1954-12-18-11 |
Previous | 11 of 24 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
HILDA RIVER
on rmtärm vain yhtä pMaa,
^ikkcfäivä ci valoaan tuMaa.
ei säteissä auringon,
vaha kaikkialla on.
^^iialla, minkä silmä kohtaa,
\j^5atmaisit hohtaa,
loistaa - ihmisfcätten työtä.
]kkä»oita loistavia katsoO kaksi:
xiMkMS, sekä toinen köyhän iafsi .. .
missi ioulutontut temmeltävät^
tähtöset kirkkaina kimmeltävät.
. Lapsen sydän käypi hurjaan tahtiin
kctsellessaan suureen lelumahtHn.
Suket suuret piirissä pyörähtää,
junat ne asemilla viivähtää.
Ysnkus katsoo hintojakin noita,
mt ne huiman korkeoUa.
Itpsisormellaan myös noita osoittaa,
tskdon ne kaikki omistaa.
Riemusta huutaen sanoo lapsi:
hoäiti, junia mä tahdon kaksi!
— Mutt' vanhus päätään pudisha,
sdmiin lapsen kyynelehet saa.
Lapseni, on tämä joulusatu,
meUli eessä on vain köyhän latu.
Mutt'lapsi tuot' ei voine ymmärtää,
miks' osattamaksi hän noista jää.
Haastattelu iämisem, jmUm
ML j t t i JäMm timmiumim. eUi
Mmi^tiemmmnhMm
reiset "Helvetistä
jk)pa Tiyt kummia kuuluu, ajattelee
rarmaan moni lukija, kun jo sieltäkin
teneisiä lähetetään. Ei tässä kuitenkaan
mitään ihmettä ole tapahtunut, sillä
äällä vahojen puolella on vain olemassa
sellainen paikka, jonka intiaanit ovat
Biinittäneet "heKetiksi", eli heidän kielellään
Xegaunee, joka tarkoittaa "al-iiaalla''.
Täältä on sitten matkaa "Taivaaseen"
tasan kolme mailia — Ishpe-ming
eli "\1häällä". Sinne «menoon ei
tarvita tikapuita, vaan matkan voi tehdä
vaikka jalkaisin, ellei ole autoa.
Tämä paikka on muuten historiallinen,
sillä täällä löydettiin rautamalniia
ensibi, nimittäin vuonna 1842. Rautamalmihan
on tärkeä raaka-aine teollisuudelle,
oikeastaan sen selkäranka.
Ensimmäinen rautaoori kaivettiin
iällä V. 1846 ja,, sen muistoksi täällä
vietettiin suuri juhla kesällä 1946. On
myöskin ollut monia satavuotisjuhlia,
joissa on muisteltu menneitä aikoja.
Paljoiihan olot ja ajat tuon ajan ku-w
«sa ovat muuttuneet. Allekirjoitta-
»utkinon pian viettänyt 48 vuotta tääl-
"Helvetissä". Voin sanoa, että paljon
olen osahani tehnyt, että paikkakunta'
on muuttunut toisen näköiseksi.
Ensimmäiset suomalaiset tulivat tän-w
nom 85 vuotta sitten. Nyt on jo kolkannen
polven suomalaisia paljon. He
w« ottaneet itselleen paikan kaivok-ja
mikä missäkin. Pafjon nuoria on
•«mttanut muille teollisuusarueille eri
l*»JiHe Yhdysvaltoja. Tuskin on enää
•Etaakaan vuotta, kun suomenkieli
«kaa kuulumasta täällä. Hyvin har-
^ tulee tänne enää Suomesta siirto-
Se vähä mitä suomalaisia pääsee
^ f l maahan, jakaantuu niin monien
Paikkakuntien osalle, ettei heitä tule
yhden paikkakunnan osalle.
Täällä oli aikoinaan mahtava työ-
^ntalo, Työn Temppeli, joka raken-vuonna
1910. Nyt ei sitä^le
^olemassa, on vain kivijalka osoit-
1^*^ paikkaa missä se e n n e n seisoi
^t*vana mäen rinteessä. Talon raken-
^^Ui ovat monet menneet sinne, mis-s-
Z^-^^ ^^^aJsin paluuta. On jäljeUä
Joukko harmaahapsia, jotka pidäm-r^^
lJöän edistyksen lippua korkealla,
^tamassa tietä tuleville sukupol-
OVELLE koputettiin . . . Siellä oli
vanha mies, joka kauppasi joulukortteja.
Koska häneHä oli sotilaspuku, tiesin
hänet entiseksi sotikaksi. Ja koska
miehellä oli ihnehikkäät kasvot, uskoin
ettei hänen selkärankansa päässä oleva
nuppi ole yksinomaan päähinettä varten.
Niinpä yritinkin päästä keskusteluun
hänen kanssaan onnistuenkin siinä.
Kysyin aluksi, että erehd)mkö arvelussani,
että olette taistellut ensimmäisessä
maailmansodassa pienten kansojen
oikeuksien puolesta. Hänen ilmeensä
muuttui .katkeraksi, mutta kuitenkin
hän vastasi, että olen oikeassa.
Kysyin sitten mitä hän ajattelee siitä,
josko vielä ehdimmee näkemään kolmannen
ja kaikkein hirvittävimnlän
maailmansodan.
Siihen hän vastasi, että sitä sotaa ei
tule, koska atomi- ja vetypommit tulevat
eestämään sen.
Sanoin hänelle, että mitä sanoittekaan,
sillä niillähän lopullinen maailman
tuhoaminen aiotaankin suorittaa.
Nyt mies vuorostaan kysyi minulta:
— Luuletteko ihmiskunnan olevan
niin mielettömän, että se sallii sellaisen
tapahtuvan? Se ei tule sitä sallimaan.
'Kysyin taas:
— Mitä ajattelette, olisivatko tiedemiehet
lähteneet kehittämään atomitie-dettä,
jos olisivat arvanneet, että sitä
voitaisiin käyttää koko ihmiskunnan
kulttuurin ja kaiken muun tuhoami-syyteen
jouluineen ja muine touhui-neen,
haluaa allekirjoittanut toivottaa
Rauhan Joulua ja Onnellista Uutta
Vuotta kaikille Liekin lukijoille, kirjeenvaihtajille
ja toimitukselle. Olen
tunnossani te'hnyt päätöksen, että ensi
vuonna tavataan useammin Liekin
palstoilla. Asarias,
seeen?
Tässä nÄes melkeinpä keskeytti minut
ja sanoi:
— Älkää syyttäkö tiedemi<Aiä, he
ovat vain keksijöitä. Käsitjrl^t mukaan
heillä ei ole ollut hetkeäkään sellaista
ajatusta, että h* työskentelishrät
tuhon hyväksi vaan se, kuinka suuresti
ihmiskunta voisi heidän keksinnöistään
hyötyä. Kun he onnistuivat, ^ t t r v i t he
työnsä tuk]<kset. Sen jäikeen hetllä^ öfo
ollut muuta tietä kuin jatkaa tutkimuksiaan,
tapahtuipa sitten mitä tahansa.
Määräysvalta ei ole heillä.
Sitten hän ajatteli hetken ja sanoi:
— .\nnan teille esimerkin. Näen teillä
olevan tässä kauniin ympäristön. Jokainen
pihamaa on koristettu kesäisin
kukilla ja kauniilla puilla. Suuri nautinto
on vieraankin kulkea tällaisilla kaduilla.
.\jateikaapa, että jonakin yönä
joku mielisairas pääsisi valloilleen ja löytäisi
esim. teidän pihamaaltanne aseita,
joilla hän voisi hävittää kaiken mitä
eteen sattuisi silj^ aikaa kun te nukutte
ja keräätte voimia seuraavan päivän
p>onnstuksia varten.
Jos naapurit huomaisivat, että te olitte
jättäneet ulos työvälineet, joilla tuhotyö
suoritetaan, voisivat he syyttäÄ
teitä ja te itsekin varmaan tuntisitte
jonkinlaista syyllisyyttä, vaikka teillä
ei suinkaan olisi ollut aavistustakaan
hullun irtipääsystä. Toivottavasti ymmärrätte
mitä tarkoitan?
Sanoin, että ymmärrän . . . Ja niin
mies lähti rauhallista joulua toivottaen.
Samoin toivotan rauhallista joulua
minäkin kaikille rauhan puolustajille.
Lisään sirhen vielä sen toivomuksen,
että rauhan puolta jäin onnistuisi poistaa
ne syyt. jotka vielä tänä päivänä
ovat esteenä pysyvän rauhan saavuttamiselle.
Emilia.
rmtkusa, mmUm te om « A M rikmstm. Hm-ndte
elämi sm kadma, tUiä kim Use
rmiunUe sem «rjen uti^rmtUeen, sui^ien
Ho-jen
sUmämripäyksmt. — Sile» voUUta
hän itselleen ja töisiUc ttmsia elämänarvoja
ja elämämiloja. — Ette» Key.
^Bi nurkka leipää Usää,
Wm. » . FALLS, O. D.
?m Bay O». B U C H VaaoMnrcr. B.C.
E. VOtLMAN'S
MEAT tl DEUCÄTES8EN
UUSI VIROLAINEN KAUPPA
Tarjoamme telUe ertnomjUBen v a l i k o i man
eurooppalaisia makkaitdta, mak-aatuotteita.
savustettuja k i n k k u j a , savustettua
lohta, k y l m i ä lihoja, mustaa
l e i p ä ä ja tuoretta l i h a a p ä i v i t t ä i n.
771-73 Davle St., Vaaeovrer, B. C.
(Howe j a OranvUle katujen välUlä)
Puhelin TA.
»imiiiiNMninHtH
Halutaan
kirjeenvaihtoon
52 vuoden ikäinen vanhapoika
haluaa päästä tuttavuuteen lesken
tai vanhanpiian kanssa (ei
oikein juopon), vaan sellaisen,
joka omistaa pienen farmin.
Omat varat $ ?
John Aito
General D»Uv«ry
Vancouver. B. C.
-jlllllllUHIIHIIIIIIIIIHIIMIIII tlHU>'>ni>'
(18-26)
Co»lu, 1954'
O N N Y T I L M E S T Y N YT
Joulu on postitettu kaikille asiamiehille. Jos
paikkakunnallanne ei ole liikkeemme asiamiestä,
niin tilatkaa "Joulu 1954" suoraan kirjakaupastamme.
MHä Liekin toimittaja sanoo *'JoiiliisU"?
"Yleisesti voidaan sanoa, että "Joulun" sisältö on
joulun tunnuksia vastaava. Sen kirjoituksista
huokuu lämmin lähinunäisenrakkaus, hyvä tahto
ja suuri kestävän rauhan toivomus. Sen jokaiselta
sivulta kumpuaa esille juuri se mikä tavallisten
kansanihmisten mieltä ja sydäntä lämmittää:
Rakkaxis elämään, rakkaus ihmiseen."
Hankkikaa itsellenne ajankohtainen ja sisältörikas
julkaisu "Joulu".
VAPAUS PUBLISHING COMPANY LIMITED
^ — - . B O X 69 STOBTOY. ONTARIO
i i t f l i j i i « i j . l i l i ^
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 18, 1954 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1954-12-18 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki541218 |
Description
| Title | 1954-12-18-11 |
| OCR text |
HILDA RIVER
on rmtärm vain yhtä pMaa,
^ikkcfäivä ci valoaan tuMaa.
ei säteissä auringon,
vaha kaikkialla on.
^^iialla, minkä silmä kohtaa,
\j^5atmaisit hohtaa,
loistaa - ihmisfcätten työtä.
]kkä»oita loistavia katsoO kaksi:
xiMkMS, sekä toinen köyhän iafsi .. .
missi ioulutontut temmeltävät^
tähtöset kirkkaina kimmeltävät.
. Lapsen sydän käypi hurjaan tahtiin
kctsellessaan suureen lelumahtHn.
Suket suuret piirissä pyörähtää,
junat ne asemilla viivähtää.
Ysnkus katsoo hintojakin noita,
mt ne huiman korkeoUa.
Itpsisormellaan myös noita osoittaa,
tskdon ne kaikki omistaa.
Riemusta huutaen sanoo lapsi:
hoäiti, junia mä tahdon kaksi!
— Mutt' vanhus päätään pudisha,
sdmiin lapsen kyynelehet saa.
Lapseni, on tämä joulusatu,
meUli eessä on vain köyhän latu.
Mutt'lapsi tuot' ei voine ymmärtää,
miks' osattamaksi hän noista jää.
Haastattelu iämisem, jmUm
ML j t t i JäMm timmiumim. eUi
Mmi^tiemmmnhMm
reiset "Helvetistä
jk)pa Tiyt kummia kuuluu, ajattelee
rarmaan moni lukija, kun jo sieltäkin
teneisiä lähetetään. Ei tässä kuitenkaan
mitään ihmettä ole tapahtunut, sillä
äällä vahojen puolella on vain olemassa
sellainen paikka, jonka intiaanit ovat
Biinittäneet "heKetiksi", eli heidän kielellään
Xegaunee, joka tarkoittaa "al-iiaalla''.
Täältä on sitten matkaa "Taivaaseen"
tasan kolme mailia — Ishpe-ming
eli "\1häällä". Sinne «menoon ei
tarvita tikapuita, vaan matkan voi tehdä
vaikka jalkaisin, ellei ole autoa.
Tämä paikka on muuten historiallinen,
sillä täällä löydettiin rautamalniia
ensibi, nimittäin vuonna 1842. Rautamalmihan
on tärkeä raaka-aine teollisuudelle,
oikeastaan sen selkäranka.
Ensimmäinen rautaoori kaivettiin
iällä V. 1846 ja,, sen muistoksi täällä
vietettiin suuri juhla kesällä 1946. On
myöskin ollut monia satavuotisjuhlia,
joissa on muisteltu menneitä aikoja.
Paljoiihan olot ja ajat tuon ajan ku-w
«sa ovat muuttuneet. Allekirjoitta-
»utkinon pian viettänyt 48 vuotta tääl-
"Helvetissä". Voin sanoa, että paljon
olen osahani tehnyt, että paikkakunta'
on muuttunut toisen näköiseksi.
Ensimmäiset suomalaiset tulivat tän-w
nom 85 vuotta sitten. Nyt on jo kolkannen
polven suomalaisia paljon. He
w« ottaneet itselleen paikan kaivok-ja
mikä missäkin. Pafjon nuoria on
•«mttanut muille teollisuusarueille eri
l*»JiHe Yhdysvaltoja. Tuskin on enää
•Etaakaan vuotta, kun suomenkieli
«kaa kuulumasta täällä. Hyvin har-
^ tulee tänne enää Suomesta siirto-
Se vähä mitä suomalaisia pääsee
^ f l maahan, jakaantuu niin monien
Paikkakuntien osalle, ettei heitä tule
yhden paikkakunnan osalle.
Täällä oli aikoinaan mahtava työ-
^ntalo, Työn Temppeli, joka raken-vuonna
1910. Nyt ei sitä^le
^olemassa, on vain kivijalka osoit-
1^*^ paikkaa missä se e n n e n seisoi
^t*vana mäen rinteessä. Talon raken-
^^Ui ovat monet menneet sinne, mis-s-
Z^-^^ ^^^aJsin paluuta. On jäljeUä
Joukko harmaahapsia, jotka pidäm-r^^
lJöän edistyksen lippua korkealla,
^tamassa tietä tuleville sukupol-
OVELLE koputettiin . . . Siellä oli
vanha mies, joka kauppasi joulukortteja.
Koska häneHä oli sotilaspuku, tiesin
hänet entiseksi sotikaksi. Ja koska
miehellä oli ihnehikkäät kasvot, uskoin
ettei hänen selkärankansa päässä oleva
nuppi ole yksinomaan päähinettä varten.
Niinpä yritinkin päästä keskusteluun
hänen kanssaan onnistuenkin siinä.
Kysyin aluksi, että erehd)mkö arvelussani,
että olette taistellut ensimmäisessä
maailmansodassa pienten kansojen
oikeuksien puolesta. Hänen ilmeensä
muuttui .katkeraksi, mutta kuitenkin
hän vastasi, että olen oikeassa.
Kysyin sitten mitä hän ajattelee siitä,
josko vielä ehdimmee näkemään kolmannen
ja kaikkein hirvittävimnlän
maailmansodan.
Siihen hän vastasi, että sitä sotaa ei
tule, koska atomi- ja vetypommit tulevat
eestämään sen.
Sanoin hänelle, että mitä sanoittekaan,
sillä niillähän lopullinen maailman
tuhoaminen aiotaankin suorittaa.
Nyt mies vuorostaan kysyi minulta:
— Luuletteko ihmiskunnan olevan
niin mielettömän, että se sallii sellaisen
tapahtuvan? Se ei tule sitä sallimaan.
'Kysyin taas:
— Mitä ajattelette, olisivatko tiedemiehet
lähteneet kehittämään atomitie-dettä,
jos olisivat arvanneet, että sitä
voitaisiin käyttää koko ihmiskunnan
kulttuurin ja kaiken muun tuhoami-syyteen
jouluineen ja muine touhui-neen,
haluaa allekirjoittanut toivottaa
Rauhan Joulua ja Onnellista Uutta
Vuotta kaikille Liekin lukijoille, kirjeenvaihtajille
ja toimitukselle. Olen
tunnossani te'hnyt päätöksen, että ensi
vuonna tavataan useammin Liekin
palstoilla. Asarias,
seeen?
Tässä nÄes melkeinpä keskeytti minut
ja sanoi:
— Älkää syyttäkö tiedemi |
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-12-18-11
