Vapaus, July 19, 1926

              aiitiaiiiiiitiiiÄ^Ä
AHAA
H i Snoien Hiirtikaa
3910
Canadan Dolläriöta
LÄHtTYSKULUTt
ioc lähetyksistä aHe 980.00, 60c
lafetySis^ »30.00T^59.99. 76c
ifihetyksistä $60.00—99.89 ja $1.00
IttUdlta $100.00 taikki sitä auurem-milta
lähetyksiltä» • t -
SE2ik3Ma.oiiuaiIwtjrk.aia. on kulut
/^Sndburyssa ja ympSrifltailä asuväi
voivat käydä Vapauden konttonasa
tipddstamassä; erikoiskurssia.
sShkSlahettykse* tehdään
OToraan Sudburysto .flelsihkim aa­pana
päivänä kuin saapuvat Va­pauden
konttoriin.: ,« . /. •
fjilVAPILETTEJÄ MYYDÄÄN.
TTEDUSTAKAA PILETTIXSIOITA
Tehkää lähetykset osotteella
VAPAUS,
Box 69i SUDBURY*/ONT.
Vapaudelle ottavat rahaYllitykaiä
vastaan myöskin: .
VAPAUS BRAHCH OFFICE
816 Bay Street,
• Port Aftkur,- -Ontorio.
DAVID HELIN
eripaikkakunniMa, Pohj.-Ontario88a.
maan työtämme ja viemään ~työr
väenhtokan lopulliseen voittoon. Siis
huutonune olkoon: Alas porvarilli-aen
yhteiskunta ja tilalle tyolaistcrn
tasavalU!
Menaeista'': buveista; . Heillä ^ oli
täällä kesäjuhlat >kesäk. 27 p. Päi­vä
oli erittäin' kaunis. Ohjelmaa
oli varattu runsaasti. Oli puhe, ru-lioja,
lauluja; kertomuksia ja sit--
ten meidän < snnnnntukoulnoppllail.
ta leikkiä, joka 'ipenikin heiltä ikii-tettavän
hyvin. > Rahallinen puoli
ei ollut .myöskääni.moitittava näin.
pieneltä j o u k o l t a . ' - „
-lletyot täällä ovaV olleet parhail­laan
käynnissä.;/ Mutta ei iräi niis­tä
rahapussi paljon: pääse lihomaan,
sillä se on niin lyhytaikaista. Use-amman
: näitten pienviijeKjäin on
turvauduttava- ^paperipuiden' tekoon
omista metsistä; taikka muutoin jou­taisi
hampaatnaulaan ripustaa;
Kommunistisin, tervehdyksin
. > Emil Hill.
Mftftnaiiiia^fiy, Iteniak. 19 p:pa—Monday, Jujy 19
IpmpiaKn pyrkimyksiä, joten sen voitu nähdä eri kesbiksissa ^ IShen-nskovaisuuden
kanssa näkyy, olev^
niin ja näin.
Myös olen kuullut monelta mu­rinaa,'.
että ^ joutuivat: tietämättään
kaniiattamaan : keldcereitä, jöisti
kotyneitten. varojen käyttö j a tar-kotusperä-;
on . heille tuntematointa.
Koettakaapa siis tulevaisuudessa
katsoa minkälaisten - tarkotusten e-distämiseksi
roponne uhraatte, et­tei
tarvitse jälestä pahoteÖa.
Eivaf sovi. viefiikiia yhteen, vii­na
ja gasoliininimittmn. Näin sa­noi
Arthurin poliisituomari täällä
Kämissä asuvalle lVilliam Popows-taile,
joksi englanninkielinen lehti
Mnet nimitti, yleensä tunnettu
"pikku pain" nimeUä.
Hän oli' tovereineen ryypiskellyt
kaupui<gissa ollessaan ja aamuyös.;
tä kotia lähdettyään Ft'WiUiamin
ja Port Arthurin välillä "Lissu" ot­ti
v ^ ä n suunnan ja lähti pitkin
C. -N. :'R:in -rataa.. Jonkun matkaa
kuljettuaan he . huomasivat, . ettei
tie olekaan oikea. Mutta myöskin
sen huomasi poliisi, joten seurauk­sena
oli kuukausi pakkotyötä van'
kifarmilla. "Poor Billy."
TaiaäB knnn neljäs sunnuntai on
osastoUamme kokous, jossa ' tullaan
toiminta muuttamaan uudelle poh-jafle.
Saapukaapa kaikki jäsenet,
että tiedätte mihin ryhmään kukin
joutuu.,— X .
, TIMMINS, ONT.
^irmista - niihin' ' käsrtännöUisen tolT
minnan pyrkimyksiin, jotka talaavat
I>oliä;äsestil >^
kasCTtta^^^^
joukkoihin ;lahe niin on
puolueelle', mahdollisuaden joukko^ ne'\'samalla käsitettävä erittäin, tär-liikehtimisen
johtoon. keiksi: joukkovaikutuksen kohottamjr
Siellä missä ennen oli muutamia selle myöskin taljpudellisen järjesty-
ICAMII<1ST1KWIA, ONT.
w % A
Onpa: niillä^ varaa hytlcytCaakm,
äärimäisen pimeyden ja inyöskin
valkeuden pönkillä nimittäin. Nii­tä
oli vetytynyt tänne Kämm kou­lullekin
koko liuta Poit Arthurista.
Asiassa tietysti ei «le paljonkaan
ihmettelemistä, muuten tm muka­vaa
nähdä pikiintyneitten ^ruäovaisr
ten hyngertävän nfaaHista polkkaa
ja panevan toimeen ia-nssejai -vaik­ka
kohta se- bqraihttm jonkun "tu-risti"-
nimenkiii varjossa. < "Luulisi-pa
sitä tosi.;uBkovai5l]ai>le^n'j
Erikoisia rimenoja el olhrt.- ,;ljenin
kun ei käynyt juuri muualla kuin
toimituksena ja InrjastoisBa.' Mu^
seoissa joskus pistäytyi taidetta kat­somassa
ja -harroin teatterissa.
Luonnon helmassa kernaasti kävi
virkistymässä, Vaikka se oli vaikea­ta
csiip. Lontoossa, 3nm ei tahdottu
"tuhlata"' «utiorahoihin, kuten
Krupskaja eräässä yhteydessä sivu­mennen
huomauttaa. '
Emigrantti-elämä on aina ollnt
tunnettu nurjista, jyiolistaan. Engels
esim. sanoo jossain että siitä pitää
päältä irti tai on vaarassa turmel.
tua. Noissa-pienissä valtioIliste'n pa­kolaisten
.piireissä,' köyhyyderi ahdis­taessa,
pääsee helposti Vallalle kop-lahenki
ja nurkkfdcuntaisuus,' Seu­raa
juorut ja parjaukset, joku myy
itsensä urkkijaksi y.m.s. Nämä seL
kat tuntien koetti Lenin pysytellä
emigranttj'elämästä erillään. Ei su­vainnut
juoruamista eikä toisten yk-sityisasioitten;
tunkeilevaa nuuskin-taa.
Kun erääsSä väittelyssä. Martov
toi esille pikkuasioita sanoi Lenin':
— Toveri Martov, täällä Geneves-
-sä voitte kuluttaa aikaanne moisiin
satumauksiin, mutta kun minä pu­hun,
ajattelen tuhansia Venäjän työ­läisiä
ja talonpoikia, joiden edessä-toivon
ei,kovin kaukaisessa tulevai­suudessa
saavani yastata kysymykr
seen, mitkä ovat mielestäni, vallan­kumouksen
tehtävät. Ne tahtovat
selvää vastausta kysymykseen, kuin­ka
taistella, Iniinka organisoida voit­to
ja. vastauksen saavat -ne puolueel­tamme.
Eivätkä ne välitä meidän
pikkuasioista-, «
• Tov.Sinovjev kertoo, kuinka Le­nin
osasi rohkaista ja lohduttaa, toi­sia.-
Hän puheli :yMikäs meidän täs.
sä- Plehanor ja Axclrod-' tuijottivat
silmänsä sokeiksi ennen kuin* näki­vät
edes'yhden TallanknmotlkBelfisen
^öniiehen. —^ Mutta i itse asiassa, sa­noo
S. viihtyi* Lenin maanpaossa niin
kuin leijona'häldssä- Ei ollut mihin
Osastomme jäsenet ja toimitsijat
ovat nykyään.,ottaneet melkein kaik­ki
lepoa nauttiakseen täkäläisestä
lyhyestä kesästä. Niinpä toimin­tamme
on ollut vähän laimean puo­leista
jonkun aikaa. Näyttelijätkin
ovat pitäneet jonkinlaista kesälo­maa,
ja samalla ovat olleet yleisöä
kiusaamatta pienen aikaa. Vaan
nyt kun , saapumattoman kesämme
aika on jo pian ohikin, kuuluvat
taas alkavan entisen pelinsä. Usei­ta
hjrviä näytelmiä kuuluu heillä o-levän
alkavan syksyn ohjelmistos­sa.
Niin että ei vielä tarvitse sen­tään
ajatella että toiminta on jä-tettjr
aivan lamaantumaan^ E i ! Päin­vastoin.'
Ripeään toimintaan alam­me
kaikki yksimielisesti (toivotta­vasti).
^ '
Ensimäisenä tulee olemaan ihmi­siä
naurutuulelle saattava uutuus
"Erhetyksiä". Näytehnä on 3»sa
näytöksessä ja erittäin hauska. Ko­ettakaapa
liis kaikin ohjata töppö­senne
Timmihsin suom. haalille hei­näkuun-
24 päivän iltana, niin saat­te
nähua iähian hauskuuden.
Piiolueemme J»]inmnaii
' edistäminen
Nyt voidaan tehdä jo pikkuisen
yhteenvetoa siitä ^ missä ..tilassa on
puolueemme uudelleen järjestäsu-sen
seurauksena.., < Ensiksikin voim
me sanoa, että kaikkialla kävelee
toiminta uudella pohjalla. Vaikka­kin
. ^ v ä t knuk^iudet ovat .oUee*
juuri' uudelleen järjestämisen as-keleitten
käytänpöllisen toteutta­misen
ja toiminnan juurruttamisen
aikaa työmaa-, katu- ja ainesolu­jen
työskentelyssä, on kuitenkin jo
kohdistaa suunnaton tarmonsa. Ja
hän pelastikin itsensä vain elämällä
tiedemiehen elämää, kuten Marxin
maanpaossa. Saattoi viettää 15 tun­tia
päivässä kirjastossa^ tai muuten
kirjojen parissa ja olikin lukeneempi
marxilaisia ja yleensä aikamme sl-vistyneimpiä
ihmisiä.
Hän koetti aina ohjata toisiakin
hyödylliseen ajanviettoon; * Luki to­veripiirin
kanssa yhdessä puolueoh­jelmaa
ja keskusteli siitä. Piti luen-toja-
Esim. kerran luennoi Bryssel­issä
venäläisille ylioppilaille maaky-symyksestä,
ja joku sanoi,että hä­nestä
olisi tullut mainio professori.
Kerrotaan, myös kuinka hän puolue-
'.kurssien opettajana Pariisissa oli
vaativa toimessa ja iloinen toveri
loma-aikana. Ja toisin kuin monet
emigrantit, jotka eivät välittäneet
perehtyä sen maan oloihin, jossa a-suivat,
seurasi Lenin tarkoin sen
työväenliikettä, Krupskaja kertoo
kuinka hän kuljetti heitä Lontoossa
kaukaisiin syrjäpuolen kirkkoihin,
joissa saarnattiin työväenasiaa. Ja
•Pariisissa hän kävi vaalikokouksissa
kuulemassa kuinka ääntenkalastaja-sosialistit
puhuivat eri tavoin työläi­sille
ja pikkuporvareille. Hän oli
hyvin kiintjTiyt erääseen runoilijaan,
joka oli Kommuunin miehen poika
sekä lauloi pilkkalauluja porvareis­ta
ja reformisti johtajista.
Mutta päähuomion kiinitti hän ai­na.
Venäjän asioihin. Hän seuras;
tarkoin maan yleistä politiikkaa ja
tunsi kohdalleen kunkin ryhmän
kannan ja sen muutokset. Yksityis­kohtia
myöten seurasi hän puolue­koneiston
rakentamista ja tarttui
kirjeellisesti asioihin heti kun kat-j
soi syytä , olevan. Elävää yhteyttä!
Venäjän kanssa pidettiin myös kä­vijäin'
-kautta. Niihin suhtautumi­sessa
hän oli erilainen kuin esim-
Plehanvv. Tämä luennoi vieraille y-lemmyyden
tunnossaan ja se ikävys-puolnejSsenia
. ak^visena> on nyt
joukko : jäseniä puoluekysymykmen
käsittelyssä' ja toiminnassa nuukana^
Ensimäisenä kokemuksena' muuta-missä
paikoissa:havaittiin, että!,;kes-kuskomiteat
eivät käsittäneet tehtä­vänsä
laajuutta. Tavallisemmin
muodostui keskuskomitea ryhmien
jälessä haraavaksi; sjrventyen, vain
käsittelemään'^ ryhmien raportteja
toiminnasta ja sitten sivumennen
vain muut asiat. Nyt kuitenkm' a-letaan
päästä siihen, että keskusko­miteoista
on kehittymässä ^orgaanit,
jotka käsittävät yleisohjeitteniT poh­jalla
tehtävänsä johtaa puolueen toi*
mintaa omalla aljiaellaao, ollen ryh­mille
viitoittamassa yhä uusia ja
uusia tehtäviä.
Alussa valittelivat ryhmät ettei
heiM ole riittä^^ toimintaa. Tä-mä
oli vain ilmaisu »siitä että nyt
jouduttiin r huomaamaan v täntiäkin
neisyydenelvj^ttämisessä. : Entten-kaikkea^
ön' se. omia^ni jäsenistöllem­me-
osoittamaan unioniistiEen < toimin­nan
. välttämättömyyden, ei - ainoas-seikka,
jota ei" aikaisemmin tullut
osastoissa toiminnan' aikana ajatel­tuakaan.
Uudelleen järjestäminen
on siis puolueemme .saattanut'kyke-nevämmäksi
suunnitelmalliselle toi­minnalle,
kirjallisuuden, lehtien y.
m. levittämiseen, sekä muuhun toi­mintaan:
nähden. •
Nyt' vasta voidaan alkaa p'yrki.
mään siihen, etlä lentolehdisten y.
mx levittäminen kehitetään todella
suunnitelmalliseksi ja vaikuttavaksi
poliittiselcsi työskentelyksi.
Vaikka puolnesolammo löytävät
nyt edessään kysymykset, jotka en­nen
pakenivat heitä, niin kuitenkin
on vielä' paljon korjaamisen toivoa.
Yhtenä tärkeimpänä tässä käsittää
allekirjottanut kysymyksen, ..johon
vähemmässä määrin on katu- ja a-sumasolumme
vain vielä syventy­neet,
sl o. että otettaisiin keskus-teljLavaksi
olosuhteet työpaikoissa,
joissa toverimme' työskentelevät.
Tämä avaa tien yhä lähentymiseen
lopipumattomille toiminnan aloille,
joista on aina varmuus rpuolueen
vaikutuksen laajentamiseen.' Sa­moin
avaa tämä mahdollisuuden - sy­ventymiseen
ainehistoon, . joka väli­tettynä
saa puoluelehdenune.tomun-
Iäiseen Jäfaetatymiseen jokapäiväi­seen,
työläisten elämään ja 'taiste­luihin.
Tässä myöskin lepää pohja aital­liselle
toiminnan : kehittämiselle eri
työmaissa, uusille ~ työmaaryhmille,
sekä Ijyopailrlrilehtien ' kehittäipiseUe
aseeksi tähän työhön, joko järjes­täytymisen
elvyttämisen taloudelli­seen
.taisteluun, tai toimintakuntoi-suuden
kohottamisen, eli suoranai­sesti
puolueryhmien voimistuttami-sen
pyrkiinyksellä. Mefllä on jo
tullut ulos kymmenittäin tällaisia
lehtiä^ jotkR, ilmestyvät ^toisissa pai­koissa
vam «illoin tällöin j a taaskin
toisaalla säännöllisesti monistettul
na. "^h
taan yksflöUisen jokapäiväisen edun
nuttarin^^v^ mntta^^^ myöskin vasem­mistoliikkeen
j a puoluevaiktttuksen
kehittämisessä. > Eri ; aloilla on tul­tu
jo huomaamaan että jäsenistö
paljon ,teh'okkaammin ottaa osaa u-niotoimintsan
»' Sielläkin missä näi­hin,
i saakka on auoiAalainen jäsenis­tö
f!odot^lldt toiskielisiä^, ehtona al­kamiselle^,
on nyt ryhmätoiminnan
lähentsrmisen - kautta tultu : huomaa-maali
että "juuri, me. ulkomaalaiset
olenimeSih ^ k e i n tekijä monen pe-rnsteollifiuqden
>~järjeätämi8e8sä Ca-nadassa'.'^^^^^^:
on suuresti
ilmeönytivjuiirie.; siinä "odottamises-sa"
i . Yleensä puolueemme- heikkous
vielä ilmenee ; f raksiopi. tpiminnan
leväperäisyydessä. Meillä" on tie­tysti
useita'paikkoja, joissa olem­me-
kyenneet -jatkuvasti > säilyttä-mään
aseman ja menemään eteen­päin,
mutta: se ei oikeuta meitä si­vuuttamaan
tätä tärkeää seikkaa ja
unhoittamaan, että on aina kaikki­alla
pyrittävä^^eteenpäin. Nyt on
siis kaikkialla : edessämme seuraa­va
askel ft-aktiönitoiminnan kehittä­minen
ja sen kautta elvyttäen van­han
perustan ^ yhä laajenevalle ta­loudellisen^
vasemmistoliikkeen ja
yhteisrintaman järjestölliselle lujit­tamiselle
r taistelukuntoisena Icoko-naisuutena
ja 'poliittisen vaikutuk^^
semme saavutuksien kristalloimiselle
puolueellemme samassa ymmärryk-
Vähän istumakylvyistä
Koko kylpyjen ohella ~ käytetään
erinäisissä' tautitiloissa parannuskei­nona
erilaisia i;n.8. esakylpyjä, jotka
kohdistetaan vain johonkin mää'
rättyyn' ruumiinosaan: Näillä on
kummiiikin paljon laajemmalle ulot­tuva
.vaikutus, :kuin mitä' asiaa tar^
kemmin <i|attelematta ^voisi luulla.
Siitä ovat tSmäi^ lehden lukijat saa­neet
käsityksen lukiessaan m.m. esi­tistäni
käsi- j a jalkakylvyistä.
Tällä kerralla tahtoisin tehdä vä-
' hän selkoa . istumakylvyistä, joilla
voi olla tärkeä merkitys monissa
sairaokdssa.
Istumakylpyjä käytetään kylmänä,
viilinä ja lämpiminä. Voidaan-
TjQakeately nnioissa
/ Samoin icuin edellämainittu työ­suhteitten
käsittely ja toiminta, se­kä
työpaikkalehtien julkaisemineh
y. m. cm Jo merkitsevä yksistään
tytti työläisiä. Mutta Lenin osasi
synnynnäinen ollut. Niinpä kerro­taan,
että työmies, jota hän Pietaris­sa
haastatti lakkojulistusta valmis­taessaan,
lopuksi hikeä pyyhkien sa­noi,
että'"•ennen te4n ylityötä-kuin
olen teic^ln kyseltävänänne". Lenin
otti onkeensa ja oppi haastattamaan
niin, ettei se tuntunut rasitukselta.
Muistelmissaan . hänen kuoltuaan
kertoivat monet toVerit, kuinka hä­nen
olemuksensa houkutteli haaste­lemaan
hänelle kaikki huolensa ja
epäilyksensä, jotka sitten keskuste­lun
kautta haihtuivat. Niin muo­dostui'
hänen ympärilleen toveripiiri
— ja se kasvoi,,lopulta laajaksi
jonka jokainen yksilö piti häntä lä­heisenä
ystävänä, uskoi hänelle huo­lensa
J3 luotti häneen sekä us­kalsi
myös arvostella häntä. Kuten
tiedämme Venäjän puolueen histori­asta,
ovat useimmat johtavat toverit
jossain tilaisuudessa olleet Leninin
kanssa erimieltä, niin että se on nä­kynyt
ympäri maailman; • Niin luon­tui
se joukko, jota "harmaakivisek-si"
sanotaan.
Kaikessa hänen elämässään oli —
Pietarin kumQUskerhoista asti:—hä-.
nen rinnallaan vaimonsa, Nadjesba
Krupskaja, joka hoiti-heidän pientä
talouttaan — i jossa Lenin usein aut­toi
häntä —mutta erikoisesti oli hä­nen
apunaan puoluetyos^. Ollen
opettajatar suoritti tov. Krupskaja
omia tutkimuksiaan ja auttoi mies­tään
t^män töissä, varsinkin monasti
hoitaen tämän laajaa kirjeenvaihtoa
ja yhteyttä kotimaan kanssa. .VieR
tänä päivänä tämä tervejrtensä puo­lesta
heikko vanha vaimo on suuren
keskuslaitoksen, "Valtiollisen -Valis­tustyön",
johtaja ja hänen nimensä
mainitaan . niiden joukossa,, jotka ot­tivat
tehokkaasti osaa viime puolue^
väittelyyn.
A. T. H.
myös käyttää vuorolämpimiä lato-xaakylpyj^,
vuorolämpimien ja|^i^iyl-pyjen
.tavein. ^
Istumakylpyyn käytetään muka-räxumn
sitä varten laitettua pientä
pnor tahi metalliammetta. Tietysti
alhen voi käyttää myös jotakin
maata ampivaa astiaa, jos . sellosta
ei ole-saatavissa.. Veden tulee oiot­tua
asaneen pohjalla istuvan navan
koz3ce9deIle saakka^ ja ammeen pStää
ollaimn.iso, että vea istumakylvyn
aikaaa <ei läiky sen reunojen yli.
Kylmä istttmaltylnjr. Veden läm­pö
kylmässä istumakylvyssä on kor-köntaan
14 astetta.
Kylmiä,; istmnakylpyjä on käy­tännössä
kahta eri lajia, nim^^^ l y ­hyitä
ja pitkiä^ j a ovat niiden vai­kutukset
hyvin erilaiset,
lyhyt, kylmä istumakylpy kestää
6-r80 sekunnista 1---5 minuuttiin;
pitkä kylmä istumakylpy taas enem-^.
män kuin 5 minuuttia, aina puoleen
tuntiin saakka ja kauemminkin jos-"
kus: ,. ,
Näitä kylpyjä käytettäessä on
otettava huomioon muutamia: seik-koja.
Varsinkin pitkiä kylmiä istu­makylpyjä
käytettäessä ; tulee. kyl-vjmaikima^
kylpijän koko muu> ruu­mis,
joka; ei. ote .vedessäi-olla hyvin
suojattuna vilteillä' vy4m.s. Ennen
istumakylvyn alottamista tulee kyl­pijän
päähän. myös panna .^kylmä
kääre, jotta, pää pysyid vii^änä. ;
Tällainen lyhyt; ^kylm^ istumakyi-*
py aikaansaa ensin ihossa;sekä vat­sassa
ja vatsanpohjan elimissä ole?
vien verisuonten kutistumisen; misr
tä. on seurauksena veren tulvehtia
minen muihinvruumiinosiin.; Alussa
tapahtuvaa verisuonten kutistumista
seuraa pian niiden / laajeneminen,'
joten vatsan verisuonet täyttyvät
taas runsaasti verellä. On selvää;
että tämä veritulva' niin laajalla
verisuonialueella kuin vatsassa; ja
lantioissa osittcin .aiheuttaa huo­mattavan
verenkierron muutoksen
vatsansuonissa osittain vaikuttaa
valtavasti veren jakautumiseen ;koko
ruumiissa. Lyh3^- kylmä istuma­kylpy
.vaikuttaa sen ohella määrä­tyllä
tavalla myös hermostoon edul­lisesti;
Näitä kylpyjä voidaan menestyk­sellä
käyttää erinäisissä vatsa- j ^
lantioelinten lirauksissa. Verivir­rassa
syntyy tällöin vilkas' muutos
ja se vaikuttaa eduIlisesU monen­moisissa
tautitiloissa.
Tämmöiset > \i8tumakylvyt : sopivat
edelleen myös eririäisissä umpitau-din
muodoissa sekä monissa'virtsa-;
ja sukuelinten taudeissa.. Näiden
häiriöiden luetteleminen tässä on;
kumminkin tarpeetonta kun kylmien
istumakylpyjen käyttö ominpäin voi
tuottaa vahinl^oa odotetun hyödyn
asemasta.
Mainittiin jo, etta lyhyet kylmät
istumakylvyt vaikuttavat myös si­ten,
että ne vetävät verta • pois
kaukaisemmistakin elimistä. Niitä
voidaan siis menestyksellä käyttää,
^'Ä^>;,,v/;:,';',;..w•;.s.•^':;.:.K•^&^;••..irÄ
rjottanntfAiiTtjpSQ^
loudellisen 'Kansainvälisen,'SKiteerL^ ^ . .
Suomentanut Henry''Poro;:
Sivuja 216.
Punaisen :l'aIoud^^^
l i ip
, ^...-.-,Ä;^:#*iÄt®iM
Kirja on kirjotettu venäläteia ^Hopiatoja ja kerkeanpia* oppi* '
laitoksia varten, joka todistaa aen Etevyyttä. Se onVoikeataktil-. <
linen ja teo^ettinen teos, vaan on kuitenkin tarjotutta niin ,«eU<,
vään ja ymmärrettävään muotoon, $tta sep jokaineii .vaivatta kä-;^^
alttää ja lukee mielenkiinnolla* - - , , ^"
•' SISÄLTÖ: JSIaailman taloudellinen ibrSväenliike ennen jä jSl»
keea sodan." Maailman unionistinen liike sodan päättyessä.. Au»-
cmatClunioiden 'kansainvälinen liitto,^(Amsterdam{n^I^
~ Amsterdamin Katuainvälinen teoriassa ja, käytännössä. ^TyStVäen-,
unioiden Punainen Kansainvälinen* Punainen Kansainvälinen ;jä,
selvenemisprosessi, tehdas- ja työpajakomiteat. - Reformistisen ja ^
vallankumouksellisen unionistisen liikkeen voimasuhteet ja niiden,
perspektiivi. ' ^ - - - ; ' , . » -
Liitteenä ,bn "Katsaus, Amerikan nnionistiseen' liikkeeseen'5» >
kirj. H. Puro. . ' ' ,' , '
Tämä kirja samoin kuin muutkin tähän sarjaan kuuluvat
kirjat on perus- ja. pohjakirja työväenkysymysten oikealla tavalla -
'. Kmmärtämiselle ja< k
:; luokkakysymyksensä > kiUitettävä voidakseen toiinla parhaalla ^ t a^
^la luokkansa eduksi, niin on myöskin selvää, että jokaisen^n tämä'
kirja -luettava. ' ; " > ' ^ L
Kirja on saman kokoinen kuin, TYÖN ^l^ISTORIA,' sidottu^
kauniisiin vaatekansiin, Hfankbikaa MAAILMAN TALOUDELL1>
NEN TYttVÄENLIIKE ItBctteifne het], 'sen hinta on '75 aenttiä,
saatavana asiamiehiltämme sekä kirjakaupastamme. -
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
Box 69. 3UDBURY. ONT,
mm
jos tahdotaan vapauttaa näitä eli­miä
jliikanaisesta verentuns^>kBesta;
Edullinen vaikutus tämmöieillä kyl­vyillä
on siltä syystä varsinkin ve­rentungoksessa
aivoihin ja siitä ai-
It^utuvassa unettomuudessa;-
; Pitkä kylmä istumakylpy on air
van. samanlainen, ero on: vain ajas­sa,
se kun näet voi kestää' 6-7-30
minuuttia.
On huomattava^ että tämän kyl-
^'vyn aikana tulee kylpi jän. koko a^an
hangata vatsaa, koska iällainen voi­makas
mekaaninen vaikutus on
välttämätöntä pitkällisen kylmyyden
vaikuttaessa.
Hyvä on myös juuri ennen istu
makylpyyn menoa pestä kylmällä
vedellä ne ruumiinosat, jotka Jou­tuvat
kylmään veteen. Tällöin el
luonnollisesti saa kuivata pestyjä
paikkoja, koska tämän menetteljrn
tarkistuksena on ruumiin valmista'
minen kylmään kylpyyn.
Tämä kylpy Vaikuttaa edellisen
kylvyn tavoin aluksi vatsaverisuo-
'Kipinästä tuU syttyy?
haastattaa,.vniin että kaikki viehäfea
tyivät nnjkaan.. Ei se taito mikäänT Sekainen oli lehden tunnuslause,
jonka Lenin nyt perusti. Sen mmi
oli "I^kra" (Kipinä) ja alettiin si­tä
julaista Mynchenissä Saksassa.
Muutettiin sitten Lontooseen, josta
toiminnan keskus siirtyi Sveitsiin.
Seoli niitä lehtiä historiassa, jonka
mukaan vissi sika nimitetään. Sillä
sen ympärille järjestyi joukko, joka
tänä hetkenä "vanhana kaartina"
johtaa Venäjän vallankumousta ja
kansainvälistä kumousliikettä./ Toi­mitukseen
kuului. "vanhoista" emi-grranteista
Plehanov, Alexlrod jä
Vera Sassulitsh sekä "nuorista" Le­nin,
Martov ja PotresBov.
Johtavassa ;i!drjotuk5essa huoma­utetaan,
kuinjca Venäjän sivistyneis­tön
keskuudessa leviävät sosialistiset
aatteet ja Hiinka kehittyvä työväen­liike
niitä imee'itseensä. • Huolimat­ta
sorrosta, joka täyttää vankilat.
Liikkeen suurin puute-on sen hajal-lisuus,
'"hansvärkkärimäisyys", ku­ten
voisimme' suomentaa Leninin
kä}rttämän sanan "kustamitdiestvo".
Hän tarkottaa sillä sitä, että keski­tettyä
tsaarismia vastaan/yrittää ta-pella
joukko salaseuroja; ja kerhoja,
•ilman keskitettyä johtoa, ja vailla
yhtenäistä aatteellista kantaa 7 —
teoriaa, ohjelmaa- Se on, sanoo
Lenin, kuin lähtisi talonpoika aural­taan
puunuija kädessä uusaikaiseen
etrpssa. .
"Nyt on liike koottava ja keskitct-l
tävä sekä alettava ^johdonmukainen I
taiitel^ teoreettisia ja käjrtännöllisiä f
marxilaisuudesta poikkeamisia vas-j
taan. On alettava'jflfaista periaat-i
tcelljsesti selvää kirjallieuutta'ja a-i
vattava julkinen väittely suuntien i
kesken. "Iskran? tehtävänä on ole­va
yhtenäisen puolueen luomisen e-distäminen
ja maan kaikkien ikan-,
sanvaltaisten ainesten kokoaminen
ratkaisevaan taisteluun tsaaristeia
vastaan. — Etevän toimfttajakun
tansa yhteistyöllä tulikin "Iskrästa'^
lehti, joka salateitä—levisi ym
päri Venäjän, aina vankiloihin ja Si­periaan
asti. , Se antoi oikean kuvan
tsaarin politikasta, ja maailman po­litiikasta
samalla, sekä toi esille puo
Iqepiireissä liikkuvat virtaukset se­kä
pani ne paikalleen. Esim. .Kau­kaisen
Idän seikkailusta kirjotti Le-
.nln:., ., • .•;..'•.,.•••,
"Venäjän työväenluokka alkaa
tulla esille poliittisesta eristäytymi­sestään
ja pimeydestään, jos?a kan-
.tanjoukot vielä elävät. Kaikkien
tietoisten työläisten tehtävänä on
nyt nousta niitä vastaan, jotka le­vittävät
natsionalista vihaa ja yrit­tävät
johtaa (kansan huomion' pois
sen todellisesta vihollisesta. Tsaari-hallituksen
'politiikka Kiinassa on
rikos, se tahtoo hajottaa kansaa lie-kä
turmella ja sortaa sitä. Se ei pi­dä
vain omaa kansaamme orjuudes­sa,
vaan lähettää sitä kukistamaan
muita kansoja, jotka nousevat' or­juuttaan
vastaan (kuten < 1849, jol­loin
venäläiset sotilaat masensivat
Unkarin vallankumouksen). Se ei
vain auta Venäjän kapitalisteja työ-läisiään
riistämään, se ei vain kytke
näiden käsiä, jotteivät ne rohkenisi
liittyä yhteen itseään puolustaak­seen,
vaan lähettää se sotilaita ros­voamaan
muita kansoja pienen rik­kauden
ja ylimysten luokan hyväksi.
"Suomen kansan vastalaufte" on
Leninin kirjotus marrask, 1901, Hän
julkaisee lähes puolen' miljoonan al-lekirjotuksilla
varu.itctun adressin
laitonta acevelvollisuutta vastaaiv ja
lausuu m'm,: 2% milj, suomalaista
eivät tietenkän voi ajatella Jcaplnaa,
mutta meidän Venäjän kancalaisteh
on ajateltava eitä häpeää, joka meil;
le tulee.; Olemme vielä siinä mää­rin
orjia, että meitä käytetään pol.
kemaan muita helmoja orjuuieen,
(Jatk.)
nien supistumisen, mutta sitä «i vyillä oikein käytettyinä saattaa ol-seuraakaan
nopea vastavaikutus,
kun kylmyyden vaikutus yhäti Jat­kuu.^
Suonet pysyvät^ päinvastoin
kutistuneina, Joten vastavaikutus i l ­menee
hitaasti Ja monasti Vasta
useiden tuntien kuluttua.'
Huomattava on, että kylmässä .V€T
dessä ei täten saa Istua liian kauan;
koska silloin voi tulla aivan pätn-vastainen
vaikutus kuin' mitä oh
tarkotettu. Ja se on tietenkin va^
hingoksl.
Näitä kylpyjä voidaan menestyk­sellä
käyttää erinäisissä suoliston
häiriöissä; joissa oireena on ripuli.
Myös peräpukamien vaivatessa y.m.
vatsa-/ Ja lantioelinten tautitiloissa
niillä on edullinen vaikutus.
Erikoisesti on muistettava, etta;
tämmöisiä kylmiä Istumakylpyjä el
saa käyttää munuaistaudeissa, eap^
pl- Ja munuaiskivitaudeissa, eikä
ylipäänsä minkäänlaisissa kipukoh-taustiloissa.
s, Istumakylvyn Jälkeen on parasta
mennä hetkeksi vuoteeseen. Mii*
lään muotoa ei saa Ulan pidn lähteä
ulkoilmaan, varsinkin jos sää on
Villeä.
Haalea istumakylpy. Tällaisen ; Is­tumakylvyn
lämpö on 18—28 asteti'
ta j a se annetaan aivan samalla ta^'
valla kuin kylmä lyhyt istumakyl­py.
Haalean istumakylvyn; pituus
vaihtelee 6—30 minuutin välillä
riippuen kylpijän ruumllnvolmlstai
taudista y.m.s. seikoista. .Yleensä
tullaan parhaiten tolnieen 6—8 mi­nuuttia
kestävällä kylvyillä. ,
Kun ^ tällainen haalea istumakyl­py
vaikuttaa lievästi, niin el silloin
myöskään synny mitään volmak--
kaampaa vastavaikutusta eikä ;ml-tään
tehokkaampaa : heijasteellista
vaikutusta. Tällöin päinvastoin Il­menee
vain heikko ; ja rauhottava
vaikutus vatsa- Ja lantloelimlssä.,^
Enimmäkseen käytetään näitä
kylpyjä sukupuolisessa llikaärtyisyy-dessä
sekä erinäisissä muissa lantio­elinten
häiriöissä.
Lämmin istumakylpy. Tämän kyl-vyn
lämpö on 82—38 astetta Ja
aika 5—15 minuuttia.
Lammin istumakylpy. Tämän : kyl<.
hermostossa olevaa ärtyisyyttä; höl­lentää
lihaksiston supistuvaisuusti-loja.
höllentää suonien jännitystä Ja
edistää aineksien Imeytymistä tuleh­tuneista
paikoista^
Siitä syystä lämpimillä Istumakyl­vyillä
on siiurin merkitys varsinkin'
kaikenlaisissa ähkjrtiloissa, munuais-:
taudeissa; ^rakkotulehduksissa ja^
kuukautiskivuissa, mainitakseni väin
muutamia tavallisempia tautitiloja.'
. Vuorolämmin Istumakylpy. Tä­hän
kylpyyn tarvitaan kaksi istuma--
kyluyammetta. Ne asetetaan vie­rekkäin
ja toiseen pannaan 35—38
asteista vettä ja toiseen 8—14 as­teista.
Potilas Istuutuu ensin lämpimään
veteen ja on siinä 5—10 minuut-;
tia, jonka - jälkeen hän nopeasti
siirtyy Istumaan kylmään veteen,
mutta vain 3—15 sekunniksi.
Jos halutaan'saada aikaan erikoi-een
voimakas vastakkainen vaiku'-
tue, toistetaan sama menettely vie->
lä kerran. ^
Tätä kylpyä käytetään etenkin
mahalaukun Ja suolien^ virtsarakon
Ja vatsalihasten erinäisissä häiriöti­loissa,
• • • -
Edellä olevassa olen ^ koettanut
aivan lyhykäisesti antaa kuvan istu­makylpyjen
käytöstä Ja - merkityk­sestä
erilaisten tautitilojen hoito­keinona;;
Tahallani olen jättänyt
niiden yksityiskohtaisen suoeittele-misen
eri tautien hoidossa, koska
näihin asioihin perehtymättömän
olisi vaikea ruveta ominpäin tällai­sia
kylpyjä käyttämään sairauksien­sa
hoitaminen. Ainoastaan muuta­min
hajanaisin viittauksin olen siis
koettanut osottaa,^ että istumakyl-la
hyvinkin teholsa vaUcutuB nionia»
aa taniltiHohtöa.^ r L . <
Esityksestäni käynee my6.9aelvU-:
le, että tämän ' vesihottomuodon ..
kyyttö ei'ote suinkaan* outo''yaiaf-naisille
läfikärelUe, vaan «ttft sille
päinvastoin annetaan . huomattava
metkitya monien tautitilojen hoito*
keinona. , Niin. oUen. eivftt pldft
palkkaansa o.s. luonnonparannus- \ -^,o,v
intoirUoidon väitteet,' että istnmar
kylvyt olisivat valÄ heidän erikois- > /">*iiSK^
Annas Rnotudainen, ." Y^i .4
^2iPÄ|d[en^^
•m M»:
Metsä- ja sekatyöläiset m i
tukemaan omaa jär- «»g
Mihin" Järjestöön metaa-; Ja sekiu -'-'xi
työläisten on kuuluttava? Niitten. . %
on kuuluttava omaan Järjestöönsä» , 1 5
Canadan puutavaratyälälsteu' teol-
m1
i
mm
liBuuBunloon (L. W. l. Unkm of
Canadaan). Tämä on' Canadan;
tnetsä- ja sekatyJ^Jäisten' nnio, Joka
liyrkii järjestämään'^ vUänudnitut
työläiset altaan» vastaavaan laolt-i
katalatelojärjestasn. Ei lookkarnn*
han, eikä luokkien vIUsen thUtU-dan
lopettamiseksi nykyisen kaplta" '
llstlsen' Järjestelmän' vallitessa, kn-, ^ ^-^^M'-;
ten tekevät niin/monet vanhoilliset; * 1^%!
ammattluntot, saarnaamalla luokka-rauhaa.
Nämä 'animattittniolttetf^
VisnhollUset; byrokraattiset Johtaja;»
tyypit selittävät,' kuinka nykyisen
kapitalistisen 'Järjestelniän vaUiee»^
ca voidaan lopettaa luokkien välf-'
set ristiriidat, Ja ^ jopa toiset • so»
novat niitä ei- olevankaan. Sli«l
he suvaitsevat saarnata luokkaran-hasta
Ja asettaa sen tilalle ansan,
että proletariaatti menisi ja tekisi
kapltalislen kanssa linnarauhan,
L. W. L Unio. taistelee kaiken,
laista linnarauhaa vastaan, ija läh­tee
Järjestämään Juuri luokkien
välisen luokkatabtelnnvpohJaUe; ^Se­littämällä
että luokkarauha voidaan
saavuttaa vain hävittämällä porva»
risto, 8. o. lolseläjäluokka. koko­naan,
silloin kuin tjröväestö on ke­hittynyt
gllnä^ määrin, etta se pys­tyy
ottamaan - hallitus- ja tuotan-tovallan
käsiinsä Ja voi myöskla
sen säilyttää; sekä nykyisen järjes.'
telmän' aikana Järjestää työläiset)
työläisten Jokapäiväisten vaatimus- ;
ten perusteella, kehittämällä edel-een
tätä luokkien- välistä ristlrii-taa
nykyisten lelpätsistelultten ym­pärille.
Ja täten jokapäiväisen tais­telun
kautta, karaista, oivallinen pro-letaarlarmeia^
Joka tulee antamaan
viimeisen iskun ' tälle luhistuvalle .
kapitalistiselle yhteiskunnalle. '
Ei myöskään saa unhottaa, että .
Xu W. I.,^ Union on osa Punaisesta
taloudellisesta kansainvälisestä, jo-'
hon kaikkien maittea radlkfölisei:/
uniot kuuluvat, joko 'sittalf Julki­sesti
tai epävirallisesti, ^Tätä. ei |
saa missään tapauksessa ala-arVloi-da','
fiillä^ kansainvälisyys on mitä >
suuremmasta; merkityyksestä silloin:;
cuin porvaristo ja sen nuori aseen­kantaja,
fascismi, on kansainvälis­tä.
Silloin työväestön on myöskin
puolustaakseen itseään yhä leviävää
fascismiliikettä 'vastaan, järjestyt­tävä
kansainvälisesti,' / ' ' «
Varokaa aldallaistnj»,,pieniä kak-soisonionismin
Icannalla Olavia .ha- ' -"^'fl^
Jotujia. Tällaisina, esiintyy metsä- ^ ^i'^
Ja sekatyöläisten'JärjestämisalaHa ^/>f'f|
O, B. U . Ja J: W;. jossain vls^ Ä |
aissä tarkotuksessa ^ämä; molemmat '/'».^C/sf^
yllämainlcuf uniot'. <>vat''> pistäneet'
uuden madop/ onkeensa nähdäkseen ^ 'J %\
olisiko hyvä kalansaalis • tai' iftikä
vippakonsti' ' h ä n ' sitten- lieneekin, /'''Mi
kun Canadan.: liittohallituksen 'työ^;