1949-12-10-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
m jm
mmm . 11
mm
Xl
Vanha viulu .Roland:.
(KAUNÖKtRJALUNEN VttKKQmBm)
I Published and prloted by the Vapaus PobHstitng Comiiaxiy
j^egistered at the Post €>fru^ P^mrtinent, Ottava^ äs s^nd
class matter.
I4ekkl ilmesc^ry Jokaisen -viikon lauantaina 12rSiyuIseiia, sis&I-^
taen parasta kaunokidalUsta iuettaroa kaikilta' aipiitisu
TILAUSHINNAT: THDTSVi^'¥OÖ^^
1 vudslkierta ...........$3.00 1 vuosikerta .^.......$3,75
6 kuukautta }.75 6 kuukautta :2L2$
3 kuulmutta . . . . . . . . . . . . 1.00
SIJOIklCEN IA imJlTAIXE 17I.K0MM|J:<|:
I vuosikerta ,\ .$4.50 €Lkuukautta ...........$2^0
nafOltUSfONNAT:
75 senttiä palstattmmalta. Halvin kiitosilmoitus $3m
leman ilmoitus $3.00 Ja sen srliteydessä Julkiaistava inuii^
värsy $L0O Ja kiitos $2m Kii9eäivaihtoilmöituk&et$lilO. Erikoishinnat
py^iFvlsm llmoituksiata; Tilapfi,1silmntttajlen cn
lähetettävä maksu eiukätieen. -
Asiainiehille myönnetään 15 prosentin palkkio, liekki Uekille tai^ltetuttmaksuosoitukset on ostettava kustantajan
nln^een: Vapaus Publishlnif Coiöpany limited.
Kustantaja Ja painaja: Vapaiis Publishing. Pompany Idmlted,
10U«102 Elm Street West, Sudbury, Ontario,
Toimittaja: J. W. Saari
{liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
P. O, BOX 69
L I E K K I
SUDBI7KY» ONT.
Tällä viikolla on kaksi Iiuomatiavaa, suomalaista merkkipäivää,
nitmttäinSitomcn itsenäisyyspäivä 6 ja Sibeliuksen
syjityinä0ivä Spntä.
Suomen itsenäisyydestä on kulunut 32 vuotta. Suovien
^ kansa on käynyt itsenäisyytensä aikana, läpi fhonet vaiheet^
. pun. kolme sotaa. Ensin kansalaissota 1918, sitten n.s.. talvisota
vv. 1939-40 ja sota Saksan liittolaisena vv.. 1941-44, Ku^
t(^ luonnaUistq, ovat nämä sodQt vaikuttaneet masentavasti
erikoisesti juuri tavalliseen kansaan ja kitrjistaneet sen oloja
huomattavasti. Mutta joka tapauksessa Suomi on itsenäinen
maa ja sen kansasta, etupäässä työväestöstä riippuu, voidaanko
sitä enää koskaan johtaa sekaiselle tielle, mikä vaarantaisi
sen itsenäisyyttä.
Suomen itsenäisyyskysymys on niin. tuttu kaikille
inaanmiehillemmc, että emme kajo(i siihen enempää. Toteamme
vain, että demokratia, mistä Suomen kansa sat nauttia ensi
kerran viimeisen suursodan loputtua, on vankin tae ja turva
itsenäisen kansan kehityksessä ja hyvinvoinnissa. '
Jean (John Christian) Sibelius, joka t. k. 8 pinä täytti
S4 vuotta, on, timnustctuksi Suomen kaikMen aikojen tunne-^
tuin säveltäjä ja hänen nimensä kuidun kansainvälisestikitt
Cturivin säveltäjiin.'
Sibeliuksen nimi liittyy läheisesti vhyöskinSitomen itsenäisyystaisteluun.
Vuosisadan vaihteessa hän- osallistui aktiivisesti
porvarilliseen itsettälsyyslHkkeeseeu^ rohkaisten tätä
• liikettä kuolemattomilla sävellyksillään, joista ehkä tunnen
' fuimmat kansainvälisestikin ovat "Finlandia" ja '^Valse
Tristc'*.
Sibelius syntyi v. 1865 Hämeenlinnassa kafnpunginlääkä'
fin poikana. Hänellä oli inahdollisuus ryhtyä vpinteille ja
ylioppilaaksi päästyään hän aikoi antautua laJ^lmiesumlle,
mutta otmeksi koko maailmalle hän ei sitä tehnyt, vaan ryh:
tyi harjoittamaan musikaalisia opintoja. Han opiskeli Hfelsin-gin
Musiikkiopistossa nelisen vuotta, kunnes matkifsti Sak^
saan V. 1889 ja opiskeli BerHnissä huomatun säveltäjän J^iiäri
Beckerin johdolla. Jo 27-vuotiaana hän antoi ettsimmäisen
sävellyskonserttinsa Helsingissä v. 1892. *
Harvan sävelhmoilijan tiiotanto on niin iaaja ja mo
pjioliuen kuin Sibeliuksen. Varsinkin hänen Ka^€val([rafhei'^
iien tuotantonsa on huomattava. Hän liikkuu myöskin his-torlalJisilla
ja ulkomaisten aiheiden aloilla, Hänety mestari-tuotteensa
ovat v. 1893 säveltämättsä *%areHa*lpvertyyri, v.
J0Q4 "Valse THste", sekä v. 1905 syntynyt mahtava "Piitr
landia". Näiden ohella on huomattavia sinfofiioita. Lemmin-kätnen-
sarja, johon sisältyy mm. tunnettu "Tuattelan joutsen".
Huomattavia hänen sävcUeoksiaan ovat my^ösMn yksin^
Iculut, pianokappaleet, kuorosävellykset ja maailman hub-matuimpiin
kuuluva viulukonsertti.
SSbcUuksen maine kantautui ulkomaille jo paljon ennen
ensimmäistä maailmansotaaa ja hänet kutsuttiin itsmMn maihin
johtamaan sävellystensä esityksiä. Hän teki matkoja
Yhdysvaltoihin, Englantiin, Venäjälle. Saksaan, Norjaan ja
Tanskaan. V. 1914 hän sai Yhdysvalloissa Yalen yliopiston
kunniatohtorin arvon ja samana vuonna viyÖskinJEtelsingiii
yliopiston kunniatohtorin arvon ja v. 1916 prqfessorm arvon.
Täyttäessään 70 vuotta 19S5 Helsingin Konservatorion nimi
muutettiin Sibelius-Akatemiaksi.
Sibeliusta pidetään aikamme suurimapana sinfonikkona.
Ymmärtääksemme, ntitä sinfoninen musiikki tarkoitiäa,slitem-mc
Erik Taumtjcrnan artikkelista "Jean Sibelius sinfonikko'*
seuraavan kohdan:
\ Il **Mitä on sinfonhfi» musUkfcif Olisi täysttp erheeOistä ,
Hän laulunsa J^zuloi ja soitfohsa soitti,
~"nyt viulunsa vanh^an:ttifttlas$<um.
Hän kerran ihmsten syd^ti^ vo^tt
: suurenmoisdlä taifeelliiumi
Minä hiljaa sivelen viulunsa kantta-jaonktiinhJljmHkm
'
—:01 etkä sä vieläkin fahtoisi-antaa
säveltes- kaikua, kyselijä.
Oli kerran sun soittajas kaunis ja nuori, ^
ja katseensa kumma ja suruinen.
Näin puhelin sille kun pölyjä kuoriti
kaundta viidu-vänlmksen^
Minä tahtoisin istua vietäkin kerran
ja iiähdä sun käyräsi väräjävän,
lumoihis* vaipua hetkisen verran
ja kmdla sun äänesi nyyhkyttävqn,
leimata .kaikki * klassillinen' musiikki
sinfoniseksi vain siksi, että se esitetään
sinfoniakptiserteissa^ Itse asiassa n. s.
sinfoninen vaisto on hyvin harvinainen
suurillakin säveltäjillä. Se edellyttää
eräänlaista kokoavaa, synteettistä lah-jakkmttta,
kykyä fmtte^ omaamina pers..
pektiivissä. Sinfonia on nimenomaan
Eurooppalainen luomus. Siinä m nmi-naiskreikkalaisen
taiteen mi^ötopUhtaus
ja tasapaino, keskiajan mystiikkaa, barokin
juhlavuutta, rokbkooit siroittta,
kylmää logiikkaa ja — tietenkin — sä-
- veltäjän oman aikakauden Jtenkeä. ': •
"Klassillinen sinfonia on kuten tiedämme
neliosainen. Sen ensimmäinen
osa on yleensä sävelletty sonaattimuotoon,
ensiksi aiheiden esittely^ jota seuraa
kehittely jakso, missä nämä aiheet
esitetään 'uudessa valossa% rinnastettuina
vieraissa sävellajeissa. Osa päättyy
ensimmäisen esittelyjakson kertajtkseen.
Lopussa on tavallisesti lykyt tai pitempi
liite, coda.'*
Beethovenia pidetään ensitmnpsenä
siiurena sinfonikkona ja Sibelius on jatkanut
tämän suuren sävelrunoilijan lin^
jaa. Sibeliuksen sinfoniat ovat erittäin
muotppuktaita ja vorsin eläviä kaikissa
suhteissa,
KaikUla suurilla säveltäjillä on ollut
oma taistelunsa ja vasPoinkäytmsensä.
Säveltäjän täytyy siis myöskh olla tais-teUja.
Sibeliuksellakin on aikoinaan cH-lut
oma taistelunsa, ontat vastoinkäymisensä^
jotka hän on sitkeudellä voitta^
tfu^^ Hän ei ole suinkaan kohonnut
mestaruuteen ja^ maaUnummaineeseeti
vain ruusujen päällii. Taistelujen kautta
on hänkin, niinkuin monet mtmt sUifret,
tuovat taiteilijat, päässyt etsinufänsä.
y totuuteen Javasta sen kautta: hänestä on
kypsynyt todellinen taiteilija, säv^mjä.
Hän on käyttänyt harvinaiset lahonsa,
kanaansa nmsikaa^en taiteen kelnttä^
nmeenja elvyttän^^
f a hätien nimensä säilyy historiassa er-vaih
kotimaassaan, ittuttä myöskin
kaikhii^^ maailmassai
rauhalUnen-sunhufliaiaamu;^ talon pon
> ^ ,
Qiupiicötiiriut: väifeva % ^ H a B X ^ ^ missä tiy
kulkeutui luk^nattomia; kertojja paikatun katon rakosisi
r^'isläi^ -Tal^tfli ^i^mittMi^^ ^lAu kertoi kerran,
talo raken-nettaäsön uud^le^ = ja- viimein saapui muut
työiniehrä, r jötjca ^^oi^rvat: piiol^t rikkipommitetusta
Ipsta. Toisen pwleii he verhosivat kirjavin juiisi
*Huomi! Varokaa luhistumista!" Tästä oli nyt kul
kolme vuotta;
Keöo kahdeksan aamulla vallitsi talossa vielä täyc
p.en" rauha ja "hiljaisuus. Ihmiset venyttelivät \nelä vuo
saan ja tuijottivat kattooni joöjie kosteus oli luonut si
läiskiä, ja joista sadevesi hfljäa tippui alas. iNiin, tämj
ml ja sade olivat todella mj^ikkyäZehnerin talolle. Oli
toivottava^ että seinät kestai^vät. '
Rouva Wökurka ensimmäisessä kerroksessa lopetti
äkkiä kuorsaamisensa. Hän nousi istumaan ja kuuc
Herra Storchi hänen alivuokralaisensa vierdsessä huone
hypähti sängystään. Hän kauhistui äkkiarvaamatonta
jaisuutta.. Kaukaa kuului selvästi "VVienin vapaaehtoisen
lokunnan ujvonta. . .-,
^'Iferra Siotch!" M
letteko, paiokunta? Imukeko se
"Hitto vieköön^ eihän täällä saa, edes^ yön rauhaa. P
kunta tulee/' Hän oli jo tuntevinaan palaneen käryä. En
tä oli peloissaan hiipinyt vuokralaisensa huoneeseen ja; se
aamuautussaan ikkunan ääressä.
"Suokaa anteeksi, tunnetteko palaiieeii käryä? Lui
teko, että talo sortuu?"' ^ :
"Kyllä talossa löyhkää; anutta ei juuri tulipalolta", >
tasi herra Storch totuuderannkaisesti.
Pian oli koko talo jalkeilla. ^ Kuului puheensorinaj
ovet paukkuivat. Portaissa kuului tohvelien kopina, i
aikaa oli palokunta todellakin pysähtynyt Zehrier-talon et
Ennenkuin kukaan oli ennättänyt avata porttia oli tikli
jo asetettu paikoilleen ja palokuntalaiset olivat matkalla 1
manteen kerrokseen.
"SchlögermeieriUä on tapahtunut jotain", sanoi h<
Storch. •
"Siellähän sataa aina sisään . . . Jeesus Maria, ajate
jos hän on hukkunut!" .
Herra Schlögermelerin huoneistosta ei kuulunut miti
Naapurit painoivat korvansa seinää vasten, mutta he ei
kuulleet mitään muuta kuin palokuntalaisten raskaita as
leita. Ja nyt palokuntalaiset astuivat jälleen ulos ikkuna
"Tuolla hän onl" huusi rouva IVokurka samassa.
"Kuka? Missä?" Ja todellakin, siinä seisoi mami
vuokralainen paloauton vieressä. Auton pyörät olivat pai
neetsyyälle lumeen. :
Puolen tuimin kuluttua oU arvoitus ratkaistu. Seli
levisi tuiileai nopeudella. Kaikki kertoivat sitä toisilleen 3
uudestaan ja uudestaan.
"Hän ei päässyt sisään . . . sen vuoksi hänen oli kuts
va palokunta. 'Muilla ihmisillä on tapana hakea lukkosepi
mutta palokunta tulee tietysti halvemmaksi. Hän ei haluni
odottaa lukkoseppää maanantaiaamuun. Mikä älytön nii(
Pelästyttää-luyt ihmisiä sillä tavoin.
Heim Schlögermeier hi^^ kohti asuntoa^
Ovea ei myöskään voinut avata sisältäpäin, koska avain, hei
Schlögermeierin päinvastaisista selityksistä huolimatta ei 1
lut naulassa, Övi oli murrettava auki.
Viidenkymmenen naapurinsa piirittämänä seisoi her
SohK^enroier^ Hän haki Qjätoivoi
saan^ henaii^ Silloin hänen kätensä jäi- kuiri liimatJuJ
housuntaskuun; Hitaasti ja vavisten hän veti esille av^nr
pun, Samassa^^ ovi leimahti palomiehen kirveeniskusta aul
NauFunrahäkka oli sanoin kuvaam^^^^^ Rouva AVokurk;
ääni kaftui ylinnä:.
'«Siina uyt nähdään, se jrfituu juqjottelusta. OlisHtei
vain minun mieheni!"
Minkä jälkeen herra Schlögermeier hävisi nopeasti asu:
toonsa. . - •
Suom. Brita Aalto.
-oOo-
- Moni käsittää nykyaikaisen vapauden siten, että on 1'
pa päästää valloilleen kaikki rumimmat intohimonsa, mut
todellisuudessa vapaus merkitsee itsekuria ja omakohtais
edesvastuuta.
Lahjakas persoonallisuus on rikkaampi kuin miljonaa
sen vuoksi, ettei hän tule vähääkään köyhemmäksi vaikl
hän alituiseen lahjoittaa toisille henkisiä aarteitaan.
,-/,jJBAN SIBELIUS
Tekniikan suurenmoinen kehitys herättää meissä baluulon, että me olemme kaikissa muissakin suhteissa kehittyneitä.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 10, 1949 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1949-12-10 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki491210 |
Description
| Title | 1949-12-10-02 |
| OCR text |
m jm
mmm . 11
mm
Xl
Vanha viulu .Roland:.
(KAUNÖKtRJALUNEN VttKKQmBm)
I Published and prloted by the Vapaus PobHstitng Comiiaxiy
j^egistered at the Post €>fru^ P^mrtinent, Ottava^ äs s^nd
class matter.
I4ekkl ilmesc^ry Jokaisen -viikon lauantaina 12rSiyuIseiia, sis&I-^
taen parasta kaunokidalUsta iuettaroa kaikilta' aipiitisu
TILAUSHINNAT: THDTSVi^'¥OÖ^^
1 vudslkierta ...........$3.00 1 vuosikerta .^.......$3,75
6 kuukautta }.75 6 kuukautta :2L2$
3 kuulmutta . . . . . . . . . . . . 1.00
SIJOIklCEN IA imJlTAIXE 17I.K0MM|J:<|:
I vuosikerta ,\ .$4.50 €Lkuukautta ...........$2^0
nafOltUSfONNAT:
75 senttiä palstattmmalta. Halvin kiitosilmoitus $3m
leman ilmoitus $3.00 Ja sen srliteydessä Julkiaistava inuii^
värsy $L0O Ja kiitos $2m Kii9eäivaihtoilmöituk&et$lilO. Erikoishinnat
py^iFvlsm llmoituksiata; Tilapfi,1silmntttajlen cn
lähetettävä maksu eiukätieen. -
Asiainiehille myönnetään 15 prosentin palkkio, liekki Uekille tai^ltetuttmaksuosoitukset on ostettava kustantajan
nln^een: Vapaus Publishlnif Coiöpany limited.
Kustantaja Ja painaja: Vapaiis Publishing. Pompany Idmlted,
10U«102 Elm Street West, Sudbury, Ontario,
Toimittaja: J. W. Saari
{liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
P. O, BOX 69
L I E K K I
SUDBI7KY» ONT.
Tällä viikolla on kaksi Iiuomatiavaa, suomalaista merkkipäivää,
nitmttäinSitomcn itsenäisyyspäivä 6 ja Sibeliuksen
syjityinä0ivä Spntä.
Suomen itsenäisyydestä on kulunut 32 vuotta. Suovien
^ kansa on käynyt itsenäisyytensä aikana, läpi fhonet vaiheet^
. pun. kolme sotaa. Ensin kansalaissota 1918, sitten n.s.. talvisota
vv. 1939-40 ja sota Saksan liittolaisena vv.. 1941-44, Ku^
t(^ luonnaUistq, ovat nämä sodQt vaikuttaneet masentavasti
erikoisesti juuri tavalliseen kansaan ja kitrjistaneet sen oloja
huomattavasti. Mutta joka tapauksessa Suomi on itsenäinen
maa ja sen kansasta, etupäässä työväestöstä riippuu, voidaanko
sitä enää koskaan johtaa sekaiselle tielle, mikä vaarantaisi
sen itsenäisyyttä.
Suomen itsenäisyyskysymys on niin. tuttu kaikille
inaanmiehillemmc, että emme kajo(i siihen enempää. Toteamme
vain, että demokratia, mistä Suomen kansa sat nauttia ensi
kerran viimeisen suursodan loputtua, on vankin tae ja turva
itsenäisen kansan kehityksessä ja hyvinvoinnissa. '
Jean (John Christian) Sibelius, joka t. k. 8 pinä täytti
S4 vuotta, on, timnustctuksi Suomen kaikMen aikojen tunne-^
tuin säveltäjä ja hänen nimensä kuidun kansainvälisestikitt
Cturivin säveltäjiin.'
Sibeliuksen nimi liittyy läheisesti vhyöskinSitomen itsenäisyystaisteluun.
Vuosisadan vaihteessa hän- osallistui aktiivisesti
porvarilliseen itsettälsyyslHkkeeseeu^ rohkaisten tätä
• liikettä kuolemattomilla sävellyksillään, joista ehkä tunnen
' fuimmat kansainvälisestikin ovat "Finlandia" ja '^Valse
Tristc'*.
Sibelius syntyi v. 1865 Hämeenlinnassa kafnpunginlääkä'
fin poikana. Hänellä oli inahdollisuus ryhtyä vpinteille ja
ylioppilaaksi päästyään hän aikoi antautua laJ^lmiesumlle,
mutta otmeksi koko maailmalle hän ei sitä tehnyt, vaan ryh:
tyi harjoittamaan musikaalisia opintoja. Han opiskeli Hfelsin-gin
Musiikkiopistossa nelisen vuotta, kunnes matkifsti Sak^
saan V. 1889 ja opiskeli BerHnissä huomatun säveltäjän J^iiäri
Beckerin johdolla. Jo 27-vuotiaana hän antoi ettsimmäisen
sävellyskonserttinsa Helsingissä v. 1892. *
Harvan sävelhmoilijan tiiotanto on niin iaaja ja mo
pjioliuen kuin Sibeliuksen. Varsinkin hänen Ka^€val([rafhei'^
iien tuotantonsa on huomattava. Hän liikkuu myöskin his-torlalJisilla
ja ulkomaisten aiheiden aloilla, Hänety mestari-tuotteensa
ovat v. 1893 säveltämättsä *%areHa*lpvertyyri, v.
J0Q4 "Valse THste", sekä v. 1905 syntynyt mahtava "Piitr
landia". Näiden ohella on huomattavia sinfofiioita. Lemmin-kätnen-
sarja, johon sisältyy mm. tunnettu "Tuattelan joutsen".
Huomattavia hänen sävcUeoksiaan ovat my^ösMn yksin^
Iculut, pianokappaleet, kuorosävellykset ja maailman hub-matuimpiin
kuuluva viulukonsertti.
SSbcUuksen maine kantautui ulkomaille jo paljon ennen
ensimmäistä maailmansotaaa ja hänet kutsuttiin itsmMn maihin
johtamaan sävellystensä esityksiä. Hän teki matkoja
Yhdysvaltoihin, Englantiin, Venäjälle. Saksaan, Norjaan ja
Tanskaan. V. 1914 hän sai Yhdysvalloissa Yalen yliopiston
kunniatohtorin arvon ja samana vuonna viyÖskinJEtelsingiii
yliopiston kunniatohtorin arvon ja v. 1916 prqfessorm arvon.
Täyttäessään 70 vuotta 19S5 Helsingin Konservatorion nimi
muutettiin Sibelius-Akatemiaksi.
Sibeliusta pidetään aikamme suurimapana sinfonikkona.
Ymmärtääksemme, ntitä sinfoninen musiikki tarkoitiäa,slitem-mc
Erik Taumtjcrnan artikkelista "Jean Sibelius sinfonikko'*
seuraavan kohdan:
\ Il **Mitä on sinfonhfi» musUkfcif Olisi täysttp erheeOistä ,
Hän laulunsa J^zuloi ja soitfohsa soitti,
~"nyt viulunsa vanh^an:ttifttlas$ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-12-10-02
