyttävän vaikutuksen
se va'n teki, vaikka siihen tuntui
kuluneen kaikki voimavarat. Sitten piti
liikkua joka päivä. Kolmen päivän ku-luUua.
pystyin jo itse liikkumaan jonkin
verran. Xiin aina joka päivä enemmän
ja enemmän, samalla kun oloni parantui.
Nyt olen taas kotona ja muistelen s i tä
reisua kuin pahaa ifnta. Hoitajia ja
lääkäreitä muistan hyvällä, sillä niin
paljon he kaikki huomiota ja hoitoa minulle
antoivat. Vasta vähän ennen sairaalasta
poispääsyä sain kuulla, kuinka
vaarallinen tilani oli ollut.
Sitten te rakkaat omaiset ia vstävät
. . . Teitä tahdon kiittää kaikkia yhteisesti
siitä suuresta ystävyydestä jota
osoititte minua kohtaan vieraskäj-ntien,
kukkien, korttien, kirjeiden ja pikku-lahjojen
kautta. Se oli todella suurenmoista.
Sitä ei tule ajatelleeksikaan
jos ei itse ole ollut sairaalassa.
Eräs viereisellä vuoteella oleva nainen
kertoi, että hän oli kieltänyt omaisiaan
ja tuttaviaan vaivaantumasta vieras-käynnille
ja nyt sanoi ei voivansa kuin
tuijottaa oveen ja odottaa. Sieltähän
omaiset tulivat, eivät olleet ottaneet
kieltoa täydestä. . . Kuinka onnelliselta
tämäkin nainen näytti ollessaan omaistensa
ja tuttaviensa ympäröimänä. E i
hän enää kieltänyt heitä tulemasta.
Tällainen se on ollut minun kesälomani
tänä vuonna. Viisi viikkoa sairaalassa
ja nyt sitten pitää kotona vielä
jatkaa, ties kuinka kauan. Meneehän se
sentään tässä kotona paremmin, kun saa
liikkua ja jotakin pientä toimitella,.niinkuin
sitä toimitellaan yhtä ja toista kesälomallakin.
Tosi työnteko on kielletty
siksi kun toisin määrätään.
Emmeköhän, Lempi, yhdy siihen toivomukseen,
ettei Tneille vain ^annettaisi
kesälomaa ensi vuonna, koska sitä saa
viettää henkensä kaupalla.
Parhain terveisin ja kiitoksiin!
M I N D A .—
J . W. Nybergin
näyttämötyöskentelyn
35'VmtisjuHa
Se on nyt niin lähellä kuin joulu aaton
aattona ja siksi vielä tämä pieni
muistutus, ettei kukaan sitä unohtaisi.
Voin sanoa etukäteen, että se ilta tulee
pysymään muistossanne kauan jälkeen
päin. Siellä nimittäin tulee olemaan paljon
sellaista, mistä emme voi etukäteen
jutella, mutta saapumalla Clinton-haa-lille
lokakuun 2 pnä saatte kaiken kuulla
ja nähdä.
Samalla kun saavumme juhlimaan
näyttämötoverimme merkkipäivää annamme
tukemme nykypäivän tärkeimmälle
toiminnalle, rauhan vakiinnuttamiselle
maailmassa. Kuten tiedämme
vaatii kaikki toiminta myöskin aineellista
tukea. Kun siis saavutte nauttimaan
näytelmästä "Mustalaisen kosto"
annatte tukenne myöskin rauhanasialle.
Tapaamme siis lokak 2 pnä haalilla
2605 Pender St.
Vielä huomautamme rajan toisella
puolella asuville, setä; Paukkuselle ja
muille, että tulkaahan tekin vielä hyvän
kelin aikana. Talvella voi lumi
tehdä haittaa, mutta nyt on vielä lehti
puussa ja tiet sulia.
Tervetuloa läheltä ja kaukaa.
SAMA
Liekin lukijoille
Lehtemme seuraavassa numerossa loppuu A. K.nen urheiMaiheinen
kilpak:r}oitus "Kaksoset", joka ainakin urheilmhi innostuneille on ollut mieleistä
lukemista.
Samassa numerossa alkaa Aino Raappanan pitkä, kaunis ja mielenkiintoinen
kpomus "Elämän pyörteissä eli Laulu pysyvälle rakkaudelle". Kuten
kaikxi Liekin lukijat muistavat, oli Aino Raappanan edellinen jatko-kirjoitus
/'Tummanpunaiset ruusut" melkeinpä kaikkien mieleinen. Samoin
tulee- telemaan "Elämän pyörteissäkin".
Jokaisen, joka l\iluaa saada tämän hvvän jatkokirjoHuksen luettavakseen
alusta lähtien, tulee katsoa, ettei Liekin tilaus pääse katkeamaan
— ja myöskin muistuttaa naapurUle siitä, että Liekissä alkaa mainio jatko-kirjoitus.
Pian päättyy myöskin "Kaiho Vilkunan kultalöytö" ja aloitetaan He-hnan
kertomus "Kuin kaksi marjaa". Se on Vantaan-joen törmältä alkava
kaunis, rakkautta ja seikkailua sisältävä kertomus ja tulee varmaankin saavuttamaan
lukijain kiitoksen. Kannattaa siis huolehtia Liekin tilauksen kun-n(
fssapitätnisestä.
TOIMITUS.
Nähtyä ja kuultua
Tarmton matkalla
X e Liekin lukijat, jotka viime talvena
seurasivat sairaalakertomustani. ovat
ehkä halukkaita taaskin kuulemaan koh.
talostani. Olin nyt toisen kerran siellä
General-sairaalassa näyttämässä käve
lyäni ym.
Leikkauksen jäljet ovat hyvin i:>aran-tuneet,
mutta jalka on lonkasta yhä vain
hyvin jäykkä, niin että sukka ja kenkä
ei mene ilman toisen apua oikeaan jalkaan.
Lääräri neuvoi taaskin uusia voi.
mistelumuotoja, joiden avulla jalan pitäisi
tulla norjaksi. Helmikuun aikana
pitää taas mennä näyttämään ja siihen
mennessä sen pitäisi toimia. Käskivät
voimistella 10 minuuttia kerrallaan kolme
kertaa päivässä. . .Xo, se nyt ei ole
liian suuri tehtävä.
Siellä sairaalassa tapasin vielä entisiä
sairaita. Suomalaisia siellä oli Lempi
Grönlund ja mrs. Pakkanen, joille
sydämelliset terveiset. Samoin terveiseni
Aino Gustafsonille, joka sairastaa kotonaan
vaikean loukkaantumisen takia
autokolarissa elok. 3 pnä. Toivon teille
kaikille pikaista parantumista.
Matkani imuuten onnistui erinomaisesti.
. Sain vapaata kyytiä tuttavilta
mennen j a tullen, josta vieläkin kiitos
heille. Samoin niille ystäville, jotka
taaskin pitivät minua vierainaan. Sain
siellä erään tutun palvelijan luona nähdä
herj:asväenkin elämää. Kyllä oli huoneita
ja ylellisyyttä rouvalla, joka on
leski. Palvelijalla oli vain nurkkaus,
jossa vei tuntea itsensä vapaaksi niini
yön tunteina, jotka saa siellä viettää.
Oman talonsa ILsäksi omisti rouva
vielä vastapäisen talon. Siinä oli asunut
lapsirikas perhe, joka häiritsi herra lääkäriä,
joka oli sairas, joten talo ostettiin
tyhjäksi lapsista. Sekään ei estänyt
lääkäriä kuolemasta, sillä kuolema
on puolueeton rikkaisiin ja köyhiin nähden.
Vielä sain vierailla koulutoverini luona
Port Creditissä ja tavata 25 vuoden
takaisia ystäviä. Kotimatka oli hauska
kun meitä oli kolme akkaa takana ja
nuori pari edessä. Riitti siinä rupatus-ta
kahdeksasta kahteen, jonka ajaa
olimme matkalla.
Kotona oli halla vieraillut ja perunanvarret
oli ruman näköisiä kun ajoimme
pihaan. Siitä on nyt viikko vierähtänyt
j a sen ajan olen kokeillut sitä lii-kuntoharjoitusta.
Se tekee niin kipeäksi,
mutta yrittää täytyy, jos mieli vielä
joskus kävellä kunnollisesti.
Työtä saa tehdä mihin vain pystyy,
ja niin aionkin kohta pystyttää matto-puut,
jotka ovat saaneet olla vuoden
lomalla. Pian alkaa perunanottokin,
mutta siihen en taida kyetä, kun ei jalka
taivu.
Terveiseni kaikille Liekin ystäville. . .
Olen iloinen kun "Sipekin"-taas kerran
muisti olevansa •'muurahainen'.
E L IN
Syysmietteitä
Kesä on taaskin mennyt menojaan ja
nyt ollaan jälleen sj-ksyssä. Mennyt
kesä olikin harvinaisen kuuma ja myöskin,
kuiva. Tekisi mieli näin jälesta
päin panna protesti ilmojen haltijalle,
ettei vasta niin Jcuumaa kesää tekisi,
jotta ihmisten täytyy kuukausi kaupalla
kuumuudesta.kärsiä yöllä ja päivällä.
Vähempikin lämmin sentään riittäisi.
Vaikka vähätpä se ilmojen haltija taitaa
meidän ihmisten turinoista valittaa
antaa vain mitä kulloinkin sattuu.
:Muuten sentään perunat ja juurikasvit
ovat kasvaneet kohtalaisen h\vin,
sillä syyspuolella on sadellut enenrman.
Nyt on-kin parhaillaan perunoiden ja
juurikasvien nostoaika ja sen jälkeen
saadaankin sittqi varustautua talvea
vastaanottamaan.
, . -MetsäL alkaa, t ä ä l l ä jo olla monenkir-
Sivu 6 Lauanlainau syyskuun 24 päivänä^ 1955
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 24, 1955 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1955-09-24 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki550924 |
Description
| Title | 1955-09-24-06 |
| OCR text | Syksyiset terveiset Vmcottverisla Eletään vielä täälläkin ja eteenpäin mennään vieläpä suurella touhulla. Naisten kerho on pitänyt kokouksia joka kuukausi ja valmistanut ahkerasti Iväsilöitä syysmyyjäisiä varten. Xiin pian kun saamme jotakin valmiiksi p i - dän>me ohjelmailtaman. josta tietenkin tulemme parhaamme mukaan ilmoittamaan ihmisille. Olemme myöskin vierailleet sairaalassa, jossa mm. on toveri Henni Bell. Toivomuksemme on, että hän pääsisi pian kotiin, sillä hän kärsii siellä olostaan ja pyytää aina, että joku veisi hänet sieltä pois. Sairaalassa on myöskin toveri Kirsti 'Hintsa Käykäähän katsomassa häntäkin ja samoin mrs. Johnsonia, Pender St. Hän on myöskin hyvin sairas. Toivomme hänellekin pikaista parantumista. Edellämainitut sairaat ovat kaikki naisten kerhon jäseniä, mutta sairaslistalla on vielä muitakin suomalaisia, joiden luona tulisi viecailla, jotta eivät tuntisi itseään unohdetuiksi. Kun täällä Vancouverissa on vielä paljon naisia, jotka eivät kuulu mihinkään järjestöön, kehoitan heitä liittymään naisten kerhoon. Sen kokouksis- .«•i kuhiu aika hupaisesti ja niissä keskustellaan päivän tärkeimmistä kj-sy-myksistä. On sanottava, että meidän 'kokouksissanime vallitsee hyvä toveri-henki. Kaikki käy kuten kokeneelta virren veisuu. Tervetuloa mukaan tutut ja tuntemattomat. Kokouksemme pidetään joka kuukauden ensimmäisenä torstaina kello 8 ip. Idalle ja Pentille kiitos lahjoituk- .^^esta.' A r X E RIXT.XXEX MINUN PAKOLLINEN LOAAANI Rakkaus on ennenkaikkea omaa itseään silloin, kun mikään muu ei enää merkitse, mitään. Vai sojnipelillä meinaatte minut nujertaa,, hän ehti ajattelemaan, kun itsekin ampaisi kiriin, juoksi toisen ohi ja siii karkukiisen kiinni. Loppusuora. Ensimmäinen. Karanko nimeltääfi, veti parastaan, mutta Pertti kiristi hänen ohitseen jo vapautuneesti, "sillä hän tiesi, ettei hänen kiriinsä nyt vastaisi kukaan, ikun hän oli vielä näin hyvissä voimi.ssa. J\arastaan hän kuitenkin pisteli, vaikka olikin jo varma voitostaan. Oma ennätys piti saada, niinkuin Kaukokin oli . saanut. Pertti katkaisi maalinauhan ja Karanko tuli viitisen metriä jäljessä. Ylei-ö huusi taas. Hyvä juoksu, mutta ei*ol]r,t niin jännittävä kuin 5.000 metriä. Sanomalehiimiehet ja valokuvaajat 'hyiirivät taas ympärillä ja ennätti siihen Kaukokin Eskon seuraamana. Kaikkien ikasvoilta loisti ilo. Suurin päivä tähänastisista heille kaikille kolmelle, ehkä kaikista iloisin oli Esko. Olihan paljon hänen ansiotaan, että pojat olivat nyt sitä mitä olivat. Suomen mestareita. O l i han Kaukokin sitä tavallaan, sillä sama aika melkein oikeutti siihen. "Tukholman reissu tuli teille molem-nnlle ja häpeäksihän se olisi nyt ollut-k'm "kaksosille", jos vain toinen olisi sinne päässyt". Esko sanoi haltioissaan j a otti molempia käsipuolesta kiinni anentäessä pukuhuoneisiin. Samassa kuitenkin kuulutettiin tulokset. •1,500 metrin tulokset: Ensimmäinen i a mestari Pertti Hakala, aika 3.49.8. Toinen Eino Karanko, aika v^.52.3 ja ikolmas Pentti Luoma." "Kylläpä saittekin loistoajat molem-jnat". Esko sanoi Kaukolle Pertin mentyä palkintoaan noutamaan ja samalla »nestaruusmitaliaan. "Kyllä tämä kaikki tuntuu kuin unen niiöltä, mutta uskoa kai t ä y t y y . " Kauko ihmetteli, onnellisena ja T*ertin saavuttua jatkettiin niatkas^. (Jatkuu) Kesäloma. . . Sehän jo lausuessakin tuntuu mielyttävältä. Tavallisissa oloissa kesälomalle mennään joko tuttavien tai sukulaisten luokse, tai sitten jonnekin kamppaamaan, kalastelemaan ja uimaan, nauttimaan vapaudesta miten parhaiten voi. Kummassakin tapauksessa varustaudutaan jo etukäteen, kasataan kimpsua ja kampsua tarpeen mukaan ja innostus on suuri. Loma-aika on lyhyt ja siitä pitää ehtiä saamaan kaikki mahdollinen huvi ja nautinto. Kesälomalle joutuu joskus myöskin lähtemään odottamatta ja pakosta, kuten Sprucedalen Lempi. [Minulle sattui käymään samalla tavalla. Koko kevätkesän nuokuin ja kuin kipeä kana ja lopulta oli '-4UF\?aii4uttflva lääkäriin. . . Sairaalareisuhan siitä sitten tuli. Pari viikkoa sairaalassa oltuani aloin A^oida paremmin ja pyrin kotiin, vaikka lääkäri olikin määrännyt leikattavaksi. Päästivät kuitenkin kotiin, vaikka samalla sanoivat, että en ole hyvässä kunnossa. Se osoittautuikin todeksi, sillä neljän päivän kuluttua oli uusi^sai-raalareisu edessä. Xyt ci auttanut enää vikuroida. Kun kaikki oli valmiina leikkausta varten ja olin jo paareilla, joilla hoitajat iveivät niinua leikkaushuoneeseen, välähti mieleeni ajatus siitä,, kuinka kohtalokas tällainen reisu on monelle. Leik-kaushuöheessa kysyi lääkärini, josko haluan kotiin. Sanoin kyllä. . . Sitten kun kaikki on ohi. sanoi hän. Tunsin pistoksen käsivarressani ja sitten pian olin unten mailla. Heräsin vasta monen tunnin kuluttua. Mikä hirveä mullistus minussa olikaan tehtyI Nenästä oli työnnetty "tuuppi'' vatsaan ja haavassa oli toinen — käsivarressa neula. Olo tuntui tukalalta, oli kuin sisälmykset olisivat olleet yhtenä sohjona. Tätä kesti viisi vuorokautta, sitten läiikäri otti pois sen nenätuupin. Sen jälkeen alettiin antamaan vähän ruokaa ja hoitajat nostivat minut jaloilleni ja käskivät opetella kävelemään. Ei siinä montaa askelta ensin oiettu, mutta ihmeteltävän elvyttävän vaikutuksen se va'n teki, vaikka siihen tuntui kuluneen kaikki voimavarat. Sitten piti liikkua joka päivä. Kolmen päivän ku-luUua. pystyin jo itse liikkumaan jonkin verran. Xiin aina joka päivä enemmän ja enemmän, samalla kun oloni parantui. Nyt olen taas kotona ja muistelen s i tä reisua kuin pahaa ifnta. Hoitajia ja lääkäreitä muistan hyvällä, sillä niin paljon he kaikki huomiota ja hoitoa minulle antoivat. Vasta vähän ennen sairaalasta poispääsyä sain kuulla, kuinka vaarallinen tilani oli ollut. Sitten te rakkaat omaiset ia vstävät . . . Teitä tahdon kiittää kaikkia yhteisesti siitä suuresta ystävyydestä jota osoititte minua kohtaan vieraskäj-ntien, kukkien, korttien, kirjeiden ja pikku-lahjojen kautta. Se oli todella suurenmoista. Sitä ei tule ajatelleeksikaan jos ei itse ole ollut sairaalassa. Eräs viereisellä vuoteella oleva nainen kertoi, että hän oli kieltänyt omaisiaan ja tuttaviaan vaivaantumasta vieras-käynnille ja nyt sanoi ei voivansa kuin tuijottaa oveen ja odottaa. Sieltähän omaiset tulivat, eivät olleet ottaneet kieltoa täydestä. . . Kuinka onnelliselta tämäkin nainen näytti ollessaan omaistensa ja tuttaviensa ympäröimänä. E i hän enää kieltänyt heitä tulemasta. Tällainen se on ollut minun kesälomani tänä vuonna. Viisi viikkoa sairaalassa ja nyt sitten pitää kotona vielä jatkaa, ties kuinka kauan. Meneehän se sentään tässä kotona paremmin, kun saa liikkua ja jotakin pientä toimitella,.niinkuin sitä toimitellaan yhtä ja toista kesälomallakin. Tosi työnteko on kielletty siksi kun toisin määrätään. Emmeköhän, Lempi, yhdy siihen toivomukseen, ettei Tneille vain ^annettaisi kesälomaa ensi vuonna, koska sitä saa viettää henkensä kaupalla. Parhain terveisin ja kiitoksiin! M I N D A .— J . W. Nybergin näyttämötyöskentelyn 35'VmtisjuHa Se on nyt niin lähellä kuin joulu aaton aattona ja siksi vielä tämä pieni muistutus, ettei kukaan sitä unohtaisi. Voin sanoa etukäteen, että se ilta tulee pysymään muistossanne kauan jälkeen päin. Siellä nimittäin tulee olemaan paljon sellaista, mistä emme voi etukäteen jutella, mutta saapumalla Clinton-haa-lille lokakuun 2 pnä saatte kaiken kuulla ja nähdä. Samalla kun saavumme juhlimaan näyttämötoverimme merkkipäivää annamme tukemme nykypäivän tärkeimmälle toiminnalle, rauhan vakiinnuttamiselle maailmassa. Kuten tiedämme vaatii kaikki toiminta myöskin aineellista tukea. Kun siis saavutte nauttimaan näytelmästä "Mustalaisen kosto" annatte tukenne myöskin rauhanasialle. Tapaamme siis lokak 2 pnä haalilla 2605 Pender St. Vielä huomautamme rajan toisella puolella asuville, setä; Paukkuselle ja muille, että tulkaahan tekin vielä hyvän kelin aikana. Talvella voi lumi tehdä haittaa, mutta nyt on vielä lehti puussa ja tiet sulia. Tervetuloa läheltä ja kaukaa. SAMA Liekin lukijoille Lehtemme seuraavassa numerossa loppuu A. K.nen urheiMaiheinen kilpak:r}oitus "Kaksoset", joka ainakin urheilmhi innostuneille on ollut mieleistä lukemista. Samassa numerossa alkaa Aino Raappanan pitkä, kaunis ja mielenkiintoinen kpomus "Elämän pyörteissä eli Laulu pysyvälle rakkaudelle". Kuten kaikxi Liekin lukijat muistavat, oli Aino Raappanan edellinen jatko-kirjoitus /'Tummanpunaiset ruusut" melkeinpä kaikkien mieleinen. Samoin tulee- telemaan "Elämän pyörteissäkin". Jokaisen, joka l\iluaa saada tämän hvvän jatkokirjoHuksen luettavakseen alusta lähtien, tulee katsoa, ettei Liekin tilaus pääse katkeamaan — ja myöskin muistuttaa naapurUle siitä, että Liekissä alkaa mainio jatko-kirjoitus. Pian päättyy myöskin "Kaiho Vilkunan kultalöytö" ja aloitetaan He-hnan kertomus "Kuin kaksi marjaa". Se on Vantaan-joen törmältä alkava kaunis, rakkautta ja seikkailua sisältävä kertomus ja tulee varmaankin saavuttamaan lukijain kiitoksen. Kannattaa siis huolehtia Liekin tilauksen kun-n( fssapitätnisestä. TOIMITUS. Nähtyä ja kuultua Tarmton matkalla X e Liekin lukijat, jotka viime talvena seurasivat sairaalakertomustani. ovat ehkä halukkaita taaskin kuulemaan koh. talostani. Olin nyt toisen kerran siellä General-sairaalassa näyttämässä käve lyäni ym. Leikkauksen jäljet ovat hyvin i:>aran-tuneet, mutta jalka on lonkasta yhä vain hyvin jäykkä, niin että sukka ja kenkä ei mene ilman toisen apua oikeaan jalkaan. Lääräri neuvoi taaskin uusia voi. mistelumuotoja, joiden avulla jalan pitäisi tulla norjaksi. Helmikuun aikana pitää taas mennä näyttämään ja siihen mennessä sen pitäisi toimia. Käskivät voimistella 10 minuuttia kerrallaan kolme kertaa päivässä. . .Xo, se nyt ei ole liian suuri tehtävä. Siellä sairaalassa tapasin vielä entisiä sairaita. Suomalaisia siellä oli Lempi Grönlund ja mrs. Pakkanen, joille sydämelliset terveiset. Samoin terveiseni Aino Gustafsonille, joka sairastaa kotonaan vaikean loukkaantumisen takia autokolarissa elok. 3 pnä. Toivon teille kaikille pikaista parantumista. Matkani imuuten onnistui erinomaisesti. . Sain vapaata kyytiä tuttavilta mennen j a tullen, josta vieläkin kiitos heille. Samoin niille ystäville, jotka taaskin pitivät minua vierainaan. Sain siellä erään tutun palvelijan luona nähdä herj:asväenkin elämää. Kyllä oli huoneita ja ylellisyyttä rouvalla, joka on leski. Palvelijalla oli vain nurkkaus, jossa vei tuntea itsensä vapaaksi niini yön tunteina, jotka saa siellä viettää. Oman talonsa ILsäksi omisti rouva vielä vastapäisen talon. Siinä oli asunut lapsirikas perhe, joka häiritsi herra lääkäriä, joka oli sairas, joten talo ostettiin tyhjäksi lapsista. Sekään ei estänyt lääkäriä kuolemasta, sillä kuolema on puolueeton rikkaisiin ja köyhiin nähden. Vielä sain vierailla koulutoverini luona Port Creditissä ja tavata 25 vuoden takaisia ystäviä. Kotimatka oli hauska kun meitä oli kolme akkaa takana ja nuori pari edessä. Riitti siinä rupatus-ta kahdeksasta kahteen, jonka ajaa olimme matkalla. Kotona oli halla vieraillut ja perunanvarret oli ruman näköisiä kun ajoimme pihaan. Siitä on nyt viikko vierähtänyt j a sen ajan olen kokeillut sitä lii-kuntoharjoitusta. Se tekee niin kipeäksi, mutta yrittää täytyy, jos mieli vielä joskus kävellä kunnollisesti. Työtä saa tehdä mihin vain pystyy, ja niin aionkin kohta pystyttää matto-puut, jotka ovat saaneet olla vuoden lomalla. Pian alkaa perunanottokin, mutta siihen en taida kyetä, kun ei jalka taivu. Terveiseni kaikille Liekin ystäville. . . Olen iloinen kun "Sipekin"-taas kerran muisti olevansa •'muurahainen'. E L IN Syysmietteitä Kesä on taaskin mennyt menojaan ja nyt ollaan jälleen sj-ksyssä. Mennyt kesä olikin harvinaisen kuuma ja myöskin, kuiva. Tekisi mieli näin jälesta päin panna protesti ilmojen haltijalle, ettei vasta niin Jcuumaa kesää tekisi, jotta ihmisten täytyy kuukausi kaupalla kuumuudesta.kärsiä yöllä ja päivällä. Vähempikin lämmin sentään riittäisi. Vaikka vähätpä se ilmojen haltija taitaa meidän ihmisten turinoista valittaa antaa vain mitä kulloinkin sattuu. :Muuten sentään perunat ja juurikasvit ovat kasvaneet kohtalaisen h\vin, sillä syyspuolella on sadellut enenrman. Nyt on-kin parhaillaan perunoiden ja juurikasvien nostoaika ja sen jälkeen saadaankin sittqi varustautua talvea vastaanottamaan. , . -MetsäL alkaa, t ä ä l l ä jo olla monenkir- Sivu 6 Lauanlainau syyskuun 24 päivänä^ 1955 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-09-24-06
