1946-07-27-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Kirj; tn GOTTFRIDZTHCmEEL M ^ttä perinnöHisyys ''J3tmn:'km^.^^'^ piähimmät^ jälkeläiset ovat tä-yhieen. Eaaen luulllin ja jotV mikäli tiedetään, onnis-t luulevat vieläkin, että^yanhem- tuneet yälttäbiään tämä^i perinnön •1 veri määrää lasten.onnnaisuu- -esiintymisen. Muttekaksi-kumnga- L ja että se sekottuu Joiddn^is^si^^^^^^^i^^^ ^ m m composituniäöig:|bi^ x^meinen keisarinna H)do=taa lapsen perianöUiset »mi- ,<ia: Espanjan -kuningatar, olivat mo- " • ' * *- :4emniat taudin^ :välittäj^^ ^äiUä tästä mustasta, .aikaisemmin piilleestä geenistä, tuli sd^ jota sanotaan määräävitksi. "Tällaisena mää-• • räävänä geeninä se vaikuttaa vereen sillä tavoin,^etteiläanä enää voi hyytyä. Espanjan kuningattaren, poika Covadongan^Jierttua vkuoli verenvuotoon loukkauduttuaan auto-onnettomuudessa Miamissa W38. Venäjän Jkruundnperillisen verenvuototauti raivasi tien-murikki fiasputinirie ja nasuudet ja luonteen. .rfaUä!Ja- TOia oHsi aina mukana pisaravetäasen j^^söi" Ja esiäidin- .yerta^iga: siten - tcaUainen '^sininen" veriVvsaattaisf -kullata olemassaolollaan suhteellisen kaakaisen jälkeläisen elämää. Nykyaikainen perinnöllisyysoppi on kuitenkin täydellisesti työnlMiyt syrjaäa .verenperinnön-. • lEi; pisajraa-iaan äidin enemmäa kuin ^ai^kään rerta tule lapsen-osaksi. ;Lapsi perii vain sukusolujen Jis.-kromoson(ut geeceineen. Siinä kaikki! Bikä se samalla jupxiit^elui^ ja taikauskolle, muuten olekaan niin ySaiän.^ ,jotka vuorostaan, vqdmakkaasti yai-ivaliteettiln,^ atuun;,$g}^l^^^^ .todeUakJnxusein- tm^^^:0^r^^^^^^^ eivät tällöm; liteet^, jnääiä, sitä^yast^^ eiyä-^, J ^ f e. ^^aatanaton. , ::Mit|l >-shtea .:näÄ»,:: .^iaoon^ stiuti!ti»n.'saa^ MB. ^aäms^a-v^ uöiniinnne f joiaise^^ •solujen' tumassa .on,:\sukusolu|3'4^^^ iuuitottamatta, <48 • skronxj^ööÖMa;. kaik-^ Jokainen' seHaiaen r^lcrnJmosoojam'-^sör- >; 1^ sisältävät Moonpantu vEarintl^ ^tesä:t£^auksissa ;ip5a, I^isöl^nU.ttisohg^^^^ pteaestä litistyneestä t^atänioM = Jt^tä:^liwäiä^^ 'Liiobto työskentelee leenit >ne tavatfofeästä' Ipiemm&Ts taan. huolimatta ^äsaliaA^^^ mitä perimme, Jjiusten, '&on,'ckyiiisi-en, jalkojen, käsien, pään,-kaiken Söoäillra: luViiteir -^Miehen -sukusoluilla, ns. siittiöso-luillaj on vielä .sevoininaisuus,; että- ^ . toisälaipu61dla.'iraistä kaikki-iaksl^ suhteen, mit^ amisessä. on. fTuntuu ^j^j^^g^^äneljä tomosoomia ovat käsittämättömältä,.että nämä geenit, ^^^^ ^^^^-^ kuin munasolussalan, jotka ovat.mb.pieniä,^^että iiHtä voi ^y^siom toisella-puolella kromo- ^soomit ^vat pienemlpfä. jNäitä p » - aempiä .ikromosoomelja sanotaan v-kromosoooieiksi, feim taas normaaK-sia- iiimitetään.,x-kromosoomeiksi. Jos mahtua miljardeja; piexieenrjy^raseen, niin pieneen, ettei paljaalla-sHmalfö voi sitä erotcaa, saattavat ^naarata ruumiimme ja. .sielucnmevräke^ Iflimadot ^^^^ ^^^^ Suurten sisäjärviemme kalasta-^ jien ^ v a n a ja rautujen j a muiäbn« hyiitykalojen tiihöajana on jo joitain vuosia ollut n; s. Lamprey, jättiläis-iilimato, joka imeytyy kiinni kalaan ja pysyttelee ckalassa kiinni inaien sen verta, elin. ja kasvuvoimaa, jättäen kalan^^uniiiseen ruman arven, Jos: kala onnistuu rrroittamaan sen it- -jsestään. Iilimato on ikuin f kappale kasteletkua. vSe tärvelee jO 2 5 ^0 •pros. vesin». Mitih^an-järvestä saaduista rauduista. Rautujen. lisäksi -mainittu iiii lisfceytyy kiinni Suur- ^järvien sixkoäih ja tniiihin suuirem-piin kaloihin. Sen Usäksi,;että nuo ;fiIimadot tärvelevät iukjftmattomia rautuja ja siikoja, niiden Otaksutaan -^aiheuttavan inyös .^näiden. M f e j^ tuhoutumisen. • iLan4>rey-iilit -kasvavat .niinkin pitkiksi ituin 2S tuumaa, ^Miolugan-' järvestä ^ladstonen luona, viime talvena rotetuista vsudier^loista ,oli 50 ^^>p^s.:;Lai9pr^iUien4-iärväei^^ -thistigttessa^ jossa^kalastajat ovat jo :;^uän ^:«Alec^ .so^ jä?vastaaii^' aiäiÄ^-Joisia ?nousi päi ; täin tidiansiack^aaaan 'Mau^ • joea -^aperjrnj^n- -:aomaai^ , >^E3Xt. -:4aupunginma5tffi \Wälter ittrns )^ hihitti ansan isäidrai-ittien^T^ . : seksi, -tcäiden ^jonkinlaiset ^kalapor» • taat,^:ijota^yöten;iiiit iMUsrvatkin-ja sitten . putöSiVät. .gasoliimaltaasetti, -surmaansa^-jölloin^ne-poltettiin pape-nmylly n iumieissa. fföidendilien ikälaan; j ä t U^ vet ovatttniin iilUty^lt, että ostajat «Hrvät>$ellaisU k^ .ihalua. rMichi- -^jgan-^yen ikiriastuks^te, joka ; ny-i'ky0a pn v^^l^tuiselta a ^ noin '?V-milj. ^doHaria, ^ättääisiilit aiheiit-' rlavftt huomattavan tappion. Samat dilit turnoelevat hyölykaloja myöskin Erie, "Ontario ja.-Huron, järvissä. E-tenkin .JMichigan-järvessä nuo iilit ovat rvirme vuosina nopeasti lisääntyneet. ^ ä l d i t on «Ueldri'» Jo vuosia sitten iuhnnte^^^ lehdestä seataavaa:'.;:[-••[ ?Kuluvan^taIven ; aikana |on i«iiOiii perheenooc^^ , reisiin ja: jäisiin ^Ittopulhm. Kun kuivista ja kunnollisista polttopuista ^on kuljetusvaikeuksien vuoksi ollut -pääkaupungissa - ja sen lähiympäristössä nultei v^uQtava puute, ön pakostakin joudättu käyttää ' tuoreita oksia Ja vettyniiitä^pröpsi- - puita. On selvää, ettei lieden sytyt-täminen-^ le perin vi^vätonta, vaikka apuna OKsikin -kuivia virikkeitä. ja tuohta. > Sen ATuoksl onkin juuri^kauppoihin tullutf- LIEKKI niminen tulenvirike tervetiillut uutuus. 1'I.iefcin" aviilla . syttyvät tuoreetkin > puut vaivj^to-* . masti. Se ei samthu niin helposti kuin tuohi, ei räjähdä, ei syty itsestään eikä unyö^ään ole tulenvaa- -^rällinen. önpieni-massapala, joka sytytetään tulitikulla tai tupakan- -sytyttnnellä —r nykyaikaista taulaa, -joka kipinän -saatuaan. t^IS^ .reilli^iiiÖHä ja «jH^ ^ :^ia^sa'^^täkMiaM^^ tfife^^^ puuläinmitys, «tieöti säästää hno- -msktavasti Jetöännän yai\Ö9j -Tatpeetonta on^ci^-puhal^^ tai^^N^la^iata^roolilia — ki" -tekee t^tavänsä. Mutta "lie-kin'Vapu :on:tarpee]linen inuuallakin. Saunan jä pesutuvan uunin ^ k ä eritoten nuotiotulen S3rtyttäminen käy nyt Jtuin vleikki. Se on -yhtä tar* Vlpe^lUnen -esämieheh repussa kumt -petheenemännäh keittiössä; se on joka miehen uiskoUinen ^a luotettava •apulainen. "Liekki" on pakattu 10 palaa sisältäviin sellofaanikääreiäiih. Käärön, liinta on .2 markkaa. Yhden -käärim sisältö rnttää vähintäin kol- : meenl^n^neneen sytjrtykseen. tus ei'^kä kummttidcaan ode vsen^ -mttflisempää kuin. se, -«ttä '^avättor man> pieni määrä - cobiraiaönn^^ myrkkyä voi seknnfnissaysuraMrta ison, voimakkaan ihmiisen. se^,:?«iden^nieikit^ silloin - syafcjry; aina poikalapsL Siittiösolu-v| en^-<jotka:-sisältäyä* v-kromosoomega, -käyttää ;^evan helpompi -tunkeutua ianmaasoluun %m noiden toisten. Boikafepset ovat sen < vuoksi tavalli- Sikion kehittymisen ja kohtalon sempia-kuin tyttölapset. Mutta si-sohteen on otettava>iuomioon .HHela .osaiset, ja ulkonaiset tekijät näyttävät «ris--teSjä,\ ^nfmitta^ yi^jÄristÖ; muuten -^äpikoko-elöraän inuodosta- Mtttta geenien ^merkitykseen verra- ' van suurenopia vaaroja .miespuoli-teu- ympäristön vaikutus - on-Aiseasti -sdle jälkeläiselle. iTutoksena on sen-hyvin vähäpätöinen. Näantysnyt; ja tähden - loppujen -lopulta naisten sairas äia voi luonnollisesti saada ^.enemmyys. Vanha sanonta "heikko htikon lapsen, vaikka geenit alun- sukupuoli" on ihneisesti väärä. Pmn olisivat tarjonneet-toisenlaisia ^^^^^ ^^^^^^ ^otta on unel- «K^ytyksm. .\htaat kengät,,paah- .^t^^^että^voitaisiin määrätä lapsen ia\a auringonpaiste jne. saattavat gy^upu^H . fEikä ole .uskomatonta, muuttaa jalan muotoa ja ihon väriä. ^ähiteUen eräästään siihen, että Mutta kaikella tällä-ei ole saman- ^.^^^^soomeja sis^tävät solut joil t a syvälle ulottuvaa ja jatkuvaa j^^^ keskipakoismenetelmällä voi- ^^utusta kuin geeneillä. Se, mitä ^^^^^^^ x^kromosoomeja sisäl- 'Saityy yhden sellaisen äärettömän jyvistä. Kokeita rotueläinten suku- ^ L I V I A N työläisten ja ylioppilakien kumouksellinen liike on viime sunnuntaina kukistanut diktaattori presidentti Guälberto Villarroellin ihällitufcsen, ja Villarroellin, sanotaan saaneen surmansa. -Kumouksellisen liikkeen johtajat ovat luvanneet palauttaa heti siviilivapaudet ja vapauttaa poliittiset vangit sekä toimittaa demokraattiset vaaKt; ViUerro- •ellin hallituksen sanotaan muihan- -neen poliittisia vankeja ennen .kukistumistaan. NIOK BUTMANIN, Marinette, Wis.,|»rheauton avaimet olivat hä-' vinneet ja niit^ turhaan etsittiin, kunnes ne äskettäin saapuivat kirj e e s s ä— Hollannista, jonne ne olivat vaeltaneet Butmanin vaatelahjoi- -tuksessa. 'Kirjeessä sanottiin: "Lä^ hetämme nämä avaimet-teille takaisin ,te*-kaii niitä tarvitsette enemmän kuin me." BiöÖNXIN elyämtarhassa vietti äsken virtahepo Pete 43 S3mtymäpäi-väänsä. Sen; kunniaksi Pete jpun-nrttiin ja huomattiin p^hiaVanr ainoastaan . 3^8d0 paunaa,. vaikka painoi jo syntyessään 1>705 paunaa. LEXVÄN" säännöstely aikoi viime sunnuntaina Britanniassa. .Leivän lisäksi säännöstellään myös kaura-ryynit, vehnä, puuroaineet, maca-roni, spaghetti, vanukasr ja leivos-sekoitteet, ohraryynit ja useat muut viljatuotteet. pieneen gelatnnimaiseen ainehitu-saattaa muodostaa ihniisen, ^eläpä kenties kokonaisen kansan onnen tai onnettomuuden. ^ Vjimeksimainittu seikka ilmenee i^^^nUn drastUlisena, kun jokin ^: "'"usta"' geeni, kuten nimitetään sairaaloisia taipumuksia sisältäviä 8<^nejä, pääsee vaikuttamaan. Var- ^^^in tunnettuja ns. mustia gee-on verenvuototaudin geeni. Tä- ^ voi recessiivisenä, ts. kätkössä puolen määräämiseksi tällä tayom suoritetaan jo monissa laboratoriois- ARVOKKAIN taulu Lontoon kan-. sallisgalleriassa on Tiaianin maa??.a-ma Comaro-ryhmä, sillä -se maksoi ostettaessa 122,000 puntaa. . sa. Useampi kuin yksi Kaksosten tai kolmosten jne. syntyminen- tapahtuu joko siten, että yksi siittiösolu hedelmöittää yhden munasolun, tai siten, että yksi tai useampi siittiösolu hedelmöittää yhden tai useampia munasoluja. Tehdään ero yhdestä tai useammasta »syrjässä ollen, periytyä polvesta munasolusta syntyneiden kaksosten Poveen. Englannin kuningattareUa tai useampien kesken. Jos ne ovat •Monalla oli tuollainen-geeni "pe- .syntyneet .yhdestä munasolusta ja. ESKIMO tarkoittaa intiaanien kielellä raa'an kalan syöjä. niillä on samat geenit, niin kaksoset tai kolmoset jne. ovat samaa sukupuolta, ja ne ovat jotakuinkin samannäköiset ja taipumuksiltaan samanlaiset. Sitä vastoin ne, jotka ovat eri sukusoluista saaneet eri geenit, saattavat olla eri sukupuolta ja ulkonäöltään sekä taipumuksillaan huomattavasti erilaisia. SUOMI on saanut YhdysvalloilU luottoa 5 miljoonaa dollaria an^erikkalaisten ylijäämätavaroiden ostamiseen Ein-oopasta. SuFjJtla ilmöilaii että luotamme poistui sydäntatidin murtamana mieheni ja Olavin isä Teudor Joel Sahlström, Muhoksen Leppiniemessä, Suomessa, kesäkuun 19 p:nä. Hän oli syntynyt Lohjan kauppalassa maalisk. 19 p:nä 1506. Kanssamme jäivät suremaan vanha äiti, sisko ja kaksi veljeä perheineen sekä laaja sukulais- ja tuttavapiiri Amerikan Yhdysvalloisas ja Cana-dassa. AUNE (o,s. Ervasti) ja OLAVI SAHLSTRÖM. Paljon kärsit, paljon kestit, nyt loppui vaivat suita. Kiitos, isä, kaikesta. AUNEJAOLAVL 1 I
Object Description
Rating | |
Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 27, 1946 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
Publisher | Vapaus Pub. Co |
Date | 1946-07-27 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Liekki460727 |
Description
Title | 1946-07-27-11 |
OCR text |
Kirj; tn GOTTFRIDZTHCmEEL
M ^ttä perinnöHisyys ''J3tmn:'km^.^^'^ piähimmät^ jälkeläiset ovat tä-yhieen.
Eaaen luulllin ja jotV mikäli tiedetään, onnis-t
luulevat vieläkin, että^yanhem- tuneet yälttäbiään tämä^i perinnön
•1 veri määrää lasten.onnnaisuu- -esiintymisen. Muttekaksi-kumnga-
L ja että se sekottuu Joiddn^is^si^^^^^^^i^^^
^ m m composituniäöig:|bi^ x^meinen keisarinna
H)do=taa lapsen perianöUiset »mi- , |
Tags
Comments
Post a Comment for 1946-07-27-11