1942-09-12-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
KU LTTU U Rl
(uinka suomea puhutaan M
^elkein joka pitäjässä on suomen
kidcllä omat erikoisuutensa. Niiden
\r.ukaan voi asiantuntija jotakin mur-retta
käyttävän henkilön puheesta
j.^^ksecnkin tarkalleen sanoa, mistä
jnaan kolkasta hän on kotoisin. Kun
r.aassa on^ lälics kuusisataa pitäjää,
'^me tässä voi esittää mmtta kuin
Ksvtteitä suomen päämurteista^ Sata-kunnasta
olemme ottaneet Rauman
iKurtecn. Lounais-Suomesta Salon,
lärMsestä etclä-Hämcestä. Lempäälän,
Pohjois-Hämeestä Kivijärven,
Efclä-Polijaumaalta Lapuan, Pokjois-
Sovosta Lapinlahden, Etelä-Savosta
Mikkditi. Karjalan kannakselta Muo-
Isan, Laatokan-Karjalasta Parikkalan
ja Raja-Karjalasta Salmin murteen.
A'v// se oi juMaUnen däräys! kaikk
akknat falos krapisivap palasi ks.
Mutt Vilfck siappas vähä äkkin ga-nuunan
gainlohos ja kas näi lykkämän
bckko, Vii kk edell ja mnää peräs.Ja
ko me olim bääss ulos portist, ni me
huamasi, ett naaprisakki oliva akkna
rikk. Ko mes se näi, ni meillt tul viäl
suureve kiiru. (Rauma.)
Papp sai sen tiättä; hää vei poja
ektosten kirkko ja sanos: "Vaikk kuka
tahtos t uisi s hakema, nti es sää saa
khtep pois, cnnenku mää ite tule hakema
ja see kun tule hakema, nti sen
täytty osat isämeirän tokaperi." (5a-
Yltrellä leskiämmällä oli yks plik-ka,
joka oli hyvil laiskaks oppinu, ja
här rupes lyyraankin (komentamaan)
sitä sittej ja olis kehrään tah-tonus
sitä, mutta ei se viittiny. Sen
deksi muuttaminen mahdollisimman
lyhyessä ajassa^ ja kohottaa tuotantomääräämme.
Tämän me teimme,
vaikka monet ihmiset pitivät sitä
mahdottomana, kuten he ajattelivat,
että ensimmäinen viisivuotissuunnitelma
oli mahdottomuus.
Ystävä, rintamalla tai rintaman takana
— jos vihasi on viilenemässä —
jos sinä olet tottunut siihen, ajattele
silloin lastasi. Silloin tulet käs'ttä-mään.
että sinä et voi pelastaa laitasi,
ellet sinä vihaa vihollista. Anna
v-ihasi palaa sisälläsi parantumattoman
taudin tavalla.
HOLLv^^•ooDIx FIL:MITÄH-DlSSX
oli viisitoista vuotta sitten
suari enemmistö -eli S3 prosenttia
vaaleita, mutta kahdeksan vuotta sen
jiikeen oli tasan molempia ja edelleen
on kehitys kulkenut tummiin päin.
^y.raä tähiin on se, että filmauksessa
on tultu huomaamaan vaaleiden tar-
\'itsevan 50 prosenttia pitemmän va-
^otusajan ja vaativan puolta suuremman
valom.äärän kuvien otossa kuin
tummien. Tämän vuoksi tulee jokainen
filmi, jossa esiintyy jokin vaalea
tähti, maksamaan noin $245,000
ece.Timän kuin sellainen, jossa esiin-t>
7 tumma pääosan esittäjä.
^^RJAILIJA JOHN W I L L A R D,
fif^vellisti. joka tuli parhaiten tunne-ttssi
melodraamallaan "The Cat and
Canary •. kuoli joitakin päiviä sit-
^ydänhalvaukseen Hollywoodin
sairaalassa 57 vuoden ikäisenä. —-
*^'Jailiiatoimcnsa ohella \Villard oli
näyttelijä ja sotilas,ollen ensim-
'"aisessä maailmansodassa lentovoi-kapteenina.
asunto oli maantiäv viäressä ia ku-ningatfari
osas kulkees sittej ja kuuli
kun sc poras (itki), kuu äiti tyyräs
sitä siittä laiskuurcsta. i Lempäälä.)
Herra pyys ampumaa itsellee Jiu-tuja.
'\\o minä lähen, pankaa kolmet
hevosta z^aljacsiin, nii minä ammun ne
kuormat MtaJäötcen:'Tuumcs taas
poeka^ kun nak kunirikaan tyttären
kävelevän siinä, -että^"toan tahon vac-moksen",
ja s€ kahto sormuksettsa levite,
niin tääty tulla het, ei aottaua
muuta. (Kivijärvi.)
Oli hullu ämmä. Sc menöö yhyrel-
Ien kalliollen. jok oli viörtävä kolo-mellcn
tahollen. Siälä oli kolome varaosia,
jokka räknäsif rahaa. Siiloon
ne varkhat Imdit. jotta heitä tulihan
kiinni olihan, juaksit pois ja jätit rahansa
kalliolle?!. (Lapua.)
Ryyimoassa oi omenapuu ja siinä
oi luvctut omenat. Siitä katos aena
yöllä yks omena. Sitfe oi kuninkaalla
kolome poekoo. Se pan vanohi»!-
man poekasa vahtiin, voan se nukku,
ee jaksanna valavoo. i Lapivlahti.)
. Sc narras sutta luas kettu, sano:
määps siä liävää lampaita tappamaa,
minä vahi ovella, että ku immeiset
fultoo, ni hää siilo saunoo. Xo se
mänj sus liävää, ni se kctt survaskii
sen liävä oven kii, juoks tuppaa ja
sano: sus on liävässännc. (Mikkeli.)
Herra tul katsomaa, luul, jotta sc
ompeloo; räätälii ei ollutkaa kavia-riss.
Herra siit vast hoksais, jotl sill-hää
se sanokij, joit arssina jääp läh-teeks,
ku hää heitti sen paijaa arssina
siih ja veran varasti. Sitt hyö nauroit
koko per e, joit: "Sc oi aika vekkul ja
pc j juon f" (Muolaa.)
Käytii hullun kcitlämeä; hukka
pyyti revon hultuu maistoaksee. ^'o
maisto — siinfä sano revolle: "Mintäe
siun hutluis on makkiimp ko miunT'
Hukan huttu ko näet oi ruumnista,
revon suuruksesta. Repo sano: "mie
^i::ä tarkoitetaan ihmisrodulla.^
Kysymykseen on vislattu monella
er: tavalla, useinkin virheellisesti. Ly-
Inesti voim}}:e sanoa, että rotu on
ryhmä ihmisiä, joilla on pääpiirtiteit-täi};
yhteiset, muista ryhmistä poikkeavat
ruumiilliset tuntomerkit.
On pidettävä kiinni siitä, että rotu
on bii>l<>finen käsite. Er:ikoiscsti on
syytä MÄ(ffTi/öä/e?^ä "ionjd" jd
tu". jotka usein sekoitetaan toisiinsa,
eivät suinkaan ole keskenään rinnas-
•i~lt(^..val. Kansa on ihmisryhmä, jolla
on yhteinen historia ja yhteiset sivis-tysmuodot.
yhteinen yhteiskunta järjestys
ja yhteiset päämäärät, nuttta
ruumiiUisilta ominaisuuksiltaan se
harvoin muodostaa edes osapuilleen-kaan
yhtenäistä kokonaisuutta.
Saman kansan keskuudessa voivat
mitä moninaisimmat rodut olla~edus-rettuna.
jninkä jokainen helposti huomaa
tarkatessaan tuttaviensa ja sukulaistensa
kasvonpiirteitä ja ruumiinrakennetta.
Ei näin ollen sovi puhua
esim. suofnalaisesla tai ruotsalaisesta
tai venäläisestä rodusta, jos näihin
nimityksiin sisäliytänime Suomen,
Ruotsin ja Venäjän asujaimiston. Ja
yhtä väärin on rotujaoituksissa ottaa
huomioon kiellisiä näkökohtia. Kielihän
on helposti siirrettävissä yksilöltä
toiselle, sc ci seuraa perinnöllisyys-nousin
orsille ja tipahutin rosvoa sek-koa."
(Parikkala.)
.Mikk otti da luadi ruuhen (ruuntisar
kun). Itshc meni pihtien kerruhch da
krishkam (kannen) pam vie ruuheni
piäl. Kriskah oli laittu loukkonc
(loukku). Karut (paholainen) ku sie
tuldih tuaste da nählih ruuhi, hyö sic
hyviznielis paistah: "Katshos ku
.Mikk on kuolluh." Mikkibo nenän i
näpistää piihtil. Sen yön peräs karuloi
enemb eigo kuulunuh eigo nägynnyh.
(Salmi.)
lakeja, kuten ruumiiUiset tuntonter^
kii. Hyvin usein kuulee puhui tavan
Asim. suotnalais-ugrilaisesta tai ger-manilaiscsta
toi slaavilaisesta rodusta
ja yhdistetään täUöin samaan ''ro^
tuun" kaikki ne ihmiset ja kansat,'
jotka puhuvat mainittuja kieJiä. r<i7-
laisia rotuja ei ole olemassa, z'aan a»«
noastaan 5f««m;M/ö kielikuntia. .Vöi-hin
kieJikutstiin kuuluva väestö on
ruthniillisilia ominaisuuksiltaan usein
niitä kirjavinta joukkoa. Kielellisten
näkökohtien sovittaminen rotu jaot-tuksiin
johtaa tästä syystä mahdottomuuksiin,
.fOS lähtisimme siitä, effa
samaa kieltä puhuvat kansat kuului'
sivat samaan rotuun ja olisivat samaa
alkuperää, niin silloin olisivat esim.
ent^lantilaiset ja Pohjnis-.lmrrikan
englannin kieltä Puhuvat neekerit samaa
rotua ja samaa alkuperää. Mutta
näinhän ei ole asian laita.
Rofujaoitus i:ojoutuu siis yksino-m
a a n ru u m iiii isiin tuntoni erk keihin.
Yleisimmin on kohdistettu huomiota
hiusten muotoon (suora, aaltoileva,
kähärä), tukan silmien ja ihon 'jÖriin
(vaihtelee hyvin suuresti ihmissuvussa),
ruumiin pituuteen (rotujen keskiarvot
vaihtelevat n. 140 cm:stä
ISO em:iin) ja ruumiin suhteisiin,
pääkopan muotoon (lyhytkalloisuus
ja pitkäkalloisuus monine väliä s teineen
), naaman muotosuhteisiin sekä
useihin kasvojen ulkomuotoa luonnehtiviin
piirteisiin (nenän, huulten, sil-märaon
y.ni. muotoon).
Täysin puhtaita rotuja ei ole missään
maapallolla, vaan kaikki rodut
ovat ainakin jossain määrin toisiinsa
sekoittuneet. Tämä on yksi syy siihen,
että eri tutkijain rotujaoitukset
ovat usein suurestikin toisistaan poikkeavia.
Yleisimmin omaksutun käsityksen
mukaan voimme kuitenkin nykyisessä
ihmissuvussa erottaa kolme
päärotua:
• heti ]a >^dfUi^en maaihnansodan pääministerin David IJoyd Georgen
Tunnetun ^-^^f^;^^'^'^'^^^^^^ 'tummatukkainen) näyttelee pienen osan eräässä HoUy^.oo-tyttärentytär
Uhan M'^y * . „ ^„ näyttelijätär Greta Cransted ja mie-
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 12, 1942 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1942-09-12 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki420912 |
Description
| Title | 1942-09-12-03 |
| OCR text |
KU LTTU U Rl
(uinka suomea puhutaan M
^elkein joka pitäjässä on suomen
kidcllä omat erikoisuutensa. Niiden
\r.ukaan voi asiantuntija jotakin mur-retta
käyttävän henkilön puheesta
j.^^ksecnkin tarkalleen sanoa, mistä
jnaan kolkasta hän on kotoisin. Kun
r.aassa on^ lälics kuusisataa pitäjää,
'^me tässä voi esittää mmtta kuin
Ksvtteitä suomen päämurteista^ Sata-kunnasta
olemme ottaneet Rauman
iKurtecn. Lounais-Suomesta Salon,
lärMsestä etclä-Hämcestä. Lempäälän,
Pohjois-Hämeestä Kivijärven,
Efclä-Polijaumaalta Lapuan, Pokjois-
Sovosta Lapinlahden, Etelä-Savosta
Mikkditi. Karjalan kannakselta Muo-
Isan, Laatokan-Karjalasta Parikkalan
ja Raja-Karjalasta Salmin murteen.
A'v// se oi juMaUnen däräys! kaikk
akknat falos krapisivap palasi ks.
Mutt Vilfck siappas vähä äkkin ga-nuunan
gainlohos ja kas näi lykkämän
bckko, Vii kk edell ja mnää peräs.Ja
ko me olim bääss ulos portist, ni me
huamasi, ett naaprisakki oliva akkna
rikk. Ko mes se näi, ni meillt tul viäl
suureve kiiru. (Rauma.)
Papp sai sen tiättä; hää vei poja
ektosten kirkko ja sanos: "Vaikk kuka
tahtos t uisi s hakema, nti es sää saa
khtep pois, cnnenku mää ite tule hakema
ja see kun tule hakema, nti sen
täytty osat isämeirän tokaperi." (5a-
Yltrellä leskiämmällä oli yks plik-ka,
joka oli hyvil laiskaks oppinu, ja
här rupes lyyraankin (komentamaan)
sitä sittej ja olis kehrään tah-tonus
sitä, mutta ei se viittiny. Sen
deksi muuttaminen mahdollisimman
lyhyessä ajassa^ ja kohottaa tuotantomääräämme.
Tämän me teimme,
vaikka monet ihmiset pitivät sitä
mahdottomana, kuten he ajattelivat,
että ensimmäinen viisivuotissuunnitelma
oli mahdottomuus.
Ystävä, rintamalla tai rintaman takana
— jos vihasi on viilenemässä —
jos sinä olet tottunut siihen, ajattele
silloin lastasi. Silloin tulet käs'ttä-mään.
että sinä et voi pelastaa laitasi,
ellet sinä vihaa vihollista. Anna
v-ihasi palaa sisälläsi parantumattoman
taudin tavalla.
HOLLv^^•ooDIx FIL:MITÄH-DlSSX
oli viisitoista vuotta sitten
suari enemmistö -eli S3 prosenttia
vaaleita, mutta kahdeksan vuotta sen
jiikeen oli tasan molempia ja edelleen
on kehitys kulkenut tummiin päin.
^y.raä tähiin on se, että filmauksessa
on tultu huomaamaan vaaleiden tar-
\'itsevan 50 prosenttia pitemmän va-
^otusajan ja vaativan puolta suuremman
valom.äärän kuvien otossa kuin
tummien. Tämän vuoksi tulee jokainen
filmi, jossa esiintyy jokin vaalea
tähti, maksamaan noin $245,000
ece.Timän kuin sellainen, jossa esiin-t>
7 tumma pääosan esittäjä.
^^RJAILIJA JOHN W I L L A R D,
fif^vellisti. joka tuli parhaiten tunne-ttssi
melodraamallaan "The Cat and
Canary •. kuoli joitakin päiviä sit-
^ydänhalvaukseen Hollywoodin
sairaalassa 57 vuoden ikäisenä. —-
*^'Jailiiatoimcnsa ohella \Villard oli
näyttelijä ja sotilas,ollen ensim-
'"aisessä maailmansodassa lentovoi-kapteenina.
asunto oli maantiäv viäressä ia ku-ningatfari
osas kulkees sittej ja kuuli
kun sc poras (itki), kuu äiti tyyräs
sitä siittä laiskuurcsta. i Lempäälä.)
Herra pyys ampumaa itsellee Jiu-tuja.
'\\o minä lähen, pankaa kolmet
hevosta z^aljacsiin, nii minä ammun ne
kuormat MtaJäötcen:'Tuumcs taas
poeka^ kun nak kunirikaan tyttären
kävelevän siinä, -että^"toan tahon vac-moksen",
ja s€ kahto sormuksettsa levite,
niin tääty tulla het, ei aottaua
muuta. (Kivijärvi.)
Oli hullu ämmä. Sc menöö yhyrel-
Ien kalliollen. jok oli viörtävä kolo-mellcn
tahollen. Siälä oli kolome varaosia,
jokka räknäsif rahaa. Siiloon
ne varkhat Imdit. jotta heitä tulihan
kiinni olihan, juaksit pois ja jätit rahansa
kalliolle?!. (Lapua.)
Ryyimoassa oi omenapuu ja siinä
oi luvctut omenat. Siitä katos aena
yöllä yks omena. Sitfe oi kuninkaalla
kolome poekoo. Se pan vanohi»!-
man poekasa vahtiin, voan se nukku,
ee jaksanna valavoo. i Lapivlahti.)
. Sc narras sutta luas kettu, sano:
määps siä liävää lampaita tappamaa,
minä vahi ovella, että ku immeiset
fultoo, ni hää siilo saunoo. Xo se
mänj sus liävää, ni se kctt survaskii
sen liävä oven kii, juoks tuppaa ja
sano: sus on liävässännc. (Mikkeli.)
Herra tul katsomaa, luul, jotta sc
ompeloo; räätälii ei ollutkaa kavia-riss.
Herra siit vast hoksais, jotl sill-hää
se sanokij, joit arssina jääp läh-teeks,
ku hää heitti sen paijaa arssina
siih ja veran varasti. Sitt hyö nauroit
koko per e, joit: "Sc oi aika vekkul ja
pc j juon f" (Muolaa.)
Käytii hullun kcitlämeä; hukka
pyyti revon hultuu maistoaksee. ^'o
maisto — siinfä sano revolle: "Mintäe
siun hutluis on makkiimp ko miunT'
Hukan huttu ko näet oi ruumnista,
revon suuruksesta. Repo sano: "mie
^i::ä tarkoitetaan ihmisrodulla.^
Kysymykseen on vislattu monella
er: tavalla, useinkin virheellisesti. Ly-
Inesti voim}}:e sanoa, että rotu on
ryhmä ihmisiä, joilla on pääpiirtiteit-täi};
yhteiset, muista ryhmistä poikkeavat
ruumiilliset tuntomerkit.
On pidettävä kiinni siitä, että rotu
on bii>l<>finen käsite. Er:ikoiscsti on
syytä MÄ(ffTi/öä/e?^ä "ionjd" jd
tu". jotka usein sekoitetaan toisiinsa,
eivät suinkaan ole keskenään rinnas-
•i~lt(^..val. Kansa on ihmisryhmä, jolla
on yhteinen historia ja yhteiset sivis-tysmuodot.
yhteinen yhteiskunta järjestys
ja yhteiset päämäärät, nuttta
ruumiiUisilta ominaisuuksiltaan se
harvoin muodostaa edes osapuilleen-kaan
yhtenäistä kokonaisuutta.
Saman kansan keskuudessa voivat
mitä moninaisimmat rodut olla~edus-rettuna.
jninkä jokainen helposti huomaa
tarkatessaan tuttaviensa ja sukulaistensa
kasvonpiirteitä ja ruumiinrakennetta.
Ei näin ollen sovi puhua
esim. suofnalaisesla tai ruotsalaisesta
tai venäläisestä rodusta, jos näihin
nimityksiin sisäliytänime Suomen,
Ruotsin ja Venäjän asujaimiston. Ja
yhtä väärin on rotujaoituksissa ottaa
huomioon kiellisiä näkökohtia. Kielihän
on helposti siirrettävissä yksilöltä
toiselle, sc ci seuraa perinnöllisyys-nousin
orsille ja tipahutin rosvoa sek-koa."
(Parikkala.)
.Mikk otti da luadi ruuhen (ruuntisar
kun). Itshc meni pihtien kerruhch da
krishkam (kannen) pam vie ruuheni
piäl. Kriskah oli laittu loukkonc
(loukku). Karut (paholainen) ku sie
tuldih tuaste da nählih ruuhi, hyö sic
hyviznielis paistah: "Katshos ku
.Mikk on kuolluh." Mikkibo nenän i
näpistää piihtil. Sen yön peräs karuloi
enemb eigo kuulunuh eigo nägynnyh.
(Salmi.)
lakeja, kuten ruumiiUiset tuntonter^
kii. Hyvin usein kuulee puhui tavan
Asim. suotnalais-ugrilaisesta tai ger-manilaiscsta
toi slaavilaisesta rodusta
ja yhdistetään täUöin samaan ''ro^
tuun" kaikki ne ihmiset ja kansat,'
jotka puhuvat mainittuja kieJiä. r |
Tags
Comments
Post a Comment for 1942-09-12-03
