Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 27, 1946

              Kirj; tn GOTTFRIDZTHCmEEL
M ^ttä perinnöHisyys ''J3tmn:'km^.^^'^ piähimmät^ jälkeläiset ovat tä-yhieen.
Eaaen luulllin ja jotV mikäli tiedetään, onnis-t
luulevat vieläkin, että^yanhem- tuneet yälttäbiään tämä^i perinnön
•1 veri määrää lasten.onnnaisuu- -esiintymisen. Muttekaksi-kumnga-
L ja että se sekottuu Joiddn^is^si^^^^^^^i^^^
^ m m composituniäöig:|bi^ x^meinen keisarinna
H)do=taa lapsen perianöUiset »mi- ,<ia: Espanjan -kuningatar, olivat mo-
" • ' * *- :4emniat taudin^ :välittäj^^ ^äiUä täs­tä
mustasta, .aikaisemmin piilleestä
geenistä, tuli sd^ jota sano­taan
määräävitksi. "Tällaisena mää-•
•
räävänä geeninä se vaikuttaa vereen
sillä tavoin,^etteiläanä enää voi hyy­tyä.
Espanjan kuningattaren, poika
Covadongan^Jierttua vkuoli verenvuo­toon
loukkauduttuaan auto-onnetto­muudessa
Miamissa W38. Venäjän
Jkruundnperillisen verenvuototauti
raivasi tien-murikki fiasputinirie ja
nasuudet ja luonteen. .rfaUä!Ja-
TOia oHsi aina mukana pisaravetäasen
j^^söi" Ja esiäidin- .yerta^iga: siten -
tcaUainen '^sininen" veriVvsaattaisf
-kullata olemassaolollaan suhteellisen
kaakaisen jälkeläisen elämää.
Nykyaikainen perinnöllisyysoppi
on kuitenkin täydellisesti työnlMiyt
syrjaäa .verenperinnön-. • lEi; pisajraa-iaan
äidin enemmäa kuin ^ai^kään
rerta tule lapsen-osaksi. ;Lapsi pe­rii
vain sukusolujen Jis.-kromoson(ut
geeceineen. Siinä kaikki! Bikä se samalla jupxiit^elui^ ja taikauskolle,
muuten olekaan niin ySaiän.^ ,jotka vuorostaan, vqdmakkaasti yai-ivaliteettiln,^
atuun;,$g}^l^^^^
.todeUakJnxusein- tm^^^:0^r^^^^^^^ eivät tällöm;
liteet^, jnääiä, sitä^yast^^ eiyä-^, J ^ f e.
^^aatanaton. ,
::Mit|l >-shtea .:näÄ»,:: .^iaoon^ stiuti!ti»n.'saa^ MB. ^aäms^a-v^
uöiniinnne f joiaise^^
•solujen' tumassa .on,:\sukusolu|3'4^^^
iuuitottamatta, <48 • skronxj^ööÖMa;. kaik-^
Jokainen' seHaiaen r^lcrnJmosoojam'-^sör- >; 1^ sisältävät
Moonpantu vEarintl^
^tesä:t£^auksissa ;ip5a, I^isöl^nU.ttisohg^^^^
pteaestä litistyneestä t^atänioM = Jt^tä:^liwäiä^^ 'Liiobto työskentelee
leenit >ne tavatfofeästä' Ipiemm&Ts
taan. huolimatta ^äsaliaA^^^
mitä perimme, Jjiusten, '&on,'ckyiiisi-en,
jalkojen, käsien, pään,-kaiken
Söoäillra: luViiteir
-^Miehen -sukusoluilla, ns. siittiöso-luillaj
on vielä .sevoininaisuus,; että-
^ . toisälaipu61dla.'iraistä kaikki-iaksl^
suhteen, mit^ amisessä. on. fTuntuu ^j^j^^g^^äneljä tomosoomia ovat
käsittämättömältä,.että nämä geenit, ^^^^ ^^^^-^ kuin munasolussalan,
jotka ovat.mb.pieniä,^^että iiHtä voi ^y^siom toisella-puolella kromo-
^soomit ^vat pienemlpfä. jNäitä p » -
aempiä .ikromosoomelja sanotaan v-kromosoooieiksi,
feim taas normaaK-sia-
iiimitetään.,x-kromosoomeiksi. Jos
mahtua miljardeja; piexieenrjy^raseen,
niin pieneen, ettei paljaalla-sHmalfö
voi sitä erotcaa, saattavat ^naarata
ruumiimme ja. .sielucnmevräke^
Iflimadot ^^^^
^^^^
Suurten sisäjärviemme kalasta-^
jien ^ v a n a ja rautujen j a muiäbn«
hyiitykalojen tiihöajana on jo joitain
vuosia ollut n; s. Lamprey, jättiläis-iilimato,
joka imeytyy kiinni kalaan
ja pysyttelee ckalassa kiinni inaien
sen verta, elin. ja kasvuvoimaa, jät­täen
kalan^^uniiiseen ruman arven,
Jos: kala onnistuu rrroittamaan sen it-
-jsestään. Iilimato on ikuin f kappale
kasteletkua. vSe tärvelee jO 2 5 ^0
•pros. vesin». Mitih^an-järvestä saa­duista
rauduista. Rautujen. lisäksi
-mainittu iiii lisfceytyy kiinni Suur-
^järvien sixkoäih ja tniiihin suuirem-piin
kaloihin. Sen Usäksi,;että nuo
;fiIimadot tärvelevät iukjftmattomia
rautuja ja siikoja, niiden Otaksutaan
-^aiheuttavan inyös .^näiden. M f e j^
tuhoutumisen. •
iLan4>rey-iilit -kasvavat .niinkin
pitkiksi ituin 2S tuumaa, ^Miolugan-'
järvestä ^ladstonen luona, viime tal­vena
rotetuista vsudier^loista ,oli 50
^^>p^s.:;Lai9pr^iUien4-iärväei^^
-thistigttessa^ jossa^kalastajat ovat jo
:;^uän ^:«Alec^ .so^
jä?vastaaii^' aiäiÄ^-Joisia ?nousi päi
; täin tidiansiack^aaaan 'Mau^
• joea -^aperjrnj^n- -:aomaai^ , >^E3Xt.
-:4aupunginma5tffi \Wälter ittrns )^
hihitti ansan isäidrai-ittien^T^ .
: seksi, -tcäiden ^jonkinlaiset ^kalapor»
• taat,^:ijota^yöten;iiiit iMUsrvatkin-ja
sitten . putöSiVät. .gasoliimaltaasetti,
-surmaansa^-jölloin^ne-poltettiin pape-nmylly
n iumieissa.
fföidendilien ikälaan; j ä t U^
vet ovatttniin iilUty^lt, että ostajat
«Hrvät>$ellaisU k^ .ihalua. rMichi-
-^jgan-^yen ikiriastuks^te, joka ; ny-i'ky0a
pn v^^l^tuiselta a ^ noin
'?V-milj. ^doHaria, ^ättääisiilit aiheiit-'
rlavftt huomattavan tappion. Samat
dilit turnoelevat hyölykaloja myöskin
Erie, "Ontario ja.-Huron, järvissä. E-tenkin
.JMichigan-järvessä nuo iilit
ovat rvirme vuosina nopeasti lisäänty­neet.
^ ä l d i t on «Ueldri'»
Jo vuosia sitten iuhnnte^^^
lehdestä seataavaa:'.;:[-••[
?Kuluvan^taIven ; aikana |on i«iiOiii
perheenooc^^ ,
reisiin ja: jäisiin ^Ittopulhm. Kun
kuivista ja kunnollisista polttopuista
^on kuljetusvaikeuksien vuoksi ollut
-pääkaupungissa - ja sen lähiympäris­tössä
nultei v^uQtava puute, ön pa­kostakin
joudättu käyttää
' tuoreita oksia Ja vettyniiitä^pröpsi-
- puita. On selvää, ettei lieden sytyt-täminen-^
le perin vi^vätonta, vaikka
apuna OKsikin -kuivia virikkeitä. ja
tuohta. >
Sen ATuoksl onkin juuri^kauppoihin
tullutf- LIEKKI niminen tulenvirike
tervetiillut uutuus. 1'I.iefcin" aviilla
. syttyvät tuoreetkin > puut vaivj^to-*
. masti. Se ei samthu niin helposti
kuin tuohi, ei räjähdä, ei syty itses­tään
eikä unyö^ään ole tulenvaa-
-^rällinen. önpieni-massapala, joka
sytytetään tulitikulla tai tupakan-
-sytyttnnellä —r nykyaikaista taulaa,
-joka kipinän -saatuaan. t^IS^
.reilli^iiiÖHä ja «jH^
^ :^ia^sa'^^täkMiaM^^ tfife^^^
puuläinmitys, «tieöti säästää hno-
-msktavasti Jetöännän yai\Ö9j
-Tatpeetonta on^ci^-puhal^^
tai^^N^la^iata^roolilia —
ki" -tekee t^tavänsä. Mutta "lie-kin'Vapu
:on:tarpee]linen inuuallakin.
Saunan jä pesutuvan uunin ^ k ä eri­toten
nuotiotulen S3rtyttäminen käy
nyt Jtuin vleikki. Se on -yhtä tar*
Vlpe^lUnen -esämieheh repussa kumt
-petheenemännäh keittiössä; se on
joka miehen uiskoUinen ^a luotettava
•apulainen.
"Liekki" on pakattu 10 palaa si­sältäviin
sellofaanikääreiäiih. Kää­rön,
liinta on .2 markkaa. Yhden
-käärim sisältö rnttää vähintäin kol-
: meenl^n^neneen sytjrtykseen.
tus ei'^kä kummttidcaan ode vsen^
-mttflisempää kuin. se, -«ttä '^avättor
man> pieni määrä - cobiraiaönn^^
myrkkyä voi seknnfnissaysuraMrta
ison, voimakkaan ihmiisen.
se^,:?«iden^nieikit^ silloin
- syafcjry; aina poikalapsL Siittiösolu-v|
en^-<jotka:-sisältäyä* v-kromosoomega,
-käyttää ;^evan helpompi -tunkeutua
ianmaasoluun %m noiden toisten.
Boikafepset ovat sen < vuoksi tavalli-
Sikion kehittymisen ja kohtalon sempia-kuin tyttölapset. Mutta si-sohteen
on otettava>iuomioon .HHela .osaiset, ja ulkonaiset tekijät näyttävät
«ris--teSjä,\ ^nfmitta^ yi^jÄristÖ; muuten -^äpikoko-elöraän inuodosta-
Mtttta geenien ^merkitykseen verra- ' van suurenopia vaaroja .miespuoli-teu-
ympäristön vaikutus - on-Aiseasti -sdle jälkeläiselle. iTutoksena on sen-hyvin
vähäpätöinen. Näantysnyt; ja tähden - loppujen -lopulta naisten
sairas äia voi luonnollisesti saada ^.enemmyys. Vanha sanonta "heikko
htikon lapsen, vaikka geenit alun- sukupuoli" on ihneisesti väärä.
Pmn olisivat tarjonneet-toisenlaisia ^^^^^ ^^^^^^ ^otta on unel-
«K^ytyksm. .\htaat kengät,,paah- .^t^^^että^voitaisiin määrätä lapsen
ia\a auringonpaiste jne. saattavat gy^upu^H . fEikä ole .uskomatonta,
muuttaa jalan muotoa ja ihon väriä. ^ähiteUen eräästään siihen, että
Mutta kaikella tällä-ei ole saman- ^.^^^^soomeja sis^tävät solut joi­l
t a syvälle ulottuvaa ja jatkuvaa j^^^ keskipakoismenetelmällä voi-
^^utusta kuin geeneillä. Se, mitä ^^^^^^^ x^kromosoomeja sisäl-
'Saityy yhden sellaisen äärettömän jyvistä. Kokeita rotueläinten suku-
^ L I V I A N työläisten ja ylioppi­lakien
kumouksellinen liike on viime
sunnuntaina kukistanut diktaattori
presidentti Guälberto Villarroellin
ihällitufcsen, ja Villarroellin, sanotaan
saaneen surmansa. -Kumouksellisen
liikkeen johtajat ovat luvanneet
palauttaa heti siviilivapaudet ja va­pauttaa
poliittiset vangit sekä toimit­taa
demokraattiset vaaKt; ViUerro-
•ellin hallituksen sanotaan muihan-
-neen poliittisia vankeja ennen .kukis­tumistaan.
NIOK BUTMANIN, Marinette,
Wis.,|»rheauton avaimet olivat hä-'
vinneet ja niit^ turhaan etsittiin,
kunnes ne äskettäin saapuivat kir­j
e e s s ä— Hollannista, jonne ne oli­vat
vaeltaneet Butmanin vaatelahjoi-
-tuksessa. 'Kirjeessä sanottiin: "Lä^
hetämme nämä avaimet-teille takai­sin
,te*-kaii niitä tarvitsette enemmän
kuin me."
BiöÖNXIN elyämtarhassa vietti
äsken virtahepo Pete 43 S3mtymäpäi-väänsä.
Sen; kunniaksi Pete jpun-nrttiin
ja huomattiin p^hiaVanr aino­astaan
. 3^8d0 paunaa,. vaikka painoi
jo syntyessään 1>705 paunaa.
LEXVÄN" säännöstely aikoi viime
sunnuntaina Britanniassa. .Leivän
lisäksi säännöstellään myös kaura-ryynit,
vehnä, puuroaineet, maca-roni,
spaghetti, vanukasr ja leivos-sekoitteet,
ohraryynit ja useat muut
viljatuotteet.
pieneen gelatnnimaiseen ainehitu-saattaa
muodostaa ihniisen,
^eläpä kenties kokonaisen kansan
onnen tai onnettomuuden.
^ Vjimeksimainittu seikka ilmenee
i^^^nUn drastUlisena, kun jokin
^: "'"usta"' geeni, kuten nimitetään
sairaaloisia taipumuksia sisältäviä
8<^nejä, pääsee vaikuttamaan. Var-
^^^in tunnettuja ns. mustia gee-on
verenvuototaudin geeni. Tä-
^ voi recessiivisenä, ts. kätkössä
puolen määräämiseksi tällä tayom
suoritetaan jo monissa laboratoriois-
ARVOKKAIN taulu Lontoon kan-.
sallisgalleriassa on Tiaianin maa??.a-ma
Comaro-ryhmä, sillä -se maksoi
ostettaessa 122,000 puntaa. .
sa.
Useampi kuin yksi
Kaksosten tai kolmosten jne. syn­tyminen-
tapahtuu joko siten, että
yksi siittiösolu hedelmöittää yhden
munasolun, tai siten, että yksi tai
useampi siittiösolu hedelmöittää yh­den
tai useampia munasoluja. Teh­dään
ero yhdestä tai useammasta
»syrjässä ollen, periytyä polvesta munasolusta syntyneiden kaksosten
Poveen. Englannin kuningattareUa tai useampien kesken. Jos ne ovat
•Monalla oli tuollainen-geeni "pe- .syntyneet .yhdestä munasolusta ja.
ESKIMO tarkoittaa intiaanien
kielellä raa'an kalan syöjä.
niillä on samat geenit, niin kaksoset
tai kolmoset jne. ovat samaa suku­puolta,
ja ne ovat jotakuinkin sa­mannäköiset
ja taipumuksiltaan sa­manlaiset.
Sitä vastoin ne, jotka
ovat eri sukusoluista saaneet eri
geenit, saattavat olla eri sukupuolta
ja ulkonäöltään sekä taipumuksillaan
huomattavasti erilaisia.
SUOMI on saanut YhdysvalloilU
luottoa 5 miljoonaa dollaria
an^erikkalaisten ylijäämätavaroiden
ostamiseen Ein-oopasta.
SuFjJtla ilmöilaii
että luotamme poistui sydäntatidin
murtamana mieheni ja Olavin isä
Teudor Joel Sahlström, Muhoksen
Leppiniemessä, Suomessa, kesäkuun
19 p:nä. Hän oli syntynyt Lohjan
kauppalassa maalisk. 19 p:nä 1506.
Kanssamme jäivät suremaan vanha
äiti, sisko ja kaksi veljeä perheineen
sekä laaja sukulais- ja tuttavapiiri
Amerikan Yhdysvalloisas ja Cana-dassa.
AUNE (o,s. Ervasti) ja OLAVI
SAHLSTRÖM.
Paljon kärsit, paljon kestit,
nyt loppui vaivat suita.
Kiitos, isä, kaikesta.
AUNEJAOLAVL
1
I