1938-01-08-06 |
Previous | 6 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
1 oeiB e isee
Tarinaa eräistä Euroopan isän nättömistä palatseista
• VTIIN, '-linnoissa kreivien häät vie- . anskan kiiriinkaallisissa palatseis:
tetään" sanotaan siinä vanhassa " s a ei ole hallitsijoita tämän vuo-tutussa
valssissa.Mutta nuo ajat 5isadan aikana astellut, mutta toisin
ovat jo hiukan kuin menneet, sillä
eipä enää noita ''hiluja'" vietetä ainakaan
kaikkein upeinimissa linnoissa,
sellaisissa, joissa aikanaan kunin^
kaat ja keisarit asustivat. Uusi aika
on laita Ranskan eteläisessä naapurimaassa
Espanjassa. Vasta muutama
vuosihan sitten Espanjan viimeinen
Alfohso kopisteli Madridin tomut
jaloistaan huomatessaan, että kansa
on sysännyt syrjään entisiä valtiaita katsoi häntä karsaasti. Alfonsoh en-ja
varsinkin maailmansota pyyhkäisi
monesta palatsista isännät pois. Ne
joutuivat siis isännättömiksi — tai
oikeammin: joutuivat.oikean isännän,
kansan, huoltoon, sillä kansojen hiellä
ja vaiyaila nuo komeat palatsit
tinen asunto, Madridin kuninkaallinen
linna, Palacio real, on kaupungin
huomattavimpia ja kauneimpia rakennuksia.
Tämänkin linnan kohdalla
oli alkuaan metsästyslinna, joka
V. 1734 paloi. Vv. 173 7—64 raken-kerran
ovat nousseet. Ehkä me, jotka nettiin paikalle valkoisesta graniitista
olemme saaneet ja saamme tyytyä
paljon vaatimattomampiin asumuksiin,
hieman vilkaisemme noihin linnoihin—
huvin vuoksi.
Alkaaksemme tarkastelun lännestä
saamme ensin verkkoon
Versaillesin kuninkaallisen linnan,
joka sijaitsee 17 km päässä Pariisista
länteen. Siitä sopiikin juttu alkaa,
koska \'ersailles'issa on aikoinaan pidetty
Euroopan loistävinta hovia.
Ranskan kuningas Ludwig XIII rakennutti
paikalle vv. 1624—^26 metsästyslinnan,
johon sitten Ludwig
X I \ ' mielistyi niin, että päätti muuttaa
sinne hovin Pariisista kokonaan.
Hän laajennutti linnaa niin, että siitä
vuosina 1662—88 paisui valtava rakennusryhmä.
Tästä työstä on olemassa
järkyttäviä kertomuksia. Kolmattakymmentä
vuotta ahersi kymmeniä
tuhansia talonpoikia pakkotyössä,
ja paljon" heistä sortui kurjuuteen
ja kulkutauteihin. Samaan
aikaan kansaa verotettiin ankarasti,
. sillä se loisto, jonka ajan taitavimmat
tekijät loihtivat uuteen palatsiin^ vaati
tavattomasti varoja. Varmaa on,
että samalla kun täten tehtiin kuninkaan
taloa, samalla siten luotiin pohjaa
Ranskan suurelle vallankumoukselle.
Linnasta tuli 415 m, pitkä,
upeatyylinen rakennusryhmä", jossa
paitsi satoja pienempiä ja suurempia
asuinhuoneita on 14 suurta salia, joista
kuuluisimmat ovat Galerie des
Glaces (73 m. pitkä, 10.4 m, leveä ja
13 m. korkea) ja Galerie des Batailles
(120 m. pitkä ja, 13 m. leveä). Kun
käyskentelee näissä saleissa, joutuu
aivan hämmennyksiin, sillä sisustus
on vertaansa vailla. Suuria seinämaalauksia,
gobeliineja, tauluja, kulta-koristeita
loppumattomiin. — V . 1770
rakennettiin linnan läheisyyteen suuri
teatteri, jossa mm. kansalliskokous
vv. 1S71—79 kokoutui. Linnan ympärille
luotiin laaja puisto. Se on
edelleenkin alansa ihme somine hu-vilinnoineen,
suihkukaivoineen, istutuksineen
ja . kuvapatsaineen. —
Xäissii "tiloissa" pidettiin 18 vuosisadalla
uskomattoman iipeata hovia,
kunnes kansan mitta oH täysi ja se
pyyhkäisi tämän elävän loiston menneisyyteen
— vain "kuollut loisto",
linna ja puisto jäivät jälkipolvien
ihmeteltäväksi. >
Ilse Pariisin kaupungissa on Ran^-
kan kuninkailla ollut toinen asuinpaikka,
Tuileriesn palatsi, jonka rakennuttamisen
aloitti' Katarina di
Medici jo v.'^I564. Sekin on sangen
upea talo ja sen yhteydessä on kuuluisa
Louvren museo. 1700 ja 1800
luvuilla linna oli hallitsi jäin kaupunkiasuntona,
mm. keisarr Napoleon I
hallitsi sieltä käsin Eurooppaa. V.
1 B7\ palatsi turmeltui tulipalossa,
mutta korjattiin sittemmin.
renessanssityylinen neliömäinen palatsi,
julkisivujen pituuden ollessa 143
m. ja korkeuden 30 metriä. Linnaa
äärtärriään luotiin lukuisia kauniita
puutarhoja, jotka sopivasti korostavat
paikan kauneutta. — Kuten sanottu,-
nyt eivät palatsissa enää tyhjäntoimittajat
kekkaioi eivätkä hovi-juonittelut
kukoista. Se on nykyisin
tavallaan museona ja sitäpaitsi on
palatsissa kuninkaallinen kirjasto,
jossa on yli 100,000 nidettä. Mitenkähän
tämä menneen ajan muistomerkki
kestää nykyisen kansalaissodan
melskeet?
Vyr^ä^^l^^^^^sota siirsi Berlinin ku-ninkaallisen
linnan isännän
Doornin pikkulinnaan Hollantiin. Ja
niin tuli Eurooppaan jälleen yksi
palatsimuseo lisää, sillä keskellä Ber-liniä
Spree-joen haarautuman muodostamalla
saarella sijaitseva kuninkaallinen
linna, on v:sta 1921 saakka
ollut taideteollisuusmuseona. Saksan
karisa siis oikeastaan pisti museoon
sekä hallitsijansa että hänen
talonsa.
Andreas Schluterin suunnittelema
ja. vy, 1699—1706 rakennettu Berliinin
kuninkaallinen linna on valtava
rakennus: 192 m. pitkä ja 116 m. le-
. veä, roomalaista barokkityyliä. Varsinaisessa
palatsissa on 700 huonetta,
mutta sivurakennukset humioon ottaen
1,200 huonetta, niin että ei kai
siellä ainakaan tilanahtaus ole vaivannut.
Linnan kupooli on yli 70
m. korkea jä tähän rakennusryhmään
kuuluu mm; Erasmus-kappeli, joka
rakennettiin jo v. L538. Patlasissaon
monia huoneita säilytetty vanhassa
asussaan, mm. Fredrik Suuren työ-huone.
Viimeinen keisari, Wilhelm
II, asui palatsissa v:stä 1888.
Paitsi tätä varsinaista asuntoa kuului
Saksan hallitsijalle pari muutakin
linnana, Jkuten Charlottenburgin kesä-palatsi
ja monipuolisesta kauneudestaan
kuuluisa Sahssoucin linna. Se
on rpkokötyylinen ja sen rakennuttamisen
aloitti Fredrik Suuri v. 1745.
Linna on tehty osaksi ranskalaisten
esikuvien mukaan, se on erittäin koristeellinen,
sisältää useitakin arvokkaita
taidekokoelmia ja sitä ympäröi
puisto, joka sinänsä on puutarhataiteen
ihme.
Saksan etelä- ja itäpuolella aikaansai
maailmansota niinikään suuria
mullistuksia. Se muutti ja pirstoi
perin pohjin jo kauan "savijaloilla"
seisoneen Itävalta-Unkarin kaksoismonarkian.
Valtakunnasta tuli kolme
itsenäistä valtiota ja sitäpaitsi
suuria alueita liitettiin ympärysvalr
tioihin. Ja: monarkkinen hallitusjärjestelmä
sortui. Vanha keisari
Frans Josef kUöli sodan kestäessä v.
1916 ja hänen seuraajansa Kaarle
IV: nnen siirsi Vallankumous sivuun.
Tämän Johdosta jäi neljä ruhtinaallista
linnaa isännättömäksi, nim. Wienissä
varsinainen kuninkaallinen linna
sekä SchÖnbrunnin kesäpalatsi,
Budapestissa ja Prahassa kuninkaalliset
linnat. Niin monta asumusta tämän
valtakunnan' päällä oli, joskin
hän viihtyi enimmäkseen vain Wienissä.
Wienin kuninkaallinen linna Hof-burg
oli Habsburgin hallitsijasuvun
asuntona aina v:sta 1278 lähtien.
Nykyisen linnan vanhempi osa on
Maria Teresian ajoilta, uudempi
Frans Josefin ajoilta. Satoja erikokoisia
huoneita jonossa, seinillä suuria
maalauksia, gobeliineja, tauluja,
kulta-upotuksia, veistokuvia, freskoja
jne. Matkailijoille näytetään vain 52
huonetta, mutta niissäkin on kyllin
katseltavaa. Kauneudestaan ja loistosta^
kuuluisa on linnan kirjastosa-^
lij joka mitoiltaankin on suiiri: pituus
78 m, leveys 17 m; Kokonaisuutena
katsoen oh linna ryhmä erityylisiä
rakennuksia eri ajoilta ja tekee
siten hieman sekavan vaikutuksen.
Paljon mielenkiintoisempi kuin
Hofburg oh Wienin ulkopuolella
SchÖnbrunnin linna, sillä se on Itävallan
Versailles. Tämä palatsi sijaitsee
Wienin joen varrella ja sitä
ympäröi monta hehtaaria laaja hyvinhoidettu
puisto, jossa on paitsi
taidokkaita istutuksia myös lammikolta
jä suihkulähteitä :sekä tavattomasti
—- naispätsaita, mikä johtuu
siitä, että linnan rakennutti ponteva
keisarinna Maria Teresia vv. 1744—
50. Sen julkisivu on 156 m. pitkä ja
huoneita on toista sataa, sivurakennukset
mukaanlukien yhteensä 1,441!
Tämä tavaton määrä johtuu siitä, että
Maria Teresian jälkeen jokainen keisari
tahtoi kantaa kortensa kekoon
ja rakennutti linnaan aina hieman lisää.
Menneinä aikoina on tässä palatsissa
vietetty uskomattoman komeata
elämää. Siitä kielivät mm. sali,
jonka pelkkä sisustus on maksanut
miljoona hopeataalarj^, vaunulinnas-sa
säilytettävät k)rmmenet vanhat ajopelit,
kruunaus-, hautajais- ja matka-vaunut,
kullatut valjaat ja satulat,
kantotuolit ja muut sellaiset upeudet.
Siellä on myös kultaiset kruunausvau-nut,
joiden edessä seisoo 10 "täytettyä"
lumivalkoista. Näitä pelejä
käytti Itävalta-Unkarin viimeinen
keisaripari Kaarle ^a Zita kruurta-jaisissaan
V. 1916. SchÖnbrunnin
linnassa asuivat maan viimfeiset keisarit
vakinaisesti, siellä eli lyhyen elämänsä
Napoleonin poika ja siellä
Ffans Josefkin kuoli. Linnassa päätettiin
myös historiallisesti tärkeä
Wienin rauha Vi 1809.
Itävalta-Unkarin monarkian "ohje-säännössä"
oli määrätty, että keisarin
pitää oleskella Unkarin puolella
Budapestissä vuosittain useita kuukausia.
Siitä huolimatta keisarit aina
asustivat Wienissä, mutta kuitenkin
1
«4
Fasistien etappina toimineesta maasta
m
im
Pof^h" niemimaasta osan muodosta-
FasKtien ryhtyessä hyökkäykseen va Portugali välikätenä aseiden ia
Espanjan kamaa vastaan toimi Es- sotilaiden maahan kuljettamsessa..
. Kuvassa PortugaUnhamtmtalo, Oikeassa
ylänurkassa^ pre^d^tti, ken-raäll
ja diktaattori Anttifiii^^^^^
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 8, 1938 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1938-01-08 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki380108 |
Description
| Title | 1938-01-08-06 |
| OCR text | 1 oeiB e isee Tarinaa eräistä Euroopan isän nättömistä palatseista • VTIIN, '-linnoissa kreivien häät vie- . anskan kiiriinkaallisissa palatseis: tetään" sanotaan siinä vanhassa " s a ei ole hallitsijoita tämän vuo-tutussa valssissa.Mutta nuo ajat 5isadan aikana astellut, mutta toisin ovat jo hiukan kuin menneet, sillä eipä enää noita ''hiluja'" vietetä ainakaan kaikkein upeinimissa linnoissa, sellaisissa, joissa aikanaan kunin^ kaat ja keisarit asustivat. Uusi aika on laita Ranskan eteläisessä naapurimaassa Espanjassa. Vasta muutama vuosihan sitten Espanjan viimeinen Alfohso kopisteli Madridin tomut jaloistaan huomatessaan, että kansa on sysännyt syrjään entisiä valtiaita katsoi häntä karsaasti. Alfonsoh en-ja varsinkin maailmansota pyyhkäisi monesta palatsista isännät pois. Ne joutuivat siis isännättömiksi — tai oikeammin: joutuivat.oikean isännän, kansan, huoltoon, sillä kansojen hiellä ja vaiyaila nuo komeat palatsit tinen asunto, Madridin kuninkaallinen linna, Palacio real, on kaupungin huomattavimpia ja kauneimpia rakennuksia. Tämänkin linnan kohdalla oli alkuaan metsästyslinna, joka V. 1734 paloi. Vv. 173 7—64 raken-kerran ovat nousseet. Ehkä me, jotka nettiin paikalle valkoisesta graniitista olemme saaneet ja saamme tyytyä paljon vaatimattomampiin asumuksiin, hieman vilkaisemme noihin linnoihin— huvin vuoksi. Alkaaksemme tarkastelun lännestä saamme ensin verkkoon Versaillesin kuninkaallisen linnan, joka sijaitsee 17 km päässä Pariisista länteen. Siitä sopiikin juttu alkaa, koska \'ersailles'issa on aikoinaan pidetty Euroopan loistävinta hovia. Ranskan kuningas Ludwig XIII rakennutti paikalle vv. 1624—^26 metsästyslinnan, johon sitten Ludwig X I \ ' mielistyi niin, että päätti muuttaa sinne hovin Pariisista kokonaan. Hän laajennutti linnaa niin, että siitä vuosina 1662—88 paisui valtava rakennusryhmä. Tästä työstä on olemassa järkyttäviä kertomuksia. Kolmattakymmentä vuotta ahersi kymmeniä tuhansia talonpoikia pakkotyössä, ja paljon" heistä sortui kurjuuteen ja kulkutauteihin. Samaan aikaan kansaa verotettiin ankarasti, . sillä se loisto, jonka ajan taitavimmat tekijät loihtivat uuteen palatsiin^ vaati tavattomasti varoja. Varmaa on, että samalla kun täten tehtiin kuninkaan taloa, samalla siten luotiin pohjaa Ranskan suurelle vallankumoukselle. Linnasta tuli 415 m, pitkä, upeatyylinen rakennusryhmä", jossa paitsi satoja pienempiä ja suurempia asuinhuoneita on 14 suurta salia, joista kuuluisimmat ovat Galerie des Glaces (73 m. pitkä, 10.4 m, leveä ja 13 m. korkea) ja Galerie des Batailles (120 m. pitkä ja, 13 m. leveä). Kun käyskentelee näissä saleissa, joutuu aivan hämmennyksiin, sillä sisustus on vertaansa vailla. Suuria seinämaalauksia, gobeliineja, tauluja, kulta-koristeita loppumattomiin. — V . 1770 rakennettiin linnan läheisyyteen suuri teatteri, jossa mm. kansalliskokous vv. 1S71—79 kokoutui. Linnan ympärille luotiin laaja puisto. Se on edelleenkin alansa ihme somine hu-vilinnoineen, suihkukaivoineen, istutuksineen ja . kuvapatsaineen. — Xäissii "tiloissa" pidettiin 18 vuosisadalla uskomattoman iipeata hovia, kunnes kansan mitta oH täysi ja se pyyhkäisi tämän elävän loiston menneisyyteen — vain "kuollut loisto", linna ja puisto jäivät jälkipolvien ihmeteltäväksi. > Ilse Pariisin kaupungissa on Ran^- kan kuninkailla ollut toinen asuinpaikka, Tuileriesn palatsi, jonka rakennuttamisen aloitti' Katarina di Medici jo v.'^I564. Sekin on sangen upea talo ja sen yhteydessä on kuuluisa Louvren museo. 1700 ja 1800 luvuilla linna oli hallitsi jäin kaupunkiasuntona, mm. keisarr Napoleon I hallitsi sieltä käsin Eurooppaa. V. 1 B7\ palatsi turmeltui tulipalossa, mutta korjattiin sittemmin. renessanssityylinen neliömäinen palatsi, julkisivujen pituuden ollessa 143 m. ja korkeuden 30 metriä. Linnaa äärtärriään luotiin lukuisia kauniita puutarhoja, jotka sopivasti korostavat paikan kauneutta. — Kuten sanottu,- nyt eivät palatsissa enää tyhjäntoimittajat kekkaioi eivätkä hovi-juonittelut kukoista. Se on nykyisin tavallaan museona ja sitäpaitsi on palatsissa kuninkaallinen kirjasto, jossa on yli 100,000 nidettä. Mitenkähän tämä menneen ajan muistomerkki kestää nykyisen kansalaissodan melskeet? Vyr^ä^^l^^^^^sota siirsi Berlinin ku-ninkaallisen linnan isännän Doornin pikkulinnaan Hollantiin. Ja niin tuli Eurooppaan jälleen yksi palatsimuseo lisää, sillä keskellä Ber-liniä Spree-joen haarautuman muodostamalla saarella sijaitseva kuninkaallinen linna, on v:sta 1921 saakka ollut taideteollisuusmuseona. Saksan karisa siis oikeastaan pisti museoon sekä hallitsijansa että hänen talonsa. Andreas Schluterin suunnittelema ja. vy, 1699—1706 rakennettu Berliinin kuninkaallinen linna on valtava rakennus: 192 m. pitkä ja 116 m. le- . veä, roomalaista barokkityyliä. Varsinaisessa palatsissa on 700 huonetta, mutta sivurakennukset humioon ottaen 1,200 huonetta, niin että ei kai siellä ainakaan tilanahtaus ole vaivannut. Linnan kupooli on yli 70 m. korkea jä tähän rakennusryhmään kuuluu mm; Erasmus-kappeli, joka rakennettiin jo v. L538. Patlasissaon monia huoneita säilytetty vanhassa asussaan, mm. Fredrik Suuren työ-huone. Viimeinen keisari, Wilhelm II, asui palatsissa v:stä 1888. Paitsi tätä varsinaista asuntoa kuului Saksan hallitsijalle pari muutakin linnana, Jkuten Charlottenburgin kesä-palatsi ja monipuolisesta kauneudestaan kuuluisa Sahssoucin linna. Se on rpkokötyylinen ja sen rakennuttamisen aloitti Fredrik Suuri v. 1745. Linna on tehty osaksi ranskalaisten esikuvien mukaan, se on erittäin koristeellinen, sisältää useitakin arvokkaita taidekokoelmia ja sitä ympäröi puisto, joka sinänsä on puutarhataiteen ihme. Saksan etelä- ja itäpuolella aikaansai maailmansota niinikään suuria mullistuksia. Se muutti ja pirstoi perin pohjin jo kauan "savijaloilla" seisoneen Itävalta-Unkarin kaksoismonarkian. Valtakunnasta tuli kolme itsenäistä valtiota ja sitäpaitsi suuria alueita liitettiin ympärysvalr tioihin. Ja: monarkkinen hallitusjärjestelmä sortui. Vanha keisari Frans Josef kUöli sodan kestäessä v. 1916 ja hänen seuraajansa Kaarle IV: nnen siirsi Vallankumous sivuun. Tämän Johdosta jäi neljä ruhtinaallista linnaa isännättömäksi, nim. Wienissä varsinainen kuninkaallinen linna sekä SchÖnbrunnin kesäpalatsi, Budapestissa ja Prahassa kuninkaalliset linnat. Niin monta asumusta tämän valtakunnan' päällä oli, joskin hän viihtyi enimmäkseen vain Wienissä. Wienin kuninkaallinen linna Hof-burg oli Habsburgin hallitsijasuvun asuntona aina v:sta 1278 lähtien. Nykyisen linnan vanhempi osa on Maria Teresian ajoilta, uudempi Frans Josefin ajoilta. Satoja erikokoisia huoneita jonossa, seinillä suuria maalauksia, gobeliineja, tauluja, kulta-upotuksia, veistokuvia, freskoja jne. Matkailijoille näytetään vain 52 huonetta, mutta niissäkin on kyllin katseltavaa. Kauneudestaan ja loistosta^ kuuluisa on linnan kirjastosa-^ lij joka mitoiltaankin on suiiri: pituus 78 m, leveys 17 m; Kokonaisuutena katsoen oh linna ryhmä erityylisiä rakennuksia eri ajoilta ja tekee siten hieman sekavan vaikutuksen. Paljon mielenkiintoisempi kuin Hofburg oh Wienin ulkopuolella SchÖnbrunnin linna, sillä se on Itävallan Versailles. Tämä palatsi sijaitsee Wienin joen varrella ja sitä ympäröi monta hehtaaria laaja hyvinhoidettu puisto, jossa on paitsi taidokkaita istutuksia myös lammikolta jä suihkulähteitä :sekä tavattomasti —- naispätsaita, mikä johtuu siitä, että linnan rakennutti ponteva keisarinna Maria Teresia vv. 1744— 50. Sen julkisivu on 156 m. pitkä ja huoneita on toista sataa, sivurakennukset mukaanlukien yhteensä 1,441! Tämä tavaton määrä johtuu siitä, että Maria Teresian jälkeen jokainen keisari tahtoi kantaa kortensa kekoon ja rakennutti linnaan aina hieman lisää. Menneinä aikoina on tässä palatsissa vietetty uskomattoman komeata elämää. Siitä kielivät mm. sali, jonka pelkkä sisustus on maksanut miljoona hopeataalarj^, vaunulinnas-sa säilytettävät k)rmmenet vanhat ajopelit, kruunaus-, hautajais- ja matka-vaunut, kullatut valjaat ja satulat, kantotuolit ja muut sellaiset upeudet. Siellä on myös kultaiset kruunausvau-nut, joiden edessä seisoo 10 "täytettyä" lumivalkoista. Näitä pelejä käytti Itävalta-Unkarin viimeinen keisaripari Kaarle ^a Zita kruurta-jaisissaan V. 1916. SchÖnbrunnin linnassa asuivat maan viimfeiset keisarit vakinaisesti, siellä eli lyhyen elämänsä Napoleonin poika ja siellä Ffans Josefkin kuoli. Linnassa päätettiin myös historiallisesti tärkeä Wienin rauha Vi 1809. Itävalta-Unkarin monarkian "ohje-säännössä" oli määrätty, että keisarin pitää oleskella Unkarin puolella Budapestissä vuosittain useita kuukausia. Siitä huolimatta keisarit aina asustivat Wienissä, mutta kuitenkin 1 «4 Fasistien etappina toimineesta maasta m im Pof^h" niemimaasta osan muodosta- FasKtien ryhtyessä hyökkäykseen va Portugali välikätenä aseiden ia Espanjan kamaa vastaan toimi Es- sotilaiden maahan kuljettamsessa.. . Kuvassa PortugaUnhamtmtalo, Oikeassa ylänurkassa^ pre^d^tti, ken-raäll ja diktaattori Anttifiii^^^^^ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1938-01-08-06
