1937-01-16-06 |
Previous | 6 of 14 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 6
LAUANTAINA TAMMIKUUN 16 PÄIVÄNÄ
SINÄ päivänä kuin Kirsti lähti, oli
pakkanen yöllä jäätänyt maan ja
ensimäisiä lumihiutaleita leijaili i l massa.
Pian oli maa valkoisen vaipan
alla.
Heti päivän valjetessa kiiruhti
Henry-isäntä talliin hevosta valjastamaan.
Hän oli jo edellisenä iltana
laittanut jyväkuorman valmiiksi ja
nyt täytyi se viedä myllyyn. Myllyyn
oli matkaa kokonaista kymmenen
kilometriä ja Henry päätti olla takaisin
jo puolen päivän seuduissa.
'!Käy saman tien myöskin kauppapuodissa".
Kirsti-emäntä oli myöskin
tullut pihamaalle ja luetteli miehelleen
pitkän luettelon ostoksia.
"Muista vain kaikki, älä unohda!"
huusi hän vielä rapulta sisään mennessään.
Ei kerrassaan mikään varoittanut
Henryä siitä, että Kirsti aikoi karata
hänen luotaan. Sama iloinen, laulava,
kuten aina. Tulipa vielä keittiön
ikkunaankin huiskuttamaan kättään,
kun Henry lähti pihasta.
Henry oli iso, hiljaisen luontoinen
mies. Hän liikkui verkkaan ja puhui
harvaan, Henry oh onnellinen, sillä
olihan hänellä suloinen vaimo ja pieni
pojan pallero, joka kävellä taa-perteli
ensi askeleitaan.
Tänä aamuna oli hän, Henry, erittäin
hentomiehnen. Istuessaan nyt
siinä rattailla jyväkuorman päällä,
etsi hän piippunsa, täytti ja sytytti
sen. Sitten hän vaipui suloisiin
muistelmiin, hetkiin, jolloin hän
Kirstin tapasi ensi kerran.
Henry oli päättänyt silloin mennä
pääkaupunkiin. Jonkunlainen halu
oli hänet vallannut, täytyi mennä
jonnekin, pois kotoisilta tanhuvilta,
niityiltä ja koko kylästä.
C - « » » » » » : # ^ w . . . . ...
^ Tervehdyksemme
% 1-vuotiaalle
l UmiLEl
3 PORT ESSINGTON, B. C.
j H . B ä k k i lä
m J. Rantala
^ Eva Snellman ja perhe
J Tyyne ja A. Hautanen
^ Walter Niemi
^ H . Kossila
^ E. Miettinen
^ M . Knookola
, LAKE COWICH.AN,
f VANCOUVER ISLAND, B. C.
Sulo, Hilda ja Wm. Motturi
[GIBSON^S LÄNDING, B. C.
I Martha ja Elmer Salo
, ^Irs. ja Mr. A. Wilander^
SOINTULA, B. C.
Mary ja Henry Lahti
S
|^Wiifred, Hilja ja Arvi Pohto
i N e l m i , Pauli ja E. Salo
M. Maitiand
_ Sul6 Salo
^ B l i d ' n perhe
^ W\^T^DJEL,B C.
^MrSi H; S^jpälä
Aune SahlstrÖm
tään. Tuolla näkyykin jo myllyrakennuksen
pääty. Hetki vielä ja hän
oli hevosineen myllyn pihassa.
"Huomenta, huomenta! Kovinpa
aikaisin se Anderson on liikkeelle lähtenyt!
" Myllyn ovella seisoi hyväntuulisena
paksu-Pietari, joka oli hoitanut
myllärin virkaa ties kuinka
kauan.
"No terve, terve, Pietari! On kaunis
aamu, talvi tekee tuloaan."
Pietari nosti silmänsä ja katsoi
taivaalle.
"Muuttuvat ilmat lämpimiksi jälleen.
Taisi viime öinen halla kaikki
jaataa...
"Niin teki", vastasi Henry.
Pian kantoi hän Pietarin kanssa
jyväsäkit myllyyn Ja Henry otti rattailleen
parin valmiiksi jauhettua
jauhosäkkiä. Sitten hän kääntyi kotimatkalle,
poiketen matkan varrella
kauppaan.
Henry saapui kotiin. Laittoi hevosen
talliin, antoi vettä ja kauroja
sen eteen. Sitten lähti astelemaan
taloa kohden.
"Kirsti!" huuteli hän, mutta tämä
ei ollut sisällä. "Kirsti!" huuteli hän
ulkona myöskin.^
Sitten hän meni takaisin sisälle.
Kamarissa leikki pieni Teemu-poika
varpaittensa kanssa, koettaen saada
niitä suuhunsa. Uunissa oli tuli.
Nyt huomasi Henry keittiön pöydällä
kirjeen. Hän luki:
"Rakas Henry! — Minä lähden.
• En jaksa ajatella talvea, pelkään
sitä täällä. Olen kaupungin tyttö.
Tiedän, että olet hyvä Teemulle.
Anna anteeksi! — Kirsti."
Yksi HEKIN ahkerimpia avustajia
aivan alusta saakka. LIEKIN lukijat
tuntevat kaikissa kirjoituksissa,
joissa on "Kirj. Aune", Aune Sahls-
' tr omin käsialan pirteissä ja hauskoissa
kertomuksissa. Myöskin hänen kirjoittamiaan
runo ja on julkaistu usein.
Aune SahlstrÖm asuu Tecumsehis-sa,
Ont. miehensä ja pikku poikansa
kanssa. Miehensä on tällä kertaa
työttömänä, niinkuin monet muutkin
miehet. Kirjeessään sanoo Mrs.
SahlstrÖm mm. seuraavasti:
"Olen koettanut pitää yllä pientä
pyykkimuijan virkaa. Mutta sekin,
tätä nykyä, on eri kovaa hommaa..."
Huolimatta taloushuolistaan, on
Aune SahlstrÖm uhrannut paljon aikaansa
LIEKIN kehittämisen hy- „ , ^ . ..
. . . . . ^ . / , .. . , Henryn kasvot vetäytyivät syvim vaksi ja toivottavasti tulee mtn edel- — ^.
leenkin tekemään. ' .P'"^'^"'
• • • • - • suurta miestä. Kirsti on mennyt, jättänyt
pikku Teemun ja hänet! Mut-
Hän ei ollut maalaineiTliauretta-vaan
tyyliin, eikä kaupungin häly
häntä pyörryttänyt. Hän tunsi olevansa
niin yksinäinen ja rauhaton.
Hän oli päättänyt viipyä matkallaan
noin viikon päivät. Mutta kolmantena
tai nelJäntenä päivänä kaupunkiin
tulonsa jälkeen hän tapasi
Kirstin."
Tyttö oli myyjättärenä eräässä
kangaskaupassa. Sattumalta meni
Henry kauppaan. Ja silloin hän, iso,
ta hän ei kuitenkaan tuominnut vaimonsa
tekoa...
"Se oH Henrylle oikein!" sanoivat
kylän naiset. "Miksi hän meni naimisiin
kaupunkilaistytön kanssa. Olisi
ollut monta kelpo tyttöä ihan kotikylässä
. . ."
Miesväki ei puhunut mitään, hymähti
vain vaimoväen puheille.
Satoi lunta, ohutta kuin jauhoa.
Seurasi joitakin lämpöisempiä aurin-hiljainen
maalaisnuorukainen rakas- . koisia päiviä ja sitten tuli talvi tosis-tui
ensisilmäykseltä tyttöön. — Tyttö saan.
katsoi hymyillen häneen ja kysyi: .
"Mitä saisi olla?"
Henry valikoi parin käsineitä,
maksoi ne katsoen samalla pitkään
ja tutkivasti tyttöön.
Tyttö naurahti ja kääntyi poispäin
niskojaan nakaten. — Seuraavana
päivänä meni mies jälleen kauppaan:
Osti aivan tarpeetonta. Hä^-
nen teki mieli puhella tytön kanssa,
Henry hakkasi halkoja kaiket pälyät.
Itse hän hoiteU lasta iltaisin ja
bisin. Rouva Salo vei pienokaisen
kotiinsa päivisin, kun isä oli töissä.
Eräänä päivänä tuh rouva Salo Henryn
luo pihamaalle Ja sanoi:
"Sinun on parasta hakea lääkäri
katsomaan lasta. Hänessä on kuumetta
ja pilkkuja ympäri ruumista.
En tiedä, vaikka olisi vesirokko . . ."
mutta hän huomasi hänen silmissään "Minä lähden heti lääkäri Borgin
pelkoa, kun hän sanoi: W\ sanoi Henry ja tunnin perästä
"Älkää antako kaupan omistajan hän palasi takaisin lääkärin kanssa.
nähdä; hän antaa minulle potkut!"
" E i , en minä tahdo sitä. Mutta
voisinko tavata teitä illalla", kuiskasi
Henry, kun huomasi omistajan
hetkeksi poistuneen.
"KyUä, keUp kahdeksan illalla",
vastasi tyttö jä kääntyi sitten poispäin.
Kevydlä mielellä poistui H6hry
kaupasta, — Niin siitä se sitten alkoi.
Ennen pitkää oli Kirsti länen:
vaimonsa... , • - . ;;.v} - - - : V v v:'.^-
Lääkäri meni lapsen luo, veti peitteen
syrjään ja puhalteli kohmettu-neisiin
sormiinsa.
"I^psi on hyvin sairas» tulirokko",
"sanoi tohtori Borg. "Missä lapsen
äiU on?» Iisasi hän.
"Pääkaupungissa, mutta ehkä rouva
Salo voi auttaa", sanoi Henry,
-'Lähden pyytämään häntä."
Mutta kävi niin, että seuraavana
. p ä l \ ^ sairastuivat ta
Salön^-lapset.
S MONTREAL, QUE.
3 S. ja Y . Järvenpää
% Aino ja V. Jokimies^
% Aarre,- Martta ja EeKs Aalto
g Gunne, Selina ja Frans
M Granlund
g O. ja V. Kangas PH., A. ja T. Aho
^Y^BXSVL }2i Kösti
^ O l g a ja Jukka
J MÄLARTIC, QUE.
^Tyyne ja Wili
^ Elias Ranne
% Saara ja Herman Kangas
^ T . v Y ; j a V : JoM
^ H . , S. ja E; Junnila
^ C. Luhtala
^ RÖUYN, QUE.
y E. ja E . Rosti
J Viola, Anna ja John Nissilä
^^O. Salonen
^ E. Salosen perhe
y Vilho Kalaoja
3, Vilma ja Vili Koivu ja lapset
^ Hilja ja Martti Välimaa
y Isakki Korpi
S Mary Lehto
PERRON MINE,
SENNETERRE, QUE.
Sulo Ranta
Kaari Kuusenaho
Rauha Kivi
% Kustaa Heinola ^
elämästä. Yhä enenevin- ponnistuksin
hän kamppaili Teemun hengestä.
Kaikesta huolimatta näytti siltä, että
kuolema pääsee voitolle . . .
Eräänä päivänä tuli lääkäri lapsen
luo.
"Kaikki on ohi", sanoi hän. "Lapsi
on terve. Hän nukkuu nyt rauhallisesti."
*
Henry astui hitaasti huoneeseen.
Hän oli pelännyt julmaa kohtaloa.
Lapsi on saanut kärsiä — hän itse
on kärsinyt. Tuntuu hiin väsyttävän,
päätä huimaa...
"Oh Henry, sinähän olet itse sairas!"
huudahti tohtori Borg. Samalla
hän tarttui toista kädestä ja
auttoi vuoteeseen.
"Kyllä tämäkin on elämää! Mistä
saa hoitajan sairaalle ja tuolle lapselle
?'' Lääkäri Borg k)rnsi korvallistaan.
Mutta sitten hätkähti. Eteisessä
liikkui joku. Hetken perästä
aukeni ovi hiljaa.
"Rouva Anderson, te...!"
"Niin, tohtori Borg! Hyvää päivää!
Mutta mitä täällä on tapahtunut?"
Hätääntyneenä katseli Kirsti ympäri
huonetta. Sitten hän syöksyi
toiseen huoneeseen
Tohtori Borg kuuli sieltä hiljaista,
sielun pohjasta saakka tulevaa itkua
. . ,
-oOo-
SHANGHAI Virallisten tilastojen
mukaan on Shanghain. kaupungin
väkiluku nyt 3,813,685, osoittaen
269,250 hengen lisäystä viime vuoden
aikana. Tästä määrästä ön 57^114
ulkomaalaista ja loput kiinalaina.
OISTOia k a s v a a ^ l u ^ ^
ta vasta ncl^n viacKiem ifcaisörä se
1 >
<
m
m
m
Pii
m
"S
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 16, 1937 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1937-01-16 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki370116 |
Description
| Title | 1937-01-16-06 |
| OCR text | Sivu 6 LAUANTAINA TAMMIKUUN 16 PÄIVÄNÄ SINÄ päivänä kuin Kirsti lähti, oli pakkanen yöllä jäätänyt maan ja ensimäisiä lumihiutaleita leijaili i l massa. Pian oli maa valkoisen vaipan alla. Heti päivän valjetessa kiiruhti Henry-isäntä talliin hevosta valjastamaan. Hän oli jo edellisenä iltana laittanut jyväkuorman valmiiksi ja nyt täytyi se viedä myllyyn. Myllyyn oli matkaa kokonaista kymmenen kilometriä ja Henry päätti olla takaisin jo puolen päivän seuduissa. '!Käy saman tien myöskin kauppapuodissa". Kirsti-emäntä oli myöskin tullut pihamaalle ja luetteli miehelleen pitkän luettelon ostoksia. "Muista vain kaikki, älä unohda!" huusi hän vielä rapulta sisään mennessään. Ei kerrassaan mikään varoittanut Henryä siitä, että Kirsti aikoi karata hänen luotaan. Sama iloinen, laulava, kuten aina. Tulipa vielä keittiön ikkunaankin huiskuttamaan kättään, kun Henry lähti pihasta. Henry oli iso, hiljaisen luontoinen mies. Hän liikkui verkkaan ja puhui harvaan, Henry oh onnellinen, sillä olihan hänellä suloinen vaimo ja pieni pojan pallero, joka kävellä taa-perteli ensi askeleitaan. Tänä aamuna oli hän, Henry, erittäin hentomiehnen. Istuessaan nyt siinä rattailla jyväkuorman päällä, etsi hän piippunsa, täytti ja sytytti sen. Sitten hän vaipui suloisiin muistelmiin, hetkiin, jolloin hän Kirstin tapasi ensi kerran. Henry oli päättänyt silloin mennä pääkaupunkiin. Jonkunlainen halu oli hänet vallannut, täytyi mennä jonnekin, pois kotoisilta tanhuvilta, niityiltä ja koko kylästä. C - « » » » » » : # ^ w . . . . ... ^ Tervehdyksemme % 1-vuotiaalle l UmiLEl 3 PORT ESSINGTON, B. C. j H . B ä k k i lä m J. Rantala ^ Eva Snellman ja perhe J Tyyne ja A. Hautanen ^ Walter Niemi ^ H . Kossila ^ E. Miettinen ^ M . Knookola , LAKE COWICH.AN, f VANCOUVER ISLAND, B. C. Sulo, Hilda ja Wm. Motturi [GIBSON^S LÄNDING, B. C. I Martha ja Elmer Salo , ^Irs. ja Mr. A. Wilander^ SOINTULA, B. C. Mary ja Henry Lahti S |^Wiifred, Hilja ja Arvi Pohto i N e l m i , Pauli ja E. Salo M. Maitiand _ Sul6 Salo ^ B l i d ' n perhe ^ W\^T^DJEL,B C. ^MrSi H; S^jpälä Aune SahlstrÖm tään. Tuolla näkyykin jo myllyrakennuksen pääty. Hetki vielä ja hän oli hevosineen myllyn pihassa. "Huomenta, huomenta! Kovinpa aikaisin se Anderson on liikkeelle lähtenyt! " Myllyn ovella seisoi hyväntuulisena paksu-Pietari, joka oli hoitanut myllärin virkaa ties kuinka kauan. "No terve, terve, Pietari! On kaunis aamu, talvi tekee tuloaan." Pietari nosti silmänsä ja katsoi taivaalle. "Muuttuvat ilmat lämpimiksi jälleen. Taisi viime öinen halla kaikki jaataa... "Niin teki", vastasi Henry. Pian kantoi hän Pietarin kanssa jyväsäkit myllyyn Ja Henry otti rattailleen parin valmiiksi jauhettua jauhosäkkiä. Sitten hän kääntyi kotimatkalle, poiketen matkan varrella kauppaan. Henry saapui kotiin. Laittoi hevosen talliin, antoi vettä ja kauroja sen eteen. Sitten lähti astelemaan taloa kohden. "Kirsti!" huuteli hän, mutta tämä ei ollut sisällä. "Kirsti!" huuteli hän ulkona myöskin.^ Sitten hän meni takaisin sisälle. Kamarissa leikki pieni Teemu-poika varpaittensa kanssa, koettaen saada niitä suuhunsa. Uunissa oli tuli. Nyt huomasi Henry keittiön pöydällä kirjeen. Hän luki: "Rakas Henry! — Minä lähden. • En jaksa ajatella talvea, pelkään sitä täällä. Olen kaupungin tyttö. Tiedän, että olet hyvä Teemulle. Anna anteeksi! — Kirsti." Yksi HEKIN ahkerimpia avustajia aivan alusta saakka. LIEKIN lukijat tuntevat kaikissa kirjoituksissa, joissa on "Kirj. Aune", Aune Sahls- ' tr omin käsialan pirteissä ja hauskoissa kertomuksissa. Myöskin hänen kirjoittamiaan runo ja on julkaistu usein. Aune SahlstrÖm asuu Tecumsehis-sa, Ont. miehensä ja pikku poikansa kanssa. Miehensä on tällä kertaa työttömänä, niinkuin monet muutkin miehet. Kirjeessään sanoo Mrs. SahlstrÖm mm. seuraavasti: "Olen koettanut pitää yllä pientä pyykkimuijan virkaa. Mutta sekin, tätä nykyä, on eri kovaa hommaa..." Huolimatta taloushuolistaan, on Aune SahlstrÖm uhrannut paljon aikaansa LIEKIN kehittämisen hy- „ , ^ . .. . . . . . ^ . / , .. . , Henryn kasvot vetäytyivät syvim vaksi ja toivottavasti tulee mtn edel- — ^. leenkin tekemään. ' .P'"^'^"' • • • • - • suurta miestä. Kirsti on mennyt, jättänyt pikku Teemun ja hänet! Mut- Hän ei ollut maalaineiTliauretta-vaan tyyliin, eikä kaupungin häly häntä pyörryttänyt. Hän tunsi olevansa niin yksinäinen ja rauhaton. Hän oli päättänyt viipyä matkallaan noin viikon päivät. Mutta kolmantena tai nelJäntenä päivänä kaupunkiin tulonsa jälkeen hän tapasi Kirstin." Tyttö oli myyjättärenä eräässä kangaskaupassa. Sattumalta meni Henry kauppaan. Ja silloin hän, iso, ta hän ei kuitenkaan tuominnut vaimonsa tekoa... "Se oH Henrylle oikein!" sanoivat kylän naiset. "Miksi hän meni naimisiin kaupunkilaistytön kanssa. Olisi ollut monta kelpo tyttöä ihan kotikylässä . . ." Miesväki ei puhunut mitään, hymähti vain vaimoväen puheille. Satoi lunta, ohutta kuin jauhoa. Seurasi joitakin lämpöisempiä aurin-hiljainen maalaisnuorukainen rakas- . koisia päiviä ja sitten tuli talvi tosis-tui ensisilmäykseltä tyttöön. — Tyttö saan. katsoi hymyillen häneen ja kysyi: . "Mitä saisi olla?" Henry valikoi parin käsineitä, maksoi ne katsoen samalla pitkään ja tutkivasti tyttöön. Tyttö naurahti ja kääntyi poispäin niskojaan nakaten. — Seuraavana päivänä meni mies jälleen kauppaan: Osti aivan tarpeetonta. Hä^- nen teki mieli puhella tytön kanssa, Henry hakkasi halkoja kaiket pälyät. Itse hän hoiteU lasta iltaisin ja bisin. Rouva Salo vei pienokaisen kotiinsa päivisin, kun isä oli töissä. Eräänä päivänä tuh rouva Salo Henryn luo pihamaalle Ja sanoi: "Sinun on parasta hakea lääkäri katsomaan lasta. Hänessä on kuumetta ja pilkkuja ympäri ruumista. En tiedä, vaikka olisi vesirokko . . ." mutta hän huomasi hänen silmissään "Minä lähden heti lääkäri Borgin pelkoa, kun hän sanoi: W\ sanoi Henry ja tunnin perästä "Älkää antako kaupan omistajan hän palasi takaisin lääkärin kanssa. nähdä; hän antaa minulle potkut!" " E i , en minä tahdo sitä. Mutta voisinko tavata teitä illalla", kuiskasi Henry, kun huomasi omistajan hetkeksi poistuneen. "KyUä, keUp kahdeksan illalla", vastasi tyttö jä kääntyi sitten poispäin. Kevydlä mielellä poistui H6hry kaupasta, — Niin siitä se sitten alkoi. Ennen pitkää oli Kirsti länen: vaimonsa... , • - . ;;.v} - - - : V v v:'.^- Lääkäri meni lapsen luo, veti peitteen syrjään ja puhalteli kohmettu-neisiin sormiinsa. "I^psi on hyvin sairas» tulirokko", "sanoi tohtori Borg. "Missä lapsen äiU on?» Iisasi hän. "Pääkaupungissa, mutta ehkä rouva Salo voi auttaa", sanoi Henry, -'Lähden pyytämään häntä." Mutta kävi niin, että seuraavana . p ä l \ ^ sairastuivat ta Salön^-lapset. S MONTREAL, QUE. 3 S. ja Y . Järvenpää % Aino ja V. Jokimies^ % Aarre,- Martta ja EeKs Aalto g Gunne, Selina ja Frans M Granlund g O. ja V. Kangas PH., A. ja T. Aho ^Y^BXSVL }2i Kösti ^ O l g a ja Jukka J MÄLARTIC, QUE. ^Tyyne ja Wili ^ Elias Ranne % Saara ja Herman Kangas ^ T . v Y ; j a V : JoM ^ H . , S. ja E; Junnila ^ C. Luhtala ^ RÖUYN, QUE. y E. ja E . Rosti J Viola, Anna ja John Nissilä ^^O. Salonen ^ E. Salosen perhe y Vilho Kalaoja 3, Vilma ja Vili Koivu ja lapset ^ Hilja ja Martti Välimaa y Isakki Korpi S Mary Lehto PERRON MINE, SENNETERRE, QUE. Sulo Ranta Kaari Kuusenaho Rauha Kivi % Kustaa Heinola ^ elämästä. Yhä enenevin- ponnistuksin hän kamppaili Teemun hengestä. Kaikesta huolimatta näytti siltä, että kuolema pääsee voitolle . . . Eräänä päivänä tuli lääkäri lapsen luo. "Kaikki on ohi", sanoi hän. "Lapsi on terve. Hän nukkuu nyt rauhallisesti." * Henry astui hitaasti huoneeseen. Hän oli pelännyt julmaa kohtaloa. Lapsi on saanut kärsiä — hän itse on kärsinyt. Tuntuu hiin väsyttävän, päätä huimaa... "Oh Henry, sinähän olet itse sairas!" huudahti tohtori Borg. Samalla hän tarttui toista kädestä ja auttoi vuoteeseen. "Kyllä tämäkin on elämää! Mistä saa hoitajan sairaalle ja tuolle lapselle ?'' Lääkäri Borg k)rnsi korvallistaan. Mutta sitten hätkähti. Eteisessä liikkui joku. Hetken perästä aukeni ovi hiljaa. "Rouva Anderson, te...!" "Niin, tohtori Borg! Hyvää päivää! Mutta mitä täällä on tapahtunut?" Hätääntyneenä katseli Kirsti ympäri huonetta. Sitten hän syöksyi toiseen huoneeseen Tohtori Borg kuuli sieltä hiljaista, sielun pohjasta saakka tulevaa itkua . . , -oOo- SHANGHAI Virallisten tilastojen mukaan on Shanghain. kaupungin väkiluku nyt 3,813,685, osoittaen 269,250 hengen lisäystä viime vuoden aikana. Tästä määrästä ön 57^114 ulkomaalaista ja loput kiinalaina. OISTOia k a s v a a ^ l u ^ ^ ta vasta ncl^n viacKiem ifcaisörä se 1 > < m m m Pii m "S |
Tags
Comments
Post a Comment for 1937-01-16-06
