Vapaus, August 29, 1927

              1 ^ 2 Maanantaina, elok. 29 p;nä—Mon^ Ang> 29 No. 100 — 1927
V A f ^ A T T S läänesti, c l i siis alle 20 prosenUia. Kaipsao alueella-f
• - - , - *_2_-_^a-, «s-,„ ss.»v*«<.**4«i9 i k i n . ios£3 on sahalaitoksia, o l i vaaleihin osanotto vain I
iyy • finAhmymM:, Qnt, is£ai2SQUm&, ke«kiviikko3a i h i u i au y l i 30 prossntlia. samanlaiuen kova ceadagn \
••yrM.periajitainB. X o i m i t t Ä j a t - Uleeni^äkin Itsja-Karjalan äänestysdueilla:
€L G V E I L . T V CAELSOX, E. PEHKONEN. . ' P ' * ^ ^ ^ lannfissä kuin Impilahdella aänioikeottaan!
- ' • ' y ' : " - ^ - ^ - • • • ! käyttäneiden luku oli haomattavasti alle 50 prosenttia, j
^ ^ i ^ ^ ^ i i ^ J * ^ * * ^^^"^ Department. O t t a w a . , ^ ^ . ^ v;,,fHhin vain nhnellisesti osaa. Jos
I jättää pois luvusla kauppiaal. i-irkailijat j a kaikenlaiset f
aiAafliaao 4
Its^änuse Hisn eufopalaisma — em­me
kosmopolutteina, j a ' tj^ämät-tsmme
oa meidän . politiikkaanune
vsiknttane&t eräis^ mbteissa liiaksi
iset r.äkökohdat.
ccecsd d a s s tsatter.
VAPAUS (Liberty) \' — -i— = JäriestSsane toimeenpaneva ko-
Tbe only onsm of Finnish Workers in Canada Pnb-f pomoherral, joita Suomen maaseudulla on rahvaan ra- mitea käsitleH jo pitkäaikaissksi
Iiäwd in Scdbury, Oct.. every Monday, WedDesday | siiuJcsena runsaat joukot, j a jotka tiet>-EtJ olivat ääne^-
»ad Friday. _ .„. |;ni,^<cä, niin on todettava, että varsmainefi raja-kaijalai-
ILMOTUSHIXNAT VAPAUDESSA: nen rah%as ei ottanut vaaleihin juuri lainkaan osaa.
Kaimaitootukset $1.00 kerta. $2.00 kaksi kertaa.
Avicliittoosmeso xltBotokset 50e paistatonma.
'Niaenmaatosilniötckset 50c kerta. $1.00 3 kertaa.
KiitosDmotakset $»-00 kena. ta j a ylikin. Ero on myöskin iso, jos vertaa ^eOT•osto-
Tämä seikka on erittäin silmäänpistävä, jos verta;?
Sortavalan seudun länsipuolisiin kuntiin, joissa osan-
Eaolemanilmotukeet $2.00 kerta, $50c ILsämaksn
fcUtoslasseeiU tai njutstovärsyltä. ^
Halntaantiedot j a osotcilrootolaet 50c kerta. $1.00
kolme kertaa. * v
V . Ti!apaisilmottajien j a ilmotaaakenttuorien on, vaa-fittsessa.
lietettävä ilmotasMnta etukäteen.
THaakda. joita ei seuraa raha, ei telia lähettämään,
gaitsi astamiesten, joilla on takaakset. •
General advertisiog rates 76c per eoL ineh. M i -
Simasi cfaar^e for single insertion 75c The Vapaus
I l tfae best advertising medium among the Finaisb
Ifteople in Canada. " • • • • • -
«aaiULDtain lehteen alottnjen Smotasten pitää olla
taosttorissa lauantaina, keskmikoo lehteen tiistaina j a
peKjaataia lehteen torstama kelio 12 päivällä.
Karjalan -viime talvena toimitettuihin vaaleihin. Vas­taavissa
kunnissa o l i vaaTeihin osanotto seuraava: Vite-lessä
54 prosenttia vaalioikeutetuista. Tulemajänp-ellä
55 prosenttia, Veiljärvellä 63 prosezittia, Säämäjärvellä
56 prosenttia. Pohjoisempana oli Paadenen kihlakun­nassa
61 pros., Uhtualla 57 prosenttia äänioikeutetuis-
Vspaodea konttori: Liberty Building, 35 Lome Street.
Puhelin 1038.
Postiosote: Box 69, Sndbury. Ontario, Canada.
Vapsadea toimitus: Liberty Building, 33 Lome Street.
Puhelin S3CW. i_
4ios ette milloia tahansa saa vastausta ensimaiseen
taxjeeseenoe, IdrjottakM uudelleen liikkeenhoitajan per-
' 'MKiBallikena nimelUL'
J . V. KAKNASTO, liikkeenhoitaja.
Kiinalaisten "punaisten" hävittämi­nen
murhaamalla
Kuomintang-puolueen oikeistcKsiiven johtavan 5akin
(joka yhdessä Tshangkaishekin kanssa muodosti **Nan-
Jdngiii hallituksen*') tahallisia yllytyksiä seuraten mur­hattiin
kaksi radikaalista kiinalaista toveria ä&ettain
Vancouverissa, Idrjottaa kommunistipuolueen pää-
: ääneokaimattaja toimituspals^ Yksi heistä o l i
Ijoöiemanhar. iiankoun hallituksen valtuutettu Cana*
^^dasa j a toinen ^^W^ Heidät
^: m Kamloopsista,
B. C t joka muihan jälkeen t d u itsemurhan.
Toveri oli myös kiinalaisen päiväleh-
<^**rhe Canada Moraing Neusin", joka o l i rorkeasti
...-^'ostellut tshangkatshekiläisen vallankumouksen pet­täjien
joukon politiikkaa^ kustantaja ja Wongpark o l i
hänen apulaisensa.
Ktiomintang-puolueen politiikan X^adassa määrää
nykyään sen oikeistosiipi. Tällä ei tahdota sanoa, että
el oIi»i olemassa huomattavaa vasemmistosiipeä. Ca-
^^^^7^ useita kuomintang-puolueen osastoja, jolka
o\'at tuominneet Tshangkaishekin ja käsittävät, että
ptioluedssa käydään tabtelua siitä, kuka määrää Kiinan
vallankumouksen johtainisessa porvaristo vaiko < työläi-
: set j a talonpojat. Mutta näitten vasemmistolaisten
osastojen ääni on:tukahuteltu oikeistolaisten politiikko­jen
j a diplomaateiksi-pyrkijäin toimesta.
Näitten oikeistolaisten hmldnen toiminta esiintyy
tyypillisesti niissi^ jotka hallitsevat kuomintang-puolu-
Na-
; ma ovat joko intellektuaoleja tai hyvin toimeentulevia
kauppiaita. Mainitut intellektuaalit, joista jotkut opis­kelevat
tai ovat juuri lopettaneet opiskelunsa omeri-
V : toi canadalaisissa yliopistoissa, ovat perin
porx'arillisia käsitteiltään ja kouluutukseltaan. Heidän
: suurin pyrkimyksensä ~ j a toivonsa on pelata parlamen­taaristen
johtajien <;sia, tehdä ' W i a ^ joukkojen kus-
, tcnnuksclla.
^^^^^>• < ^ oleville kiinalaisille osotettuun sano­maan,
joka on julkaistu Tshangkaishekin "kansallisval-iankumouksellisen
armeijan" poliiUisessa julkaisussa,
sisä^ seuraavat hiui^eet: "Me tunnemme vain puo-iusemme
j a politiikkammcj Jolle me luonnollisesti an-rmmae
täyden kaimatuksemme. Pannessamme sitä
käytäntöön ei meidän tule' s a l l i a mitään häiritsemistä
kiinalaisten kommunistien tai miltään taholta. .Toteut-
. taaksemme tämän täytyy meidän puhdistaa puolueem­me
äärimäisistä aineksista." Sitten jatketaan siinä, i l -
imottasn, etta "konmiunistipuolueen poistamislii^että
-edistetääti. Kommunismi täytyy hävittää. Kommunis­tit
täytyy pifekata alas.** N
Heidän käsityksensä kommunistien "piiskaamisesta
alas** on se. mitä tapahtui Vancouverissa j a mitä ta­pahtuu
Kiinassa: Tuhansia kiinalaisia työläisiä j a ta­lonpoikia
on murhattu niiden militaristien toimesta,
jotka teeskentelevät valheellista j a hurskasta uskolli-.
suutta Sunjotsenin viimeiselle testamentille. Nämä
"maltilliset** intellektuaalit. kuten Bingshueylee Mont­realissa,
eivät ole "maltillisia**, ktm tulee kysymykseen
toiminta työläisten j a talonpoikien liikkeen vereen hu-.
kuttamiseksL "Kaikella luottamuksella ulkomaisten
hallitusten hyviin aikomuksiin**, lausutaan edellämaini­tun
poliittisen julkaisun eräässä toisessa kohdassa.
'vKno osaston toimeenpa-
:nevan komitean johtajat j a ne, jotka ovat syyllisiä näi-
'^den kahden voncou^-erilaisen toverin murhaan, ovat k i i ­nalaisia'
kerenskiläisiä, lausuu Worker-lehti lopuksi.
Mutta Kerei^kin kohtalo tulee myös hänen kiinalaisten
vostikkeittensa osaksi.
ta vaaleissa mukana.
. J a lisäksi on otettava huomioon, että meillä ääni­oikeus
on kaikilla 12 v. täyttäneillä. Suomessa vasta
24 V . täyttäneillä. — Vaaleihin osaa. otti siis huomat­tavasti
isompi osa väestöä Karjalassa kuin Suomen
puolella rajaa. \
Tehdäksemme oikean johtopäätöksein yllä olevista l u ­vuista,
on otettava huomioon, että Suomenpuoleisen
6aja-Karjalan väestö on samoja karjalaisia kuin Neu­vosto-
Karjalamme Aimuksen j a Petroskoin kihlakun­nissa.
Täällä Nemosto-Karjalassa talonpoikainen rah­vas
runsaslukuisena joukkona, huolimatta epäedullises­ta
vaali-ajosta keskitalvella, jolloin useimmat työky­kyiset
ovat metsätöissä kaukana kotoaan^ otti osaa vaa­leihin,
tuntien ottavansa täten itsetietoisena kansalaise­na
Neuvosto-Karjalansa rakennustyöhön osaa. ^ Suo­messa
karjalaiset, jääden pois vaaleista, samalla todis­tavat,
etteivät he tunnusta tuon kapitalistimaan ko­mentoa
omakseen, eivätkä siltä odota teitään. Eivät
mene edes vaaleihinkaan —- voisiko antaa murhaavam-paa
todistusta Suomen kapitalistikoplan hallitusta, ja
aen suur-Suomi-hommia vastaan — karjalaiset itse vaa-liensa
välityksellä suoraan sanovat, Neuvosto-Karjalaa
me rakennamme, siihen me luotomme, j a siltä me odo­tamme
tulevaisuutemme, olojemme kohentuvan ja
ehompaa elämää.
Siihen me otamme osa^' Valko-Suomen herrain ko­mennosta
emme välitä. / »
Mutta voisiko toisin ollakaan. Suomen Raja-K^rja-lan
talonpojille on kapitalismi j o k y l l i n kouraantun-tuvasti
karvansa jo kyntensä näyttänyt. Riistettyään
kymmenien tuhansien Keski-Suomen, Savon j a Pohjan­maan
talonpoikain konnut, maat j a metsäv pääoma l o ­puksi
iski kyntensä Raja-Karjalaankin.
' Raja-Karjalan takapajuisen j a lukutaidottoman rah­vaan
keskuudessa kapitalistinen petkutus löysi helpon
toimialueen j a ,pian uhkasi häätötuho tuhansia. Talon­poikain
onneksi 1905 vuoden jälkeen voimistunut työ­väenpuolue
otti heidän asian omakseen. Työväen edus­tajain
toimittamat tutkimukset paljastivat kapitalistien
häikäilemättömät petkutushommat, j a häädöt jäivät sik­seen,
vasta kun vuoden 1918 vallankumouksessa työ*
väki o l i teljetty vankiloihin jo kuopattu sorakuoppiin,
rohkenivat Suomen kapitalistit taas uudistaa pelinsä
— oikoi häädöt. — Juuri nyt kuluvana vuonna taas
satoja Suojärven talonpoikia on saanut — oikein Eng­lannin
avulla — tuomion taloiltaan, j a maantie on
edessä. Jälelle jääneitäkin uhkaa samanlainen kohtalo,
metsät on menneet, verotaakka kasvaa, j a vuosittain
uudistuvat monikymmenlukuiset huutokaupat maksat-tornien
verojen vuoksi osottavat sitä tietä, jota karjalai­sen
talonpojan Valko-Suomessa on kuljettava.
Meillä Neuvosto-Karjalassa tällaista tilannetta OH
mahdoton kuvitellakaan. Talonpoika istuu lujasti ta­lossaan,
häntä kukaan ei voi häätää, j a vuosi vuodeltf
koheneva talonpojan talous osottaa hänelle selvän tien
yhä parane^^oan hyvinvointiin. Hän tietää, että neur
%-ost&vaIta tukee häntä, avustaa häntä j a sen vuoksi hän
tuntee neuvosta%'allan omakseen, j a itse ottaa osaa sen.
voimistuttamis- j a rakennustyöhön.
Siksipä karjalainen talonpoika meillä Neuvosto-Kar­jalassa
itsetietoisesti on vaaleissa mukana, mutta Suo­messa
soma karjalainen talonpoika jää vaaleista pois.
E. Gylling.
nsBodostanatta Saoacen laetalliteolE-Euaden
työläuten taistelaa metaBi-kapftalistien
järjesräniää sulkaa
vastaan. Kuten lehtien kautta olem­me
voineet saada tJetoomnie, j o a -
faivat hacnostL palkstat työläiset
Crichton j a Vjolcäa konepajalla, T o ­nissa
alkamaan lakkotaistelnn elin­ehtojensa.
jtsrantami^eksL Vastauk­sena
siihen jnllsti vhtiö työnsalnn
alaisillaan konepajoilla. Xäm ke­hittyi
koko maata käsittävä työn-sulku
metallityöläisiä vastaan.
Taistelu on mapdostannt Suomen
työväen etarintaman taistelaksi e-lämänfasonsa
säilyttämiseksi, pää­oman
yleistä hyökkäystä vastaan.
Jos tämä taistele marrctaan ja
työnantajat voittavat, niin marre-taan
taistelun kärki muillakin aloil­la
jo käynnissä olevien j a edelleen
olosuhteiden pakosta kehittyvien
taistelajen onnistumiselta työläisille
ednlliseen suuntaan. Tällainen ke­hittyvä
voimain ottelu on jo varma
pobjois-Suomen poatavaratyöläisten
j a saha- j a tukldyhtiöitten • välillä,
joka yhdistyy pitkäaikaisesti Nor­jassa
j a Ruotsissa 'käjrtyyn puntava-ratyöläisten
kamppaila==.
Metallityöläisten taistelu kääntyy
jo neljännelle kuukaudelle. Siinä
on kysymyksessa työläisten elämän­tason
polkeminen' työnantajain puo­lelta,
jotavastoin työläiset joutues­saan
vastaamaan metallikapitalis^
tien koko maata käsittävään sul­kuun,
vaativat palkankorotusta ja I
laaantaityön lyhentämistä.
Olemme saaneet hnomata, että
työnantajat :ovat yrittäneet ker-j
Edelleen jatkoi PurceD, että saar-
Iten teöllisSusnaiden sijasta, joita
— _ ' iice eaneznmTn ölesune pitäneet eta-
. • . , . , ! joakkoisanmie, on nyt Neavostoliit-en
nimittaza herram f*^^' *<> kymmenen vaotta
sensa. _ j o ^ p^pagandatarkoitak- ^^^.^^^^^
s ^ ^ a t e t t u n maailmalle jaksta^
etta tyoiaiset menevist tolbm Me­tallityöläisten
Liiton päätöksistä
haolimatta. -
Ompa yritetty ostaa liiton joMaji-sm,
eiväöca prfanneet. Ejiglastjiaij.
ten valtnasknnta oli saanut aaisa'^
tiyhdistyskocgressntaac ehdattoas^
määräyKsen entisen P2}i2enic::t2iaa
PureeHin valit^misesta nudelleen
intemationalen _ paheerioHtajaksi,
mutta männermaaa Johtaja-^iang.
eivät siiHea saostaneet. " Asiaa
EäinoHea katsoi valtuaakunta par-vai-huolimatta
rakentaneet
taloaselämänsä. Tällä
akia, matta niissäkin yrityksissään'
ovat herrat jääneet nuolemaan kyn­siään.
MetallikapitaUstit ovat tul­leet
haomaamaan että heitä vas-keaksista
audelleen
hetkellä talee meidän tarkata tapah-tamain
kaikaa j a merkitystä Kan­tonissa,
HaT:kanfsa j a Shanghaissa,
missä . vallankamonksellinen henla
liikehtiL Mitä venäläiset ovat var­hemmin
oppineet Pariisin Kommaa-nilta,
sea oppivat nyt kiinalaiset
Moskovalta. Ja kaikkialla saa val-j
lanktunoaksellinen knohanta aikaan
tassa on järjestjrnyt taistelu.
Tähän saaldca ovat työläiset kyen­neet
kestämään, saadessaan apaa
j a Tanskan metallimiehiltä j a oman Meidän on käytävä käsiksi näihin
maan työväestöltä. Vieläpä on eri­koisesti
kootta varoja "järjest3rniät-tömienkin
työläisten" avastamiseksi,
joten taistelan kaatta läjitetään voi­mat
yhä kiinteämznäkn j a saarem-maksi
järjestyneeksi rintamaksL
Canadan Saomalaisen Järjestön
toimeenpaneva komitea katsoo, että
tällä taistelulla on erittäin kanas-kantoinen
merkitys: Suoinen työväen
taistelussa työnantajalupkkaa vas­tan
j a aksi on yritettävä täältäkin
avustuksen hankkimiseksi toimia.
Toimeenpaneva komitea puolestaan
päätti Järjestön varoista heti lähet­tää
$50.00 taistelun avustamiseksi,
sekä kehoittaa osastoja toimimaan
avustuksen kokoamiseksL Toverit
kullakin paikkakunnalla saavat itse
päättää missä muodossa avustusta
hankkivat. Toimia voidaan järjes­tämällä
iltama, keräys, tai kolehtL
Kertyneet varat on lähetettävä tp.
komitealle mahdollisimman pian ja
viimeistään syyskuun loppuun men­nessä.
V
saucnattomiin probleemeihin ja a-lettava
edistää ammatillisen liikkeen
kehil^stä Aasiassa, Afrikassa ga
Etelä-Amerikassa, meidän on maa­tettava
järjestömme ja % taktiik­kamme
saarempaa kansainvälistä
henkeä vastaavaksi
~ Meidän on tässä kapitalismin anar­kian
saossa tavalla tai toisella ryh-
Niin salassa olevai, kuin myöskin
ta toisensa jälkeen peloitella salassa | leoko Sabmen työväestö lujittaa rin-olevia
taistelevia työläisiä "järjes- tamaansa näiden taistelujen kautta.
tymättömieh työläisten" joukoilla
y.m., mptta eräskin tällainen "järr
jcstymättömien työläisten kokoas",
jonka työnantajat olivat HelsinsUsä
järjestäneet, esiintyi salknlaisten
paolella j a loppai "kansainvälisen"
laalalla. Kokonksen mielipiteenä
ilmeni, ettei töihin voida mennä en­nen
kain työnantajaliitto peruuttaa
sulun. . Jä^e^n sen o n kuitenkin
pidetty 'järje^ymättömien työläis­ten
kokous', jonka osanottajia e i tie­detä,
kokouspaikkaa ei tiedetä;^:eikä
myöskään kokousaikaa tiedetä. Se
Metallityöläisten voitto tällä het­kellä
inerkitsee voittoa koko työ-väenlaokalle.
Siksi on avustaksel-lamme
kaksinkertainen merkitys:
Aattaa taistelevia työläisiä j a hei­dän
perheitään, sekä heidän rinta­mansa
voimistumista pääoman a a ­sien
hyökkäyksien varalta.
Luokkataistelutervehdyksin,
Toverillisesti,
Canadan Snbmalaisen Järjestön
tp. komitea
V A. T . , H I L L , sihteeri. „
Karjalaiset vaaleissa — Yalko-Suo-messä
ja Puna-Karjalassa
-'Suomenvedoskin toimitettiin heinä-
.laiun ensi-r päivinä, o l i osanotto vaaleihin Suomenpuo-j^Thayer on pajia mies. Syy e r ole viun siinä, että F u l -
;Iei£«i Raja-Karjalan •kunnissa hyvin laimea. Niinpä
Huomioita ja huomautuksia
Yhdysvaltalaiset maanviljelijät voisivat hävittää v i l j a -
pörssit, jos he ryhyisivät kehittämään viljanmyynti-'
renkaita, sanoo Chicagon Transporlation-pankin p r ^ -
dentti Geo. C Jevrett. Tämän johdosta huomauttaa
Saskatoonisso ilmesty%*ä edistysmielisten maanviljeli­jäin
Furrow-lehti, että tämän he epäilemättä voisivat
lehdä, mutta eivät siten, ^tä seurabhrat Saskatchevra-nin
renkaan esimerkkiä ja ostaisivat kaksi paildcaavil-japörssista.
" V a i n työläiset voivat käsittää*', lausui kommtmisd-puolucen
pää-äänenkannattaja, "että .'Saccon j a Van-zettin
telottamisesta käytävässä taistelussa on kysymyk­sessä
yhteiskunnan kahden luokan välinen ristiriita.
Sacco j a Vanzetti j a heidän puolustuksensa ovat tulleet
työväenluokan kapitalistista riistoa j a luokkaoikeulta
vastaan käymän taistelun tunnusmerkeiksi.
"Saccoa j a Vanzettia ei syöstä kuolemaansa vahin­gon
kautta. Tässä on tapahtunut enemmän kuin pelkkä
^oikeuden väärinkäyttö'. Syy e i ole v a in siinä, että
Keltaisen ammatti-inte rnatioiialen kongrressi
Osoitimme viime, kirjoituksessam-, hoillisessa valtuutettujen parvessa
me eräitä Syitä, miksi Amsterdamin syvää ja* "siveellistä" suuttumusta.
intemationalen kongressissa oli jo
alusta alkaen olemassa syitä erimie­lisyyksiin,
j Osoitimme, että huoli­matta
pitkälle kehittyneestä johta-jabyrokratiasta,
on kettaisenr inter-nationalen
riveihin p ä ä s ^ sentään
kokolailla suuressa - määrin viime
vbosien aikaan pajahtamaan ra­dikaalistakin
henkeä.* Edastavim-pana
tässä radikaalisessa ryh-^
mässä on toiminut intemationalen
puheenjohtaja PuroeH, jonka puhe
kongre^navajaisissa »herätti vari-
Varsinkin herätti heissä, raivoa Pur-cellin
läheisen ystävällinen snhtaa-taminen
Neavostoliittoon. Ranska­lainen
vanhoillinen animattiyhdistys-pomo
Joahaax olikio heti valmis pro-testeeraamaan
Parcellin .'paheen joh­dosta.
Puheessaan Purcell l^nsai
pääasiassa että intemationalemme te­kee
saaren virheen nykyisen kärjis­tyneen
poliittisen tilanteen j a / n a ­don
maailmaiisodan uhkan aikana,
Tajoittuen toiminnassaan liian pal­jon
Europaan. Olemme ajatelleet
IskoD näkökulmasta
ler on julma. Mikä todella on kysymyksessä on luok-
'SdöjärvenVarpalnrlän äänestysalueella vam^ kaoikeus. Saccolle j a Vanzätille annettu *oikeus* on
- f s ^ t t i a : äämoikeutetuiäta o l i äänestämässä. Annana kapitalismin oikeutta. Amerikan imperialismi haluaa
^ilditaah äanestysalneella; 478 äänioikeutetuL^a v am vallankumoukselliset työläiset.*'
Ihrainen on miUoin minkinlaisella
tuulella. Niin olemme mekin. O-lemme
nyt sillä "minkinlaisella"
taalella, joka tarkoittaa sitä, että
aiomme tässä hiakan lasketella jät­tää,
saapieli pienessä hynjyn kat­veessa.
Meillä kun äattuu tällä ker­taa
olemaan syytä hymyilläkin. On
sattunut sellaisia ^däntä j a munas­kuita
kutittelevia tapauksia, jotka
meidänUn juron naamamme vetävät
väkistenkin bymyntapaisiin kurei­siin.
Ihan pelkästä mielihyvän tun­teesta.
Niinkain tarkkamuistinen lukija-kanta
maistaa, jalistettiin tässä j o ­ka
riikko sitten . levityskilpailnt
tälle jtimalattomaHe polseyiikkileh-delle.
Ja arvatkaapas minkälaiselta
alku näyttää? — Se näyttää niin
kiesuksen kirkkaalta, että pelkästä
innostoksesta j a ^kilpaitnlämmöstä
meinasimme suksua. paikoillemme
kuin voi knumalla ihcllälla. ,
Asiamiehet täätiä Sudburyn ym­päristöllä
liehuvat pai^sukaa ^lansten
hankinnassa knih -pak^- kaalfmaan
kimpassa. Varsizikin itse Taömas
Kuäsja on elementissään.:- Tapa­simme
hänet eijenillalla sanrkaoz-paakimme
pääkadulla.: jä heä easi
sanoikseen h i h k ^ : h a n pyhän iiinos-taksen
vallassa:
— Halooy Isko! Kohta pannaan
Sapperissa hyr&kyn myrskyä!
—- Älä hemmetissä hihku noin ko­vasti,
sattaa vielä ' p o l i i s i . . - sa­noin
vilkaillcn ympärilleni j a peläten
Tuoteaan pnolesta, että hän jontuu
imtkaan. -— Oletko sinä veli huma­lassa?
• • •
— - Jees, humalassa minä olenkin,
sanoi Taomas. Oikeassa nousuhu­malassa.
Olen huhkinut tässä vii­meaikoina
kuin vanhan vihan kosta­j
a myymässä ihmisille oikeaa sielnn-
'ruokaa^^..'. ^ ; -.-
—JSlitä sielunmokaa? Oletko sinä
ruvennut tesrtamenttJkauppiaaksi?
kysäsin väliin.
-— Mi-mitä, mitä tuhattulimaista
sinä lörpöttelet? Testamenttikanp-piaaksi?
Häpeä helevetissä — V a ­paatta
minä sielnnrao^na ihmisille
myyn, enkä mitään bih-molliin teni-mattuja
sielunhöyliä. "Pitäisihän
mitettävä kaikkien työläisten voimat
yhdessä interaationalissa. Eheysky-symyksen
on oltava kaiken muun
yläpuolella, sillä uhattu ihmiskunta
ei voi odottaa. Me tarvitsemme i n ­ternational
issamme Neuvostoliiton
nuorta j a voimakasta ammattiyhdis­tysliikettä,
r*3n terveitä ideoita ja
rohkeata taisteluhalaa.
Maailma Olisi nyt toisenlainen,
jos venäläiset olisivat Wienin kong­ressin
jälkeen liittyneet meihin.
Nyt ei Neavostoliitto saa tulla eris­tetyksi,
joutuakseen imperialistien
hyökkäyksen alaiseksL Olen valmis
käyttämään kaikkia, keinoja — maa­ilman
kongressia tai muuta — jotta
työläiset yhdistäisivät kaikki voi­mansa
kanssamme. Kannamme vas­taan
ammatillisen interiiationalen
mauttamisesta nykyisestään valtai-seksi
välikappaleeksi, joka on val­loittava
niaailmja työläisille, lo­petti
Parcell paheensa.
Puhe oli, katen jo edellä mainit­simme,
myrkkyä vanhoillirille am­mattiyhdistyspomoille
ja kapitalis­tien
palkkaamille kätjn^eille. Hei­dän
Geneven kapitalistisesta työtoi-mistosta
saamansa ohjeet eivät lyö­neet
vähimmässäkään määräsi y h ­teen
heidän oman intem^onalensa
-puheenjohtajan, Pnrcellia .saanni-t^
lnSen*' Kanssa, joka ajoi tarmok­kaasti
kansainvälisen yhtenäisyyden
asiaa, sensijaan kun heillä itsellään
oli ohjeet mahdollisimman' voimak­kaasti
käydä taistelua juuri yhdisty­mistä
vastaan, niutta eritoten V e ­näjän
j a värillisten kansojen inter-nationaleen
liittämistä vastaan. Seu­raava
huomattavampi turnaus käy-tiijfi
Oudegeest-kysymyksessä, josta
jo viime kirjoituksessamme puhuim­me,
j a jossa vanhoilliset saivat taas
kylmää' vettä niskaansa, pelastuen
ainoastaan täydellisestä katastroo-fista,
uhraamalla "viattoman" k a ­ritsan,
,Oadegeestin, interaationa-lensa
koossa pysymisen alttarille.
Sillä saatiin tilanne pelastettaa tois­taiseksi.
Mutta vain toistaiseksi, sillä kong­ressin
viimeisenä päivähä kehittyi
tilanne intemationalen puheenjohta­ja-
kysymyksessä siihen, että englan­tilaiset
\valtuutetut jättivät kongres-haaksi
jättää kongressin, ja taopela-j
a narrimaisuadet kongressissa'pääti
tyivät äaen. että Joui-ox bn=^i
kiitoksensa Oadegeestiile - "kiilto'
sesta j a hedelmällisectä" työstään'
ammattiyhdistysintematio-al-i-vaksi!!
— ay-
* Edelläolevassa olemus iuon^et
lyhyen k^tsaaksen kongressin kazl
kaaa sen pääkysymyksessä, niaj
ammatillisen yhtenäisyycen sikaac.
saamiFe<^a koko maailman työläisiä
käsittäväksi. Vofanme mielihyväDä
todeta, että englantilaiset ammatti,
yhdistysmiehet, Parcell etunenässä,
ovat tehneet kiitettävää työtä yhte­näisyyden
aikaan saamiseksi, mutta
epäonnistuneet vielä täliäkerua.
Vanhoillisten j a saoranaister. kapi­talistien
kätyrien liakas. Ja kieltä­mättä
hyvin koalaatetta poatiikka
Amsterdamin intemationa!es3a on vie
lä kerran voittanat. Matta — taiste­lu
talee jatkamaan. Radikaalien hä­viö
kongressissa ei ollut vieiä häviö
yhtenäisyysasiassa. Yhä voimakkaam­pana
talee eri maiden tj-öläiset aja­maan
koko maailmaa käsittävän in­temationalen
laomista. Työläiset
alkavat, väriin j a rotaaa katsomatta
käsittää, ettei nhatta Ja kärsivä ifc-miskanta
.voi odottaa, vaan sen täy­tyy
olemassaolonsa pakoätakin luo­da
uhkaavaa sodanvaaraa ja häi­käilemättömästi
ihmiskuntaa kidut­tavaa
kapitalismia vastaan sellainen
jpakkpvoima, jonka voimasta ihmis-kantaa
päristävä raatareagas mur­tuu.
Ja sellainen Joukkovoima si­sältyy
vain kiansaiBväliseen yhte­näisyyteen
niin aoMnatillisessa kuin
poliittisessakin työväenliikkeessä.
— R - d .
TYÖVäEN URPJLU
Uittofoimikimnan
kokous
CSTULm liittotoimikunnan ko­koas
pidetään Sadbaryssa, Liberty-häahlla
syyskuun 5 p:nä kello 7
illalla. Liittotoimikunnan ' jokaisen
jäsenen oltava silloin saapuvilla.
Puheenjohtaja.
Tbroiiton
tuo aikamiehen nähdä jo mun naa-tkauppias päätään raapien. ^
mastanildn, etten minä mikään kört-tSiäiskolpöttööri
ole, vaan rehälinen
pölseviikki. Rehellinen ja reilu kain
perisyntL
—r-. No, oletko sinä sitten saanut
'niin paljon sukaan, että oikein kan­nattaa
innostua? kysyin.
^ Tottahan totisesti. Tänäkin
päivänä olen tehnyt kymmenen uut­ta
tilausta j a uusinut vanhoja kau­pantekijäisiksi^
Katsopas tätä! ja
Tuomas "näytti isoa tukkua tilaus-kuitteja.
E^ikö kannata innostua?
— Kyllä, myönsin. Taitavat&in
soolaiset saada säärilleen sndbnry-laisiha
näissä kilpailaissa? . :
— Saa . ne. Jäämässä. ne kyllä^
piisaavat. Mutta lähdetäänpä osta­maan
muutama paksi tupakkaa.
Mentiin Tuomaan kanssa erää­seen
kauppaan j a Tuomas pyysi pak-sin
tupakkaa. Sai. Mutta maksais-saan
kysyi kauppiaalta:
— Missä lehdessä se kauppias i l ­moittaa?
%
— Sudburyn Starissa, oli vastaus.
; — Että häh? ^'
— Sudburyn Starissa, tuli edel-leenv.'
^
— No, johan nyt markkinat! kir­kastui
Täomas. Vai Sudburyn Sta­rissa
vain. Ettekö - te sitten aijo
suomalaiselle yleisölle tavaroitanne
myydäkään?
.... Miksei, kuinka niin?. kys;yi.
kauF^iias.
' ••'.TT^ Siksi kun iette ilmoita suoma­laista
omassa lehdessä. Vapaudessa,
joka) leviää kuin hinku-yskä joka
soppeen ympäri Sudburya, puhu-matt^
aan muista * paikkakunnista.
— 'En minä ole tiennyt sellaista
lehteä olevan olemassakaan, tuumi
. -— Jassoo, sanoi Tuomas, mutta
kuinkas teillä on stoorissa kauppa
käynyt, onko ollut ostajia? .
— Huonosti, perin huonosti on
ostajat kauppani löytäneet,-ensimäi-bett
olette tänäpäivänä.
-— Siinäpä se! ratkaisi Tuomasi
Pimstako ne ihmiset tietää puo­tiinne
tpUa, kun ette ilmoita kunnon
lehdissä. Pannaanpa ilmoitus teiltä
Vapanteen, niin - nähdään, eikö a-l
a k i n v e r i huiske puodissanne käy­mään:
Kaupinas uskoi Tuomaan rehel­listä
pahetta j a laittoi oikein näky­vän
ilmoituksen Vapauteen. - ,<./-•'•:.
Kun ttdtiin kadulle, sanoi Tuomas
"Korkein tuomari"-nimisen näy­telmän
esittää seuran näyttämö
syyskuun 3 pv. Tämä näytelmä on
jatkoa "Veljesviha"-nimiseen näy­telmään,^
mitä ympäri Canadan kaik­kien
osastojen näyttämöiltä esitet­tiin
viimeisien vuosien aikana. Täs­sä
on vielä niitä henkilöitä, jotka
jäivät . elämään edellisessä kappa­leessa.
Niinkuin maistatte, mur­hauttivat
Vaarala j a Juhola kym­menittäin
punakaartilaisia, kostofei
yhden lahtarin murhasta ja toiset
joutuivat vankilaan. Niinpä kna
Valtoneinkin tuli ammutuksi. Vaan
ktiitenkaan häneen ammuttu kuula
ei tappanutkaan häntä, vaan hänet
pelasti j a hoiti Juholan tytär. Ja
— Kattos sinä poika mailia, mi­ten
sitä rivimieskin osaa runnata o-inan
iiikkeensä j a lehtensä puolesta.
Olimme sitten juuri pääsenässä
Poikjatalolle, kaa vastaamme tuli e-räs
suomalainen tuplajuulamen.
— Haloo! Tilaa mies Vapaus hen­genravinnoksesi.
— Syö kittiä,, vastasi nies. Mi­nulle
tulee Industrialisti.
— Vai Industrialisti! Ilmankos
ne ^ t t e n ihmiset kyläUä jaoruavat-kin,
että sinulla on hemmetin la­hot
periaatteet. TUaa Vapaus, että
pääset vielä ihmisten kirjoihin.
Siitä ^ t y i sitten oikei? jymy
ottelu, jessa käytettiin runsaasti
sellaisia sanoja, joita kuvskirioissa
kuvataan hännäkkäinä ja sarvipäina
mutta vieläKnetrompi kovaa ääntä.
Lopulta tuli otteluun "palkintotuo-mariksi^'
pulli, joka vei molemma.
mukanaan.
Tänä aamuna tuli Taomas ioi=ii-tukseen
j a sanoi: .
— Se tuplajnulainen tilasi tm-tenkin
Vapauden j a lisäksi vielä « -
koi liittyä kommunistipuolueeseen.
Pehmittelin häntä koko yö=
sa, jonne se pullin juupel; ffi«cf-eOen-
iUaUa raahasi, ja mienes*^
ävät industrialistilaiset houreet
Annoimme Tuomaalle t-rnasg
sen, eta hänen päänsä ei c^e
:TOista j a että hän on täca
paras sanomalehti- ja
mies fa)k» mantereella, jc^ei ^
maailmassa. Olisipas meiHä ^
enempi sellaisik tuomaksi 1°
svät epäile, vaan käyvät a^ia
i kaikissa asioissa niinkuni o^t^ pmo lseviikin tuleekin tehdä.
IjippovaaraB