Vapaus, December 31, 1930

              kanat^
ät f.
kirjottei"-
jotka 4^
;ta —
iistä
50 nn
kuun 29
rikko mi
"'at toiset
muninJ>
traskuon"!''
issa saimij
Ime tusina
in kaksi t
^ jalkaa pS.
tssä kopisi
1 sähkölä^
iden ikäid
an ahtaa
^anaparved:
™iskutimm>
>oikaset äi
ollut niidö
ensimäisell
tetty muna
naattia
viikolla
uokaa siro
jvettiin vi
si maissilex
olla ne sai
4
jätii
päivässä)
loihin siri
ikkaruo;
verran hie!
ja, brää
la oli ai
in vettä
:aset olivaj
iiset,
vän ja
ikkaruo!
ikan aine!
maissijai
? saivat
jksen läi
Samanla
ollut koi
issijyviä
t sulk
1 enim
lavat oi
:lkein
;i mun;
kanoilla
ata Iii
Noin
pääste
30 sentis
Ne olivJ
joten niii
kappalee
10.
aan bliv
uorikkoli
ki myydjl
mennessä
ävi nout^
tarvitsi,
yennyt t3
vattamaal
Eta meUll
imme,
Kilpailu Pimikin Punaisista
Sweatereistä
a i u l a i i t a Däis§a Katsauisisiarame
^ V f an h ä i r i n n n t ä t ä h y v ä ä k i l p a i l u a , mutta nyt, kun aika lähenee lop-
'""^'nna j a tuloksista osa on vaan "hyvin vähän vailla, olisi sekin virhe et-
'TtLmme tiedottaisi kuinka pienellä lisäponnistuksella pääsee tämän
' ^ ^ v s i v i l l a i s e n Punikin Punaisen Sweaterin omistajaksi.
TÄHÄN MENNESSÄ ON CANADALAISISTA SWEATERIN
V O I T T A N E ET
Esa Kivipelto, Kaministiqua, Ont.
Hankkinut 13 v. tilausta, yritys
l a k k i i n vielä.
Keskiviilckona, jouluk. 31 p:nä j^AVed., Dee. 31 -
r- veikko Söderman, Nakina, Ont.
.^''•^ Hankkinut 12 v. tilaukset.
^/spneda Hanson. Mile 155, A C R.
' t - O n t . , Ca
r-V' • ' T T '-l-im
anson,
, . , Canada.
Hankkinut 13 v. tilaukset.
"vAnunie Karrelka, Tinimins, Ont.
Hankkinut 12 v. tilaukset.
L A K I N VOITTAJAT
Kirsti Kauhala, Coppell, Ont,
Hankkinut 7 v. tilaukset. ,
SWEATERISTÄ K I L P A I L E V I A J A HEIDÄN TÄHÄNASTISET
S A A V U T U K S E N SA
A H. Hiltunen, Tarzwell, Ont.
" 1 V. tilaukset.
- ^ J Kahila, Toronto, Ont.
V l v . tilaukset.
V Reino Aalto, Potter, Ont.
I . 1 V. tilaukset.
Paavo Tikkanen. Norembega, .Ont
•f 6 V. tilaukset. • ^
t-Suoma Lehto, East Windsor, Ont.
} 1 V. tilau->set,
i W. Pelto, K i r k l a n d Lake, Ont.
1 V. tilaukset.
M ^ ^ n ^ B Saivo. Port A r t h u r , Ont.
lyila (noLW- j tilaukset.
i Peter Hedman, Montreal, Que.
1 V. tilaukset.
\ V . Lehti, Soo, Ont.
3 V. tilaukset.
A a t u P i t k ä n e n , Port Arthur, Ont-
1 V. tilaukset.
Tom Jutila, Sudhury, Cat.
- 1 V . ' tilaukset. ^
Rauha-Tarvainen, Timmins, Ont.
4 V. tilaukset.
M. A n t t i l a , Noranda, Que.
1 V. tilaukset.
John Rasi, Mile 38, CPRy.
J V. tilaukset.
A . P a l t t i l a , Aihion, B. C.
1 V. tilaukset.
—LEVITYSOSASTO.
kosteaksi sohjoksi, joka nopeasti
mätänee.
3, Imeläksi muuttuminen joh­tuu
siitä, e t t ä mukulat . j o u t u v at
olemaan useampia viikkoja lähellä f' tai hiukan yläpuolella veden jää-t
y m ä a s t e t t a olevassa lämmössä;
' mutta hyväsesti yläpuolella itse
{5 peruna-aineen j ä ä t y m ä a s t e e n . Ime-j
'löityminen aiheutuu siitä, että
/ tärkkelys mainitussa lämpömääräs-l
asteettaisin muuttuu sokeriksi.
Näin imelöityneet mukulat eivät
tosin ole paleltuneet, vaan ne to-
V distavat perunain olleen jonkun
f' äil<aa vaarallisen alhaisessa läm-n
hlössä.
V Edelleen ovat Ch3ylotteto\vnin
laboratoriossa tehdyt havainnot
-osottanpet. ettei k y l m ä n vikuutta-
- ^ i s t a mukuloista ole siemeneksi, s i l ­l
i ä idut k e h i t t y v ä t niihin hitaasti
.'ja siemenperuna tavallisesti ker­kiää
m ä t ä n e m ä ä n , ennenkuin juu­r
e t ' o v a t k y l l i n voimakkaat nuor­ta
tainta ravitsemaan.
Varokeinot paleltumi;:en aiheut­tamia
vaurioita vastaan. — Alhai-eien
l ä m p ö t i l a n aiheuttamia -vahin­koja
voidaan verraten helposti
v ä l t t ä ä noudattamalla seuraavia
neljää sangen tehokasta ohjetta:
voimme saada virhetuloksia. Pis­tos
voi esimerkiksi alkaa märkiä,
Jos haavaan on päässyt likaa ja
iho voi turvota s e n t ä h d e n , lehmä
on voinut hangata ruiskutuspaik-kaa
esimerkiksi seinää vastaan,
k ä r p ä s e t ovat voineet ä r s y t t ä ä haa­vaa
j.ne. Tottunut tutkija huo­maa
kuitenkin verraten helposti,
koska tällaiset asianhaarat ovat
vaikuttaneet ja silloin ovat eläi­met
tietenkin tutkittavat uudelleen.
Ihotutkimus vaatii suurta taitoa ja
tottumusta. Ihon^tarkka mittaus
on paljoa vaikeampaa kuin luult
laan ja kokematon mittaaja s^a
sangen häilyviä tuloksia. Väliin
voi kuitenkin iho amtfia tottuneen­kin
e l ä i n l ä ä k ä r i n tutkimuksessa sel­l
a i s i a tuloksia, e t t ä mielellään tah­toisi
asiaan lähempää selvyyttä.
S i t ä onkin saatavissa n.s. lihalle-mitarkastuskokeen
avulla. Ruisku­tamme
toisin sanoen tutkittavan
l e h m ä n ihoon aivan "neutraalista"
ainetta, siis sellaista, j o l l a ei oje
tuberkuloosin kanssa t e k e m i s t ä ja
j o k a ei missään tapauksessa siis
aiheuta turpoamisia tuberkuloosin
t ä h d e n . Vertaamalla tuberkulinin
tuloksia lihaliemen tuloksiin voim­me
sanoa, onko t a r t u n t a vai jokin
muu syy aiheuttanut e p ä s e l v ä n tur­poamisen.
— Myös ihotutkimukses-sa
voidaan sanoa, ettei yksinäiselle
e p ä v a r m a l l e vastavaikutukselle
( 1) Korjaa perunasato ennen/suuressa karjassa, jos muut eläi-r
. i . - . ; _ /o^ T ^ . j . . . ..•T. . . . n ^^^j. osottautuneet terveiksi.
p i d ä aluksi antaa ratkaisevaa mer­k
i t y s t ä . TarkistUstutkimus on toi-mietttava
ja vasta sitten tehtävä
lopullinen j o h t o p ä ä t ö s.
i peruj
lalla
n alttiin
rjuun a
talvipai
kuljete)
i aiheutu
hirmuisiv
stä kärsi
kauppiaa
tietenki
ftä ilma;
n kylrael
•kuitenki
Djella P£
iottamilt
p pakkasia. (2) Pidä perunasäiliö
1 35 ja 40 F. asteen välisessä läm-fi
Potilassa, niin niihin ei ilmaannu
t imelöitymisen eikä kuolion vikoja.
F (3) Talvikuukausien aikana pe-
I runoita kuljetettaessa on ne kai-
I ken aikaa pidettävä pakkaselta
suojeltuina; ne on kuljetettava
pHämmitetyissä vaunuissa ja niin
I kuormattava, e t t ä ilma pääsee va-
I .paasti k i e r t ä m ä ä n kautta koko va-i
raston. (4) Kun t i e d e t ä ä n , ettei
: perunoita ole r i i t t ä v ä s t i jäähdy-
|. tetty, niin niitä ei saa käsitellä
p c n n e n k u i n lämpötila varmasti on
[ ' • j ä ä t y m ä a s t e e n yläpuolella.
TuberHulinitutki-muksia
E d e l l i s e s s ä Pellervosta lainatus-
. Ea kirjotuksessa painostettu tosi-jösia,
että tubcrkulinitutkimuksen
iintama tulos on luotettava, edel­l
y t t ä ä tietenkin, e t t ä tutkimus on
oikein tehty. Virhetuloksia voi
nimittäin e s i i n t y ä ja. riippuvat ne
eri t e k i j ö i s t ä . Niinpä on esimer­kiksi
ihonalaisen tutkimustavan,
siis kuumekokeen, todettu varsin
useasti eksyttäneen. Kuumeen
voivat n i m i t t ä i n olosuhteet sattu­malta
aiheuttaa samaan aikaan
j kuin koe t e h d ä ä n ; niinpä voi esi-intrkiksi
sattua, e t t ä lehmä juur*
on saanut utaretulehduksen. Sil­loin
kuume nousee ja, ellei syytä
huomata, luullaan, e t t ä tuberkuli-t
a v a t a a Ä . ni on kuumeen, aiheuttanut j a leh-l
e l t u n e i t ^ : ">ä merkitään vastavaikuttavien
JouKkoon. Edelleen voivat kiima,
edessä oleva poikiminen, ruokin­nan
muutos, muut taudit y.m.s
asianhaarat
itykse
5 se jo
3den jäi
ka on
luodostu
in lämpi
leseen
1 yksityi
kylmä
ca seikka
lä täälli
tossa.
vaikutu
hallita
»laborat
P. E.
y^lmä
i eri
ityy E,
; "äft!
i kanaf
muodo^
iiset -JD''
l bavaiij
via kno
kuolio^
sreni
». kant
epäs
en
, muc
1 mer
muodo^
ivallis
isein
tapan
uTieatfc
1 ma
, _ 5 l i i
n joo
a
oaa 1
hmes
aiheuttaa kuumeen, ,
-' joka sattumalla ilmenee j u u r i sil- tukset
loin, kun tuberkulinitutkimusta on kuitenkin, että myös ihmistar
K u n jatkettuja tutkimuksia teh­d
ä ä n , tullaan usein tuloksiin, jot­ka
ovat aiheuttaneet i h m e t t e l y ä ja
e p ä i l y s t ä . Ön käynyt niin, että
yastavaikuttanut lehmä ei toisessa
tutkimuksessa olekaan vastavaikut-tanut,
seuraavassa taas on ollut
e p ä v a r m a , tai on lehmä, joka ep-s
i m ä i s e s s ä tutkimuksessa osottau-tui
terveeksi, toisessa taas vasta-vaikuttanut
i.n.c. Mitä se sellai­nen
on?
Ensiksi on-muistettava, e t t ä iho-koe
on paljon herkempi kuin läm-pökoe.
Ennenkuin lehmä vasta-vaikuttaa
kuumekokeessa, täytyy
ruumiissa olla paljon enemmän
tartunta-ainetta kuin ihokokeessa.
N ä i n o l l e n ihokoe antaa tiedon leh­män
saastumisesta aikasemmin kuin
kuumekoe. Jos siis ihokokeessa
saadan vastavaikutuksia, mutta si­t
ä seuraavassa kuumekokeessa ei,
n i i n ori tämä luonnollista, jos tar­tuntaa
on vähän tai se on heikkoa.
Jos taas kuumekokeessa vastavai-kuttaneet
lehmät eivät vastavaiku-ta
ihokokeessa, voi kyseessä olla
joko n i i n heikko tartunta, e t t ä sen
myrkyt ovat ruumiista hävinneet,
tai on otettava lukuun sekin mah­dollisuus,
että kuumekokeessa jo­kin
muu vaikutin kuin tuberkulini
on nostanut kuumeen."
Y l e i s e n ä huomiona voitanee sa­noa,
että jos vastavaikutukset
vaihtelevat j a samalla h e i k k e n e v ä t,
on tavallisesti kyseessä ihmistär-tunta,
joka siis kytee kuin tuli ,
m e t s ä p a l o s s a , milloin sammuen '
m i l l o i n l i e k k i in puhjeten. Jos sen-_
sijaan on kyseessä n a u t a e l ä i n t a r - ',
tunta, niin tavallisesti vastavaiku-l
i s ä ä n t y v ä t . Huomattava
Rvämg fcee t ä l l a i s t a jakoa useasta
syystä. Ensiksikään emme aina
voi jakoa tehdä, sillä jaon teke­miseen
vaaditaan monasti useita
vuosia, toiseksi meidän on vastus--
tettava ihmistuberkuloosia yhtä
k ö y t t i kuin n a u t a e l ä i n t u b e r k u l o o -
siakin, sillä ihmisbasjllit elävät ir­tonaisina
lehmän ruumiissa ja voi
yat näinollen verivirran mukana
joutua minne tahansa, esimerkiks!
utareihin ja sitä t i e t ä maitoon
j o l l o i n Ishmä on ihmisille ainakin
y h t ä vaarallinen kuin jos siinä
olisi n a u t a e l ä i n t a r t u n t ä . Elävie-is
ihmistuberkelibasillien esiintyminei
maidossa merkitsee ihmisille, en­nenkaikkea
lapsille, mitä arvelutta-vinta
vaaraa, sillä t ä l l a i s t a maitoa
naiittiva lapsi sairastuu hyvin hel­posti
tuberkuloosiin.
E d e l l ä m a i n i t u n jaon tarkotuk-senmukaisuus
olisi siis ihmisiä sil­m
ä l l ä p i t ä e n varsin arvotuksellinen,
j a kun jaon tekeminen käytännös­sä
kohtaa voittamattomia, vaikeuk­sia,
on parasta vastustaa tuberku­loosia
y h t e n ä i s t e n yleisten sääntö­j
e n mukaan, ja jos sellaisia ta­pauksia
käytännössä esiintyisi, jol-l
o i i i e r ä ä t j ä r j e s t e l y t esim. maidon-k
ä s i t t e l y s s ä olisivat paikallaan, voi
daap niitä tehdä maatalousministe­r
i ö n luvalla.
Ylläolevasta olemme huoman­neet,
että tuberkulinitutkimusten
antamien tulosten johdosta ei aina
pidä liiaksi hätäillä teurastamisten
y.m.s. suhteen. Tilanetta on en-
.sin lähemmin tarkasteltava. Täl­löin
olisi k i i n n i t e t t ä v ä ensiksi huo­miota
suhen, onko karja aikasem­min
tutkittu vai ei. Jos sitä ei
aikasemmin ole tutkittu eikä l i ­hantarkastuksessa
ole tuberkuloo­sia
todettu eikä eläimiä ole ostet­tukaan,
ei aina ole .syytä ilman
muuta heti teurastaa vastavaikut-tavia.
e l ä i m i ä , vaan on ensin toimi­tettava
tarkistustutkimus. Jos täs­s
ä tarkistustutkimuksessa vastavai­kutukset
pysyvät tai lisääntyvät
on tartuntaa k i e l t ä m ä t t ä liikkeellä.
T ä l l ö i n on ensinnäkin tarkastetta­va
n a v c t t a h e n k i l ö k u n t a , onKo siel­lä
ehkä keuhkotuberkuloosia pote­via
henkilöitä.' Jos osottautuu, et­t
e i navettaväessä tai kotiväessä
ole sairasta henkilöä, voi tartunta
myös olla kotoisin m e i j e r i s t ä saa­dusta
maidosta. Otettakoon siis
s e l v ä ä , miten maito m e i j e r i s s ä pas-t
ö r i s o i d a a n . Ellei t ä s s ä k ä ä n suh­teessa
ole mitään epäiltävää, jat­kettakoon
tutkimuksia. Jos eläi­met
yhä vain vastavaikuttavat ja
reaktiot ehkä l i s ä ä n t y v ä t , on syytä
p e l ä t ä pahinta. Silloin on karjassa
t o d e n n ä k ö i s e s t i n a u t a e l ä i n t u b e r k u -
loosia ja selvyyden saamiseksi on
t ä l l ö i n iäyytä tehdä koeteui-astuk-sia.
Jos tällöin tavafttan pesäke-tuberkuloosia,
on karja tavallisesti
m e l k e i n p ä m e n n y t t ä . Jos sensijaan
vastavaikutukset h ä v i ä v ä t eil^ä teu-rastettaessakaan
p e s ä k k e i t ä tavata
on useimmiten kyseessä ihmistar-tunta.
Jos taas on kyseessä sellainen
tapaus, e t t ä lihantarkastuksessa on
tavattu tuberkuloosia ja tämän
johdosta toimitetussa tuberkulini-tiitkiniuksessa
esiintyy vastavaiku­tuksia,
n i i n silloin vastavaikutukset
ovat varmasti johtuneet nauta-e
l ä i n t a r t u n n a s t a . Sellaisissa ta^
pauksissa ei yastavaikuttayia eläi­miä
o l e ' t u r h a a n s ä ä s t e t t ä v ä , vaan
mahdollisimman pian h ä v i t e t t ä vä
On huomattava, e t t ä jos n ä i t ä eläi­miä
teurastettaessa ei nähdä aina
joka kerta pesäkkeitä, on se merk-ki
s i i t ä , e t t ä tartunta on siksi tuo­re,
ettei p e s ä k k e i t ä vielä ole ehti­nyt
muodostua.
Jos haluamme arvioida tuberku­linitutkimusta,
niin voimme aivan
e m p i m ä t t ä j a t ä y d e l l ä syyllä sanoa,
e t t ä meillä tuberkulinitutkimuk-sessa
on mitä arvokkain keino saa­da
jo aik^sella asteella selvää
onko elämissä tartuntaa vaiko ei.
Aikasin on nimittäin ryhdyttävä
toimenpiteisiin, jos tuberkuloosin
torjumisessa tahtoo p ä ä s t ä tulok­siin,
sillä jos tauti on päässyt pit­källe
kehittymään, on karja jo
m e n n y t t ä . Meidän täytyy siis
koettaa p ä ä s t ä mahdollisimman ai-lca.
sin selville, onko tartuntaa ole­massa
vaiko ei. Liian myöhäinen
toteaminen ei voi karjaa e n ä ä pe­lastaa.
Tehkäämme siis m i t ä teh­t
ä v i s s ä ön: ä l k ä ä m m e ' e k s y k ö mit­tailemaan
tuberkulinitutkimusten
hyötyä tai vahinkoa, .sillä siihen
kuluu vain kallista aikaa eikä tuol­laisesta
kannunvalannasta ole mi­t
ä ä n hyötyä, vaan muistakaamme,
e t t ä tuberkulinitutkimus on mitä
arvokkain ase taistelus.sa tuberku­loosia
vastaan. Ilman sitä olisim­me
varsin avuttomia, sillä muulla
tavoin ei voi tuberkuloosia todeta,
ennenkuin tauti on päässyt siihen
astee.seen, ettei enää voida mitään
tehdä.
Kasvattaakke lehmän­sä
vasikasta vai
ostaa?
K a i j a s i a hyljättyjen leimuen si­jaan
voidaan hankkia uusia kah­della
tavalla: joko ostaa myytä­vänä
olevia lehmiä tai liiehoja taik­ka
kasvattaa niitä omista vasikoista.
Edellinen keino ehkä säästää aikaa
j a vaivaa, muita ei silti voi olla
edullisempi, sillä yleensä ei hyviÄ
lehmiä, joita tietenkin halutaan, pi­detä
myytävinä muuta kuin kor­keilla
hinnoita. Ala-ar\'oisia kant­turoita,
joita kenenkään ei kanna­ta
pitää, .«saatikka niistä mitään
maksaa, kyllä myytäisiin halvalla.
Mies, joka rupeaa kasvattamaan
hyvistä vasikoista kunnolHsia hieho­ja
mjytäväksi, tietysti vaatii myös
jonkun verran palkkiota vaivoistaan.
On siis itscsitään selvä asia, että
kelvollisen hiehon ostaja joutuu su:>-
rittamaan elukan ruokinta- ja hoi-t<
3kustannukset ynnä vielä vähän
voittoa. Tällaisiakin elukoita ostet­tuaan
kaiken sen puuhan jälkeen,
mikä on ollut niitä etsiessä, vali­koidessa
ja kotiin kuljcttaissa. os­taja
saa olla jotakuinkin varlna,
e t t ä joku niiltä myöhemmin huo­mataan
epäedulliseksi pitää, jotgn
se on hävitettävä. Sitäpaitsi on sii­n
ä aina se vaara olemassa, että
vieraasta karjasta saa karjaansa
; jonkun tuhoisan taudin, kuten tu-
I berkuloosin tai tarttuvan luoraa-taudin.
Neovostoluton leniniläinen sahkoistämis-suunnitelma
S ä h k ö i s t ä m i n e n , energia kysy-1 uisat uudet ja suuret -sähköase-mys
esiintyy johuivana renkaana | . u i t : toinen vuoro Shaturskin säh-teollisuuden
uude-<tijärjestämises-j'.öiisema (68 tuh. k\v. t.), toinen
sä. Erikseen poikkeuksellisen mer i . u o r o sähköasema "Krasnyi Okt-kityksen
omaa energiakysymys ve- j . i b r " Leningradissa (86 tuh. k\v.
konstruksioinnin aikakautena. ; ), tojnen vuoro K I G R E S (44 tuh.
Teollisuuden kehityksen 5-vuo-j ]av. t.), toinen vuoro Shterovskin
tissuunnitelmaan on tullut uusi L-ähköasema (-14 tuh. k\v. t.), säh-energian
perus. Se esiintyy p i i - ; liiiasciua " A r t e n l a " (44 tuh. k\v.
r e j ä k ä s i t t ä v i e n k o r k e a j ä n n i t y s l i n - | L ) , E S H A R , Harkovissa (44 tuh.
jojen rakentamisen, suurten sähkö­kw.
t.), Kievin sähköasema (22
asemien varustamisen t i e t ä , jotka
k ä y t t ä v ä t tuotantoprosessiinsa
paikkakunnilta löytyviä energian
lähteitä,. Paitsi tätä vtirustotaan
suuria ja voimakkaita lämpö-sähkö­keskuksia
lämpösähköonergian yh-tuh.
k\v. t.). Saratovin (11 tuh.
k\v. t,), Novorbssisxin ( M tuh. k>v.
t . ) , Tsholjabinskin . (44 tuh. k\v.
t.), Stalingradin (44 tuh. k\v. t.),
0--=inov?kin (22 tuh. kw. t. jne.J
P ä ä t t y v ä rakennustyön scsonki-
Raotakorlto ja KommnnistiKii
ovat saapuneefc Vapauden lurjakaappau^
Sudburyn osaston lukukerhon j ä s e n e t voivat n i i t ä nyt taaa/-
saada meiltä. Keholtamme toisillakin p a i U c a k u n h i l l * - ^ l e V »;
osastoja perustamaan opinto- j a lukukerhoja. Pait?! ylläni»* ^
n i t t u j a kirjoja, suosittelisimme yhddisi sopivaksi Tdrix^iS^t-hoille
S e m e n t t i ä myöskin.
^ VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
l BOX 69. • SUDBURY ONTARIO:.
tavan lukuisia uusia s ä h k ö a s e m i a . , t e l a a n kylmät jsyj^tÄ
V. 1931 tulee meillä olemaan tqi-i veden vaikutukse?lÄ',iiK>a-v^ri^p
supistuvat. K u n ^sitlQa hixOmtmrAe
karhealla pyyheUtoaUa i h < m ' k i i ^^
distetyksi tuottamiseksi. Tällä ta-j kausi antaa loistavan" työ:i suori­valla
muodostuu yhdistynyt .enor- tukscn Dnjeprostroissa. Dnjcprin
gian talouden sosialistinen systee­mi.
-sähköasema on suurin koko maail­massa
rakennettavista sähköasemis-
T ä l l a i n e n energian ,)oikkeuk.sclli- ^'»'"''^"^ »"^
nen merkitvs sosialistisen i^^'unmoinnuuassa, joten se an-temmo
rakennustyöhön oli luon- \ P^."^f*^^^''""»'?"
noUisestikin omiaan v e t ä m ä ä n puo- i ^'sn^frkin sunKo. s u i » . . . t . n j a u v u -
leensa erikoista huomiota luokka-^ l^njeprostroin sahkoase-
Mhollisemme taholta. Tällii alal- ' r a k e n n u s t y ö s s ä mcilla ensi-l
a t u h o t y ö n t c k i j ä t muodostivat jo- m:uscn kerran k ä y t e t ä ä n hyväksi
ten.sakin huomattavan ja laajan
pesän.
j a sovellutetaan amerikalaista tek-iiiilckaa.
A'ielä muutama aika sit­ten
amerikalaincn konsultantti K u -
iinipnassa piirisähköasemia, -joiden
yhteinen voima k ä s i t t ä ä 1,500 tuh.
KW. t., mutta samanaikaisesti ra­kenteilla
tulee olemaan sähköase­maa,
jotka k ä s i t t ä v ä t kaikkiaan 5
m i l j . k\v. t- Tämä suhde n ä y t t ää
uusien sähköasemien r a k e n n u s t y ön
Neuvostoliton äärettömän suuren
s ä h k ö i s t ä m i s e n tempon.
Nykyään Amerikassa rakenne­taan
yhteistä käyttöä varten säh­köasemia,
jotka antavat 5 milj.
kw. t. uutta voimaa joka vuosi.
Näinollen me olemme, omalla ra­kenteilla
olevan 5 milj. kw. t. voi­malla,
saavuttaneet amerikalaiscn
r a k e n n u s t y ö n laajuuden. Mutta
Amerikassa on yhteistä käyttöä
varten sähköasemia, joiden yhtei­nen
voimakkuus k ä s i t t ä ä 30 milj.
Tuholaisten vahingoiltamislyö i per o.^^oitti eri heikkouksia tässä' k\v. t., sitä vastoin kun meillä on
oli tähdätty .-^ähköistärnissuunni- | r a k e n n u s t y ö s s ä , pääasiallisesti sLi-telman
murtamiseen, tarkoituksol-i
j a saada aikaan energian puutetta
Soijapavun arvosta
Canadan maanviljelyshallituksen
kemistin tekemäin havaintojen mu­kaan
määrää joko soijapavusta pu­serretun
öljyn taikka ^iitä säadvm
jauhon kysyntä markkinoilla itse-kunkin
Canadassa viljeltäväksi so­veltuvan
soijalajin arvon eri aikoi­na.
Hän cn huomannut papujen
r^sva- eli öljypitoisuudeu ja pro-teinipitoisuuden
olevan merkillisen
varmassa suhteessa keskenään: mitä
kcrkeampi rasvapitoisuu..; jollakin
lajilla on, sitä alhaisempi on sen
proteuiipitoisuus, ja päinvastoin. Tä­mä
seikka muodostuu tärkeäksi sen -
tähden, että Canadassa on nykyi­sin
nom 24 lajia soijapapua, jotka
ovat osottautuneet kaupallisesti kan­nattaviksi
Canadassa viljellä. Soija­pavun
kaupallinen ai-vo johtuu pa-
\ Mistä pusertamalla saadusta öljystä
sekä jäännöspavuista valmistetuista
jauhoista, kakuista tai rouheista,
joita käytetään karjan väkirehuna.
Soijaöljyä käytetään kalasäilykkels-
3ä, maali- ja saippuateollLsuudessa;
j.je on myös tärkeänä tekijänä mo>
jnessa nykyisin kaupassa kulkevassa
patenttirehussa. Kaiken lisäksi ovat
soijapavun varret erittäin edulliset
säilörehuk;,! ja- liätäheinäksS sekä
laitumcksi liholelta ville eläimille,
kuten sioille. Korsirehuna on soija,'
senjälkcen kun siemenet on poistot-'
tu, erittäin hyvää, ja .syövät sitä
mielellään hevoset, lehmät ja siat.
Siemeniksi kasvatettaessa annetaan
papujen olla pellossa siksi, että jok­seenkin
kaikki lehdet ovat pudon­neet.
Niitto tapahtuu tavallisella
viljanleikkuukoneella.
Englannin rikkauden ja mahta­vuuden
pcruötus. Ei'äs maatalousloh-t
i kertoo suurella tyydytyksellä seu­raavan
palan "emämaan" kunniak­kaasta
historiasta:
(Njlcyinen (kapitalLstinsn) aika­kausi
alkoi kuudennellatoLsta vuo­sisadalla,
ja sen teki mahdolli.sck.si
pääoman kasaantuminen. Se kulta
j a hopea, minkä Espanja kuljetti
uudesta mailmasta vanhaan mall-maan,
n ä y t t ä ä olleen t ä r k e ä n ä teki­j
ä n ä tässä muutoksessa. V. 1580
Francis Drake rosvosi Espanjalta
.suunnattomat kulta-aarteet, 'joiden
t ä y t t ä määrää ei sinä aikana 11-
motettu, sillä se oli salattava Lon­toossa
olevalta Espanjan lähetti­läältä".
Historia kertoo kuningatar
Elisabetin olleen huomattavana
osakkaana siinä yhtiössä, joka ra­hasti
Draken retkikunnan (merl-vosvoretken
viidellä laivalla Espan­jan
hallu-ssa olleille Etelä-Amerikan"
rannikoille. Toim.) Omasta osuudes­taan
kunnngatar maksoi Englannin
la muodostaa lukuisia epäsuhteita
eri piireissä. Epergiataloutenimo
r e p e ä m i e n t i e t ä he laskivat jarrul-tavansa
laitok.siomnie (yötä ja uu­den
pääomarakennustyömme tu­loksia.
Tuhotyö oli t ä h d ä t t y ener­gian
konerakennustyön edelleen
kehittymisen jarruttamiseen. Tu-h
o t y ö n t e k i j ä t jarruttivat kattiloi­den,
turbiniilMr, sähkökoneiden ja
kaluston rakennu.styötä. He tar­koituksenmukaisesti
hidastuttivat
n ä i d e n tuotantoa ja panivat liik­keelle
kaiken voimansa ja taiton.na
saadakseen asetetuksi meidät mitä
kauemmin riippuvaisuussuhteisiin
ulkomaalaisista markkinoista.
Mutta huolimatta itsensä myy­neiden
vastavallankumouksellisten
spetsien j a r r u t u s t y ö s t ä , laajan työ-väenjoukon
mahtava luomisinto ja
koko neuvostoyhteiskunnallisuuden
mobilisoiminen — Leninin maan
s ä h k ö i s t ä m i s e n ohjeiden t ä y t t ä m i ­seen,
turvasivat suuremnioiset saa­vutukset
tällä alalla..
Kuluneen 1Ö21)—,'50 vuonna al­koivat
toimintansa uudet piirisuh-köasemat,
joiden yhteinen voimak­kuus
k ä s i t t ä ä 400 tuh. kw. t., joka
on ÖO ',v vuosisuunnitelmasta.
Tammikuun 1 p:ksi v. 1I);J1 tulee
uusien piirisähköasomien yhteinen
voimakkuus k ä s i t t ä m ä ä n n. I,.'i00,-
000 k\v. t.. mutta 1 p:ksi tammi­kuuta
]'.t',',2 t ä m ä tul(!C olemaan yli
2 milj. k\v. t. Valtion sähköistä-missuunnitelma
edellytti varustet­tavaksi
täksi ajaksi ,'jO piirisähkö-asemaa,
joiden voimakkuu.s kä.sit-täisi
1,5 milj. kw. t.
V a l t i o n sähköistämi.ssuunnitelma
oli hyväksytty v. 1921. Suunni­telma
edellytettiin toteutettavaksi
10—15 vuodessa: Mutta mc jo
nyt näemme, e t t ä tämä suunnitel­ma
oli t ä y t e t t y lyhyemmäs.sä ajas­sa
— 10 vuodes.sa. Tämä on työ­v
ä e n l u o k a n yksi suurimmista saa­vutuksista.
Meidän on muistetta­va,
e t t ä tämä suunnitelma laadit­tiin
ja hyväksyttiin hetkellä, jol­loin
maassa faivosi nälkä ja seka­sorto.
Ulkomaalaiset porvarien sa­nomalehdet
silloin huusivat Vaiti
on sähköistämisHUunnitelma.sta, et­t
ä se on "bosheviikkien uusi kek­s
i n t ö ja joukkojen hämäämiskei-no".
Ja kun t ä s s ä ottaa huomioon
t u h o t y ö n t e k i j ä i n vahingoittamistoi
minnan tämän suunnitelman to­teuttamisen
jarruttamiseksi, niin
meidän eteemme aukeaa koko työ­l
ä i s t en ja talonpoikain voiton jut-
1 iläismiiisyys yhdellä sosialismin
r a k e n n u s t y ö n vastuunalaiscninialia
alalla.
' hen, että ei osata t ä ä l l ä vielä
k ä y t t ä ä hyväksi amerikalaisin ra-k
e n n u s l y ö k o n e i t a . Mutta nyt, käy­dessään
viime kesänä täuUu, Ku-per
oli pakoitettu sanomaan, että
Dnjeprostroin työntekijät loista­vasti
t ä y t t ä v ä t tohtävunsu. Työ-läiseninie
ja teknikkomme ovat jo
t ä y d e l l i s e s t i omanneet nmerikalai-set
koneet. He ovat lyöneet maa­ilman
rekordin betongin laskemi-ses.
sa ja omalla itseuhrautuvai.squ-della
he turvaavat Dnjeprostroin
aikanaan valmistumisen.
Huolimatta t u h o t y ö p t e k i j ä i p tu-liotoiminnasta,
työväenluokka suu­rella
luomisinnol|aan kahlitsee
suurive.sisen Dnjeprin antaakseen
.sosialistiselle teollisuuidcllc piiljar-de
ia kilovattitunteja.
Neuvostoliiton kaiki.';,sa piireissä
ja tasavalloissa —- J ä ä m e r e l t ä , ete­lään,
lännestä itiiiin — Tyy»eon
vaitaniereen saakka rakennetaan
iiu-sia suuria sähköasemia — sosja-lisiisen
talouden perusvjpusimia.
V. 11)31 jiäiiomarakennustyön
su 11 n n i t e 1 ma edellyttää rakcn n e t -
vain 1.5 milj. kw. t. Mutta sit­tenkin
me olemme p ä ä t t ä n e e t saa­vuttaa
j a sivuuttaa Amerikan. Tä­män
vuoksi on y m m ä r r e t t ä v ä mei­d
ä n ja Amerikan tempojen eroa­vaisuus.
Sähköenergian kasvu vuo
si ja lämpöiseksf, i i l l i i ' veHäftonet
laajentuvat. Täten "voimlstelaibftBlr
me" ihomme verisuonia..
b) Aikaamme totuttautuko lilan
}ämpimiin pukJmlin. Paksujea viililr
huivien käyttö kaulassa turnjlol^
Usta kaulan heminoittelua. "
c) Älkäämme pitäkö asuntoamme
l i i a n lämpöisenä (tle^{sti e i i n y ä s -
kään kohtuuttoman kylmänä); 16*.^
(noin 65° F.) riittää hjrvln. .
Makuuhuoneissa on ilina pldett|l-vä
viileän raikkaana raollaan olevaa
ikkunan tai kyllin suuteen venttUIln
avulla.
d) Liikkuessamme j a ruuinitlUfiU
työtä tehdessämme ihohune l&m'pe>
nee, pcn verisuonet laajenevat.' 'SSL*
ten kaikkinainen UhastoUn.ti)ta kC'
h l t t ä ä Ihoverisuonie^i l^uotoa,. (Tie­dämmehän,
että liikkuvat ja JUiäs-työtä
.suorittavat iienkilöt «iyilt; v i ­lustu
niin helposti kulli paiKaljttaft
istujat). . .
3) Koska tiedäijime, cttpl vljtistu-dessa
Amerikassa heiluu poin 5 - " » « f a Ä nuha. Influm» fJa.,mX
10 välillä, sen sijaan meillä tä­mä
on 20—40 'i. Amerikalaiset
rakentavat uusia sähköasemia voi­makkuudeltaan
15 '/,', verraten
k ä y t ö s s ä oleviin sähköasemiin,
mutta me — 500—GOO 'i..
Työväenluokan reholli.syys ja
tuhto, laajojen joukkojen osan­otto
sosialismin rakentamiseen
puolueen olkea johto, sosialistisen
SMUijnitelmallisen talouden ete-vUmmyys,
— kaikki nämä yhdesä
otettuna turvaavat sähköistämi.scn
suuret tempot ja saavutukset'.
Ei opportunistien heilumiset, ei­vät
pääomalle itsensä myyneiden
t u h o t y ö n t e k i j ä i n vahingoittamistyc
eikä piikuän voi puoluetta syrjäyt­t
ä ä oikeasta linjasta. Leniniläi­nen
sähköistäniJRsuunnitelma tu
loksellisesti toteutuu ja tulee to
teutotuksi.
Miten voimme torjua vilustumista ja sen
seurauksia
Tapaatte naapurinne .sairastelemas­sa.
Kysytte, mikii vaiva»?
"Olen vain vähän vilu-stimul."
' Varsin tavallinen asia kylmänä
vuodenaikana!
Olette varmaan havainneet, että
vilustumisesta puhuttaessa käytetään
tavallisesti sanaa "vain". "Vain v i ­lustunut".^
,
On totta, että vilustumisesta Ur
seimmiten .selviydymme hyvin vä­hällä,
eikä. se vaadi - erikoisempia
hoitotoimenpiteitä. Muta Jos katse­lemme
sitä l ä ä k ä r i n kokemusten va-
!o.'«a, niin emme voi ilman muuta
yhtyä siihen käsitykseen, e t t ä vilus­tuminen
on sellainen vähäpätöinen
tauti, johon el kannata erikoisemmin
k i i n n i t t ä ä huomiota. Emme voi yhtyä
.';iilien mielipiteeseen kahdesta ^yys-t
äj
1> Vilu.';tuminen aiheuttaa kylmänä
vuodenaikana enemmän työkyvyn
hukkaa kuin mikään muu tauti. Jos
esim. otamme selkoa koululaisten
.sairauksLsta niin havaitsemme, että
tuvallisin tauti ja koulusta poisjää-
.•nisen .syy kylmänä vuodenaikana
011 vilustuminen.
2) Vilustuminen johtaa usein va-kaviinkiin
sairauksiin. Mainittakoon
.-iSllaLsista keuhkokuume. Keuhko-
Lskuneljännes antaa meilh, suu-1'^"'^'"'^ ^^^^ tavallLsimpia kuolcman-ria
.saavutuksia sähkörakennu.styö.s-i "^''«"'-^»Jit'- Eniten tuhoa tekevä sai-a.
Neljäs vuoro. N I G K E S ja Su- | ' - » " ^ keuhkotauti, puhkeaa u,seJn i l ­mi
vilastuniLsen johdosta. Vilustu-ml-
seila cn tLsein osuutensa myös
sydäntaitien, reumatl.smln. munuais­taudin,
korvatulehduksen ja .siltä
Maidon siivilöiminen
;teernme. Ei näinollen voi kieltää,
,^St^ik^^ n.s. virhetuloksia voisi
s y n t y ä , jdtlat..yoivat kokemattoman
t u t k i j a n johtaa\harhaa7r.
-V ^^^'^^^"o^usta gShrfää, e t t ä arvos-y
k » i n a i » K S y kuumeista
p ä i n t ä suuressa karjansa on aina
' noudattaa väVjjvaisuutta.
l « i s t ä se yksi olisi .«^aänut tartun-f
Jian, j o l l e i muillakaan ole ^tartun-t
u n t a k i n voi l i s ä ä n t y ä , j o l l o i n va
tavaikutuksetkin suurenevat ja l i ­s
ä ä n t y v ä t . Tutkijan asia on koet­taa
p ä ä s t ä selvyyteen, m i s t ä on ky­symys,
mikä kylläkin on usein hy­vin
vaikeata.
S i i t ä , e t t ä n a u t a e l ä i n t e n vasta-vaikutu
kset vaihtelevat, ei siis vie­l
ä seuraa, ettei tutkimuksella olisit
arvoa, vaan on se merkki siitä, et-jevskin
.sähköa.'-ema ovai pääpiir­t
e i s s ä ä n jo valmiit. Lähi kuukau-i:
oko silloisen ulkomaisen valtiove-: sien aikana ne tulevat olemaan jo
lan, .saattoi maan kulunkiarvion ta- i niin valmiita, että voi<laan ryhtyä
sapainoon, j a hänelle jäi vielä 40,-j asettamaan peru.skoneita jo pai-
COO puntaa, jonka .summan hän si- koillieen. 7 p. marra.skuuta. Lo-: .
.otti liikealoille. Omituista kylläkin, kakuun vallankumouksen XIII v-io-i f ' ; , '^"^^^^^^^^^
14 prosentin -sipäivänä alkoi toimintansa Stali,.- y^'^J"'"^f,^.'"°''^'"-..N^,f ^ asioista oi-laan
kyllä jokapäiväisen kokemuk-nialsc
» henkilön Ihovcrlijuonien kun­nosta,
hiiden if-vuUahan elimistömme
isuojclpe Itseään IjlkAa kylmyyttä sa­moinkuin
kuumuuttakin vastaan.
Pakkasella U>0 on kalpea. Sen veri­suonet
ovat kutistuneet. Jotta läm-
I>öä halhtul.sl ppls mahdollisimman
vähän. Kuumalla s4ällä iho taas pu­nottaa.
Spn verisuonet ovat laajen­taneet
Ja i^ästävät runsaammin
lö^mpöä haihtumaan pois.
y h t e n ä vJJustgmlsen syynä on i -
Jioverisuonien huono kyky supistua
j a laajentua ympäröivän ilman läm-möiivaihtelul4en
mukaan.
bakteerien aiheuttamia ja voivat
tarttua, on siis mlkäU mabclotUstft
koetettava välttää tällaisiin tautei­hin
sairastuneiden seuraa., y^/sti^.
houksin. tanssiaisia y.m. on "my&s
paras karttaa, milloin Influenssa Ui
muita vilustumistauteja on lllkkfleUä,
Varsinkin lapsilla. Jotka oyat
herkkiä vilustumaan, saattavat bak­teerien
pesimispaikkoina ol|a -siJtir
rentuneet nielurisat. Tällölö. lapsi
on toimitettava lääkärin holt^xi.
4» Noudattamalla kohtuutta .syön­tiin
ja uneen nähden sekä Juilklh
tavoin harrastamalla tcrveclllsl|l elä­mäntapoja
voimme vahvistaa vfuj-tiistuskykyämme,
siis mi'ös kykyäm­me
torjua yilustmnlstiuteja..
niltrn on mcnetcltäyä,
vilustunut
' i
Henkilöfi. joka kylmässä ples^ej^u-aan
havaitsee itsessään alkavan v i ­lustumistaudin
oireita (vAlunpyteta-tiiksla,
nuhaa, äänensortumista, sär­kyä
ruumiissa y,m-s.), on koetetta­va
.saada itsensä httioHemfieax. BUA*
elimiin patoutunut" veri on' säatäri^a
liikkeelle. Jos on käytettävissä kyjpy-ammo,
otetaan 40° C (lOi tM. J^.t
lämpöinen kokokylpy (4—5 mlhlDUt-fia).
Eliel siihen öle" tllaasiiMÖ^/^o-teiaan
lämmin jalkakylpy.. Sitten
nautitaan kuumaa maltoa pa^, kol­ina
lasilll.sia ynnä teelusikallinen
ruusuntippoja (mlxtum 9JB»»i«ic) taii
knmferttitlppoja 30 tijppaa ( ^ i r i l -
n i n ja muiden kuumepulveiien/kftyt-töön
nähden varsinkin sydftjäiaufia*
ten on oltaya varovaisia) ^ k ^ ^ j ^
rlydyttävä lämpöihin wJit^Ötfn
vuoteeser;n. Vuoteeseen vol<|aMi; Jal-k
a p ä ä h ä n panna länapölsli "pulloja
hikoilun tehostamlsel^. Satjras py­syköön
sängy.ssä tai iainaklx) iSisftUä
3) Lukija on varmaan huomannut, huoneessja päivän pari, tarylttjiefisa
e t t ä jos perhees.sä Joku sairastuu nu- - kauemminkin,
luian.milucnsaan täi Johonkin muu- Vilu.stu.smlstautia sairastavan 0J>
johtuvan kuurouden «ynnyssä y.m.
On näinollen tarpeellista itsekun-tuo
summa kasvaen 3
::orkoa korolle nyt jotakuinkin vas-taiiii
Suur-Britannian nykyisten ul­komaisten
rahasijotuksien määrää."
tartuntaa.
K u t e n cdelläolevasta on käynyl
.selville, on ihmistuberkuloositar-t
u n n a l l a aivan tavattoman .-suuri;
merkitys karjataloudessa. Mutta
kun toiselta puolen taas t i e t ä ä , et­t
ä jos tartuntaa l e v i t t ä v ä sairas ih­minen
poistetaan navetasta, niin
va.stavaikutukset vähitellen katoa-
'"taa. voisi ehkä- cnsimäiseksi ky- tä navetassa on m ä ä r ä t t y ä lajia
«yä. N ä i n e t t t n onkin syytä tut-i-
Qa kari«»'uudelleen, e t t ä saataisiin
.^s.elviile, johtuiko kuume tuberkuli-
: ni-sta vaiko muista s y i s t ä . Jos leh-
-inä uudessakin kokeessa vastavai-kultaa,
on se k i e l t ä m ä t t ä saastu­tettu.
Usein kuulee kerrottavan.
<rttä kun vajsta vaikuttanut lehmä
teurastettiin, l ö y d e t t i i n ' s i i t ä -naula ,
-ia t ä s t ä t e h d ä ä n j o h t o p ä ä t ö s , e t t ä | vat ja tartunta kuolee, miksi siitä
tuo naula se olikin, joka vastavai- — "
.,.kutuksen aiheutti, e i k ä m i k ä ä n tu-
, berkuloosi. Niin ei kuitenkaan ole.
^ iNauIan l ö y t ö oli sattuma. Lövde-
. taanhän nauloja sadoista .sellaisis-
'3Km naudoista, jotka eivät i!<i-
P'^J*\'' vastax^aikuttanect.
• J.''^"^" tutkimustapa on n.s „ , — ,
- ^ a h k a k o e oli tuberkulinin ruisku- kuloosiin, joka edcllL^ipen v e r r a t oa
ihoon 5a ihon paksuuden mit­taus.-
Myös ^ s s ä tutkimuksessa
huolimatta ollaan niin ankaria t u -,
berkuloosin t ä m ä n k i n muodon suh­teen?
Jos kerran tauti voi paran­tua
eikä aina muodosta p e s ä k k e i t ä,
mik«i ci jaeta taudin vastustamis­ta
kahteen r y h m ä ä n : nautatuber­kuloosiin,
jota on vastustettava
m i t ä vihatuimmin, ja ihmistuber-ni\
välieniniän i-arallinen nautakar­j
a l l e?
Yleensä t i e d e t ä ä n ja muistetaan,
e t t ä maidon puhtau.s j a tcrvcyoer
lisyys etupäässä riippuu siitä, että
maidon tuotanto tapahtuu kaikin
puolin terveydellisis.sä olo.s!jhtci8.<-a
K u i t e n k i n on tultu huomaamaaj:
e t t ä tavallisesti käytetyt siivilät
myös suuresti vaikuttavat maidon
laatuun. Präänlaiset siivilät el
.«suotimet k y l l ä saavat maidon näyt­t
ä m ä ä n puhtaalta, vaikka eivät
pystinkään kaii-kia epäpuhtauksia
poistamaan. Ainoastaan kahta
maito.suofiatinta: huokoista pumpu­lia
ja suodin vaatetta, voi pitää
t y y d y t t ä v ä n tehoisina, mutta nä­mäkin
suotimet on p i d e t t ä v ä puh­taina
ja ehtimiseen uudi.stettava
j o t t a niihin voisi luottaa.
MetalHlankaverkosta tehdyt sii­v
i l ä t lienevät enimmän k ä y t e t t y jä
mutta kokemus on osottanut, e t tä
tuo verkko aina on kovin liiaksi
harvaa v idakseen p i d ä t t ä ä hie­nompia
biakkasia. Ylcsi kerro.-
juu.«tokanga.^ta tai mitään muuta
pumpulivaatctta ci ok* paljoa liu-licmpi
kuin metallilankeverkko-kaan,
mutta kolmen- tai nelinker-tai.':
ena on icanga.H -umnin vannaj
^jradin piiri.sähköa.sema, jonka ra­k
e n n u s t y ö alettiin 20 p. heinäkuu­ta
)U2'J. Tämän .sähköa.srtman va-
• rustaminen kesti l.'),5 kuukautta.
Juurikasveja syötettäessä kanoille |''^"''«'rJJ^aSKa rakennetaan lämpö;i:-;<-
on sekä .-iivotonta e t t ä e p ä t e r v e e l - ! ' " J a IG kuukaudessa. Kun kut-li.
stä h e i t t ä ä niitä lattialle tai maa-!• uimme amerikalai-ia rakf;ntamaan
han, sillä kanat tulevat .sillä ta-\rrn:iUe eräitä a.semja, niin he l i ­voin
syöneeksi niiden mukana kai-j'""'<^tiva't, että näiden rakentami-kenlai.
sta likaa. Parasta on laittaa i -"f-en tarvitaan meidän olo.suhtei.^sa
he7o.sen .seimen tapainen häkki ka-1 v ä h i n t ä i n 20 kuukautta. Stalin-nakopin
s e i n ä ä n , niin matalalle, et-I « r a d i n aseman me rakcnsimmi
t ä kana y l e t t ä ä nokkia siihen pan-1 "'"'J^a voimilla ja päätimme Kc;n
nut juuriklcaat, kunne.<5 ne oval j rakennu.styön 15,5 kuukaudessa
n i in pienet, että putoavat häkin. tai 465 päiväsiä!
pohjaan j ä t e t y s t ä raosta häkin alla j Nyt juuri päätellään Takakau-puhtaak.
si j ä ä n e e l l e lattialle. \ kaasian kahden .suuren sähköa.sc-roan
r a k e n n u s t ö i t ä . V. nä­mä
kaksi sähköa.semaa ovat niin
vylmiit. ett-ä laskfilaan käyntiin nii­den
.'sähkömekaaninen koneisto ja
Myymisen taito. — "Menkää
uiatkoihinne, ja j»aikal'a", tiuskasi
talon rouva. "Ei täällä tarvita
t<-idäri alumii.niipatojann*^ eikä pan- ', ne tuhr/at tvy<iytUiniä;in sähkö
f-nf^ricialla Takakaukaasian kaikki
uudet teoll-suuslaitokset ja .son
rautatien. Näiden r-ähköar-emien
rakennu.^-t.vön kulku osoittaa, että
" P i i a k s i k o te minua luulette?" rn*; alamme omata kokemusta -säh-
'-Taivas. varjelkoon!" huudahti köasemien rakennuntyö.ssä vuori'--
kaupustelija. ".Mutta- enhän minä lo-oio.suhtei??a. Muodostuvat ja
nujannc.
'•'Mutta minä tahtoisin puhutella
i t s e ä ä n talon rouvaa", tenäsi kul­ku
kaupoia.s.
I .v.-n perastx-ella enemmän tai vähem­män
perillä, mutta kenties on Jotain
opittavaakin niihin nähden.
AIJtkä ovat .vilu^tumi.sen syyt?
1* Jotta .säjlyi..immc; terveinä, täy­tyy
ruuiniLs.jamme vallita mtlärätyn
lämpötilan. Sairastumisen vaara uh­kaa,
jo.-; ruumiLs.samme kylmän sään
j a r i i t t ä m ä t t ö m ä n vaatetuksen vuok­si
menettää liiak.si lämpöä.
L i i a l l i n e n lämmön menetys ja .sii­tä
johtuva -/ilastum is vaara uhkaa
v ä r i i n k i n jos iho on e.slmerkiksi hi­koilu,
ta kostea tai vaatteet fjalki-neeti
ovat märät. Vesi on näet hyvä
läinmönjohtaja. Vaara «uurenee. Jos
jrjudiiininf; olemaan liikkumattomina
))aikuliatnm'. Tällöin, iiha-sLen oUe:;-
r/i. toimetto.nina, palaminen cli ai-nenvailidoj
ruumiis.sammr; on hii-jai.
sempaa y.i .syntyy vähemmän
lämpöä.
Kylmä ilma, r i i t t ä m ä t ö n vaatetu.s.
ihon. vaatteiden tai jalkineiden ko.^-
teu.s ynnä paikallaanolo, siinä taval­lisimmat
vilustumisen syyt.
2) Muutamat Ihmiset ovat hyvin
mitonkään v.inut -.eitä luulla rou- ka:.vavat uud.t nuorH. t c k n i k k . i . n hor.k,^ v,lu tumaan. Toi.^t taasen
v a k . i . Oli.in ollu- valmi.^ vaikka kaat^.rit. jotka taitava-li ja reh.-I- '^'vat juuri kaskaan v.lu.stu. vaikka
vannomaan. että te olitte talon Mise-^ti H* k ä luomistyön innolla tt- -^umk. joutuvat olemaan kylmän
guotimena. i
nuorin t y t ä r . " i k e v ä t t ä t ä t y ö t ä.
" N ä y t l ä k u ä h ä n niiä-a.-.li'>ifannc-!" 5-vuotj.'.uunfiiii-liuan 2 lalou.-
^anoi rouva. vuotena alkoivat toimintan.sa lu-kynsissä.
.Mi;tä tuni-i cixmaLtiua'. riippuu?
.Sc riipjiuu ennenkaikkea asiano-hun
vilustumistautiin, niin hyvin u-
\,eJn sairastuu .samaan joku muukin
Ijerheenjäsen, tai useampia, vaikkei­vät
he ole olleet millään tavoin kyl­mälle
alttiina.
Vijustumlnen saattaa tarttua. Se
on bakteerien synnyttämä tauti.
bakteereja saattaa olla terveen­kin
IhmLsen nlQlussa tai muualla l i ­makalvoissa.
• Ne pysyvät vaaratto­mina,
kunnes veren bakteerientap-jjamLskyky
vähenee Illallisen läm-inöiihukaii
vuoksi. Tällöin "vilas-tumme".
4) Nälkäisinä olJCK»amme tai pal­jon
valvottuamme vilustumme hel­pommin.
Tällöinkin on va,stustU3ky-kymme
heikompi.
Miten viiu.sluini.sta voidaan välttää?
Vastau.s t ä h ä n Kysymykseen selvi- |
ääkin jo suureksi osaksi edelläesltc-ty.
stä:
1) Väatetu.s on sovellettava sään
mukaan. On varottava varsinkin pai-kallaanoloa,
jos vaatetus ei oIe'^yl-iin
lämmin. Reessä istuessa, hauldallu
.seistessä y.m.s. vilustutaaii usein.
Vaatteiden tai jalkineiden kastut­tua
on mahdollisimman pian vaih­dettava
.sijaan kuivat.
Koululapset, jotka kuraisia teitä
kulkle.ssaati kastelevat jalkansa ja
sitten i;jtuvat kouIu.ssa paikallaan,
.saavat usein nuiiaa, yskää j.m-s.
Vanhemmat varatkoot lapsilleen
koululle esimerkiksi siistit talluk-i:
aat, jotka lapset .«aavat kouluun
tultuaan vetää jalkaansa. Siten väl­t
e t ä ä n monta sairautta.
2) Ihon verisuonien supistumis-j
a laajeneraiskykyä on kehitettävä
eli t->. ihoa on karastava:
koetettava varoa levittämästä tarf
tuntaa terveisiin. Ryklessä Jä aivas­tellessa
on nenäliina pidettävä kaa­vojen
edcs*ä. YhtjBlsten j^pma- Ja
nioka-astlolden käyttöä on Vältettä­vä.
Varsinkin pienet lapset oViät ar­koja
tartunnalle. Jos vilustumistau­t
i a potevan on hoidettava pieh6]^l-sla.
kietokoon hän sideharson kas-vojeasa
yli Ja pitäköön Hyvän lu»-
Icn käsiensä puhtaudesta, '"
Noudata säännöllisiä tervceUlsläe-lämäntapoja.
Vältä velttoutta ja It-
.'icsi hemmoittelua. Pidä llinii a»uh- •
no.ssa.si viileän raikkaana. Karkase
ruumlsta.sl. Siten torjut vilustumista
j a .'jen monesti varsin kohtalokkaita
'KJurauksla. '
^Pcllervo.ssa) Arttuyl fialpkMttel.
Turhaa häpeilemiati. — Farmari
oli o.'5tanut hevosen naapurfIjM>än
mutta parin päivän kuljiittiuil' Vei
.sen takaisin, selittäen tulleensa
k a t u m a p ä ä l l e . •
" T ä l l ä tammalla on vain. ykai
v i k a " , hän sanoi, "joka minun
mieltäni kaivelee: se ei pidä pää­t
ä ä n pysty.s.sä."
"Se ei ole muuta kuin turhaa
y l p e y t t ä " , lohdutti naapuri. "Hä
pcilee, kun sen hintaa ci ole vielä
maksettu."
Varovaisuuden ruoksi. — Sul-hasmies:
"Mikä raksutus tuolta
vierei-sestä huoneesta .kuuluU, kul­taseni?"
V:
Morsian: "Se.- pn vain . yajoku-vauskonn,
joll^. otetaan ..^I<^(9g|d.a
sinun kosinnastasi,^; sijj^.vrinip^
f^ttä minun täytyisi iwke^-koi3ri«i.^^^
tp. avioliittolupauksen rikkoji^aes-a)
Aamulla vuoteesta noustua o- i ta.'
TYÖLÄISEN TASKUKAPIERI mM
Tämä alallaan arvokas julkaisu, on joka vaosMoytSnyt jticM» t«|i»n-^'
sien työläisten taskuihin. Tänäkin vuonna ol.ejnme HUietiii^
suuret määrät kaikkialle Canadassa. Kalenteria on iricla joloaien
määrä jäljellä, joten kaikkien niiden jotka lialuavat »»^dm sen
tiivä kiirettä sen hankinnassa. Hint» 3Sc. Siihen nili^efK e^(»
toverit pitävät 10c hinnan eroa, Yhdysvaltain pijolejlfk TWiäUUey«l b»*-
nan kanssa, liian korkeana, pyydämme mainita ^tti tMioA yuoi^
duimme raakfamaan 3S Vc |iiUia. joka vaiki*t^i sen. eUj^ jpU .ina£4^toatä
myydä kirjaa tällä puolen 30c hinnalla. Toivomme > H Ä fJUit^»»^
ei sentään tuottane, niille jotka. haluavat kirjan s « « 4 ^ f«iW««?lP«*'V»»-"'
A^APAUDEN KI
BOX-69 ' • • ' S U D B ^ ^ P l l p - Ä ^ ^ I ^ ^ . : : . - O N T .,