1941-10-11-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
,tf 'A tl '
1'.'..;
( T T " * "»
f .
i
4
0
o
^,1
s,'
M
/"dl
fr*
Sivu 2 LAUANTAINA, LOKAKUUN 11 PÄIVÄNÄ
(Canadan suomalaisten viikkolehti)
R^lstered at the Post Office Dept,
Ottawa, as second class matter.
TilaosUiuiaS:
l Vk. $2M'
6 klc 1.10
8 kk. JBO
Yhdysvaltoihin: ^
.1 l^k»- • • • « $ 2 * 5 0
C kfc* •••••••»••••••••>••• 1*40
Guomeen Ja muualle ulkomaille;
1 vk. $3.00
Jonathan rfaniels, The Nation-leh-den
pakinoitsija,.kirjoittaa lehden vii^
me numierossa jotakin, joka koskee
erityisemmin piippumiehiä. Näin
hän juttelee :
Ihmiset, jotka valvovat laurellin
• (läakeripensaan) juurien kaivamista^
eivät puhu paljon, .^ämä ön muodostunut
uudeksi rahasadoksi senr.
jälkeen kun brierin juurimukuloita ei
kauneutta säilyttämään. Ja, vaikka
laureHia samoin kuin rhododendrö-
Kollektiiville,
piippu
Oikein luetin, piipp,, je
niajaazaleaänäyttää^ölevankaikkikl^
• Meidän kylän pkkupojiUa on
rua i. . Kerran koulumatkclla^sS
löysivät tieltä piipun, ja aikmai
tutkittuaan'ja mmskittuaan tun^
he sen naapurin isännän pUpd
juuri samaksi, jonka hän viime ti^
la kiemurrellen ja väännellen toisiinsa
kyti!:eyt3rneenä^liv^ huolimaton
katkaisu voi aiheuttaa suurta
vahinkoa kauniimmille maille ihitä
Amerikassa on..
Se ehkä on vähäpätöinen seikka
nykymaailmassa. Nifn paljon muu-
ZJ^kkf'illmesi77 i o k a l ^ vijocon lau
imtaina 12-sivul5ena, sisältäen parasta
kaimokifjallifita luettavaa kaikilta aloil-
• • . AfiiamiehlHe myönnetään 20 prosen>
Un palkkio.
F:?ytäkfiäasiamlesvälineitä jo tänään..
^,
ILMOITUSHINNAT; Kirjeenvaihtoilmoitukset
$1.00 kerta. Avioliittoon
. memieille onnentoivotukset 40c palsta-tuuma.
Nlmenmuuttollmoitukset 50c
kert» $1.00 kolme kertaa. Syntymä-llmoifkset
$1.00 kerta, $2.00 kolme kertaa.
K»*olemanilmoitukset $2,00 kerta,
- 60c lisäi^ksu kiitoslauseelta tai mUisto-värsyltä.
^^utaan tietää- ja osoiteil-moitukset
<0c palstatuuma. —.TDapäls-
Umoittajie^ on vaadittaessa lähetettävä
Umoitusmateu etukäteen.
Yleiset ilmoltiishtnnat 40c palstatuu-ma.
Ilmoitus, Joka julkaistaan neljä-kertaa
samanlaisena 3Dc palstatuuma.
Alin ilmoitushinta 40c palstatuuma.
kerta ilmoittaessa.
Erikoisista ilmoitushinnoista voi tiedustella
tämän lehden konttorista.
Kustantaja: Vapaus Piibllshing Co.
Xitd. •
Tohnittaja A. Päiviö.
Toimitusneuvosto. J. jarvte. Rauha
BCäki, Hilja Aho. E. Suksi. £ätez
Kaustinen, Aili Malm, Margit Laaks(\
Yrjö Salvo ja Jalmar Saari.
UekkUh aUotut kirjoitukset osQl.
tettäva:
jaiKccu i.uu uxxcxm j u u ^ t « u « ^ « u , . u * « ^^^^^ na löysi puulaatikkonsa kanndta)ä
_ pMik sif-iT^,9_n_ _3ik- _a-sxta_ v ITtxa_li .i-a_s_t. _a , y.m. Vxräul%i-: " .vm,„aoaTh,oa„ n,', eetttteeii TTaauurerUelih ttaaiidda^ ssaaaaddaa . ••••• J^^r» .ommM T "«""»öa
.n- meren,:maista... Jupuraiset =^laiurellin = su^takaaii.huolestunmista^.os^^ ^..'"^'^^''^l
juuret lähetetään nipuissa New Yorr Joo, .sama; piippu se oU. Mutta p^,
kiin ja New Jerseyhin, missä ne valmistetaan
kiilloitetuiksi piipun.kopiksi.
Siihä on uusi mahdollisuus uudelle
teollisuudelle. Mutta on niitäkiii
ihmisiä, jotka ovat nähiieet suuret,
vuoret kauneimmassa laurellikukois-tuksessaan
ja he ovat levottomia.'
Amerikan itäosassa ei ote missään
muualla sellaisia vuoria. Niiltä on
vain puuttunut runoilijoita, jotka olisivat
ylistäneet niiden kauneutta, kuten
Uuden Englannin runoilijat ovat
tehneet omille kukkuloilleen. Mutta
North Carolinassa, jossa laurellin
juuria kaivetaan, on kaksikymmentä-
Nämä yupret ovat kauniita vielä sittenkin,
vaikka kaikki kukat ^katkaistaisiin
niiden rinteiltä. Mutta tämän
piipunköppapisneksen täjrtyy olla
yhden monista samanlaisista asioista
mitä tapahtuu Amerikan maassa
sillä aikaa, kun sen silmät ovat kiintyneet
sotaan ja sota pidättää näiltä
rannoilta poissa paljon sitä, mitä ennen
saatiin ulkomailta.
''Englanti tulee aina olemaan"^
meille on sanottu. Uskon sen. Amer
rika epäilemättä tulee myös aina olemaan.
Mutta ennen kun tämä sota
alkoi me aloimme oppia ymmärtämään
että rauhankin aikana työtä
havumetsärinteistä huippua, jotka haluavat köyhät ja voittoa haluavat
LIEKKI
P.O. Box 69 - - gndbnry, OnV
Toimituksen JUiimasta
Tämä numero jouduttiin sattuneesta
syystä lyömään raameihin päivää
aikaisemmin kuin tavallisestiy siis
tiistaina, joten siitä jäi pois jotakin
tarkoitettua, esim. luvattu levitysryn-täyksen
virallinen julistus ja kuota.
Mutta ehtiipä sen hyvin julkaista
seuraavassa numerossa, jää vielä pari
veikkoa järje^stel^n ja vauhdinot-toon.
Kirjoitushaasteemme vastin ttdi
Johannes Jokuselta. Niin jo kerkesi
myöskin tänne hänen haasteensa vastin
Deltalta, "Kesän viime kukka",
joka, luonnollisesti, julkaistaan seuraavassa
numerossa. Mutta eipä tul- paljon kuin kauneuttakin.''Myöskin
lut vielä samassa maikassa Deltan juuritonni merkitsee paljon läurellia.
haastetta. Ottikohan tytön niin lujal- jos niiden kaivua jatketaan Blue
le "uhrinsa" valinta, ettei siitä he- Bride Parkwayn, jonka liittohallitus
villa selviydy. on rakentanut vuorten yli, vierillä o-levasta
kauneudesta suurin osa lähe-tietään
Brooklyniin.
"Tähän mennessä" sanoi mies, joka
on tutkinut tilannetta valtiolle.
kohoavat korkeammalle kuin Uuden
Eriglännin Mount Washington. Siellä
on sellaisia rotkoja, jotka vain keskipäivän
aurinko löytää ja j)nrkäntei-tä,
jotka huimaavat korppikotkan
päätä. Korkealla olevista lähteistä
pulppuaa vesi alas puroja myöten,
joissa rautu ui, autereisten kanjonien
ja hautovien laaksojen kautta maissia
kasvavifte aurinkoisille alankomaille.
Mutta kauneutta eivät anna yksinomaan
kivet ja korkeus, nopeasti virtaavat
purot ja virrat, ja näköalat.
Maa tiepuolessa on kaunista kesäkuussa,
jolloin rhodolendron, laurelli
ja azalea kukkivat, mikä loisto näyttää
menevän hukkaan.
Mutta sitä ei tuhalata enää. Suurten
ja monimutkaisten laurellin juurten
kaivaminen on vaikeaa työtä,
mutta ainakin neljä myllyä odottaa
niitä eri puolilta Great Smoky Moun-tains
kansallispuistoa, missä käy e-nemmän
turisteja kuin yhdessäkään
toisessa kansallispuistossamme. Vuoristolaiset
safavat dollarista kahteen
dollariin ja varttiin juuritonnista ja
se on paljon rahaa Burnsvillessa ja
rikkaat voivat tehdä hirveitä muutoksia
siinä seudussa mikä tapasi olla
Amerika. Mehän olimme melkein kaataneet
metsät ennen kuin opimme tun
temaan niiden arvon. Jälellä on nyt
alastomia vuoria, ei montakaan mailia
niiltä seuduilta, missä laurellin
juuria nyt kaivetami ja ne seisovat
nyt aivan kuin hävityksen huippuina.
Ja näiden vuorien ympärillä on vie-läkiii
arpia missä hoppu ja edellisen
sodan aiheuttama monenlainen nälkä
teki työtään. Meidän on oltava
viisaampia, ettei uudelleen kävisi niin.
Toivon, että olemme viisaampia.
Ehkäpä huolehdin liian aikaisin pienistä
asioista. Laurellikauneus on
kaukana. Se ei kuki tällä kertaa.
On paljon muita asioita, tärkeitä
asioita, joista on huolehdittava. Mutta
minä olen nähnyt laurellin kukkivan.
Miljoonat toiset amerikalaiset
ajaessaan näitä uusia teitä ovat nähneet
sen kukassaan. Se on tärkeä
symboolina Amerikalle, jota aiomme
puolustaa. Tämä tulee olemaan luonnollisestikin
Amerika vielä senkin
jälkeen kun kaikki laurellit on kaa-eivät
katsoneet tarpeelliseksi
tda; löytöään naapurin isännMtiA
hän puppu hänelle kimlu^ km t\m
• sitä ole ostanutkaan, löytänyt tm
• ja käyttänyt — ja sitten pudotm]
siihen poikain tielle.
Niinpä pojat päättivät itse hmki]
tia piipusta, perustaen eräänldsal
' piippukollektiivin. Säännöt oli: jA
kaisen koottava tupakkaa ja \ & \
kuja sen, mitä pahaa aavistamlM
mien isien varastoista onnistuu kii-l
veltämään, ja sitten yhteiseen koks-\
ukseen oppimaan miehekästä piim
käyttöä. Mitä enempi saatiin tupm
kaa, sitä useammin pidettiin kokih]
^ sia, joissa puhe luisti ja piippii km\
kädestä käteen. Jokainen sm vumn'\
sa jälkeen imaista väkisauhun. .1
Ja kaikki sujui hyvässä somsss ja j
sujitisi kai vieläkin, ellei "jokapä<
kaan nokkansa työntävä" serkkml
osunut keskelle kollektiivin kokomin.]
Sinne hän kuitenkin osui kuin salh'
malta ja armottomasti, moniäänuK'^
tä vastaväitteistä huolimatta takm-rikot
tuon merkillisen kapistuisen.\
Niin hajosi pikkupoikien hyvinjärja-l
tetty kollektiivi. Mutta minulksim
on iloa, siinä tapauksessa ettei loisii
piippua löydy, sillä esikoiseni kuuM\
aktiivisena jäsenenä kollektiiviin, jdr\
le minä en anna.kannatustani—toii-\
täiseksi.
SIRPA-SERKKV.
Boonessa, joissa on käyhyyttä yhtä dettu maahan, mutta ei enää se Amerika,
jonka tunsimme ja josta meillä
oli oikeus nauttia ja myös suojella.
Keinotekoista kumia
- monista
aineista ^
Toivottavasti ei tuleva haasteryn-iäys
aiheuta tällä väliajalla säännöllisen
asiamiestoiminnan lykkäystä tilauksiin
nähden eikä myöskään kir- joka on kiintynyt yhtä paljon turis-4 Kysymys luonnokumin korvaami-jottushaasteet
vapaan kirjoitusavus- teihin kuin piipun koppunkin, «kai^ sesta 5JÄiflötekoisella kumilla astui
tuksen tuloa. Päinvastoin ne sitä vii- vausta» on tehty kauempaa valtateis^l^^ i^äiväjärj^kseen maailmansodan ai- • sellainenkin kuin metyylibutadieem
kuin luonnonkumi.
Viime vuosina ovat myös neuvorj
tovehäläiset tuoneet eräisiä lisiä oäi-j
hin tutkimuksiin. 80-vuotiaan ala-1
teemikon A . Favorskyn johdolla övat
eräät nuoremmat tiedemiehet, joukos-1
sa prof. S. V. Lebedev ja M . F. Sfaor ^
takovsky, valmistaneet tekokumia se-j
kä kivihiilestä että — perunoista!
Ensimmäinen 60 kilon painoinen
kumimöhkäle valmistettiin eraasä
koetehtaassa Leningradissa v. l^J-Se
oli läpikuultava ja väriltään vaaleansininen.
Tämän möhkäleen valmisti pro!.
Lebedev. Hän tuotti sen alkohohsti,
jota, niinkuin tiedetään, on kehitettävissä
vaikkapa perunoista. Alko ^
lista saatavien aineiden joukossa o
kastuttakoon. — AP.
Jos olet natsi ja fasisti, mutta arkailet
todesta väriäsi; niin räävää
ahkvrasti "kommunisteja"; sitä monet
^pitävät hyvänä.verh&rm, jonka alle
peittyy mitä tahansa.
* • *
Monen äidin kuorma, jonka hän
UoUa kantaa, on niin raskas, että jo-tä.
r-Näinkin "alhaisen" pensaan kuin
laurellin oikea "harvestaus" on mahdollista,
kuten valtion metsänhoito-virasto
osoittaa omille mailleen hyväksymillä
säännöillä. Myöskin hyökkäys
laurellipensaita vastaan voi rajoittua
Europan sodan.ajaksi. Laurellin
juuria, vuoristolaiset sanovat,
on kaivettu ennenkin, kun viimeinen
suuri sota tuli piipulla polttelijain
senalie.
ku toinen, häntä vahvempi, sortuisi , J^.^ ^P^^^teerattujen piipun koppien
välille. Mutta laurellin juurista tehdyt
piiput ovat hyvännäköisiä ja
myös hyvänmakuisia. Uusi teollisuus
voi olla pysyväinen. Yksityisten
mäillä lait eivät velvoita luonnon-kana,
jolloin Saksa joutui Englannin
saarron vuoksi'kovaan kumipulaan.
Saksa yritti kuljettaa kumia maahan
sukellusveneillä, mutta näin saadut-
määrät olivat aivan riittämättömiä.
.
Saksalaisten tiedemiesten olisen-vuoksi
keksittävä keinotekoinen kumi
— vai sanoisiko kuminkorvike.
Tässä he onnistuivat. Sodan jälkeen
eli isopreeni, eräs hiilivedyn yhdiät.vs.
Jo aikaisemmin oli keksitty tapa ^
mistaa tämä isopreeni kauts
Teoreettisesti katsoen oli sns se\ •
että jos isopreeniä oli ^^^avissa^^,
koholista, niin silloin kumiakin
saada alkoholista.
Mutta vaikeus piili sima ettei kukaan
tietänyt, mitä ainetta oh ka
tävä n.s. polymerisoitumisen a i ^
saamiseksi.. Prof. Lebedev ja
Mitä haluaisit toisille kertoa, jo'
fakin hjfvää ja hauskaa, kynällä?.
on keksmtöä jatkuvasti parannettu, • ^nn moiu-osittain
saksalaisten, osittain ameri- apulaisensa suorittivat yh 2
kalaisten, puolalaisten y.m. ponnis- mutkaista koetta, ennenkuin o
tuksin. "sekoitus" löydettiin.
Suurin piirtein katsoen on keinote- Lebedevin onnistui siis v
koinen kumi nykyisin yhtä h y v ^ kumia metyylibuUdeinista,
-n
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 11, 1941 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1941-10-11 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki411011 |
Description
| Title | 1941-10-11-02 |
| OCR text | ,tf 'A tl ' 1'.'..; ( T T " * "» f . i 4 0 o ^,1 s,' M /"dl fr* Sivu 2 LAUANTAINA, LOKAKUUN 11 PÄIVÄNÄ (Canadan suomalaisten viikkolehti) R^lstered at the Post Office Dept, Ottawa, as second class matter. TilaosUiuiaS: l Vk. $2M' 6 klc 1.10 8 kk. JBO Yhdysvaltoihin: ^ .1 l^k»- • • • « $ 2 * 5 0 C kfc* •••••••»••••••••>••• 1*40 Guomeen Ja muualle ulkomaille; 1 vk. $3.00 Jonathan rfaniels, The Nation-leh-den pakinoitsija,.kirjoittaa lehden vii^ me numierossa jotakin, joka koskee erityisemmin piippumiehiä. Näin hän juttelee : Ihmiset, jotka valvovat laurellin • (läakeripensaan) juurien kaivamista^ eivät puhu paljon, .^ämä ön muodostunut uudeksi rahasadoksi senr. jälkeen kun brierin juurimukuloita ei kauneutta säilyttämään. Ja, vaikka laureHia samoin kuin rhododendrö- Kollektiiville, piippu Oikein luetin, piipp,, je niajaazaleaänäyttää^ölevankaikkikl^ • Meidän kylän pkkupojiUa on rua i. . Kerran koulumatkclla^sS löysivät tieltä piipun, ja aikmai tutkittuaan'ja mmskittuaan tun^ he sen naapurin isännän pUpd juuri samaksi, jonka hän viime ti^ la kiemurrellen ja väännellen toisiinsa kyti!:eyt3rneenä^liv^ huolimaton katkaisu voi aiheuttaa suurta vahinkoa kauniimmille maille ihitä Amerikassa on.. Se ehkä on vähäpätöinen seikka nykymaailmassa. Nifn paljon muu- ZJ^kkf'illmesi77 i o k a l ^ vijocon lau imtaina 12-sivul5ena, sisältäen parasta kaimokifjallifita luettavaa kaikilta aloil- • • . AfiiamiehlHe myönnetään 20 prosen> Un palkkio. F:?ytäkfiäasiamlesvälineitä jo tänään.. ^, ILMOITUSHINNAT; Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.00 kerta. Avioliittoon . memieille onnentoivotukset 40c palsta-tuuma. Nlmenmuuttollmoitukset 50c kert» $1.00 kolme kertaa. Syntymä-llmoifkset $1.00 kerta, $2.00 kolme kertaa. K»*olemanilmoitukset $2,00 kerta, - 60c lisäi^ksu kiitoslauseelta tai mUisto-värsyltä. ^^utaan tietää- ja osoiteil-moitukset <0c palstatuuma. —.TDapäls- Umoittajie^ on vaadittaessa lähetettävä Umoitusmateu etukäteen. Yleiset ilmoltiishtnnat 40c palstatuu-ma. Ilmoitus, Joka julkaistaan neljä-kertaa samanlaisena 3Dc palstatuuma. Alin ilmoitushinta 40c palstatuuma. kerta ilmoittaessa. Erikoisista ilmoitushinnoista voi tiedustella tämän lehden konttorista. Kustantaja: Vapaus Piibllshing Co. Xitd. • Tohnittaja A. Päiviö. Toimitusneuvosto. J. jarvte. Rauha BCäki, Hilja Aho. E. Suksi. £ätez Kaustinen, Aili Malm, Margit Laaks(\ Yrjö Salvo ja Jalmar Saari. UekkUh aUotut kirjoitukset osQl. tettäva: jaiKccu i.uu uxxcxm j u u ^ t « u « ^ « u , . u * « ^^^^^ na löysi puulaatikkonsa kanndta)ä _ pMik sif-iT^,9_n_ _3ik- _a-sxta_ v ITtxa_li .i-a_s_t. _a , y.m. Vxräul%i-: " .vm,„aoaTh,oa„ n,', eetttteeii TTaauurerUelih ttaaiidda^ ssaaaaddaa . ••••• J^^r» .ommM T "«""»öa .n- meren,:maista... Jupuraiset =^laiurellin = su^takaaii.huolestunmista^.os^^ ^..'"^'^^''^l juuret lähetetään nipuissa New Yorr Joo, .sama; piippu se oU. Mutta p^, kiin ja New Jerseyhin, missä ne valmistetaan kiilloitetuiksi piipun.kopiksi. Siihä on uusi mahdollisuus uudelle teollisuudelle. Mutta on niitäkiii ihmisiä, jotka ovat nähiieet suuret, vuoret kauneimmassa laurellikukois-tuksessaan ja he ovat levottomia.' Amerikan itäosassa ei ote missään muualla sellaisia vuoria. Niiltä on vain puuttunut runoilijoita, jotka olisivat ylistäneet niiden kauneutta, kuten Uuden Englannin runoilijat ovat tehneet omille kukkuloilleen. Mutta North Carolinassa, jossa laurellin juuria kaivetaan, on kaksikymmentä- Nämä yupret ovat kauniita vielä sittenkin, vaikka kaikki kukat ^katkaistaisiin niiden rinteiltä. Mutta tämän piipunköppapisneksen täjrtyy olla yhden monista samanlaisista asioista mitä tapahtuu Amerikan maassa sillä aikaa, kun sen silmät ovat kiintyneet sotaan ja sota pidättää näiltä rannoilta poissa paljon sitä, mitä ennen saatiin ulkomailta. ''Englanti tulee aina olemaan"^ meille on sanottu. Uskon sen. Amer rika epäilemättä tulee myös aina olemaan. Mutta ennen kun tämä sota alkoi me aloimme oppia ymmärtämään että rauhankin aikana työtä havumetsärinteistä huippua, jotka haluavat köyhät ja voittoa haluavat LIEKKI P.O. Box 69 - - gndbnry, OnV Toimituksen JUiimasta Tämä numero jouduttiin sattuneesta syystä lyömään raameihin päivää aikaisemmin kuin tavallisestiy siis tiistaina, joten siitä jäi pois jotakin tarkoitettua, esim. luvattu levitysryn-täyksen virallinen julistus ja kuota. Mutta ehtiipä sen hyvin julkaista seuraavassa numerossa, jää vielä pari veikkoa järje^stel^n ja vauhdinot-toon. Kirjoitushaasteemme vastin ttdi Johannes Jokuselta. Niin jo kerkesi myöskin tänne hänen haasteensa vastin Deltalta, "Kesän viime kukka", joka, luonnollisesti, julkaistaan seuraavassa numerossa. Mutta eipä tul- paljon kuin kauneuttakin.''Myöskin lut vielä samassa maikassa Deltan juuritonni merkitsee paljon läurellia. haastetta. Ottikohan tytön niin lujal- jos niiden kaivua jatketaan Blue le "uhrinsa" valinta, ettei siitä he- Bride Parkwayn, jonka liittohallitus villa selviydy. on rakentanut vuorten yli, vierillä o-levasta kauneudesta suurin osa lähe-tietään Brooklyniin. "Tähän mennessä" sanoi mies, joka on tutkinut tilannetta valtiolle. kohoavat korkeammalle kuin Uuden Eriglännin Mount Washington. Siellä on sellaisia rotkoja, jotka vain keskipäivän aurinko löytää ja j)nrkäntei-tä, jotka huimaavat korppikotkan päätä. Korkealla olevista lähteistä pulppuaa vesi alas puroja myöten, joissa rautu ui, autereisten kanjonien ja hautovien laaksojen kautta maissia kasvavifte aurinkoisille alankomaille. Mutta kauneutta eivät anna yksinomaan kivet ja korkeus, nopeasti virtaavat purot ja virrat, ja näköalat. Maa tiepuolessa on kaunista kesäkuussa, jolloin rhodolendron, laurelli ja azalea kukkivat, mikä loisto näyttää menevän hukkaan. Mutta sitä ei tuhalata enää. Suurten ja monimutkaisten laurellin juurten kaivaminen on vaikeaa työtä, mutta ainakin neljä myllyä odottaa niitä eri puolilta Great Smoky Moun-tains kansallispuistoa, missä käy e-nemmän turisteja kuin yhdessäkään toisessa kansallispuistossamme. Vuoristolaiset safavat dollarista kahteen dollariin ja varttiin juuritonnista ja se on paljon rahaa Burnsvillessa ja rikkaat voivat tehdä hirveitä muutoksia siinä seudussa mikä tapasi olla Amerika. Mehän olimme melkein kaataneet metsät ennen kuin opimme tun temaan niiden arvon. Jälellä on nyt alastomia vuoria, ei montakaan mailia niiltä seuduilta, missä laurellin juuria nyt kaivetami ja ne seisovat nyt aivan kuin hävityksen huippuina. Ja näiden vuorien ympärillä on vie-läkiii arpia missä hoppu ja edellisen sodan aiheuttama monenlainen nälkä teki työtään. Meidän on oltava viisaampia, ettei uudelleen kävisi niin. Toivon, että olemme viisaampia. Ehkäpä huolehdin liian aikaisin pienistä asioista. Laurellikauneus on kaukana. Se ei kuki tällä kertaa. On paljon muita asioita, tärkeitä asioita, joista on huolehdittava. Mutta minä olen nähnyt laurellin kukkivan. Miljoonat toiset amerikalaiset ajaessaan näitä uusia teitä ovat nähneet sen kukassaan. Se on tärkeä symboolina Amerikalle, jota aiomme puolustaa. Tämä tulee olemaan luonnollisestikin Amerika vielä senkin jälkeen kun kaikki laurellit on kaa-eivät katsoneet tarpeelliseksi tda; löytöään naapurin isännMtiA hän puppu hänelle kimlu^ km t\m • sitä ole ostanutkaan, löytänyt tm • ja käyttänyt — ja sitten pudotm] siihen poikain tielle. Niinpä pojat päättivät itse hmki] tia piipusta, perustaen eräänldsal ' piippukollektiivin. Säännöt oli: jA kaisen koottava tupakkaa ja \ & \ kuja sen, mitä pahaa aavistamlM mien isien varastoista onnistuu kii-l veltämään, ja sitten yhteiseen koks-\ ukseen oppimaan miehekästä piim käyttöä. Mitä enempi saatiin tupm kaa, sitä useammin pidettiin kokih] ^ sia, joissa puhe luisti ja piippii km\ kädestä käteen. Jokainen sm vumn'\ sa jälkeen imaista väkisauhun. .1 Ja kaikki sujui hyvässä somsss ja j sujitisi kai vieläkin, ellei "jokapä< kaan nokkansa työntävä" serkkml osunut keskelle kollektiivin kokomin.] Sinne hän kuitenkin osui kuin salh' malta ja armottomasti, moniäänuK'^ tä vastaväitteistä huolimatta takm-rikot tuon merkillisen kapistuisen.\ Niin hajosi pikkupoikien hyvinjärja-l tetty kollektiivi. Mutta minulksim on iloa, siinä tapauksessa ettei loisii piippua löydy, sillä esikoiseni kuuM\ aktiivisena jäsenenä kollektiiviin, jdr\ le minä en anna.kannatustani—toii-\ täiseksi. SIRPA-SERKKV. Boonessa, joissa on käyhyyttä yhtä dettu maahan, mutta ei enää se Amerika, jonka tunsimme ja josta meillä oli oikeus nauttia ja myös suojella. Keinotekoista kumia - monista aineista ^ Toivottavasti ei tuleva haasteryn-iäys aiheuta tällä väliajalla säännöllisen asiamiestoiminnan lykkäystä tilauksiin nähden eikä myöskään kir- joka on kiintynyt yhtä paljon turis-4 Kysymys luonnokumin korvaami-jottushaasteet vapaan kirjoitusavus- teihin kuin piipun koppunkin, «kai^ sesta 5JÄiflötekoisella kumilla astui tuksen tuloa. Päinvastoin ne sitä vii- vausta» on tehty kauempaa valtateis^l^^ i^äiväjärj^kseen maailmansodan ai- • sellainenkin kuin metyylibutadieem kuin luonnonkumi. Viime vuosina ovat myös neuvorj tovehäläiset tuoneet eräisiä lisiä oäi-j hin tutkimuksiin. 80-vuotiaan ala-1 teemikon A . Favorskyn johdolla övat eräät nuoremmat tiedemiehet, joukos-1 sa prof. S. V. Lebedev ja M . F. Sfaor ^ takovsky, valmistaneet tekokumia se-j kä kivihiilestä että — perunoista! Ensimmäinen 60 kilon painoinen kumimöhkäle valmistettiin eraasä koetehtaassa Leningradissa v. l^J-Se oli läpikuultava ja väriltään vaaleansininen. Tämän möhkäleen valmisti pro!. Lebedev. Hän tuotti sen alkohohsti, jota, niinkuin tiedetään, on kehitettävissä vaikkapa perunoista. Alko ^ lista saatavien aineiden joukossa o kastuttakoon. — AP. Jos olet natsi ja fasisti, mutta arkailet todesta väriäsi; niin räävää ahkvrasti "kommunisteja"; sitä monet ^pitävät hyvänä.verh&rm, jonka alle peittyy mitä tahansa. * • * Monen äidin kuorma, jonka hän UoUa kantaa, on niin raskas, että jo-tä. r-Näinkin "alhaisen" pensaan kuin laurellin oikea "harvestaus" on mahdollista, kuten valtion metsänhoito-virasto osoittaa omille mailleen hyväksymillä säännöillä. Myöskin hyökkäys laurellipensaita vastaan voi rajoittua Europan sodan.ajaksi. Laurellin juuria, vuoristolaiset sanovat, on kaivettu ennenkin, kun viimeinen suuri sota tuli piipulla polttelijain senalie. ku toinen, häntä vahvempi, sortuisi , J^.^ ^P^^^teerattujen piipun koppien välille. Mutta laurellin juurista tehdyt piiput ovat hyvännäköisiä ja myös hyvänmakuisia. Uusi teollisuus voi olla pysyväinen. Yksityisten mäillä lait eivät velvoita luonnon-kana, jolloin Saksa joutui Englannin saarron vuoksi'kovaan kumipulaan. Saksa yritti kuljettaa kumia maahan sukellusveneillä, mutta näin saadut- määrät olivat aivan riittämättömiä. . Saksalaisten tiedemiesten olisen-vuoksi keksittävä keinotekoinen kumi — vai sanoisiko kuminkorvike. Tässä he onnistuivat. Sodan jälkeen eli isopreeni, eräs hiilivedyn yhdiät.vs. Jo aikaisemmin oli keksitty tapa ^ mistaa tämä isopreeni kauts Teoreettisesti katsoen oli sns se\ • että jos isopreeniä oli ^^^avissa^^, koholista, niin silloin kumiakin saada alkoholista. Mutta vaikeus piili sima ettei kukaan tietänyt, mitä ainetta oh ka tävä n.s. polymerisoitumisen a i ^ saamiseksi.. Prof. Lebedev ja Mitä haluaisit toisille kertoa, jo' fakin hjfvää ja hauskaa, kynällä?. on keksmtöä jatkuvasti parannettu, • ^nn moiu-osittain saksalaisten, osittain ameri- apulaisensa suorittivat yh 2 kalaisten, puolalaisten y.m. ponnis- mutkaista koetta, ennenkuin o tuksin. "sekoitus" löydettiin. Suurin piirtein katsoen on keinote- Lebedevin onnistui siis v koinen kumi nykyisin yhtä h y v ^ kumia metyylibuUdeinista, -n |
Tags
Comments
Post a Comment for 1941-10-11-02
