Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 16, 1944

              ^ arvoaan vaiffi<msa ^hwB^i9^^
^iänseUttiniir&uinoÄsii. ,
Iskuriko? Voij simiaj -liuRsus
Iskuriko? nm,^,.st^^
Miten sen nyt sintilte"seJvenr-l^-^
iisin? NcesimerkikMfeivää^,
on osa, joka särkee naain,.5ita
!S nimitetään iskuriksi: -Kivääris-
-tao osa on kaikkein» tärkiein, iimaa
^tä 4 voi ampua... NiinönkoHek.
tiivitaloudessakin: iskuri on kaifckieln
tärkein henkilö, kasititkö??; 1^
kun>t, äläkä tuppaudti imnunvläHeli
(Jatkuu.)
iottärainenkih on. siiiptolain^m
tiiötiiÄ'
. li&otluiaislen-ansQilla-pyydys^imr-toen:
bni ihavaittu; tehokkaimmafcsi;
«nutta feuTcenlaisetvansat eivät ole so­pivia.
Seuduilla,.missä kottaraisia on
«msaasti; onneuvottu asettamaan «ar-sojä-
kaujningin jäteparkoille ja^mni-
Bin samanlaisin paikkoihin, joissa
'kottaraisia, varsinkin ^syisin kaik­kein
itmsiaimttun tavat
. Kottaraist«ieläniää.tulisi jokaisen,
jplk siihen on 4iläisuus, tutkia. Voi
dia, ett* niistä onv hyötyäkin. Nef
joien liiiäcm tekemä vahmko voi kor­vaantua
niito tekeinäHä h^
Farmarit ovat tätä kysymj^stä lähm^
nävja iheidä» tulisi tutkia, voidaanko
;^£tatäista^^^ iiinisten ystävänä
V Ä o i i k b se meid vihdlisenmie.
inerikän manteret
pariin otteeseen täp; i n ^ ^
muutamia pareja kerrallaan, tiiho^.
^ hyönteisten hävittänristaricoitnlksessä^
ja toivöttiin sitä näistä^^^^sienieinis^^^
'leviävän kylliksi. Niihkäwkin(laen­kin:
Ijedelmänkasyattajat • ovat s^-
huomanneet seuduillaan, jmuttä. he
sanovat kottaraisien aikiaansaä^
huomattavaa vahink<^iiede^niäsadöl-le.
Kaupoissa vaaditaan fiyyiahedel^
mia ja lintujen vahingoittämäi' eivät
kelpaa kauppoihin.
Ontarion maanviljelysdfepartnientti
oöalkanut tutkia:kottäräiisena8iaan-v
saamaa hävitystä ja^inyöskin k^inojai
miten niiden suhteeii olisi tt^netdtä-r
•rä. Hedelmien. kasvattajille on lä­hetetty
kirjeitä, joissa pyydetään far­marien
ilmoittamaan departiiientille
kottaraisten tuottamasta vahingosta
ja ihitä tuotteita he ehiinmän vahin­goittavat,
sekä onko heillä^ kolcemusta
siitä, mitä näiden lintujen suhteen tu­lisi
tehdä.
Kirjeennail^mm
HtdJtdaanr
TääUä ikuisen vihreässä lännessä
olisi vielä kaksi pbikamiestäi. jotka,
etsivät itselleen tosii y s t ä v ä ä , kirjeen-'
vaihdon avulla. Kirjeet vastataan . k i r -
jeiUä ja kuvat k u v i l l a . •
Kara ja saisi olla Um välillä, k i i ­ruhtakaa
neitoset j a lesket j a osaksi
roikkapa toisen omatkin. Kaiidfella ön
nj'! hyvä tilaisuus p ä ä s t ä e m ä n n ä k s i , -
saa-kauhan heti käteensä*
Kirjeet tervetulleita l ä h e l t ä ja k a u ­kaa
cscitteella:
E, J L M A R i N EN
E. I t K K A .
26C5 Pender St., East; Vancouver, B : G.
No:M^tmkm kauniisti
jiirasi4haträksa.vatp^^
myös Jjimpolim suussa.
J411 on siinä Puuskassa soittajamiesiäy
voi, siitäkös tiiruja' piisaa
' jä kimritele, t>ieikkonen, karjassa
kerran,
niin kuttlehan karjassa Liisaal
Mut' tiedänpä, fui^nenpa: miehistä
parhaan',.
se meidän on lukkari Tuuska;
ei enkelit, Liisat iiiin soittoa taida;
ei kukko, ei pelmanni Puuska.
Mut annapa Tuuska kun kirkossa
veisaa,
niin- voi sitä'kummaa ja- taikaa,
kuin Jerikon sympaali äänensä soipi
ja tanhuan pelloilla raikaa!
N.yt muijat ei torku, ei haukota
miehet
ja pyrynä pyörivi virsi,
soi, kaikuvi katto ja akkunan pielet
ja holvissa- ristikkohirsi.
Km, lukkarin kuulassa nauhat heiluu,
ja vaskiset' sangat ne kiiltää;
ja on. kunl kurkusta pasuuna soisi,
se selkäpiitäkin viiltää.
Viis. siitä, jos lukkari väärin laulaa
ja nauravi Liisa ja Puuska,
niin tuumipa sinne"ja-tuumipa tänne,,
mut mestarikukkö on Tuuska!
LARIN-KYÖSTL
J o k a l n « i tletiÄ»?©ttfi « n l t a J t e n x » el>
IfiiieskSän^ k a l f i s s a koHputttartxöfesa^ 3\«
kasvianaissa ole sellainen, ettS-setalcab.
si" hyvto^ sadon. Siksipä t i ^ n ^ seilc*
toaanrOH l ö i n n i t e t t ä v ä I m o u i i ö ^ ^ varus-t
a u d u ^ v a J o syksyllä itoiUaamaan a-s
i ä a ensi feesää» varten.
E a ; s m t a r h a i n a u i m u l l a ] e e a » o k s e n ; v e ^^
tataksesn efles s u u r i n ' piixteta-vaatii
m u k ä ä , p i t ä i s i olla' n o i n laiolentöista'
jalanTpa3as:Unen \fav4H|öWtela, te. s e l l aU
nen, jöKä kyK^öfe v ö i t e t o ö s a s Ä itän­s
ä 4ftfl>Bteöian a i k ^ n vaaralle r o ^
kosteutta; (johoörviljelyskasvien »Juuret
voivat h e i t ) o s t i l e v i t t ä y l ? y ä laajalle ja
tunkeutua s y v ä ä n ; j(&a kykenee sito-.
maan itseensä^ artäföaasti ikasvlnrä^ t o -
aiheita, JoBtm ihna ja l ä m p ö voivat h e l ­posti
t u n k e u t t » ; ajossa toyödyjlisillä bak­teereilla
o n miahdtilisiiUDian suotuisat
elämis-^ j ä toimintasbaalhdbllis^
j<mlMi muoacaaminen: e i aiheuta Ixuo»
nmttavampia vaikutuksia, olipa nuia s i tr
t e n . j o k a lUän kuivaavtai l i i a n mäikää
j.n.e. > • -
J o t t a Icasvitarhainaar s a a t a i s i in e d e l l ä,
esitetyt -vaatimukset täyfctävä&si>, vaatii^
se useinunissa tapauksisa söplVIen tttatäa
paraimusaineidfin a s i a n m i ä a i i s t a fcgyt-
. t ö ä . Niillä saadaan maahan paksu, k a s ­vien
elinyaatimi&sia tiyiydJT^täVä mulr
takerros. "Röisexntnin k ä y t e t t y j ä j m a a n -
parannusaineita ovat: suomute, savi,
hiekka j a k a l k k i . OLanta myös paran­taa
maata^ s e k ä k e m i a l l i s e s t i ^ e t t ä f y s i ­kaalisesti,
m u t t a s i l t i e i l a n t a a p i d e tä
varsinaisena maanparannusÄineeiia.
SiiomUtaa voiinme p i t ä ä eidcä kaik­k
e i n arvokkaimpana • m a a n p a r a n n u s a i » "
neena, varsinikin siksi ikim se soiveltuu
erinomaisesti sekä ^ v i - että; Mekia»-
maan paTantamisieen.6^£ä s i s ä l t ä m ä n s ä ':
runsaan t y p p i m ä ä i r t o vuolko * I ^ p l ^
t o s in o n suomud&ssa AreUkeastl liuikene-vassa
muodossa, mutta^kasvitkrhieumaa<^
h a n 'Jouduttuaan se kuitenkin.vuosien
mittaan v ä h i t e l l e n muuttuu, kasveille
k ä y t t ö k e l p o i s e k s i .
N i i n a i ^ a s m a a n p a r a i m u s a l n e k u in
suomuta' o n k i n , s i t ä ei 3£aikikialla ole
he Ipostl saatavissa. (Mudan saantipai­kat
sijaitsevat n i i n kaukana että sen
kuljetuskiistanniikset tulevat k o v i n kai-l
i i k s i . iM3utta kaisvitarhaan tanrittavan
mudan m ä ä r ä on. tavallisesti sikisi^ vä-v
h ä i n e n ettei sen v e d ä t y s pitlki^ikfiän
msitlKiiJen taiaa- useinkaan k ä y ylivoi*-
maiseksi t e h t ä v ä k s i . "Oh t o ^ n . ainakin,
mutta v a r s i n k i n pitkien matkoiien t a ­kaa
ajettaessa, t ä r k e ä ä , e t t ä muta on
mahdollisemman kuivaa, jotta suurien
kuormien kuljetus olisi; maäidtdlisita.
Maan paranniikseen k ä y t e t t ä v ä n m i i -
d a i i - t u l i s i olla kuivaa, helposti hiajoa-v
a a „ v ä i t £ l ^ n t i a n i n a a e i k ä v a l l a n lila»*
-panta. ."Vfe^jiegeälsestft jMäkasta saatua
mutaa ^ sen .vuoka p l t ä ! s i seUaisenaaa
k f i y t t ä ä m a a n « x u a i i t a a U s e e n , : vaan se
o l i s i i e n s h i imiutlKJiii^BbK^
t a v » suoUe s o p i i k o icolEolsiin i^t^«i:«i>
I k i n . (karheisiin;)^ K%i!sa^e8sa& silhtsif
oiisir-hyvä s d ä o l t t a a }o3to.'sakitoutettaa
t a i sammuttamatonta Itsäfilciä. NSin
kasassa, i l m a n vaikultvöcsille'alttiina o l ­lessaan
mudasta v ä h e n e e baDpsonuus
kasveja v ä ä d n g d i ^ v a t aineet: Vanto*
t d n se o n s i l l o i n h a i t a l l i s t a 1 ^ m a a jo^
i t s e s t ä i » on l i l a n » a ö a n t a ? ^^
kaBveiltei Vöftiälsten. «tttaanftfiarien
k ä y t t ö ei< tieteti^lUbfi o l e - v a ^ ^ v a a i a l -
l l i ^ i eiviEdncAräan isUIbdäy j o s n ä A sa«>
j n ^ ktOkitaimi j S i ^ v u^
mainittakoont e t i ä \j[c^fiEd^
viUeliJäii: p H ä i s i olläv tietoinen-xnasmsa
ha^aznuustUasta; siUä miltei 3caikkl
<kaivltaiäiakasvit ovat happamuudelle:
' . a x f c b j a . - •
Monesti voidaan koUtaxihaan. saada
s o p i v a a r a ^ a n | ^ & r a n m i . ^ h esim.
suopellon s a r a n v p ä ä s t ä , iJoUoin s i t ä v o i ­daan
ilman edelläkäjTpääl^
k ä y t t ä ä ntaanparanniÖEseen.
IN^ta. ajetaan t a v a l l i s i m ^ rekikelin
aikäna,^J611öih se pannaan {joko -kuor­ma
paikfetansa t a i s i i t ä t e h d ä ä n p a l a ­van
e l ä i x U a n n a n kanssa sopivan, k o k o i -
sia- nmtapattexeita.: K u o r m a n muta­kasat
l e v i t e t ä ä n tasaisesti viljelisrsmaal-
1& lunten ja roudan s u l ä t t u a Iceväällä.
M u t a p a t t e r l i n pannWi-tavalIisestl 2 e r i
l a n t a Ä e r r ö s t a . alimmaisen Ja p ä ä l l i m -
naäisen kerroksen ollessa t i e t e n k i n m u ­taa.
Jotta l a n n a n palaminen mutapat-t
« e i s s a Jatkuisi kevfiiteeen asti, o n k a ­sattavan
mudan suurimmaksi osaksi o l ­tava
sulaa, s i l l ä j ä ä t ^ y t muta Öääh-d
y t t ä ä helposti lannan. Jolloin mudan
patterissa olosta e i ole ptOJoalcaan l i y ö -
t y ä . Ennen maanmuokkaukseen xyhr*
tynaistä keväällä^ mutapatterlt levite­t
ä ä n tasaisesti parannettavalle maalle.
M u t a a voidaan maanparanhukseen
käyttMä kerrallaan aoiko v ä h ä i s i ä tai
runsaita ahääriä, riippuen p ä r a n e t t a -
vau maah- sekä i n u ä a n laadusta, m u ­dan
s ä a n t i m a h i l o l l l s u u k s i s t a y j n . sel-ko'
5ta. Jo v ä h ä i n e n k i n mutamäiUÄ v a i ­kuttaa
maahan edullisesti. J a yJeensä
on edullisinta jakaa: maimparannusai-neeksi
a j a t e l tu m u t a m ä ä r ä annettavak­si
parina kolmena vuotona p e r ä k k ä in
k u i n sekoittaa se y h d e l l ä kertaa m a a ­han.
KasvJsvilJelyn p i t ä i s i a i n a olla m a h -
doll«simman v o i m a p e r ä i s t ä j j o t t a v i l j e l ­m
i l t ä .saatavat tulokset muodostuisivat
runsaiksi. Batotiiloiksia voidaan^ huo­mattavasti
v a i m i s t a a sopivin maanpa-rannusmenetelmln,
j a e r ä s parhaimpia^
maanparannusaineita on suomutar j o s ta
t ä s s ä , on lyiKyesti tehty selkoa.
SUOMEN Koippoossa saatiin jol-loir^
kin takavuosina niin suuria'sila­koita,
että monet niistä.^ olivat toista
jalkaa pitkiä ja painoivat lähes^ pau­nan.
NIIN PIENIÄ ihmisruumiin rau-haseritemääriä
voidaan uusien kemi­allisten
menetelmien avulla analysoi­da,
että ne ovat ainoastaan sadasmil-jöonasosa
ihmisen ruumiista.
JOS tonni pehmeää kivihiiltä voi­taisiin
lohkaista yhdessä kimpaleessa,
muodostaisi se kuution, jonka jokai­nen
sivu olisi 2 jalkaa 8 tuumaa.
ENSIMMÄISET kolmoset, jotka
keisarileikkauksen avulla on maail­maan
saatettu, on synnyttänyt Mrs.
H. Fallön, Los Angelesissa.
Parhaat toverilliset kiitokseni lausun teille kaikiUe, kun n i in
suurella joukolla i u l i U e i n l n u a y l l ä l t ä i n ä ä n s y n t y m ä p ä i v ä n i johdos­ta,
syyskuun 2 p : n ä 1944. K i i t o s monipuolisesta tarjoilusta j ä k a l l i s ­arvoisesta,
lahjast a j a rahasta, jonka j ä t i t t e muistoltsi.. Erikoisesti
liiitän homman alkuunpanijoita j a myös n i i t ä , jotka ottivat osaa
lahjaan, v a a n - « i v ä t ' voiiieet saapua.
Mrs. H. Veide
V A N C O U V E R B R I T I S H C O L U M B IA
K I I T O S
^ Täten tahdomme-lausua m i t ä suurimmat kiitokset m e i d ä n ystäville ja
tutuiJle, jotka n i i n auuxllukuiseöti y l l ä t i t t e m e i d ä t m e i d ä n kesäasunnolla
Jfeebishissa elokuun 27'p. ^ ö n e t kiitokset sUtä rahalahjasta jonka saim­me
vastaanottaa. Erikoinen, kiitos homman alkuunpanijoille Mr. ja
^ s . Nestor MäeUe. M r a . S. Pelanderllle, M r s ; Elorannalle seka myosxin
f^s. Ed. K a u p U l e jarlMrs. K Asunmaalle tarjoilusta. — T e l t a saikkia
^uismme k i i t o l l i s u u d e l l a muistamaan.
SANDRA JA EINO
S I C I T STB. M M i m • ONTABIO
RIO T[lf:.\rRF. flaze! St
NÄOTÄOTÖRKKAITA
ESITYKSIÄ
alhaisimmilla hinnoilla
Sudburyn piirissä
SÄNTÄIEIRÄi
ERROL FLYNN
• OLIVIA DEHAVrLAND
Toisena fUminCt
PÄÄOS.: RICHARD DIX
Lfsänäc E I L A P M R B O S — U U T I ­S
E T — J A T K O K U V A.
Uusinta perjantai^ltqna
GOfOD GIRLS
GO TO PAKIS
Joan Biondell ja Melvin Douglas
BING CROSBY
• BOB HOPE
Toiaenai f i l m i nä
i WILLIAM HUSTO^T
* ALLAN BAKER \
Viimeisen kerran tänään
\Vliere -Arc^ ¥oui! €llildreir
— ja
Doughboyst in^ Ir«land