1925-06-02-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Bivu 2 fesadan enomslaisen työväestön äänenkannsttaja, ilmes-fcyy SaähuryBsz, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantaj. T o i m i t t a j a t : S. G. NEIL. AEVO VAAEA, VAPAUS (Liberty) Tiie only organ of Finnish Workers in Canada. Pub- Ufihed in Sudbury, Ont., every Tuesday, Tliursday and ^^Ee^tered at the Post Office Department, Ottawa, es second class roatter. General advertising rates 75c per col. inch. Mi-nimam charge for single insertion 75c. The Vapaus ia the best advertising medium among the i i n n i sö People in Canada. —-. TILAUSHINNAT: Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk. «1.50 ja yksi kk. 75c. , Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi -k. $5.50, puoli vk. 83.00 ja kolme kk. $1.75. Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tuJa lähettämään, paitsi asiamiesten joilla on takaukset. ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA: Naimailmotukset §1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa, Avioliittoonmenoilmotukset 50c palstatuuma. Nimenmuutosjlmotukset 50c kerta, $1.00 3 kertaa. Syntymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa. Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00 kaksj kertaa. Kuolemanilmotukset $2.00 kerta, $50c lisämaksu tiitoslauseelta tai muistovärssyltä. ^ ^„ , _^ Halutaantiedot ja osoteilmotukset 50c kerta, $1.00 kolmekeri.aa. '. - Tilapäisilmottajjen ja ilmotusakenttuunen on, vaadittaessa, lähetettävä ilmotushinta etukäteen. Tii.itain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont-torissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain '«ehtcen torstaina kello 3. Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome fit Puhelin 1038. Postioaotc; Box 69, Sudbury, Ont. Joa ette roirvin tahansa saa vastausta ensimaiseen kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenkoitaja.i oersoonaliisella nin.ellä. J. V. KANfJ4ST0, Liikkeenhoitaja. Vapauden toimitus Tov, S. G. Neil luloe toimimaan Vapauden vastaavana toimittajana tästä numerosta alkaen. Yahtitorneja Yhdysvaltain hallituksen ja kongressin ympärillä Takavuosina kun Naisten puolue taisteli yhtäläisen äänioikeuden, saamiseksi, oli varsin tavallista, että 'kon-gressimiehet aina naisille lupasivat antaa äänensä heidän vaatimuksensa puolesta, mutta eivät olleet läheskään yhtä auliita läyltämiiän lupauksiaan. Puolueessa oli jäseniä, joilla oli avioliitto-kokemusta, ja nämä tiesivät neuvon: «Miehiä täytyy aina pitää silmällä, mutten ne eivät tee mitään, mitä lupaavat». Niin tapahtui, että he rikkaan johtajansa, Mrs. Belmontin, avulla rakensivat «vahtitornin» Capitolium kukkulalle. Se on kaunis, tilava rakennus, suoraan kadun poikki kongressirakennuksen pääkäytävästä. Tästä näin edullisesta tähystyspaikasta naiset pitivät silmällä kongres? sia, kunnes saivat yhtäläistä äänioikeutta koskevan perustuslaki- lisäyksen hyväksytyksi. ' Samalta vartiopaikaltaan he nyt johtavat taistelua yhtäläisen vaalikelpoisuuden saavuttamiseksi, päästiikseen yhä täydelli-sempään tasa-arvoisuuteen miesten kanssa. Tuo oli niin lupaava enne, että nykyäaA tuskin on ainoatakaan järjestynyttä vöhemmistöliiikettä koko maassa, jolla et olisi vahtitomiaon pitämässä silmällä Capitoliumia (kongressitoloa), Valkoista taloa (presidentin asuntoa) tai jotakuta suurta hallintovirastoa. Näistä «torneista» lähtee tulvanaan propagandakirjalli-suutta. Niiden seinien sisällä pidetään suuria vuotuisia konventsioneja; niiden ovista puikkelditivat ne pärlämenttiagentit, jotka ovat kosketuksissa jokaisen senaattorin ja edusmiehen kanssa. Tämä ei ole vanhanaikaista «lobbyamista:» (eteishuoneissa vehkeilyä), joka on joutunut pois muodista ja tullut huonoon huutoon. Se on hellittämätöntä, säälimätöntä julkisuutta. Kaikilla suurilla farmarijärjestÖillä on vahtitor-nihsa ja niiden vartioväki. Pennsylvania-'kadulla olevan Amerikan farmitoimistoliiton konttorissa järjestet-liin kuuluisa «farmiry|unä» kongressissa. Viime tou-kokuulla virallisesti vihittiin tarkotukseensa Yhdysvaltain Kauppakamarin iihkea marmoripalatsi. Sen erottaa Valkoisesta taloja ainoastaan Lafayette-puistikko, ja se on suurliikkeitten vahtitorni. K'atuvälin päässä siitä on äskettäin valmistunut Kulkulaitos-rakennus, jossa yhdysvaltalaisten rautatieyhtiöiden keskusjohto on vahdissa. Hallitusrakennuksien rinnalla ja kaikin puolin niiden näköisenä on Amerikan Vallankumouksen tjtärten rakennuttama marmoritemppeli. Kerran vuodessa siinä pidetään viikon kestävä konventsioni, mutta virkailijat majailevat siellä vuodet läpeensä. Samalla näökkäällä kohdalla on vielä kalliimpi ja muhkeampi Punaisen ristin pää maja. Lukemattomilla uskonnollisilla, isänmaallisilla ja kansallisilla järjestöillä on tiedustelijansa ja tiedonan to-osastonsa, jotka pitävät julkisuuden heijastusvaloa suunnattuna kongressiin ja presidenttiin. Ei ole niin maineetonta kongressimiestä, jolla ei olisi oma kort tinsa heidän kokoelmassaan; muutamalla silmäyksellä he voivat sanoa, kuinka monta päivää hän on ollut poissa istunnoista, monastiko hän. on puhunut, miten hän äänesti tässä tai tuossa asiassa, missä karttoi äänestystä. Amerikan Työväenliitolla, Kansallisella ka-pakkain vastustajain -liitolla, Amerikan legioonalla jne. ovat kongressin jäsenet kunkin istuntokauden lopussa luokiteltuina, raitka mustalle listalle, mitkä kunnialis-tolle, toiset «epäluotettaviksi». dera. suurmies Noske, Hannoverin ylipresjdentli, Hin-denburgin saapuessa juhlasaliin, käveli häntä vastaan ovelle ja erikoista huomiota herättävän «lämpimästi» puristi Hindenburgin kättä. Kohtaus tuntui ennakolta nävltämölle asetetulta. Mutta kun sitte tuli aika Hindenburgin lähteä pre-sidentintoimeensa Berliiniin, hääri Noske mukana vieläkin «lämpimämmin». Näin kuuluu sanomalehtien selostus Hindenburgin lähdöstä: «Rautatieasemalle oli valtakunnan presidenttiä saattamaan kokoontunut useampiin tuhansiin nouseva väkijoukko, ja asemasillalla vastaanotti hänet ylipresidentti .Noske lyhyellä puhee^lla, jossa hän viranomaisten puolesta lausui hänelle Hannoverin jäähyväiset. Hän johti mieleen, kuinka Hindenburg mailmansodan aikana kutsuttiin rauhallisesta Hannoverista pelastamaan valtakunnan itäistä rajaa ja kuinka hän tuleviksi vuosisadoiksi on vakaannuttanut Saksan armeijan maineen. 'Nyt te taas', sanoi Noske, 'jätätte meidät, ja miljoo-nain silmät katsovat taas teihin, ja teitä seuraavat epä lukuiset toivomukset. Kansakuntamme kärsii äärettömästi sekä kansallisesti että taloudellisesti. Kay köön teille mahdolliseksi johdattaa .Saksan kansa onnellisempia aikoja kohden sekä auttaa Saksa tulemaan jälleen voimakkaaksi ja mahtavaksi.' Noske lopetti puheensa kolmenkertaisella elaköön-huudolla valtakunnan presidentille, joka vastasi: Tahdon vast'- edeskin täyttää velvollisuuteni. Tiedän, että ainoastaan yksimielisyys voi meidät pelastaa. Lupaan köyhille ja kärsiville, että erityisesti tulen ajattelemaan heitä jp työskentelemään kansamme eri luokkien välisten rajojen tasottamiseksi. Toivon voivani johdattaa Saksan kansan hädästä, kurjuudesta ja eripurair suudesta takaisin yksimielisyyteen*. Suuri joukko ihmisiä oli kerääntynyt paikalle, ja lämäntästä kohotettiin eläköön-huutoja Hindenburgille. Juna läksi asemalta kello 1.38 'Deutschland, Deutschland uber Alles' laulun kaikuessa.» Näin «lämpimän» yhtenäistä on koko porvarillinen kokoomus Hindenburgin fascisteista Nosken sos.- demokraatteihin asti. Niin on Saksassa. Ja niin on kaikkialla. ^> Sosialidemokratia täydessä loistossaan Noske Hindenburgia saattamassa. Ennemmin on Ididessämme kerrottu, kumka Hindenburgin tultua presidentm-didokkaaksi oli Hannoverissa pidelty juhlaa hänen kunniakseen ja Iminka sos.- Teollisuuspula irvistää Yhdysvalloissa Federated Pressissä kirjottaa Leland Olds: Kiireesti! Lääkäriin! Kapitalistinen tuotanto Yhdysvalloissa on taasen saanut vuotuisen kouristuskoh-tauksensa. Siten huudahtaan mies, jonka chicagolainen liikemiesten lehti sanoo olevan kaikkein älykl^^äim-pi^ liike-elämän tuntijoita Amerikassa. Tuo älykäs liike-elämän tuntija sanoo, «että vuosina 1923, 1924 ja 1925 oli talouselämä alkupuolella vuotta sangen vilkasta, mutta sen jälkeen huomattavasti lamaantui, josta se kuitenkin on äskettäin virkistynyt. Tämän vuoden alussa olivat osakemaiickinat liian vilkkaat, rahan tavattoman halpuuden tähden. Reservi pankkien johtajat julmistuivat osakemarkkinoille, jost^ syystä tai jonkun muun syyn tähden — mahdollisesti joittenkin osakkeitten. tavattoma'in hintain tähden • liike^elämä on joutunut lamaannustilaan. Englannissa on vallalla samanlainen tilanne; ja sentähden on maamme talouselämällä vuotuinen kouristuskohtauk-sensa. » Minkälaisia parannusreseptejä on liike-elämän tohtoreilla tarjottavana? Loppukädessä palkanalennuksia — mutta eikö heillä ole minkäänlaisia heti toimeenpantavia keinoja? Colgate, Hoyt & Co:n toukokuulla lähettämässä kiertokirjeessä sanotaan: «Huomattavampaa hyötyä tuottavia palkanalennuksia ei voida panna toimeen, ennenkuin liike-elämä on niin lamaannuksissa,^että se synnyttää työttömyyttä ja hätää, ja se näyttää juuri siltä keinolta, johon meidän on lopullisesti turvauduttava, saadaksemme kunnolleen järjestetyksi nykyään kaikkialla vallitsevat tavattoman korkeat palkkasuhteet. Meidän talousjärjestelmämme perusteet ovat liian heikot verrattuna aivan älyttömän korkeisiin palkkasuhteisiin ja niistä johtuviin korkeisiin liikekustannuksiin. Ellemme pääse järjellisiin palkkasuhteisiin kaikkialla, voimme me aivan varmuudella laskea, että vuosien 1923, 1924 ja 1925 aikana siellä ja täällä ilmennyt liike-elämän vilkkaus ei enään tule uusiutumaan.» Nuo vuotuiset kouristuskohtaukset tapahtuvat maassa sentäliden, kun pääomanomistajat jo etukäteen omaavat suurimman osan mekaanisen edistyksen kautta lisääntyneestä tuotannosta. Ihmistyövoiman kilpailijoiksi on tullut keksintöjen kautta miljoonia maanisia orjia, jotka palvelevat ainoastaan rikasta omistavaa luoldcaa, eikä koko ihmiskuntaa. Siitä on tuloksena, että tehdas-tuotteiden mahdollinen varasto on paljoa suurempi kjsyntää, joten säännöllinen teollisuustaotant<^ tulee riippuvaiseksi ulkomaamarkkinoista, jotka varsinkin maailmansodan jälkeen ovat olleet h)'vin rajotetut. Kylmäverisesti asioita seuraava henkilö ei voi liittyä alussamainitun älykkään liike-elämän tuntijan viisauksiin vuotuisista kouristuskohtauksista, koska ensin mainittu tietää teollisuuselämän sairauden lähentele\än kriisitilannetta. Eräs Vancouverin porvarilehti on hyvillään siitä, että Britannian hallitus tulee olemaan yhteistoiminnassa toisten Europan maitten kanssa kommunistisen kii hotuksen estämiseksi, ja_selittää innokkaasti, että «tätä taistelua ei mitenkään saa laiminlyödä, sillä Jcommunis mi, sellaisena kuin se Venäjällä esiintyy, on ainoa mikä voi kukistaa valkoisen (lue: rosvo-) sivistyksen» Parhaaksi keinoksi tätä tautia vastaan l^ti esittää kuohitsemista, «ettei lapsia, joiden voi otaksua saavan polsevistisen tartunnan, ollenkaan pääse syntymään». Vai niin! Ejitäpä Britannian, ja muiden maiden saastaiset, turmeltuneet yläluokat? Mitähän hoitoa olisi terveen kommunistisen' enemmistön miile annettava? Niille, jotka vuosisatoja ovat raskaasti raatavia työläisiä ryöstäneet, peljänneet, terrorisoineet ja kiduttaneet? TeolJisunsunionismi on se taikasana, joka on painunut ihmeteltävän syvään meidänkin kannonmanit-tajaluokan mieleen. Mitä sisältää ja mitä tarkoittaa—tao pitkä sana, on monellekin hyvin hämärää, ensiksikin että emme ole tilaisuudessa tutustumaan tähän käytännöllisesti ja toiseksi että on äärettömän vähän työläisiä, etenkin meissä maan-miehissä, jotka viitsivät etsiä ja lukea oikeata ainehistoa tämän tärkeän työskentelyalan oikein selvittämiseksi. Luonnollinen eyy tähän on meidän yhteiskunnalUnen erilainen asemamme snurteollisuudessa työskentelevään työläiseen verraten. Me olemme välinpitämättömiä näistä kysymyksistä, sillä ne eivät tunnu suoranaisesti järkyttävän taloudellista itsenäisyyttämme. Vaikka todella kaikin ' myönnämme, että suurtuotannossa tapahtuva luokkataistelu on se, joka tulee johtamaan vallankumouksen voittoon sekä njinmuodoin meidänkin vapauttamaan, niin sittenkään enune omista tätä aivan omaksi taisteluksi emmekä kaikin voimin tue teolli- Buusproletariaatin suuria kamppailuja. Siis edellämainitut -syyt pitävät paikkansa. Me otamme asian enemmän aatteelliselta kannalta kun «maa itseämme koskevalta. Tästä selviää se miksi tutkimme näitä' 'kysymyksiä vain pintapuolisesti, ahmimme täydestä; kaikki patentti-selitykset teollisuusuniohismista, jotka harhakuvat ovat tarkoitettu murtamaan työväen yhteisrintamaa eikä suinkaan sitä lujittamaan, kuten teoUisuusunionismin todellinen tarkoitusperä .-edellyttää. Mutta ei sillä hyvä, että nämä virheelliset käsitteet johtavat työväenluokan kokonaan pois taistelulinjalta, vaan ne ryhmittävät heidät toinen toistaan vastaan hävittämällä ' yhteisymmärryksen pohjan, tuomalla uusia tekoperiaatteita esiin. Näin muodostuu kaksi keinotekoista vastapuolta yhdessä leirissä, jotka kokonaan käytännössä sivuuttavat todellisen vihollisensa. Tämä uusi teollisuusunionismi siirtyy pois työväenluokan käytännöllisestä asevarastosta ja muuttuu vain aate-suunnaksi, kuten so-lemmat tuomitut häviämään sulautumalla yhteen vastustajamme kanssa, sillä niiden perusteet pettävät. Kuten sosialidemokratia saa elää kituvaa elämäänsä niinkaoan kuin porvaristo voi käyttää dtä hajoi-tusvälineenä, niin myös saa syndl-kalismi pitää varman latunsa -kunnes lopulta tuupataan syrjään tarpeettomana. . Mutta' mikä sitten on se oikea ja todellinen teollisuusunionismi verrattuna syndikalismiin. Teollisuusunionismi ianan varsinaisessa merkityksessä ei ole minkään aate eikä virtaus, vaan se on CanÄdan työväestölle, se on jokaisen työtätekevän oma taistelu. Heittäkäämme siis pois kaikki tyh-vallankumouksellisea työväen luok-kaliikkeen tehokkain toimintahaara sen taloudellisella rintamalla. Onko yhtään johdonmukaista että poistetaan tämä täiieä haara tästä luokkaliikkeen taloudelliselta are-nalta ja siten heikennämme liikettä kokonaisuudessaan?' Onko enään mitään rajaa tällä epäjohdonmukaisuudella kun ainoastaan yhdestä taloudellisen rintaman toimintahaa-rasta tehdään puujumala fa hyljätään kaikki johtavimmat osat, jotka ovat välttämättömiä takaamaan näille reformi-aloille vallankumouksellisen merkityksen"! Vähän on joukoilla johdojimukaisuutta, sillä liian vähäni ajatellaan ja sitä vähemmän tutkitaan oikeita tietolähteitä, jotka ohjaisivat ajatukset oikealle tielle. Jrfutta paljon on sitävastoin kaunaa; vihamielisyyttä ja itsekkyyttä, jotka ovat hyviä todisteita valkoverisyydestämme. Teollisuusunionismi käytännössä on ainpa teollisuusunionismi joka meitä vähääkään hyödyttää ja sinne on meidän kohdistettava katseemme mihin tämä järjestömuoto on suurilla uhrauksilla ^yetty ylös-rakentamaan. Myöskin on koko unionistista liikettä ' pyrittävä kas-vattan^ aan tähän suuntaan, mutta etupäässä on säilytettävä ne saavutukset, jotka on tähän mennessä jaksettu anastaa viholliselta. Askeltakaan emme saa perääntyä, vaikka mitä' maksaisi, sillä nyt on riistetyn luokan aika astua eteenpäin. Nyt voi puolproletaariluokka myös näytellä osaansa tukemalla jät sissisodat omassa leirissämme ja ainoastaan *:p-h3n piiriin h^-'"^ ncn;+-»--»tooTn™o ir,nVtoey,iMQ*;<mn«-?. osastoille, että jos he voMväi-^^-^ nittua toveria autiaa joko^pi-l^S iltamat tai keräämällä avust-s^TS. töille hänen hyväkseen. Toiseksi kohta. josJa hiicn:aate-taan osaston työkokooksissa L. Vf L U. of Canadan jäsenten ia to! verextten läsnäoIo-oikendeEta ' Osasto kysyi asiasta toii^eennace-valta komitealta, että kuinka" suhtauduttava mainittuun osoittakaamme luokkasolidarisuutta myös käytännössä, ryhtymällä kaikin voimin, avustamaan näitä urhoollisia lakkolaisia ja heidän nälkiintyneitä perheitään. Puolproletaari, \ Intola, Ont. ^ort Williainin uutisia sialidemokratia aikoinaan. Se eris- teollisuusproletariaatin suuria työ-tetään niin tarkasti työväenluokan taisteluja. vairsinaisesta yallankumousliikkees-1 Tänäkin päivänä parhaillaan rie-tä, että siitä lopulk häviää kaikki'huu Nova Scotian kivihiilialueella todellista teoHisuusunionismia muistuttavat merkit ja jälelle jää vain tyhjä ajatus. Yhtä hyvin kuin sosialidemokraatit luottivat vain par-lamenttaariseen reformiin, yhtä hyvin pitävät syndikalistit työmaare-formia ainoana varmana latuna, josta ei uskalla poiketa paremmalle tielle. Nämä kumpikaan muoto eivät voi olla vallankumouksellisia, koska eivät 3mimärrä tarttua kaikkiin käytettävissä oleviin aseisiin ja ovat taantumuksellisia sen vuoksi että eivät halua ymmärtää yhteis-kurjnallisen luokkataistelun kehityksen synnyttämän taistelustrategian välttämättömyyttä. Nämä heikot suunnat ovat mo- Cape Bretonissa tämänlainen suuri taistelu. Suuri teräs ja kivihiili korporatsioni "B. E . S. Co., joka on kyennyt hankkimaan voimakkaan valtiollisen vaikutusvallan Nova Scotian lainlaatijakunnassa sekä ulkopuolella sitä, on armottomasti ryhtynyt työläistensä palkkoja polkemaan. -Yhidistynyt mainarien järjestö on lakkoutunut tätä vastaan, sillä työväki on jo ennestään kärsinyt kroonillist^ nälkää palkkojen pienuuden takia. Tämä pitkälle venyvä' katkera taistelu käsittäen •yli kymmenen tuhatta kaivosmiestä on yhä vain saanut kärjistyneem-män luonteen. Tämä lakko on arvaamattomasta merkityksestä koko SaapuEaapa taatea kaikin "Pirtille" torstaina 4 päivänä kesäkuuta, sillä siellä tulee olemaan silloin hauskaa oikein porvoon mitalla. Näytelmäseufa on nähkääs järjestänyt mainituksi illaksi iltamat ja vielä oikein erikoista laatua. Ohjelmaa tulee olemaan kaikenlaista 'ja silloin esitetään tuo kauan odotetta operetti "Suutelogulashit". Jokainen haluaa varmaan nähdä tämän operetin, siliä se on niin haaska, että sellaista on harvoin saatavissa ja lisäksi on siinä niin kaunis musiikki että sitä ei olekaan monessa operetissa eikä laulunäytelmässä tavattavissa. Ohjelman loputtua tanssitaan sitten hyvän soiton mukaan. Älkää sivuuttako tätä tilaisuutta, vaan saapukaa jokainen, sillä tällaisia tilaisuuksia. ei olekaan aina. "Aatami ja Eeva". Eikös olekin tuttu ja metka nimi?- Voineeko silti kukaan aavistaa mitä tuon nimen takana piilee. Sanon sen teil- Senjälkeen osaston tyröök okouk_s es. sa käsiteltiin tätä asiaa, että kui^ ka meidän osastomme suhtautuu sii-hen. nmeni kaksi vastakkai.na mie-lipidettä, ja oli äänestyksellä ratkaistava. Neljällätoista äänellä yh. tätoista vastaan päätettiin, ettei muitten sallita olla läsnä osaston työkokouksissa kuin Kominunistf. puolueen jäsenten. "Kämppäjätkänkin" kirjotuksessa tuntui olevan katkeruutta muuta-mille henkilöille, sillä hän siinä teki kysymyksen paikallisen osaston johtoon kuuluville henkilöille Canadan metsätyöläisten järjestön hj-väbi pidettyjen iltamien suhteen, että' le, että sen tiedätte. ™ikä oli syynä siihen boikottauk- No niin, tuo Aatami ja Eeva / seen,^^ jota ^ mainittuja iltamia, ja on sen helkutin metkan huvinäytel-listoja toveri J. Koir-ulan hy,~~v,- Pohjois-Ontarioa osastoille. F e r ^ listoja ei päätetty läKe:-^ * on töön kuuluviin tovereihin. Sa^^^ vastauksen, etä Kommunistipuoio een periaatteisiin kuuluisi, että ei pitäisi saUia muita olemaan koko! uksissa läsnä, kuin puolueen jäsen ten, paitsi ' että itsekullakin osastolla on määräämisvalta ser. sah-teen. LÄHEl iOe lähetykJ 60c lähetyb asti, 75c lä —^99.99 js f100.00 tail miltä lähetyl malähetyksill Torontosa tyksiä vasta 957 Broadvi Sudfauryssi asuvat voivat konttorissa t koiskurssia. Laivapiletti Tieduttaica VA Box 69. män nimi, jota näjrtelmäseura har-jottelee parhaillaan j a tullaan se esittämään aivan lähemmässä tulevaisuudessa "Pirtin" näyttämöltä. Tästä ilmotetaan maksetussa ilmo-tuksessa, kun vaan seuraatte lehteä niin tulette jokainen tietämään milloin esitys tapahtuu. Sanon teille jo etukäteen, että laittaisitte itsenne hyvään kuntoon kun tulette katsomaan tätä näytelmää, sillä silloin pitää nauraa niin kamalasti, että voi. tulla vaikka "vatta" kipeäksi, ;jos ^i satu olemaan oikeassa kunnossa. Mutta kun nämä kivut eivät ole vaarallisia, vaan päinvastoin terveellisiä, niin jokainen voi huoletta saapua. — "Vilho". ROSE GROVE, ONT. {Bulgarian hirmiUerrorin johdosta) Kirj. M. Rutanen. Nyt saapuvat' kaameat viestit taas, miten teilaaja hirveä uhreja kaas, kun riehuu sortajan uho ja suuri on rahvaan tuho. < — Veres' ihmis^ nyt kun kylpee maan riistäjäluokka niin ylpee- Ei sortaja sääliä tunne,, ei, joka ammoin jö kansalta kaiken vei, nyt huokuu se hurmeista hallaa, vikananturan alle kun tallaa sylilapset äitien armaat ja vanhukset ajan harmaat . . • Nyt raivo niin suuri on teilaajain, kun ne syöksevät kuolohan laumotiain työn lapsia. — Maassa on tuskaa, veri vuotaa ja luut vain ruskaa, kun riehuu pyöveli hirvein, nyt kuulin, miekoin jä kirvein. Maan raiäajarahvaan saattaa yö, epätoivon kun madot kalvaa ja syö, nyt työn jätin uljaan maksaa, ' Oth! kuinkahan kestää jaksaa, ^ tu^ *'kytketty, — kauhujen luoliin ylenannettu elämän huoliin? Vaan kerran keskeltä vainon tään, työn Promeiheus vid' nostaa päm, jota nyt on iskenyt tuho, se nousee rinnassa uho. Ja kansien toiveet täyttää ja kostajan kättä se käyttää. . Poie velttous L . W. I . U . of Canadan Timminsih osactosta. Tuolla tavalla olen oikeutettu huudahtamaan sentähden, että olen mainitulle ,(K)sastolle lähettänyt kahden kuukauden aikana neljä eri kurjetta, joista muutamat ovat olleet hyvinkin tärkeitä, vaan joihin en ole saanut vastausta. « Olen lähettänyt kaikki päämajaan menevät valkoiset kuitit,, ja myös tiedustellut kahden eri henkilön "delikeitti"-valtuuksia, jotka heille myönsi Rose Grovessa pidetty metsätyöläisten kokous, nim. toverien Kalle Salon ja Nestori Jo-pilan valtuuksia. Viimeisessä kirjeessäni, jonka lähetin Cobaltista toukokuun 1 pnä, lähetin myös $39,40 rahaerän, joka oli kokoontunut jäsen- ja si-säänkirjotusveroista seka iltamain pidosta. Sihteerimme «n ruvennut käjrttämään kahta eri posti-hoxi o-sotetta nim. Box 421 sekä myös 815. Viime mainittu numero oli hänen kirjotuksensa alla huhtikuun lopulla, jonkatähden viimeisen rahaerän lähetinkin osotettuna boxiin 815. ' Olemme myös odottaneet niitä kauan kaivattuja lentolehtisiä, joita piti saataman jo viime katkai-sukaudella, vaan turhaan; vaikka niiden kustantamista varten esim. Tinuninsin osasto jo suoritti sille tulevan kustannuksenkin. Toivottavasti tälle katkaisukaudelle kaikki asiat saadaan kuntoon. Muodostakaamme L. W. L U. of Canadan jäsenistä iskujoukko kansainvälistä taantumusta, vastaan. Nostakaamme taistelulippumme korkealle kalkemalla bSsi yidessS Kommunistipuolueen ja Kommunistisen Nuorisoliiton kanssa. — Isak Heikkinen. * • Johtokunnan kokonluessa t. k. 14 p. velvotettiin minut osaston ra-portterina oikasemaan niitä epäkohtia, joita on ilmennyt »niissä Idrjo-tuksissa jotka tätä paikkakuntaa koskevat. Vapauden numerossa 52 on kaksikin eri kirjotusta tältä paikkakunnalta. Ensimäinen kirjottaja käyttää nimimerkkiä "Elämppäjät-kä" ja toinen nimimerkkiä "Kiertävä Esa". Mutta Vapauden numerossa 55 antaa "Kämppajätkä" "Kiertävälle Esalle" sellal%n voitelun, että kyllä se minun mielestäni riittää, ja samalla oikasee epäkohdat, paitsi paria kohtaa. Ensiksi kohtai v^iossa sanotaan, että osasto päätti ^hettää IsezSj^ samalla koko metsätyöläisten järjestöä kohtaan eräältä taholta har-jotettiin. Mikäli minä olen kuullut ei kirjottaja siinä tarkottanutkaan sillä '?boikotti"-sanalla, että te olisitte tehneet suurempaa agitatsionia niitä iltamia vastaan. Mutta sehän on tavallaan "boikottia" kun te olitte poissa niistä iltamista, melkeinpä kaikki, yksilöitä lukuunottamatta. Samalla tulkoon mainituksi, että vappujuhlakomitean kokous oli määrätty samoissa iltamissa pidet-tavaksi. Mutta osa juhlakomiteaan kuuluvista henkilöistä ei saapunutkaan iltamiin. • Minäkin olin yksi niitä komitean jäseniä. Ja kun kysyttiin jälkeenpäin että miksi he eivät saapuneet iltamiin, että olisi saatu pitää kokous, sanoivat he että meidänkö olisi pitänyt maksaa kaksikymmentäviisi senttiä sen kokouksen takia. (Sillä kaksikymmentäviisi, senttiä oli ovilipun hinta mainittuihin iltamiin). Niin kakd-kymmentävisi senttiä. Kyllähän se on pitkä raha. Mutta kun ajattelee, että se menee meidän yhteisen asian hyväksi, niin ei luulisi viitsivän tuoda sellaista pointia esille. Mitä taas tulee tämän seudun metsätyöläisiin, niin he ovat aina saapuneet osaston iltamiin viimeistä miestä myöten, joka todistaa, että he ovat tietoisia siitä, että se uhraus, jonka he tekevät, tulee joskus kantamaan hedelmän. Tov. J. Koivulan hyväksi pidettiin iltamat toukok. 10 pnä. Väkeä olikin saapunut runsaasti, ollen kokonaistulos iltamista 27 dollaria 25 senttiä, joka tullaan luovuttamaan kokonaisuudessaan Koivulalle. Kehity«»euran iltamat pidettiin lainakirjaston hyväksi t.k. 23 pni Suoritettiin vapaata ohjelmaa. Mutta sitä karttui hyvin niukasti. Ikävä kyllä mainita, että niin leväperäisesti, suhtaudutaan ohjelman suoritukseen. korjattava cpiikohta olisi vielä tässä osastossamme toiminnassa e-räs iltamien pitoa koskeva seikka. Ensinnäkin kun iltamat on määrätty alettavaksi kello kahdeksan, nvn yleisö ' saapuukin melkein määrä!- •leen ja ainakin osa yleisöstä Mot-ta useinkin osa toimihenkilöistä saapuu vasta yhdeksän aikaan ja vi^ läpä myöhemminkin, joten iltamien alkaminen menee liki puoli kyo-mentä. Sen jälkeen kun seuraa ohjelman suoritus, niin siinä ei ja* sitä tahssiaikaa juuri nimeksikääa, sillä osaston päätös on. että iltamat lopetetaan kahdeltatoista, v-sein kuulee sanottavan vanhempien ihmisten taholta, että tanssilla a mitään aikaan saada. Mutta eiJs ole vain niini helposti sjTJäyteto-vissä näissä olosuhteissa. N^inl^ viime aikoina olemme huomMU^ ovat toiset kansalUsuudet alkaflMJ käymään Utamissamme aika r J ^ saasti. Ja tätä seikkaa sUmälla p-täen meidän tulisi järjestää taij aikaa mahdollisimman pitkäksi, lä ei ne ymmärrä meidän ohjelmastamme hölynpölyä. seUa .menettelytaväUa, jota iltamissa seurattun saamme afflo^ taan yleisön pois vierotetuksi matijaisuaksistamme. TySoIot tällä perukalla ovat^ mallilla, että niistä ei kanna»^ paljoa puhua. Metsätöitä a flmaantnnut juuri oUenkaan-noastaan joku pikku runnan on Jonnat haapojen .katkaisua. ^ iiiin hävyttömän pienellä " dollaria koortist tsisilta. Mutta tarjoukseen ei nut. Toinen vielä maa on tarjol Hallitus on tarj koa paikaJliälle marien pitäisi e notustyö ihan il vasta rupeaisiva kuin ovat sen rittaneet, P^rns kokouksen sen enemmistö ollut otetaan E« itarjo mukaan menee ; notustyöEöi ehk kin, jotka ottav En löydä sei pystyisivät tulkit netta. Ensiksikin antajien ttaholta den hnipussaan, uksia tekevät. ihmetelTä, että k vat niitä ottaa pidä tätä yhtäär hallitus olisi vt kaiselta työhönp si saadäksensa Se on kyllä tos tarvitsee tietä, nyt pierii mahdo kuin ensin sen i taa. Mutta yhtj työnantaja ruve aloilla vaatimaaD töitä, kun kerrai yhdellä alalla. _ tä suomalaisista, "järjestyneitä vallankumouksen; set menettelytav viittaa siihen sui DUNBLA II 1 IltäTan tapatui toukokoim 11 p Grayhaai nimi Hän oli .valjasta jen eteen, ja oli , ta kärryihin, kui tasapainon, pudc koihin. 5iitä { säikähtivät jiiin, kaarnaan, sämall, päähän ja saaden vammoja nBn vi henkensä ennenk vät apuun. Pail ^^ri ei vohmt j ^nen kuollseTcs ta^a«a surmansa kuudentoistavnoti taanskotlantOam O«a«tonime hoh nä toukokuuta fa vista asioista:: Nova Scotian 1 listat tUitettim. J^emmin lähetet ^fflitean välityk Vaaran list 2ö ja Mike Yfei tehden yhteensä »auta kuin kiittä Keräyslistat I fa-nolta haalin »ottamiseksi jBomioon. Keräi Seppä ja W: %5s keskusteli taiioulusta, josko ^ pitämään ja .^ottajia. Vfian ^'an Vähän lapsia Jättää, vaan kuit ottaman s olisi osanotta »ääntensä ensi ..«yös keskuBtelt J f ö sellaisten jäi ehrät pidä vel5 ^ osaston kok< ^ ^ \ t t ä jäsenen, ^ " " ^ on l i
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 2, 1925 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1925-06-02 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus250602 |
Description
Title | 1925-06-02-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Bivu 2
fesadan enomslaisen työväestön äänenkannsttaja, ilmes-fcyy
SaähuryBsz, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantaj.
T o i m i t t a j a t :
S. G. NEIL. AEVO VAAEA,
VAPAUS (Liberty)
Tiie only organ of Finnish Workers in Canada. Pub-
Ufihed in Sudbury, Ont., every Tuesday, Tliursday and
^^Ee^tered at the Post Office Department, Ottawa,
es second class roatter.
General advertising rates 75c per col. inch. Mi-nimam
charge for single insertion 75c. The Vapaus
ia the best advertising medium among the i i n n i sö
People in Canada. —-.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
«1.50 ja yksi kk. 75c. ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi -k. $5.50, puoli vk.
83.00 ja kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tuJa lähettämään,
paitsi asiamiesten joilla on takaukset.
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset §1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa,
Avioliittoonmenoilmotukset 50c palstatuuma.
Nimenmuutosjlmotukset 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00 kaksj kertaa.
Kuolemanilmotukset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
tiitoslauseelta tai muistovärssyltä. ^ ^„ , _^
Halutaantiedot ja osoteilmotukset 50c kerta, $1.00
kolmekeri.aa. '. -
Tilapäisilmottajjen ja ilmotusakenttuunen on, vaadittaessa,
lähetettävä ilmotushinta etukäteen.
Tii.itain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont-torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
'«ehtcen torstaina kello 3.
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
fit Puhelin 1038. Postioaotc; Box 69, Sudbury, Ont.
Joa ette roirvin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenkoitaja.i
oersoonaliisella nin.ellä.
J. V. KANfJ4ST0, Liikkeenhoitaja.
Vapauden toimitus
Tov, S. G. Neil luloe toimimaan Vapauden vastaavana
toimittajana tästä numerosta alkaen.
Yahtitorneja Yhdysvaltain hallituksen
ja kongressin ympärillä
Takavuosina kun Naisten puolue taisteli yhtäläisen
äänioikeuden, saamiseksi, oli varsin tavallista, että 'kon-gressimiehet
aina naisille lupasivat antaa äänensä heidän
vaatimuksensa puolesta, mutta eivät olleet läheskään
yhtä auliita läyltämiiän lupauksiaan. Puolueessa
oli jäseniä, joilla oli avioliitto-kokemusta, ja nämä
tiesivät neuvon: «Miehiä täytyy aina pitää silmällä,
mutten ne eivät tee mitään, mitä lupaavat». Niin tapahtui,
että he rikkaan johtajansa, Mrs. Belmontin,
avulla rakensivat «vahtitornin» Capitolium kukkulalle.
Se on kaunis, tilava rakennus, suoraan kadun poikki
kongressirakennuksen pääkäytävästä. Tästä näin edullisesta
tähystyspaikasta naiset pitivät silmällä kongres?
sia, kunnes saivat yhtäläistä äänioikeutta koskevan perustuslaki-
lisäyksen hyväksytyksi. ' Samalta vartiopaikaltaan
he nyt johtavat taistelua yhtäläisen vaalikelpoisuuden
saavuttamiseksi, päästiikseen yhä täydelli-sempään
tasa-arvoisuuteen miesten kanssa.
Tuo oli niin lupaava enne, että nykyäaA tuskin on
ainoatakaan järjestynyttä vöhemmistöliiikettä koko
maassa, jolla et olisi vahtitomiaon pitämässä silmällä
Capitoliumia (kongressitoloa), Valkoista taloa (presidentin
asuntoa) tai jotakuta suurta hallintovirastoa.
Näistä «torneista» lähtee tulvanaan propagandakirjalli-suutta.
Niiden seinien sisällä pidetään suuria vuotuisia
konventsioneja; niiden ovista puikkelditivat ne
pärlämenttiagentit, jotka ovat kosketuksissa jokaisen
senaattorin ja edusmiehen kanssa. Tämä ei ole vanhanaikaista
«lobbyamista:» (eteishuoneissa vehkeilyä),
joka on joutunut pois muodista ja tullut huonoon huutoon.
Se on hellittämätöntä, säälimätöntä julkisuutta.
Kaikilla suurilla farmarijärjestÖillä on vahtitor-nihsa
ja niiden vartioväki. Pennsylvania-'kadulla olevan
Amerikan farmitoimistoliiton konttorissa järjestet-liin
kuuluisa «farmiry|unä» kongressissa. Viime tou-kokuulla
virallisesti vihittiin tarkotukseensa Yhdysvaltain
Kauppakamarin iihkea marmoripalatsi. Sen erottaa
Valkoisesta taloja ainoastaan Lafayette-puistikko,
ja se on suurliikkeitten vahtitorni.
K'atuvälin päässä siitä on äskettäin valmistunut
Kulkulaitos-rakennus, jossa yhdysvaltalaisten rautatieyhtiöiden
keskusjohto on vahdissa. Hallitusrakennuksien
rinnalla ja kaikin puolin niiden näköisenä on
Amerikan Vallankumouksen tjtärten rakennuttama
marmoritemppeli. Kerran vuodessa siinä pidetään viikon
kestävä konventsioni, mutta virkailijat majailevat
siellä vuodet läpeensä. Samalla näökkäällä kohdalla
on vielä kalliimpi ja muhkeampi Punaisen ristin pää
maja.
Lukemattomilla uskonnollisilla, isänmaallisilla ja
kansallisilla järjestöillä on tiedustelijansa ja tiedonan
to-osastonsa, jotka pitävät julkisuuden heijastusvaloa
suunnattuna kongressiin ja presidenttiin. Ei ole niin
maineetonta kongressimiestä, jolla ei olisi oma kort
tinsa heidän kokoelmassaan; muutamalla silmäyksellä
he voivat sanoa, kuinka monta päivää hän on ollut
poissa istunnoista, monastiko hän. on puhunut, miten
hän äänesti tässä tai tuossa asiassa, missä karttoi äänestystä.
Amerikan Työväenliitolla, Kansallisella ka-pakkain
vastustajain -liitolla, Amerikan legioonalla jne.
ovat kongressin jäsenet kunkin istuntokauden lopussa
luokiteltuina, raitka mustalle listalle, mitkä kunnialis-tolle,
toiset «epäluotettaviksi».
dera. suurmies Noske, Hannoverin ylipresjdentli, Hin-denburgin
saapuessa juhlasaliin, käveli häntä vastaan
ovelle ja erikoista huomiota herättävän «lämpimästi»
puristi Hindenburgin kättä. Kohtaus tuntui ennakolta
nävltämölle asetetulta.
Mutta kun sitte tuli aika Hindenburgin lähteä pre-sidentintoimeensa
Berliiniin, hääri Noske mukana vieläkin
«lämpimämmin». Näin kuuluu sanomalehtien
selostus Hindenburgin lähdöstä:
«Rautatieasemalle oli valtakunnan presidenttiä saattamaan
kokoontunut useampiin tuhansiin nouseva väkijoukko,
ja asemasillalla vastaanotti hänet ylipresidentti
.Noske lyhyellä puhee^lla, jossa hän viranomaisten puolesta
lausui hänelle Hannoverin jäähyväiset. Hän johti
mieleen, kuinka Hindenburg mailmansodan aikana kutsuttiin
rauhallisesta Hannoverista pelastamaan valtakunnan
itäistä rajaa ja kuinka hän tuleviksi vuosisadoiksi
on vakaannuttanut Saksan armeijan maineen.
'Nyt te taas', sanoi Noske, 'jätätte meidät, ja miljoo-nain
silmät katsovat taas teihin, ja teitä seuraavat epä
lukuiset toivomukset. Kansakuntamme kärsii äärettömästi
sekä kansallisesti että taloudellisesti. Kay
köön teille mahdolliseksi johdattaa .Saksan kansa onnellisempia
aikoja kohden sekä auttaa Saksa tulemaan
jälleen voimakkaaksi ja mahtavaksi.' Noske lopetti
puheensa kolmenkertaisella elaköön-huudolla valtakunnan
presidentille, joka vastasi: Tahdon vast'-
edeskin täyttää velvollisuuteni. Tiedän, että ainoastaan
yksimielisyys voi meidät pelastaa. Lupaan köyhille
ja kärsiville, että erityisesti tulen ajattelemaan
heitä jp työskentelemään kansamme eri luokkien välisten
rajojen tasottamiseksi. Toivon voivani johdattaa
Saksan kansan hädästä, kurjuudesta ja eripurair
suudesta takaisin yksimielisyyteen*. Suuri joukko ihmisiä
oli kerääntynyt paikalle, ja lämäntästä kohotettiin
eläköön-huutoja Hindenburgille. Juna läksi asemalta
kello 1.38 'Deutschland, Deutschland uber Alles'
laulun kaikuessa.»
Näin «lämpimän» yhtenäistä on koko porvarillinen
kokoomus Hindenburgin fascisteista Nosken sos.-
demokraatteihin asti. Niin on Saksassa. Ja niin on
kaikkialla. ^>
Sosialidemokratia täydessä loistossaan
Noske Hindenburgia saattamassa.
Ennemmin on Ididessämme kerrottu, kumka Hindenburgin
tultua presidentm-didokkaaksi oli Hannoverissa
pidelty juhlaa hänen kunniakseen ja Iminka sos.-
Teollisuuspula irvistää Yhdysvalloissa
Federated Pressissä kirjottaa Leland Olds:
Kiireesti! Lääkäriin! Kapitalistinen tuotanto Yhdysvalloissa
on taasen saanut vuotuisen kouristuskoh-tauksensa.
Siten huudahtaan mies, jonka chicagolainen
liikemiesten lehti sanoo olevan kaikkein älykl^^äim-pi^
liike-elämän tuntijoita Amerikassa.
Tuo älykäs liike-elämän tuntija sanoo, «että vuosina
1923, 1924 ja 1925 oli talouselämä alkupuolella
vuotta sangen vilkasta, mutta sen jälkeen huomattavasti
lamaantui, josta se kuitenkin on äskettäin virkistynyt.
Tämän vuoden alussa olivat osakemaiickinat liian vilkkaat,
rahan tavattoman halpuuden tähden. Reservi
pankkien johtajat julmistuivat osakemarkkinoille, jost^
syystä tai jonkun muun syyn tähden — mahdollisesti
joittenkin osakkeitten. tavattoma'in hintain tähden •
liike^elämä on joutunut lamaannustilaan. Englannissa
on vallalla samanlainen tilanne; ja sentähden on
maamme talouselämällä vuotuinen kouristuskohtauk-sensa.
»
Minkälaisia parannusreseptejä on liike-elämän tohtoreilla
tarjottavana? Loppukädessä palkanalennuksia
— mutta eikö heillä ole minkäänlaisia heti toimeenpantavia
keinoja? Colgate, Hoyt & Co:n toukokuulla
lähettämässä kiertokirjeessä sanotaan:
«Huomattavampaa hyötyä tuottavia palkanalennuksia
ei voida panna toimeen, ennenkuin liike-elämä on
niin lamaannuksissa,^että se synnyttää työttömyyttä ja
hätää, ja se näyttää juuri siltä keinolta, johon meidän
on lopullisesti turvauduttava, saadaksemme kunnolleen
järjestetyksi nykyään kaikkialla vallitsevat tavattoman
korkeat palkkasuhteet. Meidän talousjärjestelmämme
perusteet ovat liian heikot verrattuna aivan älyttömän
korkeisiin palkkasuhteisiin ja niistä johtuviin korkeisiin
liikekustannuksiin. Ellemme pääse järjellisiin
palkkasuhteisiin kaikkialla, voimme me aivan varmuudella
laskea, että vuosien 1923, 1924 ja 1925 aikana
siellä ja täällä ilmennyt liike-elämän vilkkaus ei enään
tule uusiutumaan.»
Nuo vuotuiset kouristuskohtaukset tapahtuvat maassa
sentäliden, kun pääomanomistajat jo etukäteen omaavat
suurimman osan mekaanisen edistyksen kautta lisääntyneestä
tuotannosta. Ihmistyövoiman kilpailijoiksi on tullut
keksintöjen kautta miljoonia maanisia orjia, jotka
palvelevat ainoastaan rikasta omistavaa luoldcaa, eikä
koko ihmiskuntaa. Siitä on tuloksena, että tehdas-tuotteiden
mahdollinen varasto on paljoa suurempi
kjsyntää, joten säännöllinen teollisuustaotant<^ tulee
riippuvaiseksi ulkomaamarkkinoista, jotka varsinkin
maailmansodan jälkeen ovat olleet h)'vin rajotetut.
Kylmäverisesti asioita seuraava henkilö ei voi liittyä
alussamainitun älykkään liike-elämän tuntijan viisauksiin
vuotuisista kouristuskohtauksista, koska ensin
mainittu tietää teollisuuselämän sairauden lähentele\än
kriisitilannetta.
Eräs Vancouverin porvarilehti on hyvillään siitä,
että Britannian hallitus tulee olemaan yhteistoiminnassa
toisten Europan maitten kanssa kommunistisen kii
hotuksen estämiseksi, ja_selittää innokkaasti, että «tätä
taistelua ei mitenkään saa laiminlyödä, sillä Jcommunis
mi, sellaisena kuin se Venäjällä esiintyy, on ainoa mikä
voi kukistaa valkoisen (lue: rosvo-) sivistyksen»
Parhaaksi keinoksi tätä tautia vastaan l^ti esittää
kuohitsemista, «ettei lapsia, joiden voi otaksua saavan
polsevistisen tartunnan, ollenkaan pääse syntymään».
Vai niin! Ejitäpä Britannian, ja muiden maiden
saastaiset, turmeltuneet yläluokat? Mitähän hoitoa
olisi terveen kommunistisen' enemmistön miile annettava?
Niille, jotka vuosisatoja ovat raskaasti raatavia
työläisiä ryöstäneet, peljänneet, terrorisoineet ja kiduttaneet?
TeolJisunsunionismi on se taikasana,
joka on painunut ihmeteltävän
syvään meidänkin kannonmanit-tajaluokan
mieleen. Mitä sisältää
ja mitä tarkoittaa—tao pitkä sana,
on monellekin hyvin hämärää, ensiksikin
että emme ole tilaisuudessa
tutustumaan tähän käytännöllisesti
ja toiseksi että on äärettömän vähän
työläisiä, etenkin meissä maan-miehissä,
jotka viitsivät etsiä ja lukea
oikeata ainehistoa tämän tärkeän
työskentelyalan oikein selvittämiseksi.
Luonnollinen eyy tähän
on meidän yhteiskunnalUnen erilainen
asemamme snurteollisuudessa työskentelevään
työläiseen verraten. Me
olemme välinpitämättömiä näistä
kysymyksistä, sillä ne eivät tunnu
suoranaisesti järkyttävän taloudellista
itsenäisyyttämme. Vaikka todella
kaikin ' myönnämme, että
suurtuotannossa tapahtuva luokkataistelu
on se, joka tulee johtamaan
vallankumouksen voittoon sekä
njinmuodoin meidänkin vapauttamaan,
niin sittenkään enune
omista tätä aivan omaksi taisteluksi
emmekä kaikin voimin tue teolli-
Buusproletariaatin suuria kamppailuja.
Siis edellämainitut -syyt pitävät
paikkansa. Me otamme asian enemmän
aatteelliselta kannalta kun
«maa itseämme koskevalta. Tästä
selviää se miksi tutkimme näitä' 'kysymyksiä
vain pintapuolisesti, ahmimme
täydestä; kaikki patentti-selitykset
teollisuusuniohismista, jotka
harhakuvat ovat tarkoitettu murtamaan
työväen yhteisrintamaa eikä
suinkaan sitä lujittamaan, kuten
teoUisuusunionismin todellinen
tarkoitusperä .-edellyttää. Mutta ei
sillä hyvä, että nämä virheelliset
käsitteet johtavat työväenluokan
kokonaan pois taistelulinjalta, vaan
ne ryhmittävät heidät toinen toistaan
vastaan hävittämällä ' yhteisymmärryksen
pohjan, tuomalla uusia
tekoperiaatteita esiin. Näin
muodostuu kaksi keinotekoista vastapuolta
yhdessä leirissä, jotka kokonaan
käytännössä sivuuttavat todellisen
vihollisensa.
Tämä uusi teollisuusunionismi
siirtyy pois työväenluokan käytännöllisestä
asevarastosta ja muuttuu
vain aate-suunnaksi, kuten so-lemmat
tuomitut häviämään sulautumalla
yhteen vastustajamme kanssa,
sillä niiden perusteet pettävät.
Kuten sosialidemokratia saa elää
kituvaa elämäänsä niinkaoan kuin
porvaristo voi käyttää dtä hajoi-tusvälineenä,
niin myös saa syndl-kalismi
pitää varman latunsa -kunnes
lopulta tuupataan syrjään tarpeettomana.
.
Mutta' mikä sitten on se oikea
ja todellinen teollisuusunionismi
verrattuna syndikalismiin.
Teollisuusunionismi ianan varsinaisessa
merkityksessä ei ole minkään
aate eikä virtaus, vaan se on
CanÄdan työväestölle, se on jokaisen
työtätekevän oma taistelu.
Heittäkäämme siis pois kaikki tyh-vallankumouksellisea
työväen luok-kaliikkeen
tehokkain toimintahaara
sen taloudellisella rintamalla. Onko
yhtään johdonmukaista että poistetaan
tämä täiieä haara tästä
luokkaliikkeen taloudelliselta are-nalta
ja siten heikennämme liikettä
kokonaisuudessaan?' Onko enään
mitään rajaa tällä epäjohdonmukaisuudella
kun ainoastaan yhdestä taloudellisen
rintaman toimintahaa-rasta
tehdään puujumala fa hyljätään
kaikki johtavimmat osat, jotka
ovat välttämättömiä takaamaan
näille reformi-aloille vallankumouksellisen
merkityksen"! Vähän on
joukoilla johdojimukaisuutta, sillä
liian vähäni ajatellaan ja sitä vähemmän
tutkitaan oikeita tietolähteitä,
jotka ohjaisivat ajatukset oikealle
tielle. Jrfutta paljon on sitävastoin
kaunaa; vihamielisyyttä ja
itsekkyyttä, jotka ovat hyviä todisteita
valkoverisyydestämme.
Teollisuusunionismi käytännössä
on ainpa teollisuusunionismi joka
meitä vähääkään hyödyttää ja sinne
on meidän kohdistettava katseemme
mihin tämä järjestömuoto
on suurilla uhrauksilla ^yetty ylös-rakentamaan.
Myöskin on koko
unionistista liikettä ' pyrittävä kas-vattan^
aan tähän suuntaan, mutta
etupäässä on säilytettävä ne saavutukset,
jotka on tähän mennessä
jaksettu anastaa viholliselta. Askeltakaan
emme saa perääntyä,
vaikka mitä' maksaisi, sillä nyt on
riistetyn luokan aika astua eteenpäin.
Nyt voi puolproletaariluokka
myös näytellä osaansa tukemalla
jät sissisodat omassa leirissämme ja ainoastaan *:p-h3n piiriin h^-'"^
ncn;+-»--»tooTn™o ir,nVtoey,iMQ*; |
Tags
Comments
Post a Comment for 1925-06-02-02