1948-08-07-07 |
Previous | 7 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
^hdyn kirjoittamaan muäkw|
tee sitä musiikkimieheaa. vi
Uö€ntU, jota osaan kuml|
t ovikello. Tunnen kySiTa
'<^a suuria musiikkimidJ
Columbuksen seitsen^l
^ohnannen osan hpp,^
>nin saveltämää '^Mustahj,!
>idan ehdottomasti FredrH^
enäjkuuluisana musiikki^;
Sibelius on sotapäällikköni
lattelin, että musiikki on tar-lin
musiikkimiehille. Toinej,
toinen kuuntelee. SelJainea. i
tnusiikkikorvaa, on kokolj j
'leUa. Ja että sellaisen lao. 1
in ihmisen on parasta halea |
istuksia/katsella pesäpall(,4
ata pokkaa. f
ten tapahtui, että taloon tn-j
tilainen nätti pieni möiyioo. ]
sen pokalla. Samoihin aj-taloon
toinenkin nätti pieni
Vaimoni voitti sen. Mnsi
^ahdella vehkeellä oli, että
• ^^^nun olisi tietenkin k^
moa oliko se potkija tyttö
En tullut itsekään sitäkj-iin
viikkoon. Alright. Tyt-idella
pelivehkeellä tuli ko-
Ja-se kilpailu suoritettiin
i yöllä. Kun toinen aloit-appia,
tarkoitan sitä radio-
L tuli melkein aina musilk-itkui
päivä päivän perään,
^ön perään monta kuuhat-oa
miten se oH. Tottuika
kiin vai musiikki kor\-aaa,
)itämään noista lirutuksis-
?mpi kuuntelin, sitä enem-r*
itäminen muuttui nautia-notaan
hiljaa — tämäpoi-lautintoa.
L jätsiä enkä foxia, mutta
)kasta musiikkia.
en ymmärrä sitä niin-siikkimies.
enkä nautilcaan
la. Mutta käsittääkseni
ätä. Yksilöllä on yksilön
Yksilö reagoi vaikut-sti.
ppii. Sitä oppii, niin koin
n tai uuden kielen. Se
|Utta se kannattaa. Pikku
astuksissa se auttaa unoii-ivuttamaan
mielen l i enen
kertaa paremrin
meidän tarvitse sptya
si eikä ole tarpeellista
>elivehkeitä. Silti voin-
Lirten säveltäjien hengen
Ikea heidän rinnallaan
maallisen yläpuoleili
astaan sen. mitä hän ho-teemme
loluii — j am
lusiikin maailma cn ^•
losa, ionne jokainen voi
— X .
•
kaikki. S->koni tuii ylimin
ua vastaan ja r.'.ri
ttamaan ja]<)i--=ta päähiJ
hin. hiinen muuttunutta
hän katseli vain min:c
»i Jopuksi:
nnnua oVait
Amerikan riiy~;i''
'"Etkfv^ m:;;.Ma. f"»
hmperln tari^oitoitn rs-
:i. Mutta '^•f^ I
un 5uure^:i iiirle:^^-^
. kun ^on ni.ii^tiini
koommin ni-hnvt. 5?3-
tilannut minulle i-'^-^
Tutta olin kai riin >='
vanhoihin hattuln:-^.
sitä oikein omaL^ni,
saada, kun tulin ^
sekin jonkun vanhaaa
toveria
I li^-an alimmaisena kaivoksen viimei-k
päässä tvöskenteU jokin aika sit-
^^uorukaista, Stephan Nishkin
'cregorij Koltshukova. Alkuaikoina
kukaan tiennyt oikein mistä nämä
demmat tulivat ja mitä he oUvat ai-isemmin
tehneet. 'Kunnes eräänä päi-
^ v-anha Golejev, Joka sodan aikana
Tollut Djnepropetrovskissa eräässä
atabukkerissa, sanoi nähneensä pojat
^ aikaan sikäläisten partisaanien
kossa. Hän lienee ollut siinä oikeas-sillä
Stephanillaj)li selässään mer-
Jinen pykälöity jälki granaadn sir-
Jeesia ja Gregorijlta puuttui vasen
[orva. Kuinka kuvaavaa tämä olikaan.
It olivat aina niin yhdessä, että heidät
asetettava samaan paikkaan työhön,
^un Stephan tuli, tuli myöskin Gregorij.
Xuo ulkonaiset puutteet olivat heidän
lielestään kuitenkin enemmän tai vä-
Unmän samantekeviä, sillä he olivat
btärällisiä ja avuliaita eikä koko kalotissa
ollut parempia työntekijöitä.
Har^•oin tapahtui, että hallitusraken-daksen
suuressa kilvessä, jossa viikot-iimoitettiin
yksityisten työntekijoien
edistyskäyrä, ei ollut heidän ni-ensä
ensimmäisten joukossa.
Mutta eräänä päivänä oli jotain eriöistä
tapahtunut. Tosin he tulivat yhdessä
työhön ja lähtivät yhdessä illalla,
uutta nauru, jonka tavallisesti voi hei-kasvoiltaan
lukea, oli kuin pois-pvThilty.
Stephan tuijotti synkkänä ja
Isulkeutuneena eteensä ja Gregorij ra-isi
seudulla kuin hajamielinen profes-ori.
Työläiset arvelivat: ehkäpä on ky-
Isj-myksessä joku tyttö! Vanha Golejev
[ratkaisi pulman heti ja sanoi:
'•Kukaan ei ole kertonut, mutta tie-
Idiinpähän vain. että se on Tamara Ler-
[motova-kadulta. — Mutta kun minä
silloin Xadeshan kanssa Gorkissa . . .
Xishkin ja Koltshukov olivat jälleen
tulleet sisälle. Kaivoksen seinät loistivat
malmihohtoisina. täältä voitiin saada
ninsaasti metallia koneita, lentokoneita,
kojeita ym. varten.
Stephan pani vihaisena paineilmava-saran
käyntiin ja huusi jonkin »verran
luluttomana yli koneen metelin: "Voisit
rähän kiirehtiä ja huolehtia työstäsi.
Palasethan lentelevät tänne jalkojeni
juureen." Toinen ryhtyi työhönsä,
lapio apunaan kaivoslampunvalossa.
Sitten hän sanoi: "Vielä puolivuotta
ja olen säästänyt tarpeeksi. Lermonto-
^dulia valmistuu silloin talo ja' minä
cain Tamaran."
^ 'Tamara. Tamara", mutisi "Stephan
'•jokainen stlTia sinussa on vain Tam.a-
"3^" Vasaran iskut kaikuivat jatku-
^•2iti. "Smähän et näe muuta kuin tuon
'}tön. Aamuisin Tamara. Iltaisin Tama-
^ ja kun olemme täällä, mulkoilet va-
Ja jätät työn silleen.
Grecorij kulki eteenpäin, murska.si
"pion vasten seinää ia sanoi: '-Vielä
Sinanen ja minä . . . "
'Hieno nainen, sanon sinulle!"
-»na samassa he olivat syöksyneet
^mma. kimppuun ja .samassa taas oli-erillään,
samassa hetkessä kieriskel-
"haisena lattialla toLsiaan kvnsien
tum nuoret kissat.
Huohahtaen Stephan äännähti: "Sc
' tässä tulee tapahtumaan . . . hieno
^y^^^^- tuo , : n u n Tamarasi . . . !"
^-^''loin kiiri liipi kaivostunncUn ly-rasah-
ava ääni, ku-n sapelivyöry-
'^J ja rii^ti kiistatoverit irti toisistaan.
Kutiin'::,, - j ; , jälleen huumaava jy-ra.
i(ivf: Jyriihdy.s joka kuulosti silta
nulle.
• J*'-a ei ollenkaan .sopinut mi-
^•"tä on jo kulunut kauan aikaa, ja
" " f a tällä välillä ollut moniakin
^ hattuja mutta yhä muistan noita
^ « J a ja eritoten sitä nin hienoa hat-jolia
tulin tänne Canadaan.
kuin suunnaton paino irottaisi palan palaselta
kalliosta.
Pari kaivostyöläistä syöksyi kasvot
kalpeana heidän ohitseen: • juoskaa,
juoskaa, katto sortuu!''
Sokeassa pelossa, kuin eläimet, jotka
vaistomaisesti vainuavat kohtalon,
juoksivat he edestakaisin sinne, tänne.
Tuolla on nostohissi, sieltä voitiin päästä
ylös, turvaan. Sillä voitiin välttää
kuolemaatuottava paino.
Kun he olivat ehtineet no:n puoleenväliin,
Stephan seisahtui ja huudahti
toverilleen: '"En voi jättää vasaraa silleen.
Juokse sinä, minä tulen heti perässä!"
ja läähätiäen hän lähti pinkomaan
takaisin.
Suurin osa työläisistä oli jo nosto-hississä,
verissään ja silmissään kauhua
kuvastava ilme. Kun Kultshuiscv oii-saapunut
paikalle, huud hti joku: -Kiiruhda
Gregorij: Koko luola voi sortua
minä hetkenä hyvänsä. Stephan, m"hln
olet jäänyt? . . . Voi kirot ua, meidän
täytyy kiiruhtaa!" . . .
Gregorij kääntyi takaisin ka"vo*:se-:n
päin ja häipyi pimeytern. 'S^epanl
Steepaani" Myöskin toiset huusivat:
"Stepanl'- Ei kuulunut mitään, ei ke.--
rassaan mitään. Kaivos oli kuin kuollut.
'•'Meidän täytyy kiiruhtaa. Grezorij.
tule esiin!" — ''Hänen täv.vv tulla
Helsingin rakennussuunnitelma
Helsingin kaupunkinhallitus on ryh-t>'
nyt toim>hpiteis:in sellaisten raken-nuskysymysten
seKittelemiseksi. joiden
toteuttaminen voi olla tarpeeUineh ennen
kaupungin 400-vuotLsjuhlaa «a
olympiakisoja. Eri viranomaiset ovatkin
sitten laatineet omat suunnitelmansa
rakennusohjelm.aksi. Näistä mainittakoon
saiamatyöt. joiden kustannusarviot
nykyisten hintojen mukaan nousevat
n. 400 milj. markkaan. Edelleen
useat pääasiassa maanalaiset mukavuuslaitokset.
Kulosaaren sillan rakentam-nen.
erinäisten kansakoulujen, poikain
amm.attikouhm. sairaanhoitajakoulun y.
m., rakentaminen joiden avulla voMaan
mm. helpottaa majoitusk>-symyksen
ratkaisua. Niin ikään on sekä sähkö- että
kaa5u'a'toksen oh-elmassa suuria
L--a'ennus*«'i"tä. '"otka kummankin osal-t:^
novsevat nvkyhir.*0'en mukaar; yli
500 m"r. r-k-nrn. Kavpunsinhallitus
<^n "^n^-^ni^t "»^^Tor^.aistf^n Ii'ut''-"untien
teh*äv"?k=- h'-k:^? '•--kennu-ohieh-nn
sille.
Merimiehen kaipaus
Meri cavanj aukcsa,
edessä länttä j<t Emoop^j^;
fj^in^ rannat synn\h::naj}z
aamussj uimdv.it, u^ivchin käipyvät;
— Idässä tdhjs ruskoiUzii.
Virta'Tta vuotjj kcikh-eud^-n kultaa.
Idästä a:iriKko pUkistä^i,
Kiilkssj ky'pce ulapan selkä,
helminä välkkyy, k:mnieltää;
lasina kaartuu, siltana yhtyy,
kaukomaan jossain tavoittaa.
Kaihoten fcitsovi kulkija tsjkseen,
<7tvan kuin jnatkaa rnitaten.
Me:rta va'rt a ivaa, aavaa merta,
srir.tävää' sdkää, viyrjsti vettä.
— Aurinko sii:nij sokaisee..
Jääkää-hyv"s-} rikkui rannat,
isin 7 7 litdir syT:ny:*:rK2a:
kauinti^i^. ky^ät. k:in2hevat r^.etsät,
P''Ilot. vazr:?.t. r.voruudr^n tankut,
välkkyi ät järvet ja vuo! idt -veet.
Hyväonninen lappalainen
Seits-^m"*^-! srram-^aa kultaa on löytänyt
inarilainen Jouni Ma?2ra ai'-^n
sattum.alta Ivalo-joen rannalta. Hän oH
kahvin kiehumista o-iotellessaan huvikseen
ryhtynyt tutkimaan kallon h-.Ii-:e-am.
aa ja pääsi siinä näirt hyvään tulok-pian!"
Golejew huudähu: "Iruikaa pois,
tuolla on vain yksi ja meitä on tääiiii
kaksikymmentä, em.me voi eniiä odottaa!"
'
Xuorin Kultshukov jäi yhä s'nne.
'•'Onko Stepan hukann^jt lyhtynsä? Onko
hän uupunut m:itk^lia?"' Jälleer hän
syöksyi pimeyteen. "'Hänen on täytynyt
uupua".
'•'.Astu sisään Gregorij:"' — •'Meidän
on kiirushdettava.' muuten menehdym.-
me kaikki."
''Odottakaa vain hetkinen. h?n-?n täytyy
olla täällä". — "Stepan! . . .
Stepan!" — E i vielä kuulunut mitään
vastausta. Gre2;orij kääntyy ympäri:
"Menkää vain ylös. m.utta lähettiiVää
nostohissi takaisin!" — ja Gregorij
juoksi takaisin kaivokseen.
Kun nostohissi saapui päivänvaloon,
työntäytyi sieltä esille joukko likaisia
työläisiä, ulkoasultaan sen näköisinä
Fordin tehdas avataan
Saksassa
Frankfurtilta on ti--'d-)te'tu. «*tä e".-
i^immäisJä sodin-älke;«:'ä henkilöautoja
aletaan tuottaa F c d Motor Corn tehtaissa
Kölnissä lo^-akuun aikana, niii-asiassa
ulkci-ailie vientiä v- - ' p n . 'a
tulevat re olem.aan kaks"ovisia ja neli-sylinterisiä.
kuin tulisivat he kaksintaistelusta. Vanha
Go'ejev otti hitun päästään ia puhui
soinnuttomasti: "?e oli m.eidän kai-voksemnie
. . . luulen että jvnkun on
mentävä Lerm.ontov-kadulle".
Kun raivausjoukko kolm.en päivän
kuluttua saapui onnettoniuuspaikalle,
tapasivat he miolemmat nuorukaiset vierekkäin
raunio-tten alla. Mutta silloin
oli heidän lövtönsä liian mvöhäistä.
.'-•«•••'7'^'u:tl---' viit>^sti. — "
^'>'i"'äKr pifttf
kn-iK ^?.-f.* '^n k t h t i l n t>rllä.
-•'.>-'•••/•2 f , T » i r - v » ' / 7 . o'-"^'^''/; maillo..
Th'<-"tt sul'r*t its^>'ni hiljij, ^
k^iuk^iincn k u v ki7iho'en syntyy.
T',v-;i Jf.-ff'\ rr<wv<»i,
fjf-^k^^ ";•'?.»? h-f*:^ • - ' . T ' . ' » t kuvo. •
jjy.ih^^t'* <• v ^ j r „ — .•.5*»Z'i'rj särkyt.
T p.,»^;.». ^iri^sa.
Merikosken 'ohisaalis
<"^a:a<sa ovat j jicanres-vaUsajat saaneet
väme a.1^0 n i suu.i i vhisaaliita Merikoskesta
iippoinydia p tkävartisilla
haaveilia. . L c n n ovat yliensä yli kym-menkilo-
äia. E:äani-.i" päiviinä saatiin
7 3 kalaa eli yli 700 Vjr-" saalis. Tällai-.
seen ka:js:u!:seen vaaditaan erikoislupa,
joka maksi-i 30J mk vuorokaudelta ja
2.003 mk koko kabstuikauielta. Alku-ke.^
iistä olivat saaiiit p>n'ä. mutta nyt
näyttää Merikoskeen kertyneen lohi-parvia.
rt '
Torontolainen shakkimestari Frank Anderson siskonsa kanssa voittojensa keskellä. lian ossUis-tui
äskettäin Yhdysvaltain shakkipeli-kUpaUuun Tennessen Oak Rid^essä ja vain puolella ptstceUa
hävisi loppukUpaUussa, mestaruuden, jonka vok ti newyorkUainen Arthur Btsqutcr.
LAU.\NTAINA, ELOKUUN 7 PXIVÄXÄ, 1948 SIVU 7
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 7, 1948 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1948-08-07 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki480807 |
Description
| Title | 1948-08-07-07 |
| OCR text |
^hdyn kirjoittamaan muäkw|
tee sitä musiikkimieheaa. vi
Uö€ntU, jota osaan kuml|
t ovikello. Tunnen kySiTa
'<^a suuria musiikkimidJ
Columbuksen seitsen^l
^ohnannen osan hpp,^
>nin saveltämää '^Mustahj,!
>idan ehdottomasti FredrH^
enäjkuuluisana musiikki^;
Sibelius on sotapäällikköni
lattelin, että musiikki on tar-lin
musiikkimiehille. Toinej,
toinen kuuntelee. SelJainea. i
tnusiikkikorvaa, on kokolj j
'leUa. Ja että sellaisen lao. 1
in ihmisen on parasta halea |
istuksia/katsella pesäpall(,4
ata pokkaa. f
ten tapahtui, että taloon tn-j
tilainen nätti pieni möiyioo. ]
sen pokalla. Samoihin aj-taloon
toinenkin nätti pieni
Vaimoni voitti sen. Mnsi
^ahdella vehkeellä oli, että
• ^^^nun olisi tietenkin k^
moa oliko se potkija tyttö
En tullut itsekään sitäkj-iin
viikkoon. Alright. Tyt-idella
pelivehkeellä tuli ko-
Ja-se kilpailu suoritettiin
i yöllä. Kun toinen aloit-appia,
tarkoitan sitä radio-
L tuli melkein aina musilk-itkui
päivä päivän perään,
^ön perään monta kuuhat-oa
miten se oH. Tottuika
kiin vai musiikki kor\-aaa,
)itämään noista lirutuksis-
?mpi kuuntelin, sitä enem-r*
itäminen muuttui nautia-notaan
hiljaa — tämäpoi-lautintoa.
L jätsiä enkä foxia, mutta
)kasta musiikkia.
en ymmärrä sitä niin-siikkimies.
enkä nautilcaan
la. Mutta käsittääkseni
ätä. Yksilöllä on yksilön
Yksilö reagoi vaikut-sti.
ppii. Sitä oppii, niin koin
n tai uuden kielen. Se
|Utta se kannattaa. Pikku
astuksissa se auttaa unoii-ivuttamaan
mielen l i enen
kertaa paremrin
meidän tarvitse sptya
si eikä ole tarpeellista
>elivehkeitä. Silti voin-
Lirten säveltäjien hengen
Ikea heidän rinnallaan
maallisen yläpuoleili
astaan sen. mitä hän ho-teemme
loluii — j am
lusiikin maailma cn ^•
losa, ionne jokainen voi
— X .
•
kaikki. S->koni tuii ylimin
ua vastaan ja r.'.ri
ttamaan ja]<)i--=ta päähiJ
hin. hiinen muuttunutta
hän katseli vain min:c
»i Jopuksi:
nnnua oVait
Amerikan riiy~;i''
'"Etkfv^ m:;;.Ma. f"»
hmperln tari^oitoitn rs-
:i. Mutta '^•f^ I
un 5uure^:i iiirle:^^-^
. kun ^on ni.ii^tiini
koommin ni-hnvt. 5?3-
tilannut minulle i-'^-^
Tutta olin kai riin >='
vanhoihin hattuln:-^.
sitä oikein omaL^ni,
saada, kun tulin ^
sekin jonkun vanhaaa
toveria
I li^-an alimmaisena kaivoksen viimei-k
päässä tvöskenteU jokin aika sit-
^^uorukaista, Stephan Nishkin
'cregorij Koltshukova. Alkuaikoina
kukaan tiennyt oikein mistä nämä
demmat tulivat ja mitä he oUvat ai-isemmin
tehneet. 'Kunnes eräänä päi-
^ v-anha Golejev, Joka sodan aikana
Tollut Djnepropetrovskissa eräässä
atabukkerissa, sanoi nähneensä pojat
^ aikaan sikäläisten partisaanien
kossa. Hän lienee ollut siinä oikeas-sillä
Stephanillaj)li selässään mer-
Jinen pykälöity jälki granaadn sir-
Jeesia ja Gregorijlta puuttui vasen
[orva. Kuinka kuvaavaa tämä olikaan.
It olivat aina niin yhdessä, että heidät
asetettava samaan paikkaan työhön,
^un Stephan tuli, tuli myöskin Gregorij.
Xuo ulkonaiset puutteet olivat heidän
lielestään kuitenkin enemmän tai vä-
Unmän samantekeviä, sillä he olivat
btärällisiä ja avuliaita eikä koko kalotissa
ollut parempia työntekijöitä.
Har^•oin tapahtui, että hallitusraken-daksen
suuressa kilvessä, jossa viikot-iimoitettiin
yksityisten työntekijoien
edistyskäyrä, ei ollut heidän ni-ensä
ensimmäisten joukossa.
Mutta eräänä päivänä oli jotain eriöistä
tapahtunut. Tosin he tulivat yhdessä
työhön ja lähtivät yhdessä illalla,
uutta nauru, jonka tavallisesti voi hei-kasvoiltaan
lukea, oli kuin pois-pvThilty.
Stephan tuijotti synkkänä ja
Isulkeutuneena eteensä ja Gregorij ra-isi
seudulla kuin hajamielinen profes-ori.
Työläiset arvelivat: ehkäpä on ky-
Isj-myksessä joku tyttö! Vanha Golejev
[ratkaisi pulman heti ja sanoi:
'•Kukaan ei ole kertonut, mutta tie-
Idiinpähän vain. että se on Tamara Ler-
[motova-kadulta. — Mutta kun minä
silloin Xadeshan kanssa Gorkissa . . .
Xishkin ja Koltshukov olivat jälleen
tulleet sisälle. Kaivoksen seinät loistivat
malmihohtoisina. täältä voitiin saada
ninsaasti metallia koneita, lentokoneita,
kojeita ym. varten.
Stephan pani vihaisena paineilmava-saran
käyntiin ja huusi jonkin »verran
luluttomana yli koneen metelin: "Voisit
rähän kiirehtiä ja huolehtia työstäsi.
Palasethan lentelevät tänne jalkojeni
juureen." Toinen ryhtyi työhönsä,
lapio apunaan kaivoslampunvalossa.
Sitten hän sanoi: "Vielä puolivuotta
ja olen säästänyt tarpeeksi. Lermonto-
^dulia valmistuu silloin talo ja' minä
cain Tamaran."
^ 'Tamara. Tamara", mutisi "Stephan
'•jokainen stlTia sinussa on vain Tam.a-
"3^" Vasaran iskut kaikuivat jatku-
^•2iti. "Smähän et näe muuta kuin tuon
'}tön. Aamuisin Tamara. Iltaisin Tama-
^ ja kun olemme täällä, mulkoilet va-
Ja jätät työn silleen.
Grecorij kulki eteenpäin, murska.si
"pion vasten seinää ia sanoi: '-Vielä
Sinanen ja minä . . . "
'Hieno nainen, sanon sinulle!"
-»na samassa he olivat syöksyneet
^mma. kimppuun ja .samassa taas oli-erillään,
samassa hetkessä kieriskel-
"haisena lattialla toLsiaan kvnsien
tum nuoret kissat.
Huohahtaen Stephan äännähti: "Sc
' tässä tulee tapahtumaan . . . hieno
^y^^^^- tuo , : n u n Tamarasi . . . !"
^-^''loin kiiri liipi kaivostunncUn ly-rasah-
ava ääni, ku-n sapelivyöry-
'^J ja rii^ti kiistatoverit irti toisistaan.
Kutiin'::,, - j ; , jälleen huumaava jy-ra.
i(ivf: Jyriihdy.s joka kuulosti silta
nulle.
• J*'-a ei ollenkaan .sopinut mi-
^•"tä on jo kulunut kauan aikaa, ja
" " f a tällä välillä ollut moniakin
^ hattuja mutta yhä muistan noita
^ « J a ja eritoten sitä nin hienoa hat-jolia
tulin tänne Canadaan.
kuin suunnaton paino irottaisi palan palaselta
kalliosta.
Pari kaivostyöläistä syöksyi kasvot
kalpeana heidän ohitseen: • juoskaa,
juoskaa, katto sortuu!''
Sokeassa pelossa, kuin eläimet, jotka
vaistomaisesti vainuavat kohtalon,
juoksivat he edestakaisin sinne, tänne.
Tuolla on nostohissi, sieltä voitiin päästä
ylös, turvaan. Sillä voitiin välttää
kuolemaatuottava paino.
Kun he olivat ehtineet no:n puoleenväliin,
Stephan seisahtui ja huudahti
toverilleen: '"En voi jättää vasaraa silleen.
Juokse sinä, minä tulen heti perässä!"
ja läähätiäen hän lähti pinkomaan
takaisin.
Suurin osa työläisistä oli jo nosto-hississä,
verissään ja silmissään kauhua
kuvastava ilme. Kun Kultshuiscv oii-saapunut
paikalle, huud hti joku: -Kiiruhda
Gregorij: Koko luola voi sortua
minä hetkenä hyvänsä. Stephan, m"hln
olet jäänyt? . . . Voi kirot ua, meidän
täytyy kiiruhtaa!" . . .
Gregorij kääntyi takaisin ka"vo*:se-:n
päin ja häipyi pimeytern. 'S^epanl
Steepaani" Myöskin toiset huusivat:
"Stepanl'- Ei kuulunut mitään, ei ke.--
rassaan mitään. Kaivos oli kuin kuollut.
'•'Meidän täytyy kiiruhtaa. Grezorij.
tule esiin!" — ''Hänen täv.vv tulla
Helsingin rakennussuunnitelma
Helsingin kaupunkinhallitus on ryh-t>'
nyt toim>hpiteis:in sellaisten raken-nuskysymysten
seKittelemiseksi. joiden
toteuttaminen voi olla tarpeeUineh ennen
kaupungin 400-vuotLsjuhlaa «a
olympiakisoja. Eri viranomaiset ovatkin
sitten laatineet omat suunnitelmansa
rakennusohjelm.aksi. Näistä mainittakoon
saiamatyöt. joiden kustannusarviot
nykyisten hintojen mukaan nousevat
n. 400 milj. markkaan. Edelleen
useat pääasiassa maanalaiset mukavuuslaitokset.
Kulosaaren sillan rakentam-nen.
erinäisten kansakoulujen, poikain
amm.attikouhm. sairaanhoitajakoulun y.
m., rakentaminen joiden avulla voMaan
mm. helpottaa majoitusk>-symyksen
ratkaisua. Niin ikään on sekä sähkö- että
kaa5u'a'toksen oh-elmassa suuria
L--a'ennus*«'i"tä. '"otka kummankin osal-t:^
novsevat nvkyhir.*0'en mukaar; yli
500 m"r. r-k-nrn. Kavpunsinhallitus
<^n "^n^-^ni^t "»^^Tor^.aistf^n Ii'ut''-"untien
teh*äv"?k=- h'-k:^? '•--kennu-ohieh-nn
sille.
Merimiehen kaipaus
Meri cavanj aukcsa,
edessä länttä j |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-08-07-07
