Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 28, 1942

              Sivu 8 LAUANTAINA, MAALISKUUN 28 PÄIVÄNÄ
teaa "GahÄr(P'-niminenIa^^ t^.,
lii«lottele6:oIevaiisa St. Päui,v^^
dassa valtamerta: 38° 43'
"^^BINSON Grusoert- eli Risto
Roopenpojan kaunokirjallisessa
tärinässä kirjailija antaa sankarinpa
joiituä autiolle säärelle, jossa hänen
erättiärisä kuitenkin muodostuu sie­dettäväksi
ja kaikki päättyy onnelli­sesti:
Tödellisilud^sa röbinsonäadit
voivat öUä paljon käattieampfä, sen"
osoittaa mtille eräs äskeisinä vuosiha
sattunut tositarina valtameJreii ssät^-
le oman onnensa nojaäti jaäiiefsts^ ih­misistä.
Kertomus autiolle valtameren saa-relle
joutuneesta seitsemästä ihmises­tä—
välillä heitä on kahdeksankin
— on tällainen.
Eräs ranskalainen kaläsäilykeliike
tahtoi järjestää tuotteittensa valmis­tuksen
suoraan parhaille Jjyyntialueil-
Iben. Sitä värten se päätti perustaa
säilyketehtaan keskelle Intian välta-miörta
St. Päul-nimiselle säärelle, joka
on' eteläisellä pallonpuoliskolla suun­nilleen
Afrikan Ja Australian* «eteläkärr
kfen välin^iäilTa. Tälle asumattomalle
saarelle saapui vuonna 1929 laiva,
joka toi nuikanaan 120 hehkeä —
niistä 40 etupäässä'Bretlaghen kalas-tajaväestön
joukosta valittua valko-ihbista
ja 80^ mustaa Madagaskarista.
Heillä oli mukanaan suuret määrät
ruokavaroja, rakennustarpeifa ja ko­neita,
ja heti alkoi saarella kiireinen
työ. RäkiBrihettiin asuntöparakit,
pantiin pystyyn tehdasrakennus. Jo­hon
sijoitettiin konfeet; Ja pian oli
pyynti mukanatuottijen veneiden a-vullä'
täydessä käytthi^sä ja tehdas
toiminnassa. Paitsi kaloja, pyydef-tSiii
myb^skih merikräpuja: Työtä teh­tiin
puoli kuudesta aahiullä yhteen­toista'
saakka illalla; ja aliikät kaikki
sujui'mainosti.
SaäTi, joil^'öri saavuttu, oli orhäirä
navallaan ' m^^rkillinen luöririön muo­dostus.
Se^'oli seifsemah neliökilo­metrin
laäjuihen, muodoltaan hevo-seMkeiikäU
miiisuttava. Tämä muoto
yoiöXn siitä^ etta' saaresiä öli aikai­semmin
ollut suiirl tulivuori". Jonka
purkautuessa' eräs sen kraaterin sei­nistä
oli murtunut ja meri oli syöksy­nyt
kräaterih siiufeeh' äukkobh. Näin
syntyneessä raaterilahdessa, jonka
suulle muodöstuhul kallioriutta tekee
suurten laivojen siihen pääsemisen
liähdbttomäksi, vilisee kaloja' Ja sen
fatffibrähnat ovat merikrapujen asuin­paikkoja.
Saaressa ei kasva yhtäkään
puuta eikä pensasta; sen karulla ki­vipinnalla
viihtyvät vain jotkit ruo­hot
ja sammaleet sekä paikoin bam-buruoko.
Eräs tärkeil kasvi siellä
viihtyy, suurilehtinen Pringlea anti-ax)
rbutica, joka on ravinnoksi kelpaa­vaa
ja samalla auttaa keripukkia vas­taan.
X-aivojen mukana on saarelle
saapunut myöskin rottia ja sinne oli
istutettu ihmisten ravinnoksi tarkoi­tettuja
kaniineja, Kraaterilahden
vastaisella rannikoHa pesii pingvii­nejä.
Saaren ilmasto on kolea Ja
myrskyinen^ vaikka se sijaitseekin
vastaavalla eteläisellä leveysasteella,
missä pohjoisella pallonpuoHskoila
esun. Paiermo.
SiEiareUa ei myöskään ole saatavana
^ioBBaye4tSy paitot aadevetSa-lätaköi&r^
Sen vuoksi retkikunta toi mor :
faia^ah .meriveden tislauäkoocet^ |oi-feala^
i^cckehtoossa^ ^ Mottau . (»aa^
Kljkoivai iliustat -vä^^l^^yfeika^^
työ }a» jbeBdDO nivinto^alitoiM^di ka«
diiksiin; Ruokavarasto on tiilessä.
• Ei ole sammutusvettä ja myrsky le-'
' vittää tulen myös a^uiitoräkennuksiin.
Kaikki palaa: rakennukset,- ruoka^ vej^tä/ 77» 31' itäistä pituutfe. <jj
varastot, kalastus- jä metsästysneu- laisia-erehdyksiä sattuu laivoiUejoj:
raistuneitteff bretägrieläistenkia*^^ ^^^^ työkalut, veneetkin,- jotka oli '
mille. Kun yhtiön Johtaja saapui n^rgkyn takia hinattu: maihin. Vairi
tarkastusmatkalle, mädägäsgarilai- pienen osan ruokayaroja, Jottakia
set kieltäytyivät Jatkamasta' työtä ja huonekaluntapaisia, sänky- ja pito^
bretagnelaiset vaativat päästä koti­maahansa.
So^-ltteliit dvät jobtiäneet
tulökseeh. Siliöiii päälli^ö til^r ra-diölehttättimella
latyanf iiöii^ftöS^i^
kapihäUiSiapäis;^
kia kökböÄ 'Uösi nuefiisto' sijaan.
Saarelle jätettiin vain seitseihänhe^^^
keä, kuusi jniestä ja yksi nainen. Iffef-däri
piti pitää kunnossa koneet Ja ra-keiihukset,
kunnes uiisi retkikunta
ta puuttuu nyvia instrumentteja
koulutettuja-voimia.
Mutta St.: Paulilla raivoavat kc-vätmyrsfeyt.
Brunoun puolisot i
Herledan sairastuvat. Jos he ovsr vaatteita, pari veistä;^ lautakasan Ja
tyhjien säilykepurkkien varaston saa- syömättä^ sairaus helpottaa; Jokainfc
vat hätääntyneet ihnMsräufeät^elas-^ murunen fc^asäilykkeitä- vaihm.. .
; t^tip^^^: Mutta paasioaiöiöft
mjröskk g r a ^ voimattomafest sdi?
Kiiii^föti k ^ ' B Ä c S a Ä lopussa;Vii^
kokoon äsiintoy bämteta tehdään
Jousia jaiiubliaj ja aivan kuin Robint
sohiny on- näidenkin ihmisten ponnis­tettava
mielikuvitustaan keksiäkseen
saäpuigi kolmen kuukaudeii kuluttiiä. työkaluja-käytettävänä olevista- niu^
Nämä seitsemän henkeä ryhtyivät koista' aineksista. Kaniinien kimp-nyt
uskolHseSti täyttämään t e f e puunonnyt yritettävä:veitsellä; Näl-väänsä.
Heille jätettiin 7 säkFiä jau-. kää ei vielä kärsitävmvtta janoa, sillä
hoja, joukko kalasäilykkeitä", 3Ö feiloa vesivarasto on tuhoutunut. Sitäpaitsi
sokeria, 10 kiloa marnielkädiä, 2 laa- laivan lähtiessä tapahtuniit eräs
tikkoä korppuja, 7 pulloa rommia^ 15
astiaa silavaa, muutamia astialiisiä
vettä, meriyedfen tiilauslaitteeti kivää­rejä
japatruuhia, onkivehkeitä, verk­koja,
veloktivauskone, koira ja gra­mofoni;
Joka päivä puhdistivat ja rasvasi­vat
saarelle Jääneet koneita, jottei
kosteus niitä turmelisi; säännöllises­ti
he kävivät kalassa ja pyysivät ka­niineja.
Vanhin heistä oli nainen, rva
Brunou, 32-vuotias. Hänen miehen­sä
oli viittä viiötta nuorempi Ja sa­manikäisiä
suunnilleen oliyat muut­kin
niiehetl-Huludut, Josta tuli ^'ro-binsonien*
johtaja, Puloch, Quilivic
ja niuätaihoinen Ramonzi; nuorin oli
bretagnelainen Herledan, iältään 19-
vuotias.
Elettiin hyvässä toivossa maalis­kuuhun
1930 sajifcka. Silloin alkoi
eteläisellä pallonpuoliskolla syksy lä­hestyä,
ruoho lakastui, kaniinit piil!-
vät koloissansa ja saarelaisille tuli
puute tuoreesta ravinnosta; Maalis­kuun
24; päivänä tapahtui saarella
suuria: rouva Brunou synnytti tyttä­ren,
jolle annettiin nimeksi Paule, saä^
ren mukaan.
Joka päivä odotettiin Jo laivaa;
Miehet kiipesivät saaren korkeim­malle
kohdalle, 270 metrin korkuisel­le
kraaterin seinämälle tähystämään,
mutta mitään ei näkynyt; Tuli tal­vi,
ja yksinäisen retkikunnan olo kä­vi
yhä vaikeammaksi. Eräänä yönä
Herätään käryyn, suhinaan ja romah-niitä
hir\attäviä;^ erehdyksiä>^ joiden
vaikutuksesta koko St. Paulin murhe­näytelmä
on saanut alkunsa, veden
tislaiiskoneen käyttöainetta, bentsii-niä
ei olekaan jätetty saarelle.
Ja' loinen tapaKtuniit huomaamat-.
tomuus on vidäkiin-TvöhMökkaämpi'.
Säilykeliike on joutunut Ranskassa
meisfet voimansa ponnistae» Herie^
dahjsä^rbätteh ruumiinsa laahatnfai
SaaFi&ii toiselle-rannalle: Siellä^ hla
tekee ohhelliisen löydön. Plingviinii
oväit saapuneet" pesimään. Pingviini!:
munat turvaavat tuoreen ravinnen
joksikin aikaa< eteenpäin. Marras-'
kuun' 9. päivänä on viimeinen muri
syöty rjarlintnjenhautomisaika onc-hitse.
Neekeri Ramönzi on keksinyt ker-pukkm
" pärähtävän Pringleakasvii
Miitta häiieri kerran kiipeinessääh si­tä
bakemassa J3T-killä kallioilla petc-liriniit
hyökkäävät hänen kimppuun­sa,
"iskevät; häntä terävillä nokillan­sa,
kunnes hänen pitää hellittää H-tensä
Ja putöää kuiluun. — Erääu
vaikeuksiinj johto ön kokonaan uusit- päivänä häviää Quilivic bambuvenei-.
tu ja onnettomien saarelaisten pois
noutaminen oh —: unohdettu! Lai­vaa
ei kuulu St. Paulin saarelle.
Brunouii perheen lapsi kuolee. Ai­kaihmisetkin
alkavat vähitellen tun­tea
oniiiliista nääntymystä. He eivät
tunne varsinaista nälkää, mUtta ovatr
voimattomia ja väsyneitä, .tuskin ky­kenevät
aamuisin nousemaan vuotees-.
taan. Keripukin merkit Ja epätoivon
tuottama lamaannus alkavat näyttäy­tyä;
Heinäkuun 14. päivänä on Rans­kan
kansallispäivä. . Silloin vedetään
tankoon puoliksi palanut lippu Ja lau­letaan
marseljeesi. Gramofonista on
aikoja sitten vieteri särkynyt -— saa­relaiset
ovat opetelleet sormellaan
kuljettamaan sitä taisäisesti, ikään­kuin
se olisi eheä.
Puloch menehtyy ensimmäisenä.
Hänen turvonnut, sininen ruumiinsa
haudataan laavaan.
On kulunut puoli vuotta siitä kuin
toverit lähtivät pois. Bretagnelais­ten
omaiset Ranskassa tiedustelivat,
nuoria miehiä ja samaan aikaan ilmes­tyy
lehtiin uutis|a, että St, Paulin
saari on vaipunut mereen. Tämän to-
Canada$i.kaupfaviltuuietiu Richard Grew ja hänen vaintonsa Mka
jouttm^at saksqlaisUmpidänämiksi Nörjassa-viime keväänä^ ävaUiyt^
vapttuUiut»'
neen. Häh oli lähtenyt etsimääi .
tuoretta ravintoa kraaterilahden suu;^
la olevan kivirlutaii seuduilta.
Nyt on "saarella enää kolme hen­keä
Jälella. Roilva Brunou sairas-;
tuu;^ Herledanissa alkaa näkyä mic":
lenhäiriön merkkejä. Hän syöksyy
gramofonin kimppumi ja iniirskci
sen. Huliidut on synkkänä.
Mutta sillbiii ^apahtuu iloinen Ky­tö,
tehtaassa säilyneiden koneiden
Joukosta"-— koneiden, jotka ovat seis­seet
siellä kuin veristä pilkkaa avut­tomista
ihrnisista tehden — löytyy,
kaläsäilykepurkkien alle hautautu­neena,
kaksi kiVääriä ja muutam2
satoja, patruunoita. Tämä löytö cif
ääretön onni. Nyt voidaan ' jalTeta
yrittää kaniihinmetsastystä.
Herledan" samoilee koirineen ja ki-vääreineen
kallioilla. Eräänä pa-vänä
hän menehtyneenä jää makaa­maan.
Koira tulee levottomaksi. E-rehdyksessä
se tulee kolhaisseeksi ki­vääriä
niin että se laukeaa. Herledan .
lataa kiväärin kaikien varalta uudes­taan.
Koura juoksee edelleen ympi-ri,
palaa taas takaisin, tönäisee Her-ledania.
Samalla kuuluu kohinaa.
Herledan- kiipeää korkeammalle.
Sieltä näkyy — laiva! Pitkän, rau­hallisen
savujuovan jälkeensä jät­täen
se lähestyy saarta. Se on kuul­lut
Herledanin laukaukset. La»^
kulkee kerran \n10de55a tämän saa­ren
ohi matkalla Australiasta Mada­gaskariin.
Parin tunnin kuluttua ovat kaikki
laivassa, saavat ravintoa ja hoitoa,
alutta nyt tapahtuu uskomatonta ja
odottamatonta: Huludut ja rva Bn;-
nou eivät tahdokaan lähteä laiN^an
mukana, vaan pyytävät, että saavat
muonavaroilla varustettuna jäat^
saarelle, kunnes heidät ja heidän hal­tuunsa
uskotut, kalasäilykeliikkeea
koneet luvataan muutaman
kuluttua \ noutaa pois. .
,"-: • ^, HerledanVs^
.. ' seUlesin^satamaan^^^^^ mliu^^<^'
V ^. :'niäisuuUä k^^^^
: rijUiirt h ^ ^^
kokemuksiaah autrolta saard,^
Kuusi viikkoa Sfenj^een
- - - Huludut ja rouvä-Brunou- Kaoh^ea -
^ saari oajaieen ihmisistä tyhjä- -
s