1945-06-23-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
HiiiiipiiiliS
L A M M T A I X A , KESÄKUUN 23 PÄIVÄNÄ Sivu 11
ioka syntyy aivokuoressa;
h'uvL>ta sairaloisista muutoksis-r
ia^oiniintahäiriöistä. Sairauden.
L i voivat eiiintya henkisen toi:-
Ui^an kaikilla eri aloilla; niistä ovat
fj2.ai.ti^^ ja harhaluulot, a-si^^
toiminnan ja muistin"Häiriöt se-^
lunne-elämän ja tahdonilmausten
^^öiset muutokset huomattavim-
•: j^kimäis mainittakoon ruumiilli-set
taudit (kuppa^ kfuuTnetäudit y.-
m.), myrkytykset (alkoholi, morfiini,
lyijy, häkä y,m;), päätä kohtaavat
kolauksety bnnettomuiidet,
vahvat mielenliikutukset, liikarasitukset,
synnytykset, vankilassa olot
jne. Niissä tapauksissa, joissa perinnöllinen
taipumus on pääasiallisin
syy, riippuu sen vahvuudesta, tarvitaanko
sen puhkeamiseksi vielä joku
hermostoa heikontava lisämo-mentti.
Sellaisissa tapauksissa taas,
joitten perussyy on ulkomaista laa-ien,
ihmisen yikc^^
Useimpien nuelestä huonekärpänen
on kiusallinen kotieläin, mutta kuin^
kahan moni tulee ajatelleeksi, että se
on suorastaan vaarallinen. Kuitenkin
nykyisin tiedetään, että huonekär-päneen
levittää mitä erilaisimpia tautien
bakteereita ja on senvuoksi tietyissä
olosuhteissa ihmisen erittäin
vaarallinen vihollinen. Eräs lääke-lieteen
professori vertaa huonekär-
« sisallis.» että uIkona,s.a. ^J^^^^^^ alentuminen, en- "»^tee^lta^ joita ko-
Edellisistä ovat perinnöllisyys ja
lykillinen degeneratsioni (rappeutuen)
ehdottomasti .tärkeimmät;
neukuin mielisairaus saa alkunsa.
Mielisairauksien nykyaikaisessa
ryhmittämisessä otetaan huomioon
sekä taudin oireet että (mik^i mahdollista)
myös taudin syyt ja kulku.
Täten ne jaetaan seuraaviin suuriin
ryhmiin; maanis-depressiivinen mielisairaus,
infektionipsykoosit, psyko-geenisiet
ja degeneratiiviset mielisairaudet,
paranoia ja sen sen sukuiset
<iairäu^yodot3%£^^ heik-talon
siinä havaittuaan tuntee
aisevaa nälkää:
1-Talo, ruokaa, maitoa, lämmin
ihmisiä, ihmisiä, isäntä, emän-
,poikia, tyttäriä. ; \> .
Tuo kaikki rakentuu tasaisesti voi-ituvaksi
magneetiksi) anikäpit
kulkijan askeleen,^itäkauel^^^^ ^iS^ i n^^^^iiH^uh^^^i^
jpaivakuluu. - ^ ' - ^ estyminen, van^^^ ti kasvatettuna"svlkee suustaananeh
MagneeUi tulee yha vetavammak- syfiliksen' ja pitkällisten myrkytyk-
3. Tuolla näkyy jo poro, toinen, koi- - sien sekä elimistössä itsessään syntyneestä
levitetään kaikkiin niähdoiii-siin
paikkoihin, missä lentokone liikkuu.
Kärpänen pystyy tahmeine jal-koineen
liikkumaan kaikkialla. Imukärsällään
se tutkii kaikkea, mikä
sen eteen sattuu. Kärsään ja jalkoihin
tarttuu kaikenlaista likaa kär-i
päsen liikkuessa paikasta toiseen.
''Siisteyttä harrastavana" se sitten
puhdistaa liiat liat kärsästään ja jaloistaan
sopiviin ja sopimättömiih'^^
, Mattilan talon jääräpäitä.
Inarin kirkolle vievä vanha maan-,
jtie on leveä,^metsään hakattu linja.
Mutta vain keskellä kulkee siinä pol-
;u. poropolun tapainen, hiekkainen,
llounaasta koilliseen luikerteleva v i i -
Iva. / •'
Perjantai-ilta. Kolmas retkipäivä
hUistuu loppuunsa kolmen tunnin
ä. Mattilan talo alkaa hää-mo:
•
rean
tamojärven
Matkamies on nälkäinen. Mutta
vieE enemmän hän kaipaa ihmistä.
— Haloo, sinä siinä.
No, mitä nyt, arvoisa töinen
minäni.
- Katso eteesi, eläkä lankea!
-Mitä?
-Katso!
V
Vaeltaja nostaa kiikarin silmilleen.
KaUoo, kunnes purskahtaa nauruun.
Mattilan talo on autio, ikkunat
l i ^ savupiippu sortunut, pihapo-lut
ummessa.
Kantamukset pois. Rantakivikolle
iattila. Xopeasti teenkeitto, ennen-toin
nauru kuolee.
— Zdrrmmm . . .
Matalan mökin räystäästä kuuluu
intsnva ääni. Siinä- on -p^skypari
Wkistamassa pesäaukosta, rinta rin-
^ tuijottamassa miestä, jonka suu
^enee uudelleen hymyyn.
- Vai te täällä taloa pidätte. Kau-
^'•^ on paikka. Eikä teitä näy ikävä
raraavan.
Ja liekö tuon lintupaiin ansiota,
tee lämmittää tavallista parem-vien
vahingollisten aineitten aikaansaamat
mielisairaudet, ja lopuksi orgaanisten
aivovammojen (kaatuvatauti
niihin luettuna) yhteydessä e-siint3rvät
mielisairaudet.
Mielisairaanhoito on aikojen kuluessa
ollut monenlaisten. vaihtelujen
alaisena. Hippokrates ja iäneri oppilaansa
otaksuivat, että sielullisten
häiriöitten sijana olivat sairaat ai-timansa
liian ruoan minne tahansa.
Kärpästen asuinsijoilla näkyvät vaaleat,
läpikuultavat läiskät ovat juuri
näitä hyljättyjä, nestemäisen ruoan
kuivuneita jätteitä.
Moista siivottomuutta harrastava
huonekäfpäinen on sitäkin kammottavampi
asukki, kun se lisääntyy tavattoman
rurisaästi, ellei sikiämiselle a-seteta
esteitä. Naaraskärpänen munii
120 munaa yhdellä kertaa. Kuu»
kauden kuluttua on uusi sukupolvi
lelemista. Mutta mielipiteet mielisairauden
syistä olivat silloin vielä
hyvin hämärät ja häilyvät,-ja sen
vuoksi ei hoito päässyt vakaantumaan
tälle järkiperäiselle kannalle.
Seurasi sitten keskiaika, jolloin
mielisairaita pidettiin pahojen henkien
riivaamina ja hoitamisen asemasta
heitä kidutettiin ja tapettiin
tai suljettiin luoliin ja vankikomeroi-hin.
Tosin ja keskiajan lopulla muu-
Tehokkain keino kärpäsien hävittämiseksi
on luonnollisesti lientymisen
estäminen. On koetettava kaikin
mahdollisin keinoin hävittää ensimmäiset
alkukesän kärpäset ja niiden
viihtyisät munimispaikat. Kosteassa
liassa kärpäset mieluimmin pesivät,
senvuoksi kaikki kosteat lika-pesäkkeet
pois huoneista ja roskakasat
asuntojen läheisyydestä. Kättä.
Varsinkin aamuisin kärpäset
vat runsaasti. Niille on silloin A^a-rattava
myrkytettyä juomavettä, sa-
, maUa kun kaikki kunnollinen juotava
' -käiltetään hiiden ulottuvilta, 1\iyrky-tettyä
kiirpäspapereita paimaan lau-tasilie,
joihin kaadetaan sitten vähän
vettä. Juomalautaset asetetaan niille
pöydille, missä kärpäset tavallisesti
käy\'ät vettä etsimässä.
Käfpäset lentelevät riippuvien esineiden
ympärillä. Ripustamalla l i i -
mapa|iereitä mainitunlaisiin paikkoihin
'saadaan kärpäsiä narratuksi näihin
liiliiapyyxh^siin sankoin joukoin.
Papereita täytyy- vaihtaa usein, ettei
niihin liimaantuneissa kärpäsissä olevat
bakteerit pääse leyiämiään ja
saastuttamaan ympäristöä, Kärpäs-paperit
ja kuolleet kärpäset on varminta
hävittää palttamalla.
Kesämökin ympäristöstä kärpäsiä
hävitettäessä on hyvänä apuna n.s.
liimakepit. Eripituisia, kuorimattomia
pajukeppdjä sivellään liimalla.
Liimaisia keppejä asetetaan seinän
rakoihin ja vinottain pystyyn seinien
, vierellej sinne n(iissa kärpäset lentele- ,
vät. Liimakepit kärpäsineen poltetaan
nuotiossa tai kesämökin uunissa.
Hyvin ymmärrettävistä syistä on
erikoisesti huolehdittava sitä, ettei
sairaan huoneeseen lasketa kärpäsiä.
Aukiolevat ikkunat on tarkoin suljettava
tiheillä verkkosuojuksilla, ollaanpa
kesällä maaseudulla tai kau*
pungissa.
KIINAN pää- ja ulkoministeri tri
Soong on vahvistanut tiedon, että
hän menee Moskovaan Ja: yrittää parantaa
Kiinan ja Venäjän välisiä suhteita.
pästen juomahimoa voidaan myös
tamin paikoin Euroopassa perustet- ^ hyväksi nuden hävittämises-tiin
erityisiä laitoksia mielisairaita • - . • ' ' -
varten, mutta hoitoa parannukselli- . . ••• .
sessa tarkoituksessa ei käytetty en- raat käyvät entistä sosiaalisemmiksi
nenkuin 17-luvulla, ja silloinkin oli ja että suuri joukko viimemainituis-menettely
hyvin kovakouraista ja . ta sopivissa olosuhteissa voi työllään
korvata melkoisen osan hoitokustannuksistaan,
. Suomessa olivat Seilin ja Kronobyn
''hospitaalit" ensimmäiset laitokset
mielisairaita varten. Alkujaan hoi-kaikenlaisiin
• pakkokeinoihin yhdistettyä,
•Saman - vuosisadan lopulla saivat
muutamat edistysmieliset henkilöt,
kuten Pinel, Tuke, Esquirol y.m.
Ranskassa ja Englannissa joukon pa- dettiin niissä spitaalisia ja ruumiil-rannuksia
mielisairaanhoidossa. Pak- lisiä sairaita. Varmoja tietoja ei ole
kokeinoista kokonaan vapaa hoito- milloin (1600-luvulla) niihin ensiksi
muoto toteutettiin Conollyn toimesta sijoitettiin mielisairaita, mutta myö-
Englannissa 1840-luvulla. SenjäI- hemmin toimivat molemmat yksin-keen
se on voittanut enemmän ja e- omaan mielisairaiden turvalaitoksina.
nemmän alaa muuallakin ja on ny- 1800-luvun alussa ilmestyi Suomes-kyään
ainakin, periaatteellisesti hy- sa, kuten ^muuallakin, pyrkimyksiä
väksytty kaikissa sivistysmaissa. hankkia . mielisairaille ajanmukaista
Sitä periaatetta -noudattaen, että lääkärinhoitoa, ja tuloksena niistä
mielisairauden alustana on sairas e- oli Lapinlahden sairaalan perustami-lin,
aivot, käyttää uudenaikainen hoi- nen 1841 sekä muutamien sairassijo-to
samoja parannuskeinoja kuin muu- jen varaaminen mielisairaille kuskin
sairaanhoito, nim. lääkkeellisiä, sakin lääninsairashuoneessa. L u -
fysikaalis-ravinnollisia ja ps^-ykiHi- kuunottamatta Lapinlahden sairaalan
siä. Näitten ohella on sillä pyrkimys laajentamista (1877) kulu» sitten yli
myöntää kullekin sairaalle niin paljon 40 vuotta ennenkuin ryhdyttiin uu-
{^l nurkasta heinäläjän tyvnyksi vapautta kuin mahdollista ja siinä siin toimenpiteisiin mielisairashoidon
v J ? " ^ ^ ^^^^ humisevat tarkotuksessa on paikoin suljettujen parantamiseksi ja avattiin lääninsai-
•J^rf"P^">nkulmaisen taipaleen mielisairaaloiden lisäksi perustettu rashuoneitten yhteyteen 5 vastaan-avonaisia
laitoksia eli maanviljelys-siirtoloita
ja oteltu myös käytäntöön
lääkärivalvonnan alainen perhehoito.
Kokemus, joka on saatu tällaisesta
hoitotavasta, näyttää, että parane-miamahdoHisuudet
ovat suuremmat
kuin ennen, että parancmattomat sai-
Eväs on nyt lopussa. Mutta poh-j"^='^
5sa, 16 kilometriii päässä, on po-
•'^"^^•arrella talo, joka ei ole autio.
^'nne saapuu vaeltaja lauantai-
^'""Jsi. Kello näyttää viittä. Ta-
'^"^•^^^ nukkuu jossakin kamarin
« l a eikä herää askeliin.
on lämmin. Matkamies ve-
P3n pitkää rahia vierekkäin.
[^l^nivuorokautiset kuvaset sekavana
Vliunessa. horroksen tapaisessa
jT^ja tyytyväisenä ja onnelHsena
Zr; hän tästä kerra» ha-lian
enää ole ihikääa yks!-
ottolaitosta. Sittemmin on rakennettu
uusia valtion mielisairaaloita
ja monet kaupungit ja maalaiskunnatkin
ovat rakentaneet kunnallisia
mielisairaaloita, joten nänrm sairaat
ovat saaneet yhä enemmän hoitoa ja
turvaa.
SAKSA.\' ja Italiaa vastaan käydyn
sodan aikana on 3,604 amerika-
•laista sotilasta saanut surmansa 41
sotilaita kuljettavan laivan joko opot-tamisten
tai vaurioittamisten seurauksena.
CANADASSA oli V-E-päivänä 34,'-
154 saksalaista, 421 japanilaista ja
60 italialaista sotavankia pidätys-leireissä,
joista suurin osa sijaitsee
Ontarion maakunnassa.
ENSIMMÄLNEN joukko puolalaisia
on saapunut SleesiaanCurson-linjan
itäpuolelta ja asettuinit asumaan
Saksan alueelle. Näille puolalaisille
sanotaan annettavan etutila
työnsaannissa ja kauppojen avaamisessa.
BRITTILÄISET linjalaivat Queen
Mary ja Queen Elizabeth ovat kuljettaneet
Europan sodan aikana 1,-
243,538 henkilöä, joista 869,694 ame-rikalaista
ja canadalaista sotilasta.
Molemmat laivat voivat kuljettaa
kerralla divisionan miehiä.
MUUAN englantilainen eläinlääkäri,
joka joku aika sitten erikoistui
hoitamaan liikalihavuutta sairastavia
rikasten koiria, arveli menetelmänsä
antavan viitteen kaikille liikalihavuutta
sairastaville. Hän sulki potilaansa
kahdeksi viikoksi eristett3rya
huoneeseen, jossa niille annettiin ravinnoksi
vettä ja leipää sekä — vanha
kenkä. Potilaita tarkkailtiin sitten
huolellisesti erikoisesta ikkunasta.
Kun ne lyhyen ajan kuluttua alkoivat
syödä yksinkertaista karkeaa
leipää, pidettiin tätä ensimmäisenä
: parantumisen merkkinä. Mutta vasta
sitten kun eläin' alkoi ptnvskeSa
vanhaa, kenkää, pääst«ttiiti s^ laitolc-sesta.
parantuneena»^ .j^
• A..
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 23, 1945 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1945-06-23 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki450623 |
Description
| Title | 1945-06-23-11 |
| OCR text |
HiiiiipiiiliS
L A M M T A I X A , KESÄKUUN 23 PÄIVÄNÄ Sivu 11
ioka syntyy aivokuoressa;
h'uvL>ta sairaloisista muutoksis-r
ia^oiniintahäiriöistä. Sairauden.
L i voivat eiiintya henkisen toi:-
Ui^an kaikilla eri aloilla; niistä ovat
fj2.ai.ti^^ ja harhaluulot, a-si^^
toiminnan ja muistin"Häiriöt se-^
lunne-elämän ja tahdonilmausten
^^öiset muutokset huomattavim-
•: j^kimäis mainittakoon ruumiilli-set
taudit (kuppa^ kfuuTnetäudit y.-
m.), myrkytykset (alkoholi, morfiini,
lyijy, häkä y,m;), päätä kohtaavat
kolauksety bnnettomuiidet,
vahvat mielenliikutukset, liikarasitukset,
synnytykset, vankilassa olot
jne. Niissä tapauksissa, joissa perinnöllinen
taipumus on pääasiallisin
syy, riippuu sen vahvuudesta, tarvitaanko
sen puhkeamiseksi vielä joku
hermostoa heikontava lisämo-mentti.
Sellaisissa tapauksissa taas,
joitten perussyy on ulkomaista laa-ien,
ihmisen yikc^^
Useimpien nuelestä huonekärpänen
on kiusallinen kotieläin, mutta kuin^
kahan moni tulee ajatelleeksi, että se
on suorastaan vaarallinen. Kuitenkin
nykyisin tiedetään, että huonekär-päneen
levittää mitä erilaisimpia tautien
bakteereita ja on senvuoksi tietyissä
olosuhteissa ihmisen erittäin
vaarallinen vihollinen. Eräs lääke-lieteen
professori vertaa huonekär-
« sisallis.» että uIkona,s.a. ^J^^^^^^ alentuminen, en- "»^tee^lta^ joita ko-
Edellisistä ovat perinnöllisyys ja
lykillinen degeneratsioni (rappeutuen)
ehdottomasti .tärkeimmät;
neukuin mielisairaus saa alkunsa.
Mielisairauksien nykyaikaisessa
ryhmittämisessä otetaan huomioon
sekä taudin oireet että (mik^i mahdollista)
myös taudin syyt ja kulku.
Täten ne jaetaan seuraaviin suuriin
ryhmiin; maanis-depressiivinen mielisairaus,
infektionipsykoosit, psyko-geenisiet
ja degeneratiiviset mielisairaudet,
paranoia ja sen sen sukuiset
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1945-06-23-11
