Vapaus, April 20, 1927

              S " »
il
Kesldviikkoiia, htihtik, 20 p;nä-^Wed., Aprfl 20 No. 46 — 192?
l!ik« kehittynyt kauan aikaa; mikä
ON VALMIS
Sisältö on erikoisen mielenkiintoinen, kirjo-
! tukset monipuolisia, lyhkäsiä ja 'pirteitä. Yk-
' sinpä musikaalinen puolikin on edustettuna lau­lulla
sävellyksineen "Korven Raatajille**. Si­vuja
64. Seitsemisenkymmentä kuvaa, jotka
yhdistyvät asiallisesti julkaisun sisältöön.
Hinta ainoastaan 30 senttiä.
AUekirjottanut tilaa täten
|ot&a on. lähetettävä osotteellä:
T i l a u s l i s t a
— Lpl. Vappua vuodelle 1027^
OSOTB.
Koka tahansa tilaa vähtntäan 10 kpL yol pidättää :!0% aslamiespalkkioksi.
Varsinaisille asIamiehiUe tavalllneD alennus. /
¥ÄPAUS, Box 69, §udbury, Ont.
Nikolai Buharinin selostns Lenin'
gnäin XXIV puoluekonferenMtlle
Mäca on nykyisen maailmantilan­teen
erikoisuus ja originaalisuus?
Kutexl hyvin tiedetääin, ön Neuvos­toliiton
kompuolueessa käyty suu-
'xeaxaoinen keskustelu kapitalistises­t
a vakaantumisesta. Myöskään ei
ole sen vähemmin julkisena tietona,
etta Koinmnnistisen Internationalen
laajennetussa plenumissa käsiteltiin
tämä kysymys hyvin yksinkertaisel­l
a tavalla. Oli puhetta kapitalismin
vakaantumisesta yleensä. Nykyisen
faansainvälisen tilanteen erikoisuus
*— j a tämä «n käynyt erittäin sel­väksi
viime aikoina ~ on täsmäl-ieisn
siinä tosiasiassa, että koko
maailma, koko maailman talous,
kftikki valtiot otettuina kokonaisuu­tena,
ovat selvästi ja erehtymättö­mästi
jakautuneet kolmeen suun­nattomaan
piiriin. Prosessit, joitten
läpi käydään kussakin näistä maa-ibnantalouden
suurista jaostoista,
i^iitten kehityksien tendenssi on s^i-nä
määrin omalajista, niin täynnä
ristiriitoja j a erottautuvat niin pal­j
on toisistaan, että tällä hetkellä
/ olisi ehdottomasti virheellistä aset­taa
kysymys yleisessä merkitykses­sä.;
Nämä kolme piiriä ovat: Im­perialistinen
maailma, nouseva I ti
j a Neuvostotasavaltojen Liitto.
Neuvostoliitto saattanee ylpeyde*
lä osottaa kiistämättömään sosialis­tisen
rakentamisen menestymisees
j a proletariaatin diktatuurin tiivis-tjrmiseen
Idässä ja ennen kaikkea
Kiinassa olemme sisällissodan pro­sessin
todistajia, jota saatettanee
verrata voimakkaaseen iskujunt-taan,
joka murskaa kapitalistisen
vakaantumisen ketjua. E i voi olla
mitään epäilystä siitä, etteikö K i i ­nan
vallankumous ole osa kansain-
—välisen vallankumouksen prosessis­ta.
Täs^ maapallon itäisessä osassa
kehittyy kansainvälinen vallanku­mous
Kiinan kansanjoukkojen kes-fenndessa,
jotka edustavat tällä
' ajankohdalla suunnatonta ihmiskun­nan
yhteensulloutumaa.
Suurimman piirin, tähän mennes­sä
vielä suurimman " p i i r i n " muo­dostaa
loppu osa maailmasta, maa­ilman
imperialistiset vallat. Olisi
tietenkin virheellistä kieltää : va­kaantumisen
symptoomeja, joita
epäilemättä on nähtävissä tässä im­perialistisessa
piirissä. . Meidän yk­sityinen
kansallisten kapitalismien
karakterisointi olisi muutettava; yk­sityisten
kapitafististen valtioitten
tilanne, kehityksen tendenssi ja
stabQisoinnin mahdollisuudet olisi
mitä tarkimmin pantava merkille.
Mikä kansainvälisen kehityksen ny­kyisessä
vaiheessa on erikoisen
luonteenomaista ja erikoista on suh­teitten
eri napojen ympäri keskit­tyminen
yksinpä itsensä imperia­listisen
piirin sisäpuolella. Jos toi­saalta
Yhdysvallat esiintyy maana,
joka edustaa nykypäiväisen kapita­lismin
linnoitusta, niin imperialisti­sen
maailman toisella navalla, Suur-
Britanniassa, ipe näemme selviä
rappeutumisen tendenssejä — kapi­talismin
kehityksen käyrän alaspäin*-
laskeutumista.
K«kti plokia
On olemassa vissejä yltteyksiä
näitten kolmen maailmantalouden
"suuren" jaoston kesken. Ennen
kaikkea on täysin ilmeinen taipu­mus
muodostaa iraperialismivastai-nen
ploki: Neuvostovaltojen Liitto
j a Kiinan vallankumous. Tälle vas­tapainoksi
näemme kapitalististen
valtojen taholta taipumuksen muo­dostaa
plcki meitä vastaan. Se on
taipumus, joka on samalla taviiUa
iskenyt juurensa tapausten laatuun,
taipumus, ioka siellä ja täällä tör­mää
vastakkain sen välttämättö­myyden
kanssa, joka pakottaa ka­pitalistiset
valtiot ylläpitämään
kauppasuhteita meidän kanssamme.
Jos me asetamme nämä kaksi tai­pumusta,
eli tendenssiä vastakkain,
s.o. toisaalta Idän yhä ystävälli-semmän
meidän lähestymisen ja
toisaalta kapitalististen valtojen
vastaplokin tendenssin, jonka koko
voima on kohdistettu Soviettien uni-ota
vastaan kansainvälisen vallan­kumouksen
etuvartijapaikkana. niin
minusta näyttää tällä kehityksen
asteella, tässä aikajaksossa, että
ensiksimainittil tendenssi on voi­makkaampi.
Mikä on tärkeätä on
se, että meidän ja Kiinan vallan­kumouksen
välillä on vähemmän
kahnausta — ainakin tällä kehityk­sen
asteella — kuin mitä on mei­dän
kapitalististen vastustajiemme
maissa. •
Kiinaa vallaaknmouksen tnali-doHUuadet
Kiinassa or^ vallankumouksellinen
nyt on olemukseltaan uutta j a eri­koista
tässä liikkeessä on, että K i i ­nan
vallankumouksella -on jo nyt
kansallinen organisatsipnikeskuk-sensa.
Tällä tosiseikalla on suu­renmoinen
merkitys. Kiinan val­lankumous
on.jo kasvanut irti siitä
kehityksen asteesta, jossa joukko
ihmisiä, s.o. määritelty ryhmä luok­kia,
on vastakkain valtaa käsissään
pitävän hallituksen" kanssa. Kiinan
vallanknmouksen nykjrisen asteen
karakterisoi se tosiasia, että val­lankumouksen
voimat ovat jo nyt
järjestäneet valtiovallan, korostaen
asiaa: valtiovallan, jolla on sään­nöllinen,
kuriin harjaannutettu ar­meija,
joka täyttää imperialistiset
viholliset pelolla. Tämän armeijan
eteneminen, sen loistavat voitot, u l ­komaisen
imperialismin järjestel­mällinen
syrjään työntäminen Kan­tonin
armeijajn ja sen liittolaisten
armeijain voimalla on erinomainen
muoto vallankumouksellisessa pro­sessissa.
Me voimme nyt sanoa, että kan­sainvälisellä
vallankumouksen pro­sessilla,
joka — sosialireformistis-ten
papukaijojen joutavista puheis­ta
huolimatta on todella käynnissä
on'jo, jos otamme sen kaikkein,
huomattavimmat piirteet huomioon',
hallussaan kaksi organisoitua kes­kustaa
j a nämä keskustat ovat or­ganisoituja
valtioita. Ensimäinen
on Soviettien Union proletariaatin
diktatuuri. Toinen tekijä on se, et­tä
vallankumouksen prosessi Kii­nassa
edistyy j a että sillä nyt on
valtioaparaatti käsissään. Siten me
näemme sen voiman jatkuvan edel­leen
kehittymisen ja vallankumouk-sellistumisen
ja sen leviämisen yhä
laajemmille alueille.
En erikoisemmin pitkään halua
käsitellä Kiinan vallankumouksen
mahdollisuuksia, mutta haluaisin
tehdä seuraavat huomautukset: Tar­peetonta
on sanoa, että tämä val­lankumous
ei ole kuluttanut voimi­aan
loppuun. Tuo asia ei ole rajo-tettu,
eikä sitä voida rajottaa " t a ­santeelle",
mille sen kehitys on nyt
päässyt luokkien yhdistymässä, jot­ka
tällä kertaa Kiinassa ovat ole­massa.
Vallankumouksellisen taiste­lun
nykyinen voima perustuu use­ampien
luokkien laajaan plokiin.
Tämän plokin sisällä esittää kauppa
ja teollisuusporvaristö edelleen mel­ko
tärkeätä osaa. Tämä porvaristo
tulee kuitenkin välttämättä erottau-tumaain
vallankumouksesta mitä
enemmän syvemmät Kiinan kansan­kerrokset,
pikkuporvaristo ja K i i ­nan
työväenluokka astuu vallanku­mouksen
suurelle areenalle yhä l i ­sääntyvin
voimin ja yhä, suurem­malla
ja suuremmalla vaikutusval­lalla.
Kiinan proletariaatti, joka jo
nyt esittää tärkeätä osaa kansalli­sessa
vallankumousliikkeessä, -pyrkii
j a tulee vieläkin suuremmalla ener­gialla
pyrkimään ottamaan Kiinan
vallankumouksen johtajan, hallitsi­jan,
opastajan aseman.
• Tästä syystä sen vastaisessa kurs­sissa
on Kiinassa luokkien uudel­leen
ryhmittyininen aivan kiertämä­tön,
samaten kuin voimien siirto
hallituksessa ja armeijassa. On
myöskin ilmeistä, että Kuomintan-gin
keskuudessa tulee kasvamaan
vissejä ristiriitaisuuksia, puolueessa,
jonka kokoonpano on aivan erikoi­suus,
puolueessa, joka yhdistää
useita j luokkia yhdeksi poliittiseksi
plokiksi. On tietenkin selvää, että
koko tämä prosessi ei voi edetä,
eikä tule- jatkumaan aivan tasai­sesti
ilman hankausta ja ilman vis­sejä
yhteentörmäyksiä. Kuitenkin
me katselemme Kiinan vallankumo­uksen
tulevaisuutta optimistisesti,
toivolla ja luottamuksella. Sillä ön
jo nyt niin luja ote kansan pohja­kerroksiin,
että se jokainen tunti,
jokainen päivä kuohuttaa liikkeelle
entistä tehokkaammin Kiinan kan­san
lukemattomia massoja. Meillä
on edessämme sellainen tyhjenty-mätön
vallankamouksellirien voi-;
mansäiliö, että me kaikkiin aikei-siimme
ja tarkotuksiimme nähden
olemme varmoja punalipun lopulli­sesta
voitosta taistelurintaman tällä
osalla. Toisaalta on aivan ilmeistä,
että luokkavoiman siirtyessä Kiinan
vallankumouksessa, joka jo nyt ta­pahtuu
ja tulee jatkumaan sen vas­taisuudessakin
— kun vallankumo-
Fannimäita fflyytävänä
1—5 j a 10 eekkerin farmia, asuttuja ja asumattomia, kaupungin
laidasta alkaen, lähellä katuvaunutietä, sekä suurempia farmimai-t
» edempänä kaupungista myydään hyvillä maksuehdoilla, tahi
vaihdetaan kaupungin taloihin.
Kysykää niitä
S. J. M & Co.
JUMBO GARDEN, PORT ARTHUR, ONT.
P. O .Box 122 Puhelin 1S13
Timminsin
Suomalainen Poika­talo
valmistaa ruokaa aterioittain ja päi­vittäin.
Järjestyneet voivat jäse­nyyteen
liittyä.
Box 520
59 Bal«am St. Timmin», Ont.
TILATKAA VAPAUS!
MATKAIUJAKOTI
Siistejä huoneita eaatavaoa.
EMIL JOHNSON
62 Edmond Lane
SODBURY. ONTARI
Lähellä C. N . R. asemaa
Telefooni &82
desta mahdollisuus vetää johtopää­tös,
joka kieltää Saksan kapitalis­min
vakaumisen? Ja taasen päin­vastoin
onko mahdollista vetää joh­topäätös,
minkä mukaan Kiinan val­lankumousta-
ei ole olemassa lenk­kinä
kansainvälisestä vallankumo­uksesta
sen tosiseikan perusteella,
että kapitalismi on vakautunut sa-nokaamme
Saksassa taikka Rans­kassa?
tämän tapainen kysymys on
tietenkin naurettava.
Täydellinen, yhdellä Hetkellä tä«
pahtuva, "kemiallisesti puhdas"
kansainvälinen vallankumous esiin­tyy
vain arvottomissa kirjoissa ja
sosialidemokraattien rähjäyshyökkä-yksissä
.kommunismia vastaan. Kan­sainvälinen
vallankumous on erikoi­sen
monimutkainen, monipuolinen
j a pitkälle venyvä prosessi. Mennei­nä
aikoina asetettiin kansainvälisen
vallankumouksen kysymys aivan y l i ­malkaisesti.
Sinä aikana oli mah­dollista
ja välttämätöntä antaa vissi
yleinen "algebraallinen" kaava kan­sainvälisestä
vallankumouksesta:
Kansainvälinen vallankumous pro­sessina
kapitalistisesta yhteiskun­nasta
kokonaisuudessaan, kaikissa
kapitalistisissa maissa vallankumo­uksellinen
ylimeno sosialistiseen yh-ukselliset
joukot voivat jyrkentää
johtajan ja saada hänet uhrautu­maan
kokonaan asialle. Hänen leh­tensä,
jonka ensimäisenä nimenä oli
''Kansan ystävä", oli työtätekevän
väestön vaatimusten taistelutahdon
j a kuohuvan tietoisuuden tulkki.
Marat ei ollut läheskään mikään
proletaarinen vallankumouksellinen
nykyaikaisessa mielessä,, mutta hän
yTnmärsi j a paljasti säälimättömästi,
että porvarillinen vallankumous pet­kutti
suurinta osaa Ranskan kan­sasta,
että "kuulu julistus ihmisten
oikeuksista oli vain pilkallista pe­tosta",
että "meillä oli ennen 500,-
000 tyrannia, nyt on meillä miljoo­na
sortajaa", että "omaisuus on
ankkuroitu lakiin ja asetettu perus­tuslain
suojaan'' sekä "kuinka vä­hän
arvoa näillä järjestelmillä oli
ihmiselle, jolla ei ole mitään omai­suutta
hoidettavana, ei mitään etu­ja
puolustettavana" sekä että "uusi
järjestys on tähän päivään men­nessä
. kauttaaltaan rikkaiden ja
juonittelijain eduksi".
Hän näkee selvästi, "että vallan­kumouksen
tekivät vain alemmat
luokat, työläiset, käsityöläiset, pik-kul&
uppiaat, talonpojat, lyhyesti sa-teiskuntaan.
Tämä kaavake, for- noen alimmat kansankerrokset, o-uksen
käyrä kohoo -— se tulee tuo­maan
tämän maapallon suunnatto­man
osan 400 miljoonaisine kahsan-joukkoineen
nykjMsestä ihmiskun­nasta
lähemmäksi " muodostamaan
plokia meidän kanssamme, proleta­riaatin
diktatuurin maan kanssa.
Kansainvälinen vallankumous —
ajanjakso ihmiskunnan
historiassa
Ajatukset, joita olen tässä sup­peassa
muodossa painostanut ovat
itsessään kylliksi aivan silminnähtä­västi
osottamaan, että on. primitii­vistä
ja väärin asettaa kysymys
muotoon: joko vakaantuminen taik­ka
kansainvälinen vallankumous.
Meidän arviomme kansainvälisestä
tilanteesta täytyy olla paljoa moni­mutkaisemman.
Se vain hyötyy täl­lä
tavalla, sillä se tulee vastaamaan
tarkkaa todellisuutta, joka on mei­dän
analyysimme taustalla. Onko
Kiinan vallankumouksen todellisuu-mula,
on paikUitisa pitävä ^hä edel­leenkin,
tänäänkin. Maitta tämä
kaavake on tietenkin nyt riittämä­tön,
se on liiaksi yleistetty, on
välttämätöntä tehdä se konkreetti­semmaksi.
Nyt, käytännöllisen vallankumo-
'uksellisen toiminnan eduksi on mei­dän
selitettävä konkreettisella ta­valla
mitenkä, missä muodoissa,
missä järjestyksessä koko kansain­välisen
vallankumouksen prosessi
tulee kehittymään. Nyt kun meillä
on takanamme miltei kymmenen
•tTiotta proletariaatin valtaa, kun
aivan silmäimme edessä historialli­sia
tapauksia on , esitetty, imperia­listinen
sota, sisällissotia, kokonai­nen
sarja pahaenteisiä tapauksia
Euröpassa ja Idässä, imperialistisis­sa
maissa ja kolonioissa, nyt me
näemme sangen hyvin, mitenkä täy­sin
oikeutettu oli Leninin tapa aset­taa
kansainvälisen vallankumouksen
kysymys.
Me näemme selvästi että Lenin
oli ehdottomasti oikeassa kun hän
opetti meille, että kansainvälinen
vallankumous on mitä monimutkai­sin
prosessi. Ja tosiaankin luokka-kannalta
katsottuna tältä prosessil­ta
puuttuu kokonaan yhdenmukai­suutta.
Se ei rajoti^ ainoastaan puh­taasti
. proletaarisiin vallankumouk­siin
maissa, joissa kapitalismi on
kypsä — vaikkakin tietenkin nämä
proletaariset vallankumoukset muo-d{)
stavat pääsolukkeet kansainväli­sen
vallankumouksen prosessissa —
se on imperialistisen järjestelmän
joka puolelta maahan lyömistä. Se
sulkee sisäänsä kansallisia sotia va­pauden,
puolesta, siirtomaakapinoi-ta,
suuria vallankumouksellisia liik­keitä
puolisiirtomaissa. Tänään se
saattaa kehitt5'ä yhdessä ainoassa
kypsyneen kapitalismin maassa; huo­menna
se saattaa lehahtaa liekkiin
maapallon toisella laidalla; siirto­maissa
; sitä seuraavana päivänä se
saattaa murtautua valloilleen ver­rattain
takapajuisessa maassa, mis­sä
kapitalismi ei ole saavuttanut
kypsyysastettaan, j.n.e.
Kansainvälisen vallankumouksen
prosessi edustaa kokonaista ajan­jaksoa
ihmiskunnan historiassa.
(Jatk.)
Marat — kansan ystävä
Jean Paul Marat on se persoo­nallisuus
Ranskan .suuressa vallan­kumouksessa,
joka ideologisessa jä
tunnesuhteessa on lähinnä meidän
päiviemme proletaarisia vallanku­mouksellisia.
Hän on tyypillinen e-simerkki
siitä, miten vallankumo-mislamättomati
joita yläluokka,' kut^
suu roskaväeksi, j a jotka roomalai­nen
hävyttömyys kerran nimitti
proletariaatiksi... Tämän käsityk­sen
pohjalla v ^ t i Marat jo.v. 1790
terroria suoranaista vihollista: ku­ningasta
ja monarkistista vastaval­lankumousta
vastaan. Ja hän se­litti
1793, vähää ennen väkivaltais­ta
kuolemaansa, kuinka ryöstöt oli­vat
johtuneet nälästä, j a vaati jter-roria
porvaristoa vastaan.
" E i käy väittäminen vastaan, et­tä
kapitalistit, rahanvaihtajat, 'by­rokraatit
ja entiset aateliset, mel­kein
kaikki järkiään, ovat vanhan
järjestelmän t u k i : . . Kun en voi
keksiä mitään muuta keinoa heidän
käsitystensä muuttamiseksi, niin en
tiedä mitään muuta, mikä voi taa­ta
valtion turvallisuuden, kuin näi­den
kirottujen vehkeilijäin juuril­taan
kitkeminen . . . Sopii vain ih­metellä,
ettei epätoivoinen kansa
joka kaupungissa hanki itse itselleen
oikeutta . . . Lailliset estelytoimen-piteet
ovat hyödyttömiä. Vain val­lankumouksellinen
keino voi aut­taa".
Tässä on muutamia lainauksia
mielenkiintoisesta Maratin valittu­jen
kirjotusten kokoelmasta, joka
äskettäin on ilmestynyt saksankie­lisenä.
Lainaukset osottavat, että
Maratin ajatuskulku oli, johtuen
kosketuksesta työtätekeviin joukkoi­hin,
sukua nykyaikaisen proletariaa­tin
ajatusvallalle. Oli itsestään sel­vää,
että vastavallankumous vihasi
miestä, samoin kuin se, että taan­tumuksen
ajojahti sai lopuksi löy-
Ij-nlyöniän^. naisen, Charlotte Cor-dayn,
tikarillaan riistämään pien-eläjiltä
urhean puoltajansa.
Kokoelm&n • johdannossa antaa
muuten sen julkaisija, Paul Fried-lander
mainion kuvan Ranskan val­lankumouksen
jyrkentymisestä mo­narkistisen
perustuslaillisuuden joh­tajista
työtätekeviin joukkoihin.
Hän osottaa filminomaisesti vallan­kumouksen
pääetapit: kansan nou­sun,
kärjistyvät luokkaeroavaisuu-det,
vehkeilevän vastavallankumouk­sen,
käymistilassaolevan pikkupof-vafillisuuden,
horjuvan suurporva-riston
mutta ennen kaikkea työtä­tekeväin
joukkojen valtavan ryn­nistyksen.
Julkaisija osottaa, kuin­ka
tolkuttoman kansantalouden, ra-hanhuononnuksen
ja nälän ärsyttä-mä
joukko käy yhä uhkaavammak­si,
miten Marat lopuksi ymmärtää
Osastojen ja Järjestö­jen
osoteämotukset
Canadan KommanistipvoTneen
sihteerin osote.
Kommunistipuolueelle lähetettävä
kirjevaihto on osotettava allaoteval-la
osotteellä: Mr. J . MäcDonald,
Room. 304, 95 King St., E . , To­ronto
2, Ontario.
Bowie'n S- S. o:ton kokoukset pi­detään
l:nen ja 3:mas sunnuntai
kuussa. Kirjevaihto-osote on: Bo­wie,
via Solsqua, B. C
Beaver Laken S. osaston kokoukset
joka kuun ensi sunnuntai kello 1
' päivällä osaston talolla. Osaston
osote: Box 87, Worthington, Ont'.
Voimisteluseura Jehun osote on
sama.
Canadan Suomalaisen • Järjestön,
laillistetun, sihteerin osote on:
A. T. Hill, 957 Broadvievv Ave.,
Toronto, Ont.
Canadan Suomalaisten Työläisten
Urheiluliitto. Liittotoimikunnan
kotipaikka on Sudbury, Ont. L i i ­ton
sihteeri on Hannes Sula, os.
Box 69, Sudbury, Ont.
Canadan Kommunistipuolueen piiri
nro 5:nnen (K.-0:n> toimeenpa­nevan
piirikomitean ja kp:n Sud-buryn
kaupunkijärjestön osotteet
ovat: Box 754, Sudbury, Ont.—
Kommunistipuolueen . Sudburyn
järjestön sihteerirahastonhoitaja,
S. G. Neil, on tavattavissa Va­pauden
toimituksessa, Liberty-rakennuksessa,
Lorne-kadulla.
Cobaltin s.s. osaston osote on: Box
810 Cobalt, Ont.
K. P. S. J. Coteau Hillin osaston
työkokoukset pidetään jokaisen
, kuukauden ensimäinen ja kolmas
sunnuntai kello 2 päiväl ä. Kirje-yaihto-
osote on: J. E. Koski,
Dinsmore, P. O., Sask., Canada.
S. J. Creighton osaston kokous Ipn
joka kuukauden 4:jäs sunnuntai
kello 2 j.pp. P. O. Box 92.
Colemanin s.s. osaston kokoukset pi­detään
joka toinen ja viimeinen
sunnuntai klo 1 i.p. Kirjeenvaih-to-
osote: S, S. Osasto, Box SI,
Coleman, Alta.
C. Kp. Connuaght Sta. ja Metsä­miesten
unäo-osaaton osote: Box
35, Connaught Sta., Ont. Ko­koukset
pidetään joka kuukauden
ensimäinen sunnuntai.
C. S. J. Potlsvillen osasto No. 14.
Porcupine,. Ont.
• \
Suomalaisen järjestön Finlandin
osaston kokoukset pidetään ker­ran
vuodessa. Osote on: S. osas­to,
Finland, via Barwick, Ont.
Fort AVHIiamin S. J. Osaston työ­kokoukset
ovat jokaisen kuun en-simäi|
ien ja kolmas sunnuntai
kello 8 illaila.' Johtokunnan ko­koukset
edellisenä tiistaina, ömial-la
huoneustolla 211 Robertson St,.
Fort WiUiam, Ont.
INTOLAN s.s. osaston työkokoukset
pidetään joka kuun ensimäinen' sun
nuntai, klo 2- j.p.p. Osote S.S. Ö-sasto,
Intola, Ont.
North Branchin S. J . O. osoite on
Sanna Kannasto, Box 430, Port
Arthur, Ont.
Canadan Snomalaisen järjestön La­ke
Cotean osaston no. 41 kokouk­set
pidetään osaston faaalilla joka
knun toinen sunnuntai kello 1
päivällä. Postiosote on: Box 15,
.Dttnblane, Sask.
Ladysmithin suomalaisen osaston
kokoukset pidetään joka kuun
neljäs sunnuntai, alkaen kello 7
illalla. —N Kirjevaihto-osote on:
Box 153, Ladysmith, B. C.
Long Lakeen K. P. S. osaston kir­jeenvaihtajan
osote on: Victor
Hänninen, Rheault, via Sudbury,
Ont. Kokoukset on" jokainen ensi­mäinen
sunnuntai, kuussa klo 2 ip.
Xnmber Workers Industrial Union
of Canadan Itäinen piiri. Kirje-yaihto-
osote on: Alf. Hautamäki,
223 Secord St., Port Arthur, Ont.
Rahalähetykset on tehtävä yllä-olevalla
osotteellä.
Larder Lake C. K. P. Suomalaiseu
osaston osote on: Box 20 LaH
Lake, Ont ' ^
Snomalaisen järjestön Levackia
saston No. 33 kokoukset pide.
tään joka kuukauden toinen suu-nuntai.
' Sihteerin osote: Box 68*
Levack, Ont. ' '
S. J. Nolalnn osaston kokoukset oa
jokaisen kuukauden 2:nen sia.
nuntai kello 2 j . pp. Kirjevaihto!
osote: Frank Nurmi, Nolalu P
A. D., Ont. ' •
Montrealin s. k. osaston kokonki,.f
pidetään Menard Hall, 57 MuliS
St., jokaisen kuukauden en^imäi
nen ja kolmas torstai-ilta kello g'
KirjeenVaihto-osote: 795 Oaif
Ave.. Verdun, P. Q.
Kirkland Laken S. osaston osote on
Box 240, Kirkland Lake, Ont
K- P- S. J. Nnmmolan osaston osot«
on Box 29, Shaunavan, Sask.
Nipigon s.s. osaston työkokoukset pi.
detään joka kuun 2^ ja 4 sunnuntai
ja kirjeenvaihto-osbte oni S.s. o.
sasto. Box * i l , Nipigon, Ont.
C. S. J. Port Arthurin os. kokoukset
joka ktukauden ensimäinen sun.
nuntai; johtokunnan kokoukset
kuukauden viimeinen tiistai; näy-telmäseuran
kokoukset joka toi-nen
keskiviikko; naisjaosto ko­koontuu
joka toinen tiistai. Kaik-kien
kokousten aika on klo 8 il-lalla.
Kirjeenvaihto-osote: 316
Bay St., Port Arthur, Ont.
Piiri kuuden t. p. komitean osoite
on 347 Cornvv'all Ave., Port Ar-thur,
Ont.
Rose Groven suom. järjestön osas.
ton kokoukset pidetään, joka kun-kauden
toinen sunnuntai klp 2
j jpp. Kirjeenvaihto-osote: Dan
BLela, Rose Grove P. ,0., Ont.
Sault Ste. Mataen S. J.'O. n:o 5 työ­kokoukset
pidetään joka toinen
sunnuntai ja ohjelmakoko^ukset
toisina, alkaen kello 8 i.p. Ösote:
126 Thompson St., Sault Ste.
Marie, Ont.
South Porcnpinen K. P. S. osastoa
työkokoukset pidetään joka kuu­kauden
kolmantena sunnuntaina,
. kello 2 iltapäivällä. Osote: Boi
528.
Sointulan Ossato (Canadan Suoma­laisen
Järjestän Osasto 56) ko­koontuu
omalla Haalillaan joka
kuukauden ensimäisenä Sunnun­taina
kello 1 päivällä. Osote:
Solntula, B. C.
C. K. P. Sointulan Keskuskomitea
kokoohtuu yllämainitussa paik^
sa joka kuukauden kolmentena
Sununtaina kello 1 päivällä. Oso­te:
Sointula, B. C.
rimminsin C. T. P. Suom. osaston
kokoukset pidetään joka toinen
sunnuntai. Osaston kirjevaihto-osote:
S. Osasto, Box 10^0, Tim-mins,
Ont. Paikkakunnalla on
edistymässä järjestäytyminen kai­vanto-
ia metsätyöläisten järjei-töör
K, S. J:n Toronton Osaston työko-konkset
pidetään Toronton Sno­malaisen
Seuran huoneustolla,
957' Broadview Ave., jokaisen
kuukauden ensimäinen ja kolinaa
sunnuntai-ilta, alkaen kello 8.00.
Ohjelma- ja keskustelukokoukset
pidetään jokaisen kuiikauden toi- j
nen ja neljäs sunnuntai-^lta, aJ-kaen
kello 8.00. Osote: K S,
Osasto, 957 Broadview Ave.
C. K. P. Websters Cornerin ossaton
kokous pidetään jokaiisena ensi-
Mäisenä sunnuntaina kuussa, joka
kolmas sunnuntai kuussa pidetään
suom. järjestön paikallisen osas­ten
kokous. Kummatkin koko­ukset
alkavat täsmälleen kello
7.30 illalla. Kirjeenvaihto-osote:
O. Salmi, Websters Corners, B.C.
K. P. S. J. Wanupin osaston knn-kausikokoukset
pidetään joka
kuukauden 3:mas sunnuntai klo
2 j.pp. Postiosote: Quartz, Ont
Vancouverin The Finnish Society»
kokoukset pidetään joka töinen
keskiviikko 7.^0 j.pp., 2805 Pen-der
St., E., Vancouver, B. C.
Amerikan Workerspuplneen Suoma­laisen.
Toimiston, Suomalaisten
Työväenyhdistysten Keskuksen ja
Näytiämöliiton osotteet ovat:
Finnish Federation, 1113 W.
Washington St,, Chicago, HI-—
Kaikki kirjeenvaihto ja rahalähe­tykset
on tehtävä yllämainitoll»
osotteellä.
Työläinen! Oletko undistaniit tOanksesi?
Peter ja Richmond Sts. kulmassa
TORONTO.
sen tarpeet ja ryhtyy sen puolta­jaksi,
j a miten hänestä johddfemu-kaisesti
tulee samalla nuoren kapi­talismin
puolueen, girondistien, kiih­kein
vihollinen.
ä ilmotus on rahan arvoinen
Tuokaa tämä ilmotus teidän kanssanne meidän kauppaan, ja
™6 Siinamme teille 10 pros. alennuksen kaikista ostoksista.
Me pidämme suurta miesten ja poikasten vaatevarastoa. — _(!
Myoskm työvaatteita mtemiehiä varten.
' S
Gore ja Albert katujen kalmassa _ Sanlt Ste. Marie, Ontario.
— — -.»^^ -im--
No. 46 — 3
Olen muuttai
, kaan 201 J oi
Finnish Bakei
[ välittää ensili
aramat Soon
hintojaan pys
kannatustanne
369 WeU
BARNES
Snoinalainen Ull
Canadai
Ainoa Soossa oi^
ka ilmottaa Vai
McFadikni
Asianajajat, laki
y-
Kontt
SAULT STE. II
Uriah 1
E. V. 1
Suom
332 Albert St.,'
SUOKAA J .
saata'
Otto Hä
omisi
Lei]
ja leivoksia tarjoai
•ähittäin kovaa le
lähetetään ' pyydet
STEELTON
Puhelin i
309 Wenington St
M a t t i ¥
Kopenhaminasti
Maalisk. 12 p.
Huhtik. 2 p.
Huttik. 9 p.
Huhtäk. 22 p.
Piletit peri
naan kolmanne
Säästätte
kuukautta.
Ainoa linj
junamatkaa. '
toiseen laivaan
Lähettäkää
daan. Me takj
Laivat poil
Kääntykää
leemme.
SCAND]
4«1 Main St., 1
i
ERICK J .
183. Lorne St-,
Jos hai
»«rasta saatavisaa oi
takaa S. 302 <
T H E ' BRILä
Värjäys, j a pui
1230 Simpson St.
J22S} Arthur St-
[ Me olemme henkili
Ijenkilöitä,
LABERGE 1
COMPA
Täydellinen
rakennustj