1923-01-22-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Tiistaina, tammiknnn 23 p. — Tue. Jan. 23. No, 9 VAPAUS Cansdan suomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmes* tg^ SQdbnryssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai. H. PUBO. Vastaava toimittaja. - V A P A U S (Liberty) The only organ. of Finnish IVorkcrsfa Canada. Pnb- Msi in Sudbory, Ont., every Toesday, Tfaursday and isstätday. • ••' • ' , , Advertising rates 40e per col. ipcta. Minlmam cnarge iat siiii^e iusertion 75c. Diseonnt on atanding ädvertise» eient The Vapana is the beat advertising mediom among #e Finnish People in Canada. , • ' " Caoadaan yksi vk. 94.00, pooli vk. $2.25, kolme kk. S1.50 i« yksi kL 76c. Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk. @B.OO ja kolme kk. n.75. Tilauksia, Joita ei seuraa raha, ei tulla läfaetLämäan. I^aitsi asiamiesten joilly on takaukset. * muistaa, etta radikaaliset ainekset ovat vasta vähän aikaa ehtineet systemaattisesti työskentelemään unioissa, takaisin paluunsa jälkeen. Selvää asiassa on nyt kuitenkin se, että O. B. U:sta ei ole Länsi-Canadassa, missä se syntyi ja missä sen selkäranka oli, enään mitään jälellä, ja että työväenliikkeen edistys ja vallankumouksellisentuminen tapahtuu anJmattiunioilten uudistumisen ja kumouksellisen-lumisen kautta. Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimäiseer giijeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-eoooallisella nimellä. J. V. KANNASTO. LilkkenhoitaiB. Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building, Iiome St, Puhelin 1038. ^-PosUosote: Bos €9, Sodbury, Ont fiegistered at the Post Office Department, Ottawa, as eecund dass mattcr. Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla konttorissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain lehteen torstaina kello 3. ' • ' I Kapitalistisen Eurppan kaaos Kapitalistinen Europa kulkee hirmuista vauhtia.lopullista luhistumistaan ja perikatoaan kohti. Versail lesin ryövärirauhan ja äskeisen mäilmansodan haavat alkavat aramottavasti uudelleeii rakoilla. Kymmenkunta uutta sotaa on jälleen sytlymäisilllään. Melkein kai kissa maissa molibiseerataon. Imperialistinen Ranska on iskenyt teurastuspuukkonsa jo syvälle puolustuskv-vytlömän Saksan ruumiiseen. Koko Balkani on leimah-i tamaisillaan hirveisiin sotaliekkeihin. Rumania on vai- : lannut unkarilaisia kaupunkeja Traiisylvaniassa, ja Jugoslavia mobiliseeraa^^myöskin joukkojaan, jonka joh- :'dosta Unkari ja Bulgaria ovat alkaneet varustautua edellisiä vastaan. Jos sota viimemainittujen välillä syttyy, ennustetaan Turkin liittyvän Unkarin ja Bulgarian puolelle ja Kreikan taas Romanian ja Jugoslayian puolelle. Näin on koko Balkani joutuva sotatantereeksi. ; Liettua on vallannut Kansain Liiton «puolueettoman» Meraelin,' saksalaisen satomakaupungin, liittolaisten 'puolustusjoukkojen nostaessa ilmoille «valkoisen li- '^un;^. Puolan sormet on pelissä samassa jutussa, sa* ^ m se mobilisoi joukkojaan Ukrainan ja Venäjän rAJoHIe. Venäjä^pitää silmällä tilannetta, varsinkin Puolan ja Rumaniaii rajoilla ja on myöskin alkanut 'kaiken varalta mobilisoida punaista armeijaansa. Jos sodan Uekit syttyvät, et Suur Briimia nähtäväätikään voi pysytellä erillään, sillä sefhän on yhä sotatilassa Turkin , kanssa, brittiläiset ilmalaivat parhaillaan pommittaen, saapuneitten tietojen mukaisesti, Mosulin öljyalueen kaupunkeja, samalla kuin Lausannen konferenssi jatkaa hedelmätöntä työtään, y Tuleeko Saksa rajoittamaan toimintansa Ranskan ^rosvöusta vastaan'vain «passiiviseen» vastarintaan, vai tuleeko se nousemaan aseisiin, ja tuleeko Venäjä salli-tnaon Ranskan tuhoovan S^ki^än korkealle kehittyneen teollisuuden ja raatelevan sen työväenluokkaa, on vie? lä tietymätöntä. Koko Europa on kuitenkin kuten purkamaisillaan olfeva tulivuoren kraatteri. Yleiseuropalainen sola voiden syttyä millä hetkellä tahansa. Tällainen sota taas on varmasti johtava koko kapitalistiseen vanhan mail-maA taloudelliseen luhistumiseen sekä sen yhteydessä ratkaiseviin luokkasotiin ja vallankumouksiin. Elämme siis suurten tapahtumain ovella. . Vallankumouksellinen edistys. työväen unioissa V. 1919 maaliskuulla Länsi-Cai^adan Ammattiuni-öitten kongressissa Calgaryssa, mikä konventioni oli aavallaan One Big Union perustavalle kohventionille valmistelua, hyväksyttiin muiden muassa, tuon Canadan vallankumoukseMisen työväestön historialliseksi tunnustaman konventionin toimesta päätöslauselma, jossa vaadittiin 6 timnin työpäivää ja viisipäiväistä työviikkoa. Kun sitten O.B.U. oli elänyt lyhyen kukoistusaikansa, alkanut taantua, hajaantua ja, rappeutua, ei tuosta työväen joukoille tänä päivänä niin tärkeästä vaatimuksesta ole kuulunut sanaakaan. Kaikki aktiiviset vallankumoukselliset unionistit Länsi-Canadassa kuten muualla- Jcin ovatkin jo aikoja sitten huomanneetO. B. U:n perustamisen suureksi eihetykseksi ja palanneet takaisin luonnollisiin joukkojärjestöihin. Heidän vaikutuksensa tulokset alkavatkin näissä järjestöissä jälleen näkyä. Ottakaamme nyt esiinerkiksi äskettäin pidetty AI hertan Työväenliiton vuosikonventioni. Ainoastaan pienellä enemmistöllä siellä 'tuli hylätyksi päätösesitys Punaiseen Taloudelliseen Internationaleen liittymisestä, asia kun ei ollut vielä johjajoukkojen edustajille täy sin selvä. Mutta sen sijaan konventioni teki monia sangen radikaalisia päätöksiä. Niimpä konventioni !ty» väksyi päätöslauselman, jonka nojalla Canadan fede-raalihallitusta vaaditaan laatimaan laki, jonka mukaan Jcaivostyoläisten työaika tulee olemaan kuusi tuntia päivässä ja viisi työpäivää viikossa, samassa päätöslauselmassa vaaditaan alimman palkan määrittelemistä kaivoksissa. Tämä p^Sätös on mitä tärkeimpiä työläisjoukkojen tämänpäiväisten vaatimusten joukossa ja on taistelu sen toteuttamiseksi omiaan kokoomaan siyiria' . lyöläismassoja mukaan unionistiseen liikkeeseen. Myöskin' sama konventioni hyväksyi kaikkien Iäisten yhteisrintaman muodostamisen, teollisuusu lio-nismin ynnä monia muita tärkeitä ja edislysmie siä päätöksiä. Albertan Työväenliiton konventioni on esimei cki siiläy mitä edistysmieliset ja vallankumouksellisei ainekset voivat saada aikaan vanhoissa unioissa. Ja tu VO-u' ee Järjestömme edustajakokous Kohta vuosi on kulunut siitä kun järjestömme viimeinen edustajakokous (konferenssi) pidettiin. Saman ajan on järjestömme ollut yhteydessä Canadan Työläis-puolueen kanssa, johon siirryimme jo valmiiksi järjestyneenä yhtenäisenä joukkona. Puolueen yhteydessä onkin järjestömme toiminta, joskin hiljalleen, niin kuitenkin vakavasti ja varmasti edistynyt. On tunnettu taas olevamme kiinteä osa tämän maan työväenliikkeen etujoukon kanssa. Järjestömme osastot ja jäsenistö tuntee myöskin suurta tyydytystä, että ovat saaneet kantaa yhdessä maan muunkielisten työläisten kanssa osuutensa tämän maan suurten työväenjoukkojen herätys- ja valistustyön uhrialttarille sekä antaa tukensa sen tämänpäiväisten taistelujen voittamiseksi. Uuden puolueemme edistämistyössä ei järjestöllämme suinkaan olekaan vähäinen osansa. Mutta ilomielin olemme tehneet sen minkä olemme voineet.y Mitä tulee puolueen antamaan virkistykseen järjestöllemme, niin on se, huolimatta siitä, iettä englanninkieliset osastot vielä ovat pieniä, heikkoja ja alottelcyia, ilmeistä. Xänsi-Canadassa ovat järjestöön uudelleen liittyneet Vancouverin^^j^Ladysmithiri osastot, joiden merkitys tärkeiden teollisuuskeskusten osastoina ört tärkeä. Muitakin uusia osastoja on perustettu. Mutta järjestömme edistystä viime vuoden aikana ei äle mitattava ainoastaan uusien osastojen syntymisellä, mutta ennen kaikkea sen virkeyden ja varmuuden kasvamisella mikä on tapahtunut järjestömme kaikissa osastoissa.; Varsinkin muutamien osastojen sekä lukumääräinen voimistuminen, että jäsenistön luokkatietoisuuden syventyminen, ori sangen ilahuttava ilmiö. Joukkojen tietoisuuden kasvaminen sekä tämän maan työväenliikkeen ymmärtämisessä että sen mielenkiinnon kas-vaininen kansainvälisessä mittakaavassa käytävään proletaariseen luokkataisteluun on pettämätön merkki jär-jes\^ öinttte elävyydestä ja edistymisestä. Järjestömme osastojen ja jäsenistön toimintaa selvän ja elävän luok-icatoistelun tiellä ei ole kyennyt ehkäisemään sekään, vielä kieltämättä huomattavan voimakas oppositioni, mikä järjestöämme vastassa on ollut. Mutta tämä oppositioni on nyt ^jo monin paikoin heikentynyt kokonaan mitättömäksi tekijäksi, joskin se toisin paikoin on vielä sotkemassa selvän luokkatietoisuuden edistystä ja pidättämässäjärjestömme ulkopuolella olevia joukkoja kaikenlaisissa nurkkajärjestöissä tai kokonaan ulkopuolella, välinpitämättömänä kaikelle työväenliik-. keelle. ^ Puoluekpnventionin yhteydessä pidettäviin järjestömme konferenssin tehtävänä on varmentaa ja tiivistää Järjestömme toimintaa sekä keksiä toimenpiteitä, mitenkä järjestömme osastoja*voidaan vahvistaa sellaisilla paikkakunnilla, missä se viflä on heikkoa ja saamatonta. Tämä seikka on sangen tärkeä, eikä sitä ole kuitenkaan vielä tuotu esiin tähän asti julaist^uissa Justuksissa, joten tahtoisimme sen erikoisesti, muis-tiinpantavaksi. Järjestömme'Organi^attorisessa työkoneistossa näyttää tärkeältä tehdä se muutos, että sen sijaan, että nykyisten sääntöjen mukaan pidetään järjestömme piirien konventionit jälkeen yleisjärjestön edustajakokouksen, olisi ilmeisesti edullisempaa pitää ne ennen eddstajakokousta, koska silloin voisivat piirikokoukset tuoda tiivistettyinä ja tarkistettuina osastojen alustukset järjestön edustajakokoukselle. PiirikomiteaV kyllä sitten voivat panna edustajakc^kouksen päätökset käytäntöön. Tällainen järjestelmä-on jo käynnissä yleispuolueessakin. Siirtolaisuus Suomesta, joka on ilmeisesti kasvamas.- sa, antaa mielestämme järjesitöUemme myöskin uuden probleemin, miten voittaa sieltä tulevat mukaan puoluetoimintaan tässä maassa. On nimittäin hy\in tavallista, että monet' Suomesta tulevat kertovat ansioitaan kotimaan työväenliikkeessä, jossa vakuuttavat olfeensa mukana. Ja useassa tapauksessa heidän nfiikana olonsa ei olekaan pelkkää valeetta, mutta siitä huolimatta osottautuvat he tänne saavuttuaan kokonaan väiinpi-tämällömiksi ja pysyttelevät ulkopuolella puolueemme toimintaa täällä. Joskin tähän ilmiöön on vaikuttamassa kieltämättä uudet oudot olosuhteet, niin on siinä suhteessa ilmeistä laiminlyöntiä meidän puoleltamme. Me emme ole ryhtyneet tarpeellisiin toimenpiteisiin heidän suhteensa emmekä ole osanneet voittaa-heitä mukaamme. Sitävastoin on saman kysymyksen yhteydessä huomattavissa, että kaikenlaiset obu:laiset jä iww:läiset ovat vanhasta maasta tulleitten kintereillä, raahaten heitä tötkijakomiteoihinsa, jopa ovat rautatieasemilla lyr-k) 1tämässä heille jäsenkorttejaan. Ja näin joutuvat nämä Suomesta tulijat, oloja luiitemattomina sen turmiollisen harha-agitationin uhreibi, j6sta mainitut järjestöt ovat tunnettuja. Tosin me emme saa, emmekä voikaan haalia jäseniä vanhasta maasta tulijoista samalla tavalla, ottamatta selvää heidän menneisyydestään. Mutta meidän velvollisuutemme on ryhtyä toimenpiteisiin Suomesta tulevien lyöläisainesten tutustuttamiseksi tämän maan vallankumoukselliseen työväenliikkeeseen. Olemme edellä merkinneet muutamia kohtia mihin järjetön edustajakokouksen olisi kiinnitettävä huomiota. On tietysti paljon muita asioita, mutta useat niistä tulevat esiin joko alustuksissa tai edustajien kesken käytävissä keskusteluissa. ••••• te! • • I M * ja DDorten proktaarieD parissa Kirj. Martin Andersen-Nexö.- Lida ön ^erään venäläisen naisyli-oppilaan nimi Hän ön tuskin 20- vuotias, hänellä on punaiset posket, on nähdä kuin mikä lapsi ikään, mutta suorittaa kahden miehen työn. Hän on proletaarilapsi — venäläisen. pientalonpojan tytär ja opiskelee lääketiedettä ^ Moskovan yliopistossa. Kuten kaikki proletaa-riylioppilaat, saa hänkin ruokansa ja päivärahansa yhteiskunnalta, joka huolehtii opiskelijoista. Mutta Venäjän yhteiskunta on köyhä ja pro-letaarinuorisoa tungeskelee kymme-nintuhansin yliopiston porteilla odottaen vuoroaan; hänen on perusteellisesti seurattava luennoita ja laboratoriharjoituksia. Selviydyttyään yliopistosta 5—6 ajoissa-lähtee hän kutomotehtaaseen 'Moskovanjo-en varrella — syöden leivänkannik-kansa matkalla sinne — Ja täällä on hänen tehtävänään opastaa työläisiä kello 10 illalla. Sitten jälleen täyttä vauhtia kaksi-kolme kilomc-l-riä kotiin — ja kirjat kouraan! Ennen levolle menoaan neljän korvissa aamupuolella sitoo hän käärelangan isoonvarpäasecnsa ja toisen jpääSf oVenripäiri; " Ja kun muut talon asukkaat 'lähtevät työhönsä, nätkah-tää niin merkillisesti hänen varpaassaan, ja hän nousee makuusijaltaan. cUnettaa ihan hirveästi»' sa-ijoo hän' selitellen. cToiset eivät mieli herättää minua, eivät hirveä, sanovat he! Hänellä on, kuten• sanottu, punaiset maalaisposket vielä, mutta lääkintäneuvösto ön yhtäkaikki päättänyt, että hänen on otettava kolmen kuukauden loma ja asetuttava oleilemaan lepokotiin. Sen sijaan on hän täydellisesti muuttanut tehtaalle, on majoittunut suurelle penkille luento- ja .teatterisalissa, johtaen, paitsi opinnolta, myös valmistuksia teatterinäytän-töön, jonka tehtaan työläiset aikovat antaa vallankumouksen viisvuo-tispäivänä. /• Eräänä päivänä noutaa hän meidät! — 4-h'enkilöisen seurueen — vierailulle tehtaaseen. Hän on nähtävästi järjestänyt niin, ettei hänellä tänään ole mitään ohjaustointa — tiellä ilmoittaa hän nimittäin meille, ettei tänään ole mitään koulutointa, koSka työläisillä on puoli-kuukausijcokouksensa, jolloin käsitellään kaikkia ' tehtaassa työskenteleviä koskevia asioita ja määritellään kanta päivän taloudellisiin ja poliittisiin kysymyksiin. Mutta emme tulisi olemaan . tyytymättömiä vaihdoksen johdosta! huomauttaa hän hymyillen. piemme paikalla määrättyyn aikaan ~ mikä Venäjällä tahtoo sanoa tuntia ennen määraikaa. Venäläiset ovat vielä määräaikaan jiäh-den samalla kannalla kuin länsi-eu • roppalaiset, ennenkuin juna ja koneet— nykyaikaineii, teollisuus olivat opettaneet heille täsmällisyyden. Nuori työväenjohtaja, joka on neljä vuotta virunut saksalaisessa so-tavankeudessa^ käyttää odotusaikaa kuljettamalla meitä ympäri tehdasta. Se on vanhan ajan perintöä, ja on perustettu majoitusjärjestelmän pohjalla, — kaikki 300 työläistä asuvat tehtaassa valtaisissa makuusaleissa viitisenkymmentä' vuodetta jokaisessa. On varsin lämmin mutta pimeää noissa suurissa noenmus-taamissa huoneissa, joissa vuoteet seisovat säännöllisesti jaettuina yli lattiapinnan, on melkoisen vaikeata ykskaks saada yleiskäsitys huoneiden sisustuksesta. Puolisensataa. ma-talavavarjostimista sähkölamppua, jotka häilyvät kukin kohdallaan kuiri tulikärpäset pimeydessä, luovat ku-^ kin oman pienen valomaailmansa, joka käsittää vuoteen, ka,apin, pienen pöydän ja tuolin. Ja keskellä tätä istuu ympäristöään kursastele-matta ihriiinen ja aiäkartelee omineen — syo, paikkaa jalkineitaan, leikkaa liikavarpaitaan — niin yksikseen kuin olisi hän keskellä metsän pimentoa. Muudan vanhempi työläinen istuu ja lukee lehteään. Hän on vastikään oppinut lukemaan, sillä hän lausuu sanat ääneen — jopa kovinkin äänekkäästi — ikäänkuin ei hän oikein luottaisi painettuun, vaan pitäisi hänen takomalla takoa jokainen sana kuulo-kalvoihinsa. Hänen äänensä kuuluu kautta salin, mutta yhtäkaikki ?i kukaan ole häntä kuullakseen. Tässä on jokainen valosola maailma itsessään-— riittävän tukevia seinineen. — Melkein kaikki työläiset ovat talonpoikia, nseimmat tulleet syksyllä, jolloin korjuu on päätetty ja inaa paiftutua makuulle. — Helliä ön ruokansa kotipuolesta ja leipovat ja keittävät itse suurissa keittiöissä tehtaan maakerroksessa. Vuoteet ovat lämpimät ja mukavat mutta kodikasta ei täällä ole. Naistyöläisten riiakuusuojat o?ar samaa ty>-ppiä mutta hauskempia. Köyhä nainen.älyää täälläkin luoda jotakin tyhjästä.- Useimmat vuoteet ovat varustetut koristepeitteellä, toiset ovat varustetut jopa kirjavalla riippuverholla, joka pmalla muodostaa taustan pyhimyskuville, jotka roikkuvat vuoteen pääpuolen yllä. Vastakohtana miehille oVat naiset ripustaneet seinälle suojeliis^yhi-myksensä. Ne, joiden osalle sattuu kappale seinää, voivat tuntea itsensä kerrassaan tyytyväisiksi.'"He voivat kiinnittää kuvan piirustusnas-talla — runsasvärisiä kuvia kuvitetuista sanomalehdistä. Yksi ja toinen on kiinnittänyt seinälle myös Leninin ja Trotskin kuvat. Mutta nyt soitetaan kokoukseen, tehtaan teatteri- ja luentosali on tupaten täynnä partaisia miehiä lyhyissä lammasnahkaturkeissa ja naisia kirjava huivi päässä. Ylhäällä näyttämöllä istuvat työläiset, jotka kuuluvat tehtaan neuvostoon, sekä tehtaan johtaja. Viimeksi mainitta oli vanhan järjestelmän aikana oma tehtailijansa, ollen yksi niitä harvoja, jotka ovat rohjenneet loikata, vanhasta uuteen. Neuvoston puheenjohtaja seisoo ohjaajakello kourassaan ,ja ehdottaa puheenjohtajaksi muudatta kommunistia. Tällöin puhkeaa joka taholta .me-^ teli,-sadat, äänet hujjtävat toistensa suuhun. He eivät halua puheenjohtajaksi ehdotettua —- «ei kommu- •riistia!» «Valitkaamme Petrov! huutavat he, häneen voimme luottaa —] hän on meikäläisiä! Lida, ylioppilas, hykertelee hyvillään. cHän on kommunisti», kuiskaa hän minulla, «todellisuudessa ovat he sitä kaikkityyni, riiutta he eivät tiedä sitä itse, ja uskovat sen vuoksi taistelevansa meitä vastaan. Petrov on paras meistä kaikista tekeriiään kommunistisia ehdotuksia. » Petrov ottaa käsiinsä johdon, ja käydään käsiksi päiväjärjestykseen. Tämä on varsin monipuolinen, se kun käsittää kaikki tehtaan omat asiat: valituksia, ehdotuksia, kyselyjä, ja lisäksi taloudellisia kysymyksiä: maa, kirkko, punainen armeija, uusi talouspolitiikka. Siinä sitä on läpikäytävää. Ja sen he tekevätkin parhaan kykynsä mukaan,. niin että hiki höyryää. Heille käy Vaikeaksi pysyä Petrovin johdossa, mieluummin puhuisivat he kaikki yhtaikaa, eivätkä mieli yirimärtää, miksi kunkin olisi käytettävä vuoronsa. «Miksi et halua kuulla, mitä minulla on sanottavana, Petrov?» kuuluu monelta taholta. «Onhan teidän' ymmärrettävä, ettei käy huutaminen sen suuhun, jolla on puheenvuoro» vastaa Petrov. tMutta hänhän se juuri puhuu minun suuhuni», vastataan jostakin. Petrov helistää ja helistää — räpsäyttään kelloaan ja hokee: Toverit! Toverit! Hän juoksee'alas yleisön joukkoon Ja ravistaa kiih-keimmät äänettömyyteen; lopuksi syntyy salissa hiljaisuus, vain pari työläistä enää puhuu. Toinen näistä, jonka ääni on voitolla, on vank-karekenteinen, partainen talonpoika, joka Lidan ilmoituksen mukaan ei taida enempää lukea kuin kirjoittaa. Mutta puhuu kuin Jehova; jylistyttää meidän päittemme päällä ja sekottaa kaikki ohjelmankoh-dat samaan pataan; neuvostopoli^ tiikan, uudet kapitalistit, tehtaanjohdon, puolueet, vastavallankumoukselliset — kaikkeen käy hän käsiksi samalla kertaaV Ja toiset osoittavat hänelle suosiotaan, paukutta-koonpa ihita tahansa. Talonpoikia on heräämässä ja pitää unta silmistään hieroessaan kaikkea takaperoisena! ^listyttävää on kuulla kuinka nämä työläiset — joista puolet on lukutaidottomia — kykenevät Iftupumaan ajatuksensa! Venäjällä ei ole mikään erikoinen ^ahja olla puhuja. Sitten puhuu tehtaan johtaja, kuten joku syndikälisti Skandinaviasi sa. Hän haukkuu yksinkertais^ti hei dät kaikki; ovat liian tylsiä, liian välinpitämättömiä, pelaavat mieluummin korttia ja juovat päärisä täyteen kuin pohtivat omia ansioitaan ja. esittävät vaatimuksiaan. Juuri teidän pii Venäjä uudelleen rake«nettava ja tehtävä se ^role-tariaatin^-^ maaksi! Tehkää työtä, tuottakaa! Mutta pitäkää myös tiukasti kiinni siitä mitä tuotatte. Se on parhan tapa pitää maailmankapi- ^talismiä asioissa!» Muudan vaalea -5—6-vuotias poikanen, erään naistyöläisen lapsi, on asettunut polvieni väliin ja katselee minua vakavasti silmiin; tuolloin tällöin huokaisee hän, mutta sulkee sitten yhtäkkiä ja ilman muuta käsivartensa kaulani ympärille ja suutelee minua. Hän luulee, että minä olen Lenin! «Hän mielii itse joskus tulla Leniniksi tultuaan suu-reksP selittää äiti ylpeänä. «Hän on kerta kaikkiaan saanut sen päähänsä, tuo tyhmikkö!» Ja ympärillä olijat hnokasevat hyväsydämisesti: «Ah, niin, Lenin!» Ja jatkavat pehmein äänin: «Meidän Leninimme! Mahtaneekohan olla totta, että hän on terve jälleen, tuo vanhus?» Jos-kohta "kokouksessa kiistellään kaikista asioista maan ja taivaan välil- Canadan dollarista LÄHETYSKUSTANNUKSETx / LÄHETYSKULUT: 40c lähetyksistä alle ?30; 50c lähetyks. $30^ 40; 60c lähetyks. $40r-?.60; 75c lähet ?60—?100. Yli sa-dan dollarin 25c sadalta dollarilta lisää. — Sähkösanoma-lähetyksille $3..50^ lisämaksu. Torontossa ottaa rabavälityksiä vastaan A. T, Hill, 957 Broad-view Ave. Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne. Tiedustelkaa hintoja y. m. Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies. BOX 69, ^ ^ ^ ^» SUDBURY. ONT, Pilettiliike tehtävä J, V. Ksnna^ton nimeasä. Q lä, kokouksessa, kuten kaikkialla muualakin, niin Leninistä ei sentään kiistelläkään. Hänestä on olemassa vain yksi ajatus. Lopuksi hauska piirre, joka Osoittaa kuinka nuorekkaita— tekisipä mieli sanoa vast^syntypeitä — ovat nämä ihmiset,- jotka. ovat ryöpsähtäneet maailmanvahvallankumouksen johtoon: Nousen korokkeelle esittääkseni kokoukselle tervehdyksen vanhan maailman proletariaatilta. Syntyy henkeäsalpaava, äänetön hiljaisuus, kun minä, muukalainen, astun korokkeelle. Enkä ollut vielä ehtinyt saksaksi sanoa montakaan sanaa, kun salissa alkoi kuulua hihi-t. vstä, joka muuttui kaikki mukaansatempaavaksi nauruksi. Kesti koti van, ennenkun kohteliaisuus sai niin suuren vallan, että saatoin jatkaa. Ja ,kun sitten Lida — heidän oma pikku ylioppilaansa — aetui esille ja alkoi venäjäntää puhettani, muuttui jokaisen käytös yhtäkkiä; he istuivat pilvistä pudoniieina ja siirsivät katseensa vuoroin kään-täjättäreen, vuoroin minun silmiini. Kun Lida oli saanut suoritettua tehtävänsä, nousi muudan työläisnainen kalpeana ja sanoi: «Tava-ritsh, et saa olla vihainen meille. Me näimine sinun siellä aukovan suutasi, ja siitä lähtikin varsin voimakkaita ääniä, mutta me emme voineet keksiä; siinä mitään järkeä. Jä niin nauroimme me — kuten tuhmuudella aina oh"* tapana. Mutta nyt olemme me hoksanneet, että sinun sanoissasi oli sekä hyvä että kaunis ajatus, ja lausumme sinulle kiitoksen niistä. Ja jos tahdot, giiri ota tervehdyksemme^ tovereille siellä kaukana — mutta tervehdys njei-dän sydämestämme, joka on paljon parempi kuin meidän ymmärryksemme! » Hän lausui nuo kauniit, yksinkertaiset sanat käsi rinnallaan, ja kun hän lopetti, nousivat kaikki Ijänen sadat työtoverinsa istuimiltaan. Ja äkkiä puhkesi hiljaisuudesta «Kansainvälinen ». Sen taisivat he kaikki — ja täysin rinnoin! Moskova, marraskuulla 1922. Ne jotka ovat ..olleet asioissa ja siis tietävät niistä, kertovat, ettei Copper Cliffissä enään olekaan «suurorgaanina» Jouppi, vaan International jjiekel Cö:n varapresidentti ja «manatseeri» Mr. Agnew. Tärkeimmät «Societyn» asiatkin nyt ratkaistaan hänen ja komppanian lakimiehen toimesta, niin ettei entisellä «suurorgaanilla» Joupilla ole enään mitään ratkaisuvaltaa. Näyttää siis kuin todellakin pitäisi paik- Icänsa se, että «työmaita johdetaan politiikkaa-» Niimpä tässä topaukses sa obu:läista politiikkaakin johdetaan komppanian <työmaa»-offiisis-ta. Ja onhan Mr. ..^gnevrkin «palkkatyöläinen » joskin hänen ja meidän tavallisten pohjajoukkolaisten palkalla on suuri ero. Mutta eihän I.W.W:n säännöissä määritellä kuinka suuri palkka henkilöllä saa olla, ollakseen kelvollinen «palkkatyöläisten unioon.» Kunhan vain on palkkatyöläinen, niin on myöskin puhdasverinen «tevollisuustyöläinen», kuten Torttila sanoo. Ja tämähän seikka, tuplajuulaisten alati uudistuvien vakuutusten mukaan, on paä-takeena, ettei L W. W:hen eikä O. B. U:hun pääse vaikuttamaan «työväenluokalle vahingolliset ainekset ». Niinhän se pitäisi olla. Mutta ajatteleva työläinen asettaa tuollaisten vakuuttelujen perään suuren kysymysmerkin, vaatien jonkun järjestön vallankumouksellisuudelle vähän perusteellisempia takeita. ' Canadan porvari on touhunut viimeinen puolen vuoden ajan hikiha-tussa siirtolaisten värväyksessä. Ta-män yhteydessä muistuu mieleen suursodan aikainen saksalainen pilakuva, jossa Englanti oli tirkistämässä taivaalla -olevaan kuuhun,, •viittöei^ sieltä itseneeri!sotilaita! Melkein yhtä hassunkurisia yrityksiä- on Canadan' porvari; tehnyt siir-tolaisuuspuumissaari. JökU; aika sit-teri oli eräs porvarileiiti i innostunut tuottamaan tänne 150,000—200,000 armenialaista pakolaista Turkista. Jopa tämä porvarilehti pani niin kovan painostuksen hallitukselle, että sen oli mietittävä asiaa. Mutta hallitusherrat antoivat armenialaisten tänne tuottamisesta hyvin, naivin mietinnön. Lausuen että heidät on huomattu mieluummin taipuvaiseksi keinotteluun kaupungeissa k u i ,i uutteriksi maanviljelijöiksi, joiksi heidän tänne tuottamistaan painostava porvarilehti heitä puustasi. Ja kun eräs toinen porvarilehti kirjoitti äkäisen toimituskirjoitukseTi, kuinka armenialaiset papit kristillisyyden nimessä ovat petkuttaneet hyviä poiVareitä . kaikissa maissa, myymällä heille arvottomia räsyjii «harvinaisina itämaisina mattoina», niin armenialaisten tänne tuottaminen' raukesi. 'Mutta nyt ovat porvarien ääiii-torvet, m.m. sama lehti, mikä oli inriostunut armenialaisten keinottelijain tänne hallituksen kustannuK-sellä' 'tuottamiseen, p u ILS taamas-sa Yhdysvaltain etelävaltioista neekerien tuottamista, etupäässä Al-beiiaan maanviljelijöiksi. ' Mutta joku toinen viisas taas saa aiheen tähän huomauttaa, että neekerit tunnetaan enempi lämpöisen ilmanalan asukkaiksi, eivätkä näin ollen mahdollisesti tulisi ^viihtymään Albertan kylmässä • talviviimassa — porvarilehtien toimittajistakin' aina joku sattuu nähkääs tuntemaan hiukan maantiedettä ja eri kansojen elintapoja, vaikka heidän tietonsa eivät yleensä näytä olevan laajat. No niin. Ei siis tämäkään «skiimi> vetele. Muutama kuukausi sitlien . perus-tettiiri kymmenien miljoonien pääomalla ja hallituksen suosittamana Colonization Association of Canada, (Canadan Asuttamisliitto), jonka tulevista aikaansaannoksista pidettiin suurta melua. . Sitten taukosi tämäkiti melu ja joku viikko sitten ilmoiettiin, että mainitun liiton presidentti ja puuhan etunenässä häärännyt henkilö erosi presidentin toimesta, lausuen puuhan menneen täydellisesti myttyyn. Ei siis ole hyvä onni kohdellut Canadan porvarin "^siirtolaisuuspuu-hia- • ' » • . , • Kuuluisa yläluokkalaishuonmus ja porsastelija «Fatty» Arbuckie on antanut itsestään paljon puheenaihetta porvarillisille «siveys»-sanka-reille. Tämä miljoneeri-irstailija nimittäin sai aikaan rähmästelyil-iään erään köyhän nuoren tytön kuoleman. Aluksi sai porvari-yleisö jonkinlaisen siveyspuuskaan, tapaus kun oli kamalan räikeä. <Fal-tyn » «liiallisuuksiin menevä» porsas-telu näennäisesti tuomittiin, koska sen yhteydessä 'aikoi paljastua koko yläluokan irstas hekumoinen mässäys. Mutta sitten lauhtuivat taas porvarilliset siveysisankarit. Fattyn juttua oikeudessa siirrettiin ja siirrettiin, jotta ehdittäisiin hakea asiaa pimittäviä; «todistuk£ia>- ja. jotta suurempi yleisö unhottai-sF asian räikeyden, ja niin lopultd Fatty pestiin puhtaaksi oikeuden päätöksen voimalla •' koko muriiasts. Fatty otti vähän lomaa, raskaan oikeudenkäynnin päälle, näiden vnil-joneerirähmästelijäin hermosto kun nähkääs on kovin herkkä, ei se siedä liian ankaria koettelemuksia- Fatty matkusti Japaniin, räfamäste-lemään kai itämaisten" kaunottarien kanssa. Sieltä palattuaan »li hän «uusi mies.» Kokeiltiin porvariylei-son yleistä mielialaa.; Tiedustettiin loijarien, rohvcssöyrien, liikemiesten, y.m. «edustavien kansalaisten»
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 22, 1923 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1923-01-22 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus230122 |
Description
Title | 1923-01-22-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Tiistaina, tammiknnn 23 p. — Tue. Jan. 23. No, 9
VAPAUS
Cansdan suomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmes*
tg^ SQdbnryssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PUBO.
Vastaava toimittaja. -
V A P A U S
(Liberty)
The only organ. of Finnish IVorkcrsfa Canada. Pnb-
Msi in Sudbory, Ont., every Toesday, Tfaursday and
isstätday. • ••' • ' , ,
Advertising rates 40e per col. ipcta. Minlmam cnarge
iat siiii^e iusertion 75c. Diseonnt on atanding ädvertise»
eient The Vapana is the beat advertising mediom among
#e Finnish People in Canada. , • ' "
Caoadaan yksi vk. 94.00, pooli vk. $2.25, kolme kk.
S1.50 i« yksi kL 76c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
@B.OO ja kolme kk. n.75.
Tilauksia, Joita ei seuraa raha, ei tulla läfaetLämäan.
I^aitsi asiamiesten joilly on takaukset. *
muistaa, etta radikaaliset ainekset ovat vasta vähän aikaa
ehtineet systemaattisesti työskentelemään unioissa,
takaisin paluunsa jälkeen.
Selvää asiassa on nyt kuitenkin se, että O. B. U:sta
ei ole Länsi-Canadassa, missä se syntyi ja missä sen
selkäranka oli, enään mitään jälellä, ja että työväenliikkeen
edistys ja vallankumouksellisentuminen tapahtuu
anJmattiunioilten uudistumisen ja kumouksellisen-lumisen
kautta.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimäiseer
giijeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-eoooallisella
nimellä.
J. V. KANNASTO. LilkkenhoitaiB.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Iiome St, Puhelin 1038. ^-PosUosote:
Bos €9, Sodbury, Ont
fiegistered at the Post Office Department, Ottawa, as
eecund dass mattcr.
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla konttorissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3. ' • '
I Kapitalistisen Eurppan kaaos
Kapitalistinen Europa kulkee hirmuista vauhtia.lopullista
luhistumistaan ja perikatoaan kohti. Versail
lesin ryövärirauhan ja äskeisen mäilmansodan haavat
alkavat aramottavasti uudelleeii rakoilla. Kymmenkunta
uutta sotaa on jälleen sytlymäisilllään. Melkein kai
kissa maissa molibiseerataon. Imperialistinen Ranska
on iskenyt teurastuspuukkonsa jo syvälle puolustuskv-vytlömän
Saksan ruumiiseen. Koko Balkani on leimah-i
tamaisillaan hirveisiin sotaliekkeihin. Rumania on vai-
: lannut unkarilaisia kaupunkeja Traiisylvaniassa, ja Jugoslavia
mobiliseeraa^^myöskin joukkojaan, jonka joh-
:'dosta Unkari ja Bulgaria ovat alkaneet varustautua
edellisiä vastaan. Jos sota viimemainittujen välillä syttyy,
ennustetaan Turkin liittyvän Unkarin ja Bulgarian
puolelle ja Kreikan taas Romanian ja Jugoslayian puolelle.
Näin on koko Balkani joutuva sotatantereeksi.
; Liettua on vallannut Kansain Liiton «puolueettoman»
Meraelin,' saksalaisen satomakaupungin, liittolaisten
'puolustusjoukkojen nostaessa ilmoille «valkoisen li-
'^un;^. Puolan sormet on pelissä samassa jutussa, sa*
^ m se mobilisoi joukkojaan Ukrainan ja Venäjän
rAJoHIe. Venäjä^pitää silmällä tilannetta, varsinkin
Puolan ja Rumaniaii rajoilla ja on myöskin alkanut
'kaiken varalta mobilisoida punaista armeijaansa. Jos
sodan Uekit syttyvät, et Suur Briimia nähtäväätikään
voi pysytellä erillään, sillä sefhän on yhä sotatilassa
Turkin , kanssa, brittiläiset ilmalaivat parhaillaan
pommittaen, saapuneitten tietojen mukaisesti, Mosulin
öljyalueen kaupunkeja, samalla kuin Lausannen konferenssi
jatkaa hedelmätöntä työtään, y
Tuleeko Saksa rajoittamaan toimintansa Ranskan
^rosvöusta vastaan'vain «passiiviseen» vastarintaan, vai
tuleeko se nousemaan aseisiin, ja tuleeko Venäjä salli-tnaon
Ranskan tuhoovan S^ki^än korkealle kehittyneen
teollisuuden ja raatelevan sen työväenluokkaa, on vie?
lä tietymätöntä.
Koko Europa on kuitenkin kuten purkamaisillaan
olfeva tulivuoren kraatteri. Yleiseuropalainen sola voiden
syttyä millä hetkellä tahansa. Tällainen sota taas
on varmasti johtava koko kapitalistiseen vanhan mail-maA
taloudelliseen luhistumiseen sekä sen yhteydessä
ratkaiseviin luokkasotiin ja vallankumouksiin. Elämme
siis suurten tapahtumain ovella.
. Vallankumouksellinen edistys.
työväen unioissa
V. 1919 maaliskuulla Länsi-Cai^adan Ammattiuni-öitten
kongressissa Calgaryssa, mikä konventioni oli aavallaan
One Big Union perustavalle kohventionille valmistelua,
hyväksyttiin muiden muassa, tuon Canadan
vallankumoukseMisen työväestön historialliseksi tunnustaman
konventionin toimesta päätöslauselma, jossa vaadittiin
6 timnin työpäivää ja viisipäiväistä työviikkoa.
Kun sitten O.B.U. oli elänyt lyhyen kukoistusaikansa,
alkanut taantua, hajaantua ja, rappeutua, ei tuosta työväen
joukoille tänä päivänä niin tärkeästä vaatimuksesta
ole kuulunut sanaakaan. Kaikki aktiiviset vallankumoukselliset
unionistit Länsi-Canadassa kuten muualla-
Jcin ovatkin jo aikoja sitten huomanneetO. B. U:n perustamisen
suureksi eihetykseksi ja palanneet takaisin
luonnollisiin joukkojärjestöihin. Heidän vaikutuksensa
tulokset alkavatkin näissä järjestöissä jälleen näkyä.
Ottakaamme nyt esiinerkiksi äskettäin pidetty AI
hertan Työväenliiton vuosikonventioni. Ainoastaan pienellä
enemmistöllä siellä 'tuli hylätyksi päätösesitys
Punaiseen Taloudelliseen Internationaleen liittymisestä,
asia kun ei ollut vielä johjajoukkojen edustajille täy
sin selvä. Mutta sen sijaan konventioni teki monia
sangen radikaalisia päätöksiä. Niimpä konventioni !ty»
väksyi päätöslauselman, jonka nojalla Canadan fede-raalihallitusta
vaaditaan laatimaan laki, jonka mukaan
Jcaivostyoläisten työaika tulee olemaan kuusi tuntia päivässä
ja viisi työpäivää viikossa, samassa päätöslauselmassa
vaaditaan alimman palkan määrittelemistä kaivoksissa.
Tämä p^Sätös on mitä tärkeimpiä työläisjoukkojen
tämänpäiväisten vaatimusten joukossa ja on
taistelu sen toteuttamiseksi omiaan kokoomaan siyiria'
. lyöläismassoja mukaan unionistiseen liikkeeseen.
Myöskin' sama konventioni hyväksyi kaikkien
Iäisten yhteisrintaman muodostamisen, teollisuusu lio-nismin
ynnä monia muita tärkeitä ja edislysmie siä
päätöksiä.
Albertan Työväenliiton konventioni on esimei cki
siiläy mitä edistysmieliset ja vallankumouksellisei ainekset
voivat saada aikaan vanhoissa unioissa. Ja tu
VO-u'
ee
Järjestömme edustajakokous
Kohta vuosi on kulunut siitä kun järjestömme viimeinen
edustajakokous (konferenssi) pidettiin. Saman
ajan on järjestömme ollut yhteydessä Canadan Työläis-puolueen
kanssa, johon siirryimme jo valmiiksi järjestyneenä
yhtenäisenä joukkona. Puolueen yhteydessä onkin
järjestömme toiminta, joskin hiljalleen, niin kuitenkin
vakavasti ja varmasti edistynyt. On tunnettu taas
olevamme kiinteä osa tämän maan työväenliikkeen etujoukon
kanssa. Järjestömme osastot ja jäsenistö tuntee
myöskin suurta tyydytystä, että ovat saaneet kantaa
yhdessä maan muunkielisten työläisten kanssa osuutensa
tämän maan suurten työväenjoukkojen herätys- ja
valistustyön uhrialttarille sekä antaa tukensa sen tämänpäiväisten
taistelujen voittamiseksi. Uuden puolueemme
edistämistyössä ei järjestöllämme suinkaan olekaan
vähäinen osansa. Mutta ilomielin olemme tehneet
sen minkä olemme voineet.y
Mitä tulee puolueen antamaan virkistykseen järjestöllemme,
niin on se, huolimatta siitä, iettä englanninkieliset
osastot vielä ovat pieniä, heikkoja ja
alottelcyia, ilmeistä. Xänsi-Canadassa ovat järjestöön
uudelleen liittyneet Vancouverin^^j^Ladysmithiri osastot,
joiden merkitys tärkeiden teollisuuskeskusten osastoina
ört tärkeä. Muitakin uusia osastoja on perustettu.
Mutta järjestömme edistystä viime vuoden aikana ei
äle mitattava ainoastaan uusien osastojen syntymisellä,
mutta ennen kaikkea sen virkeyden ja varmuuden kasvamisella
mikä on tapahtunut järjestömme kaikissa
osastoissa.; Varsinkin muutamien osastojen sekä lukumääräinen
voimistuminen, että jäsenistön luokkatietoisuuden
syventyminen, ori sangen ilahuttava ilmiö. Joukkojen
tietoisuuden kasvaminen sekä tämän maan työväenliikkeen
ymmärtämisessä että sen mielenkiinnon kas-vaininen
kansainvälisessä mittakaavassa käytävään proletaariseen
luokkataisteluun on pettämätön merkki jär-jes\^
öinttte elävyydestä ja edistymisestä. Järjestömme
osastojen ja jäsenistön toimintaa selvän ja elävän luok-icatoistelun
tiellä ei ole kyennyt ehkäisemään sekään,
vielä kieltämättä huomattavan voimakas oppositioni,
mikä järjestöämme vastassa on ollut. Mutta tämä oppositioni
on nyt ^jo monin paikoin heikentynyt kokonaan
mitättömäksi tekijäksi, joskin se toisin paikoin
on vielä sotkemassa selvän luokkatietoisuuden edistystä
ja pidättämässäjärjestömme ulkopuolella olevia
joukkoja kaikenlaisissa nurkkajärjestöissä tai kokonaan
ulkopuolella, välinpitämättömänä kaikelle työväenliik-.
keelle. ^
Puoluekpnventionin yhteydessä pidettäviin järjestömme
konferenssin tehtävänä on varmentaa ja tiivistää
Järjestömme toimintaa sekä keksiä toimenpiteitä,
mitenkä järjestömme osastoja*voidaan vahvistaa sellaisilla
paikkakunnilla, missä se viflä on heikkoa ja
saamatonta. Tämä seikka on sangen tärkeä, eikä sitä
ole kuitenkaan vielä tuotu esiin tähän asti julaist^uissa
Justuksissa, joten tahtoisimme sen erikoisesti, muis-tiinpantavaksi.
Järjestömme'Organi^attorisessa työkoneistossa näyttää
tärkeältä tehdä se muutos, että sen sijaan, että
nykyisten sääntöjen mukaan pidetään järjestömme piirien
konventionit jälkeen yleisjärjestön edustajakokouksen,
olisi ilmeisesti edullisempaa pitää ne ennen
eddstajakokousta, koska silloin voisivat piirikokoukset
tuoda tiivistettyinä ja tarkistettuina osastojen alustukset
järjestön edustajakokoukselle. PiirikomiteaV kyllä
sitten voivat panna edustajakc^kouksen päätökset käytäntöön.
Tällainen järjestelmä-on jo käynnissä yleispuolueessakin.
Siirtolaisuus Suomesta, joka on ilmeisesti kasvamas.-
sa, antaa mielestämme järjesitöUemme myöskin uuden
probleemin, miten voittaa sieltä tulevat mukaan puoluetoimintaan
tässä maassa. On nimittäin hy\in tavallista,
että monet' Suomesta tulevat kertovat ansioitaan
kotimaan työväenliikkeessä, jossa vakuuttavat olfeensa
mukana. Ja useassa tapauksessa heidän nfiikana olonsa
ei olekaan pelkkää valeetta, mutta siitä huolimatta
osottautuvat he tänne saavuttuaan kokonaan väiinpi-tämällömiksi
ja pysyttelevät ulkopuolella puolueemme
toimintaa täällä. Joskin tähän ilmiöön on vaikuttamassa
kieltämättä uudet oudot olosuhteet, niin on siinä
suhteessa ilmeistä laiminlyöntiä meidän puoleltamme.
Me emme ole ryhtyneet tarpeellisiin toimenpiteisiin
heidän suhteensa emmekä ole osanneet voittaa-heitä
mukaamme.
Sitävastoin on saman kysymyksen yhteydessä huomattavissa,
että kaikenlaiset obu:laiset jä iww:läiset
ovat vanhasta maasta tulleitten kintereillä, raahaten heitä
tötkijakomiteoihinsa, jopa ovat rautatieasemilla lyr-k)
1tämässä heille jäsenkorttejaan. Ja näin joutuvat nämä
Suomesta tulijat, oloja luiitemattomina sen turmiollisen
harha-agitationin uhreibi, j6sta mainitut järjestöt
ovat tunnettuja.
Tosin me emme saa, emmekä voikaan haalia jäseniä
vanhasta maasta tulijoista samalla tavalla, ottamatta
selvää heidän menneisyydestään. Mutta meidän
velvollisuutemme on ryhtyä toimenpiteisiin Suomesta
tulevien lyöläisainesten tutustuttamiseksi tämän maan
vallankumoukselliseen työväenliikkeeseen.
Olemme edellä merkinneet muutamia kohtia mihin
järjetön edustajakokouksen olisi kiinnitettävä huomiota.
On tietysti paljon muita asioita, mutta useat niistä
tulevat esiin joko alustuksissa tai edustajien kesken
käytävissä keskusteluissa.
••••• te! • • I M * ja DDorten
proktaarieD parissa
Kirj. Martin Andersen-Nexö.-
Lida ön ^erään venäläisen naisyli-oppilaan
nimi Hän ön tuskin 20-
vuotias, hänellä on punaiset posket,
on nähdä kuin mikä lapsi ikään,
mutta suorittaa kahden miehen
työn. Hän on proletaarilapsi — venäläisen.
pientalonpojan tytär ja
opiskelee lääketiedettä ^ Moskovan
yliopistossa. Kuten kaikki proletaa-riylioppilaat,
saa hänkin ruokansa
ja päivärahansa yhteiskunnalta, joka
huolehtii opiskelijoista. Mutta Venäjän
yhteiskunta on köyhä ja pro-letaarinuorisoa
tungeskelee kymme-nintuhansin
yliopiston porteilla
odottaen vuoroaan; hänen on perusteellisesti
seurattava luennoita ja
laboratoriharjoituksia. Selviydyttyään
yliopistosta 5—6 ajoissa-lähtee
hän kutomotehtaaseen 'Moskovanjo-en
varrella — syöden leivänkannik-kansa
matkalla sinne — Ja täällä
on hänen tehtävänään opastaa työläisiä
kello 10 illalla. Sitten jälleen
täyttä vauhtia kaksi-kolme kilomc-l-riä
kotiin — ja kirjat kouraan! Ennen
levolle menoaan neljän korvissa
aamupuolella sitoo hän käärelangan
isoonvarpäasecnsa ja toisen jpääSf
oVenripäiri; " Ja kun muut talon
asukkaat 'lähtevät työhönsä, nätkah-tää
niin merkillisesti hänen varpaassaan,
ja hän nousee makuusijaltaan.
cUnettaa ihan hirveästi»' sa-ijoo
hän' selitellen. cToiset eivät mieli
herättää minua, eivät hirveä, sanovat
he! Hänellä on, kuten• sanottu,
punaiset maalaisposket vielä,
mutta lääkintäneuvösto ön yhtäkaikki
päättänyt, että hänen on
otettava kolmen kuukauden loma ja
asetuttava oleilemaan lepokotiin.
Sen sijaan on hän täydellisesti
muuttanut tehtaalle, on majoittunut
suurelle penkille luento- ja .teatterisalissa,
johtaen, paitsi opinnolta,
myös valmistuksia teatterinäytän-töön,
jonka tehtaan työläiset aikovat
antaa vallankumouksen viisvuo-tispäivänä.
/•
Eräänä päivänä noutaa hän meidät!
— 4-h'enkilöisen seurueen —
vierailulle tehtaaseen. Hän on nähtävästi
järjestänyt niin, ettei hänellä
tänään ole mitään ohjaustointa
— tiellä ilmoittaa hän nimittäin
meille, ettei tänään ole mitään koulutointa,
koSka työläisillä on puoli-kuukausijcokouksensa,
jolloin käsitellään
kaikkia ' tehtaassa työskenteleviä
koskevia asioita ja määritellään
kanta päivän taloudellisiin ja poliittisiin
kysymyksiin. Mutta emme tulisi
olemaan . tyytymättömiä vaihdoksen
johdosta! huomauttaa hän
hymyillen.
piemme paikalla määrättyyn aikaan
~ mikä Venäjällä tahtoo sanoa
tuntia ennen määraikaa. Venäläiset
ovat vielä määräaikaan jiäh-den
samalla kannalla kuin länsi-eu •
roppalaiset, ennenkuin juna ja koneet—
nykyaikaineii, teollisuus olivat
opettaneet heille täsmällisyyden.
Nuori työväenjohtaja, joka on neljä
vuotta virunut saksalaisessa so-tavankeudessa^
käyttää odotusaikaa
kuljettamalla meitä ympäri tehdasta.
Se on vanhan ajan perintöä, ja
on perustettu majoitusjärjestelmän
pohjalla, — kaikki 300 työläistä
asuvat tehtaassa valtaisissa makuusaleissa
viitisenkymmentä' vuodetta
jokaisessa. On varsin lämmin mutta
pimeää noissa suurissa noenmus-taamissa
huoneissa, joissa vuoteet
seisovat säännöllisesti jaettuina yli
lattiapinnan, on melkoisen vaikeata
ykskaks saada yleiskäsitys huoneiden
sisustuksesta. Puolisensataa. ma-talavavarjostimista
sähkölamppua,
jotka häilyvät kukin kohdallaan kuiri
tulikärpäset pimeydessä, luovat ku-^
kin oman pienen valomaailmansa,
joka käsittää vuoteen, ka,apin, pienen
pöydän ja tuolin. Ja keskellä
tätä istuu ympäristöään kursastele-matta
ihriiinen ja aiäkartelee omineen
— syo, paikkaa jalkineitaan,
leikkaa liikavarpaitaan — niin yksikseen
kuin olisi hän keskellä metsän
pimentoa. Muudan vanhempi
työläinen istuu ja lukee lehteään.
Hän on vastikään oppinut lukemaan,
sillä hän lausuu sanat ääneen
— jopa kovinkin äänekkäästi —
ikäänkuin ei hän oikein luottaisi
painettuun, vaan pitäisi hänen takomalla
takoa jokainen sana kuulo-kalvoihinsa.
Hänen äänensä kuuluu
kautta salin, mutta yhtäkaikki ?i
kukaan ole häntä kuullakseen. Tässä
on jokainen valosola maailma itsessään-—
riittävän tukevia seinineen.
— Melkein kaikki työläiset
ovat talonpoikia, nseimmat tulleet
syksyllä, jolloin korjuu on päätetty
ja inaa paiftutua makuulle. —
Helliä ön ruokansa kotipuolesta ja
leipovat ja keittävät itse suurissa
keittiöissä tehtaan maakerroksessa.
Vuoteet ovat lämpimät ja mukavat
mutta kodikasta ei täällä ole.
Naistyöläisten riiakuusuojat o?ar
samaa ty>-ppiä mutta hauskempia.
Köyhä nainen.älyää täälläkin luoda
jotakin tyhjästä.- Useimmat vuoteet
ovat varustetut koristepeitteellä, toiset
ovat varustetut jopa kirjavalla
riippuverholla, joka pmalla muodostaa
taustan pyhimyskuville, jotka
roikkuvat vuoteen pääpuolen yllä.
Vastakohtana miehille oVat naiset
ripustaneet seinälle suojeliis^yhi-myksensä.
Ne, joiden osalle sattuu
kappale seinää, voivat tuntea itsensä
kerrassaan tyytyväisiksi.'"He voivat
kiinnittää kuvan piirustusnas-talla
— runsasvärisiä kuvia kuvitetuista
sanomalehdistä. Yksi ja toinen
on kiinnittänyt seinälle myös
Leninin ja Trotskin kuvat.
Mutta nyt soitetaan kokoukseen,
tehtaan teatteri- ja luentosali on
tupaten täynnä partaisia miehiä lyhyissä
lammasnahkaturkeissa ja naisia
kirjava huivi päässä. Ylhäällä
näyttämöllä istuvat työläiset, jotka
kuuluvat tehtaan neuvostoon, sekä
tehtaan johtaja. Viimeksi mainitta
oli vanhan järjestelmän aikana oma
tehtailijansa, ollen yksi niitä harvoja,
jotka ovat rohjenneet loikata,
vanhasta uuteen. Neuvoston puheenjohtaja
seisoo ohjaajakello kourassaan
,ja ehdottaa puheenjohtajaksi
muudatta kommunistia.
Tällöin puhkeaa joka taholta .me-^
teli,-sadat, äänet hujjtävat toistensa
suuhun. He eivät halua puheenjohtajaksi
ehdotettua —- «ei kommu-
•riistia!» «Valitkaamme Petrov! huutavat
he, häneen voimme luottaa —]
hän on meikäläisiä!
Lida, ylioppilas, hykertelee hyvillään.
cHän on kommunisti», kuiskaa
hän minulla, «todellisuudessa
ovat he sitä kaikkityyni, riiutta he
eivät tiedä sitä itse, ja uskovat
sen vuoksi taistelevansa meitä vastaan.
Petrov on paras meistä kaikista
tekeriiään kommunistisia ehdotuksia.
»
Petrov ottaa käsiinsä johdon, ja
käydään käsiksi päiväjärjestykseen.
Tämä on varsin monipuolinen, se
kun käsittää kaikki tehtaan omat
asiat: valituksia, ehdotuksia, kyselyjä,
ja lisäksi taloudellisia kysymyksiä:
maa, kirkko, punainen armeija,
uusi talouspolitiikka. Siinä
sitä on läpikäytävää.
Ja sen he tekevätkin parhaan kykynsä
mukaan,. niin että hiki höyryää.
Heille käy Vaikeaksi pysyä
Petrovin johdossa, mieluummin puhuisivat
he kaikki yhtaikaa, eivätkä
mieli yirimärtää, miksi kunkin olisi
käytettävä vuoronsa. «Miksi et halua
kuulla, mitä minulla on sanottavana,
Petrov?» kuuluu monelta
taholta. «Onhan teidän' ymmärrettävä,
ettei käy huutaminen sen
suuhun, jolla on puheenvuoro» vastaa
Petrov. tMutta hänhän se juuri
puhuu minun suuhuni», vastataan
jostakin. Petrov helistää ja helistää
— räpsäyttään kelloaan ja hokee:
Toverit! Toverit! Hän juoksee'alas
yleisön joukkoon Ja ravistaa kiih-keimmät
äänettömyyteen; lopuksi
syntyy salissa hiljaisuus, vain pari
työläistä enää puhuu. Toinen näistä,
jonka ääni on voitolla, on vank-karekenteinen,
partainen talonpoika,
joka Lidan ilmoituksen mukaan
ei taida enempää lukea kuin kirjoittaa.
Mutta puhuu kuin Jehova;
jylistyttää meidän päittemme päällä
ja sekottaa kaikki ohjelmankoh-dat
samaan pataan; neuvostopoli^
tiikan, uudet kapitalistit, tehtaanjohdon,
puolueet, vastavallankumoukselliset
— kaikkeen käy hän käsiksi
samalla kertaaV Ja toiset osoittavat
hänelle suosiotaan, paukutta-koonpa
ihita tahansa. Talonpoikia on
heräämässä ja pitää unta silmistään
hieroessaan kaikkea takaperoisena!
^listyttävää on kuulla kuinka nämä
työläiset — joista puolet on lukutaidottomia
— kykenevät Iftupumaan
ajatuksensa! Venäjällä ei ole mikään
erikoinen ^ahja olla puhuja.
Sitten puhuu tehtaan johtaja, kuten
joku syndikälisti Skandinaviasi
sa. Hän haukkuu yksinkertais^ti hei
dät kaikki; ovat liian tylsiä, liian
välinpitämättömiä, pelaavat mieluummin
korttia ja juovat päärisä
täyteen kuin pohtivat omia ansioitaan
ja. esittävät vaatimuksiaan.
Juuri teidän pii Venäjä uudelleen
rake«nettava ja tehtävä se ^role-tariaatin^-^
maaksi! Tehkää työtä,
tuottakaa! Mutta pitäkää myös tiukasti
kiinni siitä mitä tuotatte. Se
on parhan tapa pitää maailmankapi-
^talismiä asioissa!»
Muudan vaalea -5—6-vuotias poikanen,
erään naistyöläisen lapsi,
on asettunut polvieni väliin ja katselee
minua vakavasti silmiin; tuolloin
tällöin huokaisee hän, mutta
sulkee sitten yhtäkkiä ja ilman muuta
käsivartensa kaulani ympärille ja
suutelee minua. Hän luulee, että
minä olen Lenin! «Hän mielii itse
joskus tulla Leniniksi tultuaan suu-reksP
selittää äiti ylpeänä. «Hän on
kerta kaikkiaan saanut sen päähänsä,
tuo tyhmikkö!» Ja ympärillä
olijat hnokasevat hyväsydämisesti:
«Ah, niin, Lenin!» Ja jatkavat pehmein
äänin: «Meidän Leninimme!
Mahtaneekohan olla totta, että hän
on terve jälleen, tuo vanhus?» Jos-kohta
"kokouksessa kiistellään kaikista
asioista maan ja taivaan välil-
Canadan
dollarista
LÄHETYSKUSTANNUKSETx
/
LÄHETYSKULUT: 40c lähetyksistä alle ?30; 50c lähetyks. $30^
40; 60c lähetyks. $40r-?.60; 75c lähet ?60—?100. Yli sa-dan
dollarin 25c sadalta dollarilta lisää. — Sähkösanoma-lähetyksille
$3..50^ lisämaksu.
Torontossa ottaa rabavälityksiä vastaan A. T, Hill, 957 Broad-view
Ave.
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne.
Tiedustelkaa hintoja y. m.
Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies.
BOX 69, ^ ^ ^ ^» SUDBURY. ONT,
Pilettiliike tehtävä J, V. Ksnna^ton nimeasä. Q
lä, kokouksessa, kuten kaikkialla
muualakin, niin Leninistä ei sentään
kiistelläkään. Hänestä on olemassa
vain yksi ajatus.
Lopuksi hauska piirre, joka Osoittaa
kuinka nuorekkaita— tekisipä
mieli sanoa vast^syntypeitä — ovat
nämä ihmiset,- jotka. ovat ryöpsähtäneet
maailmanvahvallankumouksen
johtoon: Nousen korokkeelle esittääkseni
kokoukselle tervehdyksen
vanhan maailman proletariaatilta.
Syntyy henkeäsalpaava, äänetön hiljaisuus,
kun minä, muukalainen,
astun korokkeelle. Enkä ollut vielä
ehtinyt saksaksi sanoa montakaan
sanaa, kun salissa alkoi kuulua hihi-t.
vstä, joka muuttui kaikki mukaansatempaavaksi
nauruksi. Kesti koti
van, ennenkun kohteliaisuus sai niin
suuren vallan, että saatoin jatkaa.
Ja ,kun sitten Lida — heidän oma
pikku ylioppilaansa — aetui esille
ja alkoi venäjäntää puhettani,
muuttui jokaisen käytös yhtäkkiä;
he istuivat pilvistä pudoniieina ja
siirsivät katseensa vuoroin kään-täjättäreen,
vuoroin minun silmiini.
Kun Lida oli saanut suoritettua
tehtävänsä, nousi muudan työläisnainen
kalpeana ja sanoi: «Tava-ritsh,
et saa olla vihainen meille.
Me näimine sinun siellä aukovan
suutasi, ja siitä lähtikin varsin voimakkaita
ääniä, mutta me emme
voineet keksiä; siinä mitään järkeä.
Jä niin nauroimme me — kuten
tuhmuudella aina oh"* tapana. Mutta
nyt olemme me hoksanneet, että
sinun sanoissasi oli sekä hyvä että
kaunis ajatus, ja lausumme sinulle
kiitoksen niistä. Ja jos tahdot, giiri
ota tervehdyksemme^ tovereille siellä
kaukana — mutta tervehdys njei-dän
sydämestämme, joka on paljon
parempi kuin meidän ymmärryksemme!
»
Hän lausui nuo kauniit, yksinkertaiset
sanat käsi rinnallaan, ja kun
hän lopetti, nousivat kaikki Ijänen
sadat työtoverinsa istuimiltaan. Ja
äkkiä puhkesi hiljaisuudesta «Kansainvälinen
». Sen taisivat he kaikki
— ja täysin rinnoin!
Moskova, marraskuulla 1922.
Ne jotka ovat ..olleet asioissa ja
siis tietävät niistä, kertovat, ettei
Copper Cliffissä enään olekaan
«suurorgaanina» Jouppi, vaan International
jjiekel Cö:n varapresidentti
ja «manatseeri» Mr. Agnew. Tärkeimmät
«Societyn» asiatkin nyt
ratkaistaan hänen ja komppanian
lakimiehen toimesta, niin ettei entisellä
«suurorgaanilla» Joupilla ole
enään mitään ratkaisuvaltaa. Näyttää
siis kuin todellakin pitäisi paik-
Icänsa se, että «työmaita johdetaan
politiikkaa-» Niimpä tässä topaukses
sa obu:läista politiikkaakin johdetaan
komppanian |
Tags
Comments
Post a Comment for 1923-01-22-02