Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 12, 1942

              l942 L A U . \ N T A I N A , S Y Y S K U U X 12 PÄIVÄNX Sivu 11
isia
KEMIA
yhdysvaltain armeijassa majurin
arvolla palvellut,. 125-vuotiias^Jaines-
Monroe selittää syntyipapäiyänsä •
iunniaksi miten häii oii W>^ttahut
niin korkean iän, Tämä röa^Svan-fiin
asukas lausuu:
_ Korkean ikäni salaisuus on ai­van
yksinkertainen. Ensiksikin eri
ioskaan pidä kiirettä enkä anna min­kään
tehdä itseäni levottomaksi. Ny­kyisen
elämän kuumeinen kiire ja
touhu lyhentävät ihmisen elämää.
Niitä on siis vältettävä. Viime vuo­teni
olen asunut maaseudulla, jossa
elän pääasiallisesti hedelmillä ja vi­hanneksilla.
Nukun kohtuullisesti,
en liian paljon enkä liian vähän, syön
kohtuullisesti, kävelen joka päivä saa­dakseni
tarpeellisen annoksen raitista
flmaa. Aion elää tällä tavalla 150-
vuotiaaksi, eikä se suinkaan liene mi­kään
mahdottomuus, jos vain pysyy
lirkevänä. Niin että kuulemiin seu­raavaan
juhlaan saakka!
Muudan englantilainen politiikko
ja talousmies käsittelee Yhdysvaltain
poikkeuksellisen suur^ kultavaras-ton
merkitystä ja hu<>niauttaa, että
sodan jälkeen siitä voitaisiin i-akentaa
vaikka uusi Vapauden patsas. Mutta
rahastonsihteeri Henry Morgenthau
pitää esitystä lapsellisena.
Muudan sanomalehti huomauttaa
tämän johdosta, että jos maan kulta-varastot
sellaiseen patsaan rakennuk­seen
käytettäisiin kuin nyt New Yor­kin
sataman suulla on, tulisi niitä
kaikkiaan 25 kappaletta. :Mainittu
Vapauden patsas näet on rakennettu
levyistä, jotka kaikin paikoin eivät ole
puolta tuumaa paksut. Maan kulta-varastoista
muodostuisi sellainen
"lankku" jonka pituus i)lisi 50, leveys
30 ja vahvuus 21 jalkaa.
on tiede, joka käsitteee aineiden sisäi­sessä
rakenteessa tapahtuvia muutok­sia,
"kemialUsia Umiöitä". Raudan ruos­tuminen,
puun palamineji ja alkoholin
käyminen ovat kemiallisia ilmiöitä. Kun
esim. sytytetään tulitikku, muuttuu sen
päässä oleva rikki tunimaksi aineeksi,
joka el enää pala, ja samalla syntj^y
pistävänhajidsta kaasua. On siis sjTi-tynyt
uusia eineitä, joilla on eri omi--
nsusuudet talin alkuperäisillä.
, .Kemiallisissa ilHiiö syntyy aina
lämpöä tai ssmtyvät ne lämmön vaiku­tuksesta.
Jos aineella on kj'ky yhtyä
toiseen aiaeeseen. sanotaan sillä olevan
kemiallista energiaa.
Kun hiiUyhdistysten lukumäärä on
hyvin suuri (nyt. tmmetaan niitä jo
noin 200,000), erotetaan näitä tutkiva
kemian osa erityiseksi orgraaniseksi ke­miaksi
ja kaikkien muiden alkuaineiden
yhdistykset kuuluvat epäorgaaniseen
kemiaan.
ALKUAINEIKSI
sanotaan niitä aineita, joita ei enää
voida jakaa. Sellaisia ovat esim. rau­ta,
kupari, rikki sekä happi. Tähän as-'
ti tunnettuja alkuaineita on noin 90.
Suurin osa niistä on hyvin harvinaisia.
Koko maapallo sisältää alkuaineita li-kipitäin
seuraavat määrät:
happea noin 50 prosenttia.
piitä 253 pros.
aluminiumia 7.3 pros.
rautaa 5,\ pros.
kalsiumia noin 3.5 pros.
magnesimnia 25 pros.
natriumia 23 pros.
kaliumia 2Si pros.
Kaikkia muita yhteensä noin 2 pro­senttia.
..
Hiili on orgaaniselle luonnolle omi-namen
alkuaine. Se esiintyy paljaana
seuraavissa muodoissa: timanttina, gra­fiittina
ja tavallisena hiilenä. ^
Alkuaineiden eri ryhmityksistä mai­nittakoon
jako metalleihin ,esim. nat-riuni.
rauta, sinkki yjn.> jotka johtavat
lijvin lämpöä ja erottavat vetyä vaikut­taessaan
suolahappoon, sekä epänietal-leihin
«happoja muodostaviin) eli me-talloideihin
<esim. kloori, tvppl ja hii­li).
AINEEN ANALYYSILLÄ
(kemiallisella analj-ysillä) tarkoitetaan
aineen hajoittamista yksinkertaisiin ai­neosiin.
Jos esim. aniVetaan sähkövir-
. ran kulkea hajotetun veden läpi, hajoaa
vesi kahdeksi ftaasufel, joista toinen —
happi — ker^htyy positiiviseen napaan
ja toinen — vety — negatiiviseen na­paan.
Vesi on siis kokoonpantu vedj'stä
ja hapesta.
Kun kuumennetaan marmoria, liitua
tai kalkkikiveä (kalsiumkarbonaattia),
poistuu erästä kaasua, hiilioksildla^ ja
jäljelle jää sammuttamatonta kalkkia
eli kalsiumoksidia. Tämäkin ori analyy­si.
Kalkkikiven muodostavat siis hlili-oksidikaasu
ja kalkki eli kalsiumoksidi.
PILl-^T SYNTYVÄT
ilman jäähtyessä kastepisteensä alapuo­lelle,
jolloin sen vesihöyrystä tiivistyy
lämpötilasta johtuen joko pieniä vesi­pisaroita
tai jääkiteitä eikä pieniä vesi-kuplia,
niinkuin aikaisemmin luultiin.
Enimmäkseen tämä tapahtuu kohoa­vissa
ilmavirroissa, jolloin sjmtyvät pak-suimmat
pilvimuodot. Ohuempia i^uo-toja
syntyy, kun eri lämpöiset melkein
kyllästetyt ilmakerrokset sekoittuvat.
Pilvien leijaileminen on vain näennäi­nen,
sillä hiukkasten putoamisnopeus on
pieni ja kastepistetasonsa alapuolelle
laskeuduttuaan ne hajoavat näkymät­tömäksi
vesihöyryksi Pilven sisältä­män
tiivistyneen veden määrä on itse
asiassa paljon pienempi kuin yleensä
luullaan, sillä tlheimonässäkään pilves­sä
sitä ei ole enempää kuin 5—8 gram­maa
joka kuutiometftssä ilmaa.
JAUHEMETALURGIA
Omituisia retkiä saattaa joku me­talliesine
tehedä ihmisruumiissa, sen­hän
tiedämme, Ohiolainen Andy
Marshall sai sen myös kokea kerran.
Hän alkoi korvansa takana tuntea o-mituisen
pahkuran ja vihdoin meni
sen johdosta lääkäriin. Lääkäri leik­kasi
pahkuran ja sieltä löytyi pieni
P.vssynkuula. Nyt muisti Marshall,
että. kerran pikkupoikana, noin 50
vuotta sitten, hänen leikkitoverinsa
ampui häntä vahingossa käsivarteen
eikä lääkäri löytänyt kuulaa. Puolen
sadan vuoden kuluessa oli kuula, teh-
D>t tuollaisen retken miehen itsensä
siitä mitään tietämättä.
Dossinassa on ibhieellinen
iääluola. joka tosin löydettiin jo 1870.
Luola on vuoressa ja siinä on kaksi
^errosta. joista ylempi on 11 metriä
^«rkea, 120 m. pitkä ja 50 ra. leveä.
Alempaan kerrokseen pääsee jäähän
^kattuia portaita pitkin. Jää peit-seinät
ja suuren osan kattoja,
"muodostaen monenmoisia pylväitä,
P>-ramiideia ja palloja. Luolan koko
mta-nh on lähes tuhat neliömetriä
33-siinä on laskettu olevan j ä ä t ä noin
125.000 kuutiometriä.
Joitakin vuosia on jo käytännössä
ollut eräs uusi keksintö metallien
muodostelussa määrätyiksi koneosiksi
ja työkaluiksi y.m. Sen menettelyta­van
nimi on *'jauhemetalurgia'\ mikä
tarkoittaa sitä, että metalli jauhetaan
hienoksi jauheeksi, asetetaan muot­teihin
ja suurella paineella puriste­taan
kokoon määrätyksi kappaleeksi,
joka sitten puoli tuntia kestäneen
kuumennuksen läpi käytyään on val­mis
käytettäväksi. Siis metallia ei
valeta.
Tiedemiehet selittävät, että tätä
keksintöä näyttävät- käyttäneen jo
muinaiset egyptiläiset noin 5,000
vuotta sitten työkaluja valmistaes­saan,
mutta menettelytapa sitten seu­raavien
sivistyskansien kuluessa ka­tosi
ja nykypäivinä täytyi keksiä uu­delleen.
Yhdysvaltain autotehtaat olivat
ensimmäiset tällä mantereella tätä
uutta menettelyä käyttämään. Chrys-lerin.
General Motorsin ja Fordin au­toissa
on kolmattakymmentä ^^jauhe-matalurgista*'
osaa — pieniä rattaita,
laakereita ja hylsyjä.
Yhdysvaltain teollisuudessa käy
menettely seuraavaan tapaan: Metal­li
jauhetaan hienoksi Jauheeksi, sen
hienous riippuen siitä mihin tarkoi­tukseen
esinettä tullaan käyttämään.
Jauhe voi olla yhtä metallia tai kah­den
tai useamman metallin sekoitus­ta.
Tämä hieno jauhe asetetaan teräk­siseen
muottiin, joka on tarkalleen
sen esineen muotoinen joka halutaan
valmistaa. Vesipainepuristimen avul­la
jauhe puristetaan kokoon, noin
kolmanteen osaan alkuperäisestä
koostaan ja kappale on valmis. Tämä
puristus on noin 25 tonnia neliötuu­maa
kohti. Tämä valmistunut kap­pale
on kuitenkin hauras, joten se
asetetaan puoleksi tunniksi uuniin,
jossa vetykaasun avulla on kehitet­ty
1,100 asteen C. kuumuus. (Rau­dan
sulamispiste on 1,535 astetta.)
Täten valmistettu kappale on 25
prosenttia keveämpi kuin valettu
kappale, mutta kuitenkin samalla
kestävämpi. Kaikki kappaleet tule­vat
samanmuotoisia ja ovat semmoi­senaan
käyttövalmiita. Tuotanto
on noin viisi kertaa nopeampi kuin
entistä valmistustapaa käyttäen ja
tällaisilla kappaleilla, esim. rattailla,
on myös se etu, että, ollen huokoisem-pia,
ne imevät itseensä öljyä, eikä
sellaista kappaletta tarvitse öljytä ta­vallisella
tavalla.
Jauhemetalurgiaa käyttäen ei jää
mitään jätteitä. Entistä menettely­tapaa
käyttäen jää noin 70 prosent­tia
valukappaleesta sen valmistuksen
kuluessa jätteiksi, jotka kyllä voi uu­delleen
sulattaa, vaan lisäävät työtä.
Tätä uutta menettelytapaa käyt­täen
saadaan esim, sorvikoneisiin y.
m. tungstencarbide-leikkuuteriä, jot­ka
ovat melkein yhtä kovaa ainetta
kuin timantti.
Jäuhemetalurgia voi saada aikaan
suuria mullistuksia terästeollisuudes­sa.
Suurenmoiset^ X*säde>
kokeilut
Ihmisen tekemä kosmillinen sade«
tai sitä lähinnä oleva — on pian to-dellisulis
ja muodostuu nykyaikaisen
f>^iikan suurimmaksi saavutukseksi.
Sen mukaan tulee niin laaja tieteelli­nen
edistys, etteivät fysiikot uskalla .
sitä arvioidakaan. Sen mukana voi
tulla kyky nältdä useita jalkoja N^ah-van
teräskappaleen' läpi^ synnyttää -T
outoja eläimiä muuttamalla si^emen^o-luja
ja rajoittaa syöpätaudin levene-'
minen. '
Tämän kaiken kehittäminen alkoi;
kaksi vuotta sitten, jolloin tri Donald -
W. Kerst, 21 vuotias Illinoisin ylio- '
piston fysiikko, rakensi kokeilua
ten malli "betatronin" — koneen, jo­ka
«ynnytti voimakkaita beta-sätei-tä,
eli nopealiikkeisiä elektroneja.
Kun ne kohdistettiin metalliseen esi­neeseen,
ne synnyttirät kahden mil­joonan
voltin X-säteitä.
-Viime joulukuussa kymmentä ker­taa
voimakkaampi betatroni (20,000,-
000 voltin) paljastettiin General E-lectric
yhtiön laboratorissii Schenec-tadyssa
ja viime viikolla GE ilmoitti,
että uusi jättiäinen Beta- ja X-säde-tehtaiden
alalla valmistuu toimintaan
aikaisin ensi talvena. Se kykenee ke­hittämään
100,000,000 ^valtin X-sä­teitä.
Rakennus, johon tämä viimeinen
tieteellinen ihme majoitetaan, on jo
\'almis. Se on rakennettu konkreetti-ja
lasitiilistä, pinta-alaltaan 47.\50
jalkaa, on noin kolme kerrosta kor­kea
ja siinä on jaardin vahvuiset sei­nät
pitääkseen sisällään lentävät ato-mihiukkaset
ja X-säteet, jotka kaiken
muun ohella tekevät hedelmättömäk­si
jokaisen suojaamattoman ihmisen,
joka tulee niiden kanssa kosketuk­seen.
Sitten kun laitos valmistuu, ensi-mäiseksi
tehtäväksi tulee katsoa
kuinka vahvan pan.ssarilevyn tai ko­neen
osan läpi sen kehittämät X-sä­teet
näkevät tarkoituksella saada sel­ville
viat. Xykyiset miljoonan voltin
X-siidekoneet näkevät ainoastaan
kahdeksan tuuman teräslevyn läpi
ja uuden koneen kehittelijät arvioi­vat,
että sen avulla nähdään ainakin
24 tuumaa vahvan kovimman metal­lin
läpi. N
Bioloogit ovat myös uteli;uit kokei­lemaan
mitä 100 milJ9onan voltin sä­teet
aiheuttavat syövälle ja taudin ba­silleille.
-oOo-
Tilatkaa Li
PORIX K . \ U P U X K I on perustet­tu
1558 samoille seudulle, missä sitä
ennen oli sijainnut v, 1300 perustettu
Ulvila-niminen kaupunki ja kauppa­paikka.
— oOo ^
ERÄÄSSÄ HUUTOKAUPASSA
myytiin muun ohella myöskin papukai­ja.
Eräs huutaja oli innostunut saa­maan
linnun ja teki ensimmäisen tar­jouksen
viisi dollaria,-mutta-sitä seurasi
korkeampi tarjou» jostakin muualta.
Ostaja kohotti hintaa vähitellen, mut­ta
aina ilmaantui korkeampi vastatar­jous.
Vihdoin hinta oli kohoimut nel-jäänkymmeneenviiteen
dollariin^ minkä
jälkeen- tarjousta ei cnäÄn mistään kä­sin
kcrfiotettu.
Kun mies meni ottamaan lintua Ja
lunastamaan tarjoustaan, sanoi huuto­kaupan
pitäjä: "Se oli hyvä hinta mak­settu
yhdestä linnusta."
Ostaja: "Se oli todella korkea hinta;
ja osaako tuo papukaija ede» puhua?"
Huutokaupan pitäjä: "Kenen te sitten
luulitte ne vastatarjoukset tehneen."