Vapaus, November 8, 1930

              Sivu 2 Lauantaina, marrask. 8 p:nä — Sat., Nov. 8
A Ty A TT Q r.«nirfitn nomaUiKa tjöviettöa aloot «inenVinnituj». Omestrr Ssd-
. . ^ A J L ^ XX O bcrrua, Oät^ k i O t i i a i ; paiui «unaitsui. j« n i i i r i l t y i u jaäUpiiTiai.
' , > VAPAUS (libettr)
n * a w ; oifta of f i z u nA Wotken ia Csnads. PuLliäbed <UIIT tt ScdbarT. OnUrio.
a»P*teeJ •»» t i e Po«t Office Departtacnt, Otuvsi u tecond cU»» mxUa.
<?MBnl ^ h r m l a i B X nte*, 75e per col. inch. JIJDJmam thxrzt ioT « i n c i s i n i c r t i o c . 75e. The
IM 'the httt advertUinc medium ainong tbe FinnUh people in Canada.
' f e U B i t u , luinttoii. krrjakauppa ja paino omaiu taloua Elm Streetillä.
PiMtiMOte: Vapana. Box 69,. Sudbiiry. Ont.
meenpanijoille. Vallitseva kapita­lismin
pulakausi ja lisääntynyt
maataloustuotteiden tuotanto antoi­vat
kuoliniskun sille tarulle, että
"maailma tarvitsee meidän veh­näämme".
Vuosi sitten vallinneet
korkeat hinnat ovat romahtaneet
iMstimet: Kotftlori 1038. — Toimitui S36Vr. — Kirjalaoppa 23«7W. olemattomiin kuin puhkaistu ilma-
. pitfB»; Office Qob »ork. advertistnirot», etc.) 1038 — Editor S36W. — Boolatore 2387W.
~ ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
Kfajeraaitoilaotiikaet 11.00 k c r u . J2.00 kakai kertaa. — Arioliittoon mcDneiUa onnentoiTOtokMt
4te pJliUtaoma. — NiffietunauttoilDiotttkjct 50c kerta, Sl.OO 3 kertaa. — SfDt,maiImotnkaet $IMI . • • U : "
Urtm'fZJOO S Itenaa. — A.ontMroilmotak»et J2.00 fcerM. $3J» kakai keiMa. — KHforilmotiik*et ta On, Ctta SC e i O l l U l t>nja SaKKI.
ttM kntt, |CiiolemaDUniotak<et t2.00 kena, 50c Iihimakni ^litoaUnieelta tai DsaitfovSrtfiit, —
ni>aUto tiedot Ja <>«iteUnK>tuku:t £ ^ kerta, SIJCO kolme kertaa. — TUqtälaUmotUjicn f* i l M o tu
a£enltnariei> on, *aa><ittaeua, täbeteiiävn ilmoturhinta etukäteen.
odottavat tietoja valtakunnan kon- mitään pulan seurauksista. Päin-ferenssin
tuloksista, jossa vehnä- vastoin hyötyjät monet heistä slilä
renkan presidentti A. J, McPhail useammalla kuin yhdellä tavalla,
esiintyy julkisesti finan^ipääomanj Juuri näitä riistäjiä ja heidän hal-nöyränä
palvelijana, kulkien Cana- lituksiaan vastaan on köyhäin far
dan imperialismin johtavan puhe­miehen,
R. B. Bennettin jälessä
Nähtävästi tahtovat yhdistyneet
maricn toimittava yhdistetyin voi­min
ja vaadittava kunnollista elä­mää
vastaavia tuloja ja vapaata
pallo. Canadan imperialistit jäi- farmarijärjestöt liittyä rosvokul- luottoa. Fai-raarien on myös yh
vät pitämään pystyssä säkkiä. Tqt-
TILAUSniNNAT:
1 «V. t I J O , 6 k t . « . W . 3 t k . S.ITS ja 1 kk. » l i » . — YbdyrraltoaiJn Ja Suomeen a eU mno-
•UeuM. n t l U e ; I \k. tiJbO, 6 kk. S3.50 ja 1 kk. tl.00.
iMnnöiltijä J . U ' . Ahl<)vi:i.
Hanacer: J. W. Ablqviti.
Office. Bookttore and Printshop: Vapau» BoJlJing, Elm Street.
ATf l u i l to be addreued: Vapaus, P.O. Box 69, Sudburr. Oot.
Qsastqtoimiman elvyttäminen ja taistelu
oikeistovaaraa vast^qn
Canadan Suomalaisen Järjestön halkipuhuminen mainitun päätös
kömmanistinen keskosfraktia hy- lauselman hengessä, tarpeellisen
väksyi jo tämän vuoden alkukesäl- huomion kiinnittäminen siiher
la laajan ja yksityiskohtaisen pää- oikeislosuuntaan maatumiseen, jo-to^
lauselman "taistelusta oikeisto- hon järjestötoimintamme on suu
vaaraa vastaan Canadan suomalai-g^
sa järjestössä". Päätöslauselma
myöskin aikoinaan julkaistiin "Va­paudessa^*.
Koska kuitenkin tun­tuu
todennäköiseltä, että kesätoi­minnan
aikana tämä tärkeä asia-jjrja
on jäänyt useimmilta tove­reilta
joko kokonaan lukemalta tai
op siihen tutustuminen ollut vain
pinhaliista, on järjestön toimeen
paneva komitea otattanut tuost^t
päätöslauselmasta ylipainoksen, ja
lähetetään sitä tpk:n toimesta näi
nä päivinä tarpeellinen määrä kai­kelle
eri osastoille. Tämän toi-iDPnpiteen
kautta käy jokaiselle S,
Jäsenelle siis mahdolliseksi tu­tustua
tähän lausuntoon. Eikä rii­tä
vain siihen tutustuminen, mikä
pn jokaisen järjestömme jäsenen
6Q,situäinen ja alkeellinen velvolH-siiuö.
Tuo päätöslauselma on saa­tettava
mitä laajimman Iceskiistelun
alaiseksi kaikissa osastoissa ja sen
valossa suoriteltava perinpohjaista
itsetutkistelua. Tämä taas ei saa
jäädä pelkäksi, kuten on tullut ta­vaksi
sanoa» "akateemiseksi" . kes-
^}|.^^lpksi^osastoii seinien sisällä,
«aan oti tuollainen itsetutkistelu
otettava pohjaksi osastojen" vastai­selle
toiminnalle niiden uusien
supiitäviivojen merkeissä, j otka
jpiatoslauselma "taistelusta öikeis-iöyaaraa
vaslaaii" veiää Canadan
Sfxomalaisen Järjestön työlle; Puo-
!JUelFralrtioidemtne tehtävänä enneii
^alkltea on päätöslauselman kes-luisteleminen
omassa ; k ^
igaan ja sen saattaminen clceskusle-lun
alaiseksi ensin jötitökuhnissä
relta osaltaan juuttunut. Vain
tuollaisen keskustelun avulla mc
voimme herättää toimivaan poliitti­seen
elärnään jäsenistömme kes­kuudessa
vielä nykyään nukkuvat
proletaariset voimat ja voittaa uu
sia jäseniä, uutta verta, järjestööm­me
niistä monilukuisista suoma­laisten
proletaarien reservijpukois
ta. jotka nykyään suhtautuvat vä
linpitämättömyydellä sekä suoma
laisen proletaarisen järjestön että
koko Canadan vallankuraoukselli
sen työväenliikkeen toimintaan.
Tuollainen keskustelu ja sen yh­teydessä
harjoitettava iii^iikki ja
itsekritiikki voi monestakin, järjes­tömme
enemmän tai vähemmän
vanhoihin kaavoihin jähmettynee­seen
toimintaan tottuneesta, tuntua
epämieluiselta ja näyttää tarpeet­tomaltakin.
Miitt^ suuren vallan­kumouksellisen
joukkojärjestömme
etu vaatii ehdoitbmasti uuden elin­voimaisen
veren virtaamista toi­mintaamme.
On ilman muuta selvää, että jo­kaisen
osaston tulee, periiipohjir
keskusteltuaan keinoista taisteltu)
3(äymiseksi oikeistoyaaraa vastaan:
hyväksyä omalta osaltaan vastaa­va
päätöslauselma, jossa selvästi
osbitetaaii joikeislövaäran ilmene­mismuodot
osaston omassa keskuu­dessa
j a oikeat proletaaris-vallan-kumoukselliset
menedeTytavat t^
män vasaran pojbjuuritntseksi. '
Nyt on paraillaäi)! käsillä pönte-jdnunan
syy^fa lalyitöiim||^^^ ai­ka.
Erotkoon täniä ai)c§ »^eilisis-tä
vuosista siinä» että poliittinen
Siinä oli 135 miljoonaa bushelia
vehnää, jolla määrällä voitaisiin
Canadan nälkäiset työläiset ravita
seuraavan kahden vuoden ajan.
xMutta porvaristo ei ole kiintynyt
j lainkaan tähän puoleen asiaa. He
ovat kiintyneet vain siihen, miten
vehnä voidaan muuttaa rahaksi ja
Jo» ette milloin labanaa saa Ta»t«usta en»!mSi>een kirjreacenne, kirjottakaa undcHeeo liikkeen- _ „ L „ ,i, . r i « l r c ; r i i a l r ^ n v - i l i l v a n r n -
hnitajan per«onalli«lla nimrllS = J. W. Ahlgvi.t. liikkeenhoiula. ratia UUdekSl rilStOn V a l l K a p p a -
lecksi.
Tämän toteuttamiseksi tarvittiin
uutta taktiikkaa. Canadan porva­riston
nykyisenä politiikkana veh­nän
myyntiin nähden on: eroon
pääseminen kaikesta ylijäämästä
hinnasta mistä hyvään. Alhaisesta
hinnasta ei tietenkään koidu niin
paljoa liikevoittoja kuin korkeas­ta
hinnasta, mutta samalla kertaa
on alhainenkin hinta parempi kuin
viljan myymättä jääminen. Sillä
alhaisestakin hinnasta voivat ko­ronkiskurit
saada riisto-osuutensa,
jonka he kiskovat köyhien farma­rien
selkänahasta, vaikkapa far­mareille
ei jäisikään mitään muu­ta
kuin luut jälelle.
Tämän vehnän myyntiä koske­van
uuden politiikan johdosta saat­toi
Financial Post raporteerata
seuraavaa muutama viikko sitten:
"iKiikaan ei voi nyt syyttää, että
Canada tahi canadalaiset viljan
käsittelijät yrittäisivät pitää veh-liän
hintoja korkealla tahi eh­käistä
vehnän markkinoille laske­mista.
Clanadan vehnä on aukais­sut
itselleen tien maailman vehnä-itnarkkinoille
sillä keinolla, että
sita ön myyty halvemmalla kuin
toisten maitten vehnää." Vielä
tnyöhehimin on liittohallituksen ti-lästovirasto
raporteeranniit, että
vehnän vienti Canadasta viime elo­ja
syyskuulla nousi 52 miljoonaan
iiusheliin, edellisen vuoden vastaa­vien
kuukausien viennin noustessa
vain 22 miljoonaan busheliin.
kuecseen, vaikka niitten on pysy- teisin voimin taisteltava armotonta
teltävä siitä melkoisen matkan! omaisuuksien riistopolitiikkaa vas-päässä.
j taan, johon porvaristo on juuri
Kaikki nämä seikat osollavat, et- ! ryhtymässä suurtilain luomiseksi ja
tu velan rasittamat lännen farma-^ alhaisten tuotantokustannusten ai-rit
tarvitsevat taistelukurssin omaa-J \ kaan saamiseksi,
van johdon, joka pystyy yhdi.stä. ("anadan kapitalismin julmiin
mään heidät lujaan järjestöön ja hyökkäyksiin on riistettyjen veh-esittämään
vaatimukset, jotka vas­taavat
farmarien tärkeimpiä tä
mäii hetken tarpeita. Maalais-väeslöä
riistävät rosvot —- pank­kiirit,
rautatiemagriaatit. koronkis
nänkasvattajain vastattava järjes
täyfyinisellä. Köyhäin farmarier
Oii järjesteltävä taistelujärjestö. jo­ka
perustuu taisteluun kapitalis­min
loisia vastaan ja toimii käsi-kurit,
maatalouskoneiden tekijät kädessä kaupunkien taistelevain
öljykuninkaat, y.m. — eivät tiedä työläisten kanssa. — / . M. C.
Taloudellinen taistelu ja im-
• • I
(Kominternin T P K : n X plcenn min Iiyväksymät paätöslaosclmat
heinäli. 1929.)
6. Missä olosuhteissa, on uusien am*
mattiliittojen perustaminen
v ä l t t ä m ä t ö n tä
ja niiden kautta osastojen yleisissä
kokouksissa, joihin ori yritettSvä elämä, ptöletaariä-ya^jäiJ^un^pulc.
koota mahdollisiniman paljon ösas sellisen politiikan kysymyfaet mt-
%qa jäsenyyteen kuuluinaltomia tyvät taka-alalt? etualalle. Se on
«iiomalaisia työläisiä. . | paras keino psaslojemme elämän
Emme tahdo tämän kirjoituksen i elvyttämiselle. . Paras tie valmis-
PHitJeissa ruveta kertaaniaan sitä ^ » J l u a kevättalvella pidettävään
arvostelua, minkä päätöslauselma
antaa STjrn puutteista ja heikkouk-
'^^sta. Toteamme vain, eitä, vaik-jca
päätöslauselma on S. J:n joh-
^ott' tähoItÄ hyväksytty jo lähes
T^Udlen vuotta sitten, ei duuriakaan
parannuksia öle järjeslömme elä-niassä
ja toiminnassa tapaJitunut.
Ne oikeistovaaran- juuret, jotka
päätöslauselma Selvästi osoittaa
ovat edelleeinkin poiskitkemättä
elinvpimaisiha -järjestöminp keskuu-
4pf^: 'Osittaista muutosta ja joi-taih
hyviä alotteita ön ehkä siellä
_|ääl!a huomattavissa, jos oikein
euurennuslasilla,. katsotaaiii, mutta
suurimmalta osaltaan menee toi­minta
kokonaisuudessaan vielä
vanhaa latuaan. Jos katselemme
esim. toveriemme toimintaa Yhdys­valloissa
täytyy meidän myöntää,
että Canadan suomalaiset työläiset
ovat vielä pahasti Yhdysvaltain
suomalaisista jälellä.
Ainoana keinona todella päästä
vallankumouksellisen toiminnan
väljemmille vesille on asioiden
jär^jestomme efäustajakokoukseen.
On itsestään selvää, että "Vapau­den"
palstat ovat avoinna asialli­sille
kirjoituksille, jotka koskevat
taistelua. oikeistoyaaraa vastaan
C. S. j:ssä, samoin kuin osostbjen
asiasta hyväksymien päätöslausel­mien
julkaisemiselle.
. Ankaran kriisin runtelema Cana­dan
kapitalismi käy kiihkeää ja
päivä päivällä yltyvää hyökkäystä
koko Canadan lyöväestöä ja var
sinkin sen vallankumouksellista
psaa vastaan. Suomalaisten työ­läisjoukkojen
ja heidän järjestön­sä
tulee enneiikaikkea päästä sel­vyyteen
oikeista (tdst^ut«voista.
Ja voidaksemme kunnolla täyttää
paikkamme Canadan proletariaatin
taistelurintamalla on meidän kit­kettävä
pois oikeistölaishoipertelul
ja muut sosialidemokratian jätteet
omista riveistämme. Pitäkööt pro­letaariset
jäsen joukkomme liuojien
siitä, että tämä työ tulee voimape­räisesti
suoriteltua edessä, Ölwan
talvi toimintakauden aikana.
Farmarien on vastattava taistelulla Canadan
kapitalismin hyökkäyksiin
. Samaan aikaan kun tuhansia
Jänsi-Canadan farmareita uhkaa ä ä -
; rimäinen h ä t ä j a puute alhaisten
viljan llintaio takia, ajaa Canadan
porvaristo politiildcaa, millä se
polkee maailman vehnän hinnat en-tasoihin.
Por-
Vat^ip on näet päättänyt päästä
eiraob suunnattoman suuresta veh­nän
ylijäämästä, jonka: määrä on
saanpöllisesti kohonnut 1925 läh
'lieD,'1unnasta mistä h^
Vuosi sitten oli Canadan pank-kiirirosvojen
politiikkana maata-loustuotleihin
nähden vehnän pitä­minen
pois markkinoilta siinä toi­vossa,
että siten saataisiin hintaa
kohoteltua, jota politiikkaa he
ajoivat heidän kontrollinsa alla
olevan yksityisen viljakaupan ja
heidän kontrolloimansa Vornanen­kaan
avulla. Tämä politiikka Vui-tenkin
osotlautui bpmerangiksi,
s.o. se koitui vahingoksi sen toi-
Canadan porvariston kuumeiset
yritykset hallussaan olevan vehnä-ylijäämän
myymiseksi kuvastuvat
yelinän hinnasta. Vajaan vuoden
kuluessa on kaikkien vii jäin hinta
laskenut 50—60 prosenttiin. Kym-.
meniätuhansia farmareita on jou­tunut
vararikkoon ja uhkaa heitä
nälänhätä. Mutta vielä ej olla pa-hitnmassa
rajassa. Viljan hintain
edelleen laskemisesta saatetaan ol­la
melko varmoja. Tehtyjen ar-violaskujen
mukaan tarvitaan maa­ilmassa
nykyisenä satovuotena
vain .'58 prosenttia maailman veh­nän
ylijäämästä, josta 2Ö on Ca­nadan
hallussa. Auslraalian ja
Argentiinan vehnää alkaa virtaa­maan
maailman m3i'kkinoille ensi
joulukuun loppupuolella, jolloin
vehnän hinta tulee kaiken toden­näköisyyden
mukaan laskemaan
vieläkin alemmaksi kuin mitä sc
nyt on.
Tämmöisen tilanteen vallitessa
liuomataan Canadan vehnärengas,
tuo suurenmoinen yritys "kapita­lismin
järjestämiseksi", kerrassaan
avuttomaksi. Joka kerta kun veh-nämarkkinoilla
tapahtuu uusia ra-koilemisia,
joutuu vehnärengas
alentamaan makstijaan pykälä py­kälältä.
Viime elokuussa oli veh-närenkaa;
n ensi maksuna-70 senttiä
vehnäbushelilta. Syyskuussa laski­vat
pankkiirit ensi maksun 60 sent­tiin.
Lokakuussa jälleen tehtiin
u ^ i alennus, alentamalla vehnä-bushelin
hinta 55 senttiin. Ja kaik­ki
merkit viittaavat siihen, että ai­van
pian tapahtuu vehnän hinnassa
taasen uusi alennus.
Samaan aikaan laajentuu tyyty­mättömyys'
farmarien keskuudessa.
Tämä tosiseikka tuotiin selvästi il­mi
äskettäin pidetyssä Kommunis­tisen
Puolueen maatalouskonfe-renssissa.
Mutta farmarien järjes
töt eivät tee mitään tilanteen hy
vaksi käyttämiseksi. He eivät olc
tehneet minkäänlaisia alotteila, joh­taakseen
, köyhtyneet vehnänkasvat-tajat
taisteluun porvaristoa vas­taan.
Päinvastoin ohjailevat he
tyytymättömyyden semmoisiin uo
miin. m^ssä siitä on hyötyä vain
porvaristolle, Farmarijärjestö»
nöyrästi pyytävät kostean viljan
maksutonla kuivaamista ja anovat
lainain antajilta (noilta raaoilta
rosvoilta) armollisia päätöksiä
Alhertan farraaril., Canadan farma-riliiton
ja Mahiloban farmariliiton
toimeenpanevat komiteat tulevat pi­tämään
yhteisen kokouksen lähitule­vaisuudessa.
Ensin he kuitenkin
1. Ammattililttoreformismin uusi
luonne, ariimattiliiton reformistisen
koneiston avoin veljeily porvarilli­sen
valtion lianssa, on uudelleen
k ä r j i s t ä n y t kysymyksen taktiikastam
me egomistisen ammattiliiton sisällä.
Kominternin ' T P K X täysi-istunto
toteaa vielä kerran, e t t ä sosialifas-clstisen
ammattiliittobyrokratian h a -
Jotuspolitiikan (kommunistien 3a
vallankumouksellisen opposition erot­taminen
reformistisista ammattilii­toista
resersiot jne.) ei ole m i s s ä än
tapauksessa annettava Johtaa am­matillisesti
järjestyneiden joukko­jen
valtaamistyön hellckenemiseen,
vielä vähemmän siihen, e t t ä kehoi-tetaah
työläisiä eroamaan refor­mistisista
ammattlliitolstai. iPäinvEis-toin
on t ä t ä työtä voimistutettava.
"Voidaksemme auttaa joukkoja Ja
voittaaksemme heidän myötätunton­sa
Ja kannatuksen ei saa p e l ä t ä vai­keuksia,
ahdisteluja, loukkauksia ja
vainoja ammattiliiton Johtajien (jot­ka,
Qllen opportunistisia sosialishp-vinisteja.
Joko suoraan t a i ' välilli­sesti
pitävät yhteirttä porvariston
Ja poliisin kanssa), taholta vaan bn
ehdottomasti tehtävä työtä - siell.^ •
missä Joukot ovat"^ (Lenin, kirjas­saan
"Penikkatauti" e l i "Vasemmis­tolaisuus"
lastentautina kommunis­tisessa
liikkeessä, luvussa: Tuleeko
vallankumouksellisten työskennellä
vanhoillisissa ammattiliitoissa").
2. Työväenliikkeen noususuunta ja
kasvava kriisi reformistisissa am­mattiliitoissa
ovat symiyttäneet vaa­r
a l l i s ia pyrkimyksiä kieltäytyä työs­t
ä reformistisissa ammattiliitoissa.
Samanaikaisesti on t ä m ä työväen­liikkeen'
noususuunta toisaalta saat­tanut
esiin uuden probleemin uu­sien
vailahkumoukselllsten liittojen
perustamisesta mäilrättyjen ehtojen
vallitessa.
3. Edellisen pyrkimykssn pohjalla
on vaara, järjestymättömiä koske­van
kysymyksen väärin ymmärtä­minen,
arhmättiliitfcojen sekottaml-nen
talstelukomitepihin, ammattiliit­tojen
valtaamismahdollisuuksien vil-heksyminen
ammatillisesti järjesty-neitten
joukkojen valtaarhisen tei­tä,
mikä väheksyminen' ilmenee uu­s
i in ammaftiliittoihin siirtymismuo-töjen
keinotekoisena järjestämisenä.
Nämä pyrkimykset ovat suoranai­sessa
ristiriidassa Kominternin mo­neen
kertaan hyväkiymien päätök­sien
kanssa työläisjoukkojen puolelle
ypittamisesta ammattiliitoissa. Re­formistien
voimistuva provokatio
ammattiliikkeen hajottamiseksi, jo^
kä esiintyy kommunistien J a v a l l a nl
kumouksellisen opposition erottamii:
sissa, eivät suinkaan voi olla ai-J
heena niiden maiden, joissa ei ole)
itsenäisiä vallankumouksellisia am-r
matillisia järjestöjä, reformistisissa:
äinmattiliitoissa t e h t ä v ä ä työtä kos­kevien
päätösten tarkistamiseen, ei-c
vätkä voi olla puolustuksena amma­tillisesti
järjestyneen työväen jouk­kojen
valtaamistyön heikkenemiselle
]£>. uusien ammattiliittojen keinote­koiselle
perustamiselle.' Nykyaika
asettaa' Kominternin eteen, ei teh­tävää
erota reformistisista ammat­tiliitoista
tai keinotekoisesti perus­taa
uusia vallankumouksellisia am­mattiliittoja,
vaan taistelun työvä­enluokan
enemmistön valtaamises­ta,
niin reformistisissa ammattilii­toissa,
kuin myös Järjestöissä, jot­ka
nojaavat vieläkin .laajempiin
Joukkoihin (taistelukomiteat, tehdas-komiteat)
j a pyrkivät samaan pää-maaliin
kuin vallankumouksellinen
amteattilukekin, mutta kulkevat t ä ­h
ä n päämäärään omia erikoisia tei­t
ä ä n .
4. Samalla .on vahingollista ja
vaarallista sellainen harhaluulo, et­t
ä voisimme nykyoloissa vallata re­formistisen
ammattiliittokoneistcn.
vaikkapa meitä kannattaisivatkin
ammatillisten Järjestöjen jäsenjou--
kot. Tämä ei kuitenkaan oikeuta
kommunisteja j a vajlankumoukselhs-ta
oppositiota olemaan passiivinen
Mnmatillisten järjestöjen Johtoeli­miä
valittaessa. Päinvastoin tule.-;
taistelun kaikkien byroliraattien ja
kapitalistien asiamiesten karkoUa-miseksi.
taistelun ammattiliiton k a i -
vai-sinkin joukkoja lähinnä olevista
valtuutetuista, olla mahtavana ta'-s-teluaseenamme
sosialifascistisen am­mattiliittobyrokratian
osuuden pal­jastamisessa
j a taistelussa s i t ä vas­taan.
5. Tässä yhteydessä on taistehi so-sialifascistisen
ammattiliittobyrokra­tian
hajotuspolitilkkaa vastaan. T ä ­män
taistelun erottamisia Ja hajo-tuspol^
tii£<lkaa vastaan tulee olla
taistelua reformistista teolllsuusrau-hapolitiikfcaa
vastaan, yh|fcenälsyy-tien
puolesta luoldcataistelun poh­jalla,
proletaarlöen demokratia»
puolesta ammattiliitoissa. Reformis­tisen
johdon hajoitustoiminhalla pn
p ä ä m ä ä r ä n ä ä n t y ö v ä en joukkojen
järjestyneen voiman heikentäminen
niiden taistelussa taloudellisista Ja
poliittisista vaatimuksista Ja kom­munistien
ja vallankumouksellisei»
opposition eristäminen Järjestynees­tä
työväenjoukbsta. Sen t ä h d e n on
yksi tärkeimpiä tehtäviä laajojen
työväenjoukkojen m p b i l ispimlnen
ammatillisen byrokratismin hajo!-
tustoimintaa vastasm. Samanaikai­sesti
on v ä l t t ä m ä t ( ^ f ö käydä päät­t
ä v ä ä taistelua kaikkea 'ahtautumi­seen
taipumista vastaan. »Kapitu-latio,
antautuminen ammatillisen
den vaikutuksen kasvaminen työläis­joukoissa
j a reformistisissa amma­tillisissa
JoukkoJärJestöi5Sä toisaalta,
s i vjain enennl mahdollisuuksia tais­tella
reforinistifin diktatuuria vas­taan,
vaan tekevät välttfunättömäk-
^ joukkojen mobilisoinhin ammatti­liittojen
sääntöjen syrjäyttämistä ja
ammattiyhdlstyslalUlsuuden murta-
3nista varten.
6. VallahkumoulsselUnen oppositio
el saa myös sallia suurempina Jouk­koina
anunatiUitplsta eI^q*ett.uJep
vallankumoukselllseh opposition j ä -
senjoukpn baja?|rtuniista. Sentän-ä
e h öii" valiapkumöi*selliselle oppo-sitloUe
v ä l t t ä m ä t ö n t ä pitää yllä m i ­t
ä aktUvistata y h t e y t t ä reformisti­sista
ammattiliitoista erotettujfea
vallankuinoukselllsen oppositiöp J ä ­senten
karissa. Mutta t ä m ä el saa
olla aiheena uusien järjestöjen ps-rustamiseen
(esxni. siten, e t t ä näiltä
k e r ä t ä ä n jäsenmaksut Ja annetaan
heille erikoiset jäsenkirjat); jotka
saattaisivat ' inuodostuä ketootekol-siksi
"sihrtymismuodoiksi" uusUn
ammattiUittbihiri."
7. Kommunistit eivät ole kuiten­kaan
periaatteessa ammattiliittojen
hajottäml^tsi väistään. Kominternin
n kongressin päätöksessä osotetaan
plosuhtect. Joissa kommimistlen on
velvollisuus *käydä " hajotukseen, n i -
m l t t ä t a : "Kommunistien ei ole —
p y s ä h d y t t ä v ä ammatillisten järjes-töjeii
hajottamisenkaan edessä, jos
n i m i t t ä i n hajottamisesta kieltäyty­minen
merkitsisi kieltäytymistä val­lankumouksellisesta
- työstä ammat-tiUitolssa.
kieltäytymistä eniten riis­tettyjen
proletariaalln osien järjes­tämisestä-"
lÄkkpliikkelden kasva­minen
sitten Kominteitiin V I kon­gressin
ja sosiaUjfascIstlsen ammat-tiliittobyr(*
ratlan y h ä raivokkaampi
taistelu, jossa k ä y t e t ä ä n talstelukei-notoa
kokonaisten järjestöjen erot­tamista
Ja hajpttamista (ÄDGB) ja
a m m a t t i k u n t a s ä ä d ö k s i l l ä keinotekoi­sesti
supistamalla ammatillisesti J ä r -
olosuhtelssa uusien ammattiliitto jee
perustaminen maissa. Joissa tähän
asti ei ole ollut i t s e n ä i s t ä vallanku­mouksellista
ammattiyhdistyslUkettä
(esim. Saksassa), on t&teutettavä
vam harkiten kutakin tapausta c-rikseen.
huomioon ottamalla koko
objektiivinen tilanne.
No. 264 — id
mVÄENilHliP
K^^tsaus viime kesän
urheäulälpailiiihin
Viinie talvena Canadan työväen
urheiluliiton suomalaisen Jaoston
liittotolmlkunta Julkaisi "Vapaudessa"
ohjeita alaisilleen seuroille k e s ä m -
heilukauden järjestelyyn. Nyt t a l ­ven
tullessa Uenee paikallaan tar­kastaa
missä määrin' n ä i t ä ohjeita
Ja yleensä työväen urheiluliikkeen
periaatteita on käytännössä toteu­tettu.
P ä ä t t y n e e n kesäurheilukauden a i ­kana
"Vapauden", urheiluosastoa
seuratessa on ainakin sivustakatso­ja
saanut sen käsityksen, e t t ä työ­väen
urheiiuiiike Canadassa,; seuraa
vielä melko kiinteästi porvarillisen
urheilun jäljillä, joten liikkeemme
periaatteiden käytännössä tcteutta-mtaen
edistyy hitaasti. Tällaiseen
Johtopäätökseen on allckirjottanut
tullut seuratessaan selostuksia ylei­s
i s t ä kilpailuista, jotka muutamia
poikkeuksia lukuunottamatta ovat
olleet yksllökllpailuja. Joissa voitta­j
i n a esiintyy samat tunnetut teki­j
ä t . Lyhyesti sanoen huomaamme
n ä m ä urheilijat urheilijoiksi, jotka
pyst3rvät korkeamman luokan saa*
vutjidcsiin, josta tuimustus heille.
Syventyessämme katsomaan tällais-
Man Winran mai
ohjelma
Canadan Suomalais
Sfsa i ^ B , ^ „ « u ^ ^ j ^ . ^ ^ ^ . ' k U p a U u l e n merkitystä nrhclta- i Ä «ÄSS Ä S l : l^o^tuksen. h e r ä t t ä j ä n . , a W a , -
kan Työn Federatlo"), sen avoin
k i e r t ä v ä puhuja toveri John
l ä h t e e koko Ontario.n kä^ittäv
J ä r j e s t ä m i s - ja puhujamatii
p y s ä h t y e n seuraavilla paikkakn
Ia:
K i r k l a n d Lake mana-^k 9
^ouyn „
- Kirkland Lake „ j |
Timmins „ isjal
T ä t ä luetteloa tullaan j a t ^
s i t ä mukaa kun matka edistyy!1
Osastoja j a tovereita niillä «1
kakunnilla missä tov. Wirta t l
pysähtymään kehoitetaan teketil
parhaansa matkan onnistuiiii^
j ä r j e s t ä m ä l l ä huoneustojen kS
j a ilmottamalla tilaisuuksista"
yleensä olemalla hänelle api
osastojen toiminnan jrirjestelv
C.S.J. lp. komilL
k : t t a ^ . .Sundqyjjj
Toronto
lakkorikkurius ovat ailfaansaanset
useissa maissa olosuhteet jpjssa eri­koistapauksissa
uusien animättiliit-tpjeia
perustaminen o n k ä y n y t vält-taihättöinyyaeicM:
K.I.T.P.K. IX
plenuml Ja Kominternin V I kon­gressi
osottlvat Amerikan kommu­nistisen
puolueen' tehtäväksi uusien
ammattUilttpJen perustamisen en­siksikin
niille tuptannon alplile, jois­sa
el ole ollenkaan ammatillisia jäv-
Jestöjä. edeUeen sellaisissa tapauk­sissa,
JoUoln työJäisei tyjiväen val-lai^
kumouksellisen esihitymlsen y h ­teydessä
Ihnenneen ammatillisen
ibyrokratian petturuuden seurauk­sena,
ovat Joukotlbaln J ä t t ä n e e t aih-m
a t t l l l l t o n Ja a m m a t U ^ e n liike on
hajaantunut. Tämäia työn on puo­lue
alottanut j a sen ont s i t ä teh-
- v a i n vallankumouksellisen opposl-»
tion huonoon huutoon saattamista,
vaan vieläpä sen hajoamistakin.
Kokonaisten airimatillisten Järjes­t
ö j e n erottamiseen oh v ä l t t ä m ä t t ö -
mästl vastattava l Jatkamalla aÖJll-visesti
t y ö t ä j a v o i r ö l s t u t t a n i a l l a n ä i ­t
ä järjestöjä, samalla taistelemalla
Järjestön takaisin ottamisen puoles­t
a ammattililttPon luokkataistelun
pohjalla luotavan yhtenäisyyden
turinukssUa. Nämä erotetut amma­tilliset
järjestöt eivät saa mUuttua
muista ammattiliitoista erotettujsn
työläisten k o k,0.0 ntumlskeskukslksl
Yksityisissä v a 1 länkUrriPuksellistch
työläisten erottamistapauksissa ön
k a i k i n voiniin mbbillsoftäva Joukot
taisteluun reformlstieii hajotuspPli-tiikkaa
vastaan. Taistelua CTÖtettu-
Jen takaisin ottamiseksi on» k ä y t ä vä
timnuksin vallata vielä refonnistibn
vaikutuksen alaisina olevat tjröläi-set
vallankumoukselliselle oppositi­olle,
Taistelua ammatillisen byrokra­t
i an hajotustyötä vastaan ei ole
näissä maissa käytävä Järjestämällä
erotetut koriimunistit Ja vallanku­mouksellisen
opposition jäsenet , uu­siksi
ammattiliitoiksi, vaari vpimis-fcuttamälla
taistelua proletaarisen
demokratian puolesta amriiättilU-toissa,
reformismia vastaan ja, re--
fornaistisen ainmatilliseri byrokratian
syrjäyttämisen puolesta. Reformis­tisen
ammatillisen byrokratian y h ­teistyö
porvarillisen valtiokoneiston
äanssa toisaalta, sekä kompuoluei-1
byrokratisriiin edessä ^ e i riierkitsisi ^^^^g edelleen m i t ä suurlmmaUaener-giaila,
v e t ä e n uusUniiit^^^
dysvaltäin laajoja' Järjestymättömien
t y ö l ä i s t e n Joukkoja. Samoin Eng­lannissa,
joissa o n perustettu neulo-
Jaln ja Skotlannin vubrityöiäisten
liitto samaten J?uolaSsakin, I ^ -
sto Joukkottaisten l?ik)febUÖÄeen Ja
!Puol$iri sos.-dem. puojlueen häjaan-turijlseh
taJclä oU pakko h e r ä t t ää
kysymys uUden. yhtenäisen tekstli-liitori
Jjeröstamlsesta vaJJankumbuk-selllseh
l u o k k i ^ taistelun pphjalte
( l i O d i t o ) Jä sama kysymys yii-eillä
o n vuorltyplälsten keskuudessis
(Dombrovskin piirissä). Samoin' bn mätimsi, 7as$a työyäenjpu^kpjen
vallänkiiniouksellistumlsen Ja taan-tumujffseUJsen
Rikkeen (K.P.O JJ.),
Johdbsta bn perustettu uusi, yhdis­tynyt
ÄmttiatUUsten Ulttbien ylity-;
nfiä, työn kpnfederatip, johon kuu­luu
noin 100,000 jäsentä.
8. iMutta komftiunistien on muis-iiettava,'
e t ä amriiattiliittojen ha-jaäritUmlnen
ei ole samaa kuin u u ­sien
äriiiriatttliittojeh mfekaaninen
perustämiiien. Qn p ä ä t t ä v ä s t i evät-t
ä V ä ^ y r k l m y s summittaisesti hajot­taa
ammattiliittoja, uusien anunat-tiliitfojCTi
perustaminen p n mahdol-
Unen vain laiUcoaiällokon nousuaikoi-tial
vain slE^lä niissä poUittinen tais­telu
on saänät e r i t t ä i n kärkevän
luontefeh, J o ^ ä huomattavat JoukotiJpauksia s p s d e m e j ä vastaan; näiden
p r o l ^ t a t i ä a t t i a oVat käsittäneet re-j v ä k i v a l t a i s u u k s i e uhriksi on jou-tajariä,
emme saa ansiopuolta ko­vinkaan
suureksi, koska päähuomio
kitatyy yksllövoittoon. Siis on k i l ­pailujen
loppuvaikutus melko lähellä
porvarillisteri kilpailujen henkeä.
J ä r j e s t e t y i l l e joukkue- j a viestin-juoksukilpailuille
annettakoon tun­nustus,
varsinkm muutamat jäsen­tenväliset
kilpailut ovat olleet to­della
mallikelpoisia. Esimerkiksi:
Toronton Yrityksen kymmen-henki-set
(5 naista ja 5 miestä) vies-tinjuoksujoukkueet
antavat kilpai­luille
Joiikkolilkkeen leinian. Sea-rojenväliset
Joukkuekilpailut taas
ovat olleet poikkeuksetta liian sup­pealle
osanottajamäärälle Järjestet­tyjä,
sillä tavallisemmm on jouk-
^uekilpäiJulssa huomioonotettu k o l -
riieri parhaan miehen tulos kusta­k
i n seurasta. Joten todelliseen voi­mien
mittelyyn ovat^ taaskin Joutu­neet
vain kunkin seuran hakamie-het,
todellisen Joukkotoiminnan j ä ä ­dessä
toisai-voiseksi. Seurojen j o h -
tokimtlen toimintasuunnitelmia ja
kilpailubhjelmia laatiessaan on v o i -
inakkaariunin pyrittävä edistymään
pääijiääräämme kohden, ottaen k i l -
pallutolminnässaldn etutilalle mah­dollisimman
suurten Joulckojen 0-
sanoton. Urheilullisen innostuksen
nostattajana olisi ehkä suositeltavin
seura-ottelumuoto, varsinkin seu­roissa.
Joissa välimatkat sallivat suu­rempienkin
joukkueiden l ä h e t t ä m i ­sen.
Seurojemme räikeästi eroavat
voimasuhteet vaikeuttavat kyllä
Seura-ottelujen Järjestelyä. • mutta
hyvällä tahdolla vaikeudet kyllä
voitetaan.
Ryhtykäämme kilpaUujammekin
j ä r j e s t ä m ä ä n sille pohjalle, ettii
kunkin seuran urheilijat mahdoili-simraan
monilukuisina joutuvat seu-raariisä
edUstamäsm. 3VJ^^ suurem­pi
prosentti jäsenistöämme saadaan
aktiiviseen toimintaan, s i t ä lähem­p
ä n ä olemme päämääräämme.
Frank.
Stxppxen sosdemien
p u o l u e t ö i m i k u r i t a on p y y t ä n y t oi­keuskanslerilta
apua, e s i t t ä e n tälle
p i t k ä n luettelon väkivaltaisuusta-
T c r o n t o n yleisölle
Tässä alan vähän pakL^ta v.-l
u.-seura "Yrityk.scn- touhuilta,
s i k i n on hyvä iltama Don-liaaj
sunnuntaina 16 p. niarra.vk. k!o 8
lalla. Näin etukäteen voin mzii
sanomaan, että hyvä siitä tulee^
Jelma on arvoka.s, naiicL ja mij
e s i t t ä ä voimistelunumeroita kail
us-, notkeus-, muokaus- ja pila-i|
mistelun muodovssa. Vielä mo
muuta hyvää ohjelmanumeroa,
ka kaikki näkee kun ostaa lahj]
pun 25 senttiä, joit-a myydään etu
teen. Että varatkaa lippu aikan|
ette kadu kauppajanne. Ja si3
on seuraavana iltana cli maanani
na 17 p : n ä Spadina haaliUa seu
kuukausikokous. Silloin esittää sijl
tökomitea laatimansa .seuran siäi
luonnoksen kokouksnn harkittsvi
ja hyväksyttäväksi. Siis muL;!
saapua jokainen jäsen ja jäscaj
aikova kokoukseen.
Naisjaosto on myös ollut ahkcr
koko syksyn, vaikka on vaikeni
ollut voitettavana, joten naisjaj
toimii Utaman 30 p. marrask.
haaliUa. Ohjelma tulee arvokas,
ta lähemmin ilmoitamme tuomil
pana.
J a vielä voimistcluiiarjoituksij
Naiset voimisteles joka keskivii
Spadina haalilla alkaen klo 7 111^
Johtajana TyjTie Rauhakoski:
'läistytöt, saapukaa, harjoituk^
Työ meitä painaa joka päivä,
mistelutunniUa saamme virkej
kangistuneisiin jäseniimme ja
pautta väsyneeseen mieleemme.
Pikkutyttöjen harjoitukset on
sunnuntai klo 2 iltajjäivällii Spad
haalilla. Johtajana Hilja RajI
Vanhemmat, lähettäkää tyttöl
voimistelemaan, sillä nuorisossa j
tulevaisuus.
Voimistelutci-veLsin, — Johanna
Poit Arthur
formistisen ammatillisen byrokrati­an
olemuksen j a kuri n ä m ä Joukot
aktiivisesti tukevat uuden Uiton
m u p d ö s t e m | s ^ Mutta näissäkin
tunut 146 h e n k i l ö ä . Sosdemit an-tay^
jt y m m ä r t ä ä , ettei fascistien
.sentään p i d ä omiaan lyödä, vaikka
W ^ ^ ^ n ^ ^ u v a t ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
V A K A V A VAROITUS TOVEI
KARILLE
S. J. Port Arthurin osaston ko
uksessal |t.k. 2 päivä arvosteli
vakavasti toveri A. Karia, lokak.1
päivä Vapauden no. 256 olle*n p£J
kakuntakirjeen jolidosla. Kokouk
osanottajain • mieliala oli .katk
mainittua kirjoitusta kohtaan.
joitu.ksen johdosta käytiin pitkäj
perinpohjainen keskustelu, yleis^
käsitykseksi jääden, että kirjoituks]
ta kokonaan puuttui poLsevis(|
tendenssiä, jääden kirjoituksen
sältö mitättömäk,si nykyiseen
Mtsevaan työttöm.vy.stilantce9
nähden ja mikäli virkavallan röti
sistä mainitaan, taparituu se ix'
lievässä muodossa, .siitä huolima^
että virkavalta täällä on csiinty
häikäilemättömällä röyiikeydcllä. j
Kaikista vakavimpana virhe
käsitteli kokous sitä. otlä kirjoitij
sessa annetaan 1 ukea sille ajalu
le, että useat kaupungin palveluks
sa olevat työläiset olivat pakoitel
yhtymään suoj<ilu.skunlaan vasif
tahtoaan ja paremi>ia IMojaan_
kista vaaliin perustuvista pa&oista,
i Sain Juuri käsiini Suomesta tuli | Kaikkiaan tässä kyseessäolevassa:
leen sanomalehden, noskelaisen si-1 luettelossa on neliserisatäa rilmeä.
vumennen sanoen, jossa luetellaan
kaikkleri n ö d e n nimet, jotka ovat i l ­moittaneet
itsensä kommunistien
murhaajiksi, kyydltsijöiksi Ja piek-ääjiksi
j ä Joille fascistihallituksen
sisämtalsteri kiiruhti ennen "oikeu­d
e n k ä y n t i ä " antamaan synnmpääs-tön,'
kerska mainitut tihutyöt hänen
mielestään olivat tapahtuneet "isän­maallisista
vaikutteista".
K u n silmäilin tuota roistojoukon
nimiluetteloa, n i i n eipä juuri muu-hxm
tulokseen votout tulla kuin, et­t
ä kyllä simä on verinen seurakun­ta.
Luettelossa on tavallisten huli­gaanien
Ja rikkurien rinnalla joukko
mutta ihnolttautimkelta sanotaan nyt
Jo olevan n o i n kahdelu>ansataa. Mmi-tamUn
kymmeniin nimim pn m a i ­n
i t t u noskelainen l^Ijitl asettanut: k y ­symysmerkit.
Ihmettelin, e t t ä mitä-;
h ä n varten' ne sUriä olivat, ehkä-ipäassyt
muuhim tulpfcseeri, koska Jo­kainen
nimi näytti ofevan aivan o i -
kem, kuin e t t ä kysymysmerkeillä
varustetut ovat noskelaisia, joita
noskelainen lehti sitten kyseellisten
merkkien avulla ihmettelee, e t t ä 0-
vatko nuokiri todella siinä sakissa.
K i m pääsin luettelon loppuun, n i in
huomasin Johtopäätökseni todellakin
oikeaksi, sillk siellä h ä n t ä p ä ä s s ä oU
"slylstyneitäkta" mon. t a l t e i l i j b i t a , » m j u . helsinkiläiseri ylioppilas limart
hovioikeuden asessoreita, o^iettaJlal^iSantoyupren nimi, varustettuna k y -
y4n. Näiden Jatkona o n l i u t a " h e n - i s y m y s m e r i ö l l ä . Ja Itänen muistin
genmiehiä", nilnkum Lapuan klrk- kuuluvan tostalidemokraattisesi yH-kohercB
K a l l e Risto Kaxes. k a u h ä v a -
IkMtia p a s t b r i . M a r t t i Rantanen, l o l -
inäalaUieri kirkkoherra iBCaarlo Sovl-j
ä r v i , pastori Helkki Halmesinäki
Viitasaar^ta. jumaluusppin ylioppi­las
Malmivaara Helsingistä, karittb-i
i Allan Kalske Lapualta jne. L u ­etteloa
voisi jatkaa, mutta e i lier
ne tarpeellista.
o p p i l a s y l x d i s t j ^ e n .
T ä s s ä roskaisessa seurakunnassa
OU siis yhdistyneenä kaikki "yhteis-
Ifeuntäa säilsttäVät vcdmat" rioi^e-i
a i ^ t a papjieihln saakka. Kaunista
s a M d ä , . J o i f l ^ kontolla b n mijn. y l i -
me iesSn ajalta useita tySiläismur-hia,
puhumattakaan heidän aijical-aemmista
m u r h a t ö i s t ä ä n mjn. v u o . '
delta 1918.
Moni ehkä ihmettelee, että missä
tarkoituksessa lapualaiset ovat "san­karinsa"
antaneet astua päivänva­loon,
sUlä ne kauhunteot, joita h-5
pvat harjoittaneet, eivät suinkaan
tavallisen Järjellisen ihmisen mieleg-t^
ole sensuuntaisia, e t t ä niiden a-vulla
k r a e n k ä ä n kunmaa nostetaan.
Syytä ihmettelyyn ei ole. Murhat
j a kaikenlainen huliganismi. Jotka
kohdistuu työläisim, on vallitsevassa
kapitalistisessa y h t e i s k u n n ^ a mitä
suurin hyve, vieläpä otollinen "Juma-iallekta".
Lahtari-Suomen porvaris­ton
"sivistystaso" on Jo kauan ollut
s i n ä asteella, e t t ä vain sellaiset ovat
kuimialliJsia kansalaisia. Joiden kä-^
det ovat työläfevetessä; mitä v a h -
vempaaii ne on kastettu köyhien i h ­misten-
vereen, sen useamman kun­niamerkin
aslanomatoen saa r i n t a -
pifeltään koristamaan.
Eikä sellataen asiam kulku ole 0-
nrinaista a i n o a s t a ^ lahtari-Suomel-le.
Aivan samalla tavalla s i l i t e t ä än
t ä ä l l ä k i n Canadassa niiden päitä,
jotka' osaavat r a ^ i m m i n työläisiä
kapulQidä. T a n r i t ^ väin sihnäta
riiltä. tahansa porvariiehteä, niin
huomaa, e t t ä työläisistä. Jotka Jiäl-käisln
ä j a työttönrinä ovat uskalta­neet
avata suunsa, t y ö t ä taikka l e i -
g ä * vaatiakseen, tehdään mitä suu­rimpia
roistoja, mutta poliiseja Ja,
kaikenlaisia huligaaniaineksia,
ka ovat irvessä ikcnu näitä nai
siä työläisiä pampuli.-ncct, kiitetä
suurimpina sanka re i 11 >
nen yhteiskunta i)cru.-!"u nm
ja väkivallalle ja siksi V H n .-s PJ
kitsee kaikella tavalla- m i ' '
lisiä huligaaniaincksia, jotka tarpj
vaatiessa ovat valmiit- i-'t:ein^
kanssaihmisensä hcnsii-'. •'^•^
kanssaihmiset, työläiset, alkavat
Ukoida . vamtscvaa sorlokomen^
vastaan. .
Suomen työväenluokan •'••uonta 1
Isketty useamman kuin .\'hdea j
ran ja niin isketään mui>;sakm mff
sa. Mutta herrat suoneni.skija. £i>
vat olla rarmat. e t t ä niin ei tule ^
källe jatkumaan. Kapitalistit tui^
ennenpitkää huomaamaan, ctta-g
litsevaa sortokomcntoa va5>^
hyökkäävien ttyöläisten
nousee päivä päivältä yha .^uurs
maksi, niin suureksi, että tyoa«s
lahtaamiseen tottuneet pyoveu^
vät ehdi kaikkia teilaamaan, va
tulee työväenluokan rautavyory Dj
taamaan heidät ikuisitoi ajo
murekaaraaan heidät järjest
päivineen viimeistä luunssrua
ien. -
Työväenluokka on ankara tuon
Tämä pitäisi muistaa
tänäpäivänä hekumoitsevat tycjv
verellä.